Tarinaa rippileirin tiimoilta

K & k:ssa oli juttu rippileireistä. Haastatellaan uskontopedagogiikan tohtorikoulutettavaa Aino-Elina Kilpeläistä.

"Ihmisen hengellinen kasvu ei saisi olla puolen vuoden rippikoulusta ja viikon leirijaksosta kiinni."

Entä jos uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa? Kilpeläisen mukaan jokainen meistä on synnynnäisesti spirituaalinen, hengellinen, olento.

"Uskonnollisen kielen oppiminen ja lapsuudessa voi tukea hengellistä pohdintaa. Se antaa käsitteitä, joilla voi ilmaista kokemuksia ja kaipausta."

Kilpeläinen arvio, että jos uskonnollista kieltä alkaa opetella vasta rippikoulussa, opittu kieli ei välttämättä kohtaa omaan elämään liittyviä kysymyksiä. Silloin uskonnollinen kieli jää vieraaksi, ja suhde institutionaaliseen uskontoon voi olla aika kielteinen.

Tämä tiivistää ja todistaa selkeästi miksi kirkko haluaa uskonnonopetuksen kouluihin. Ei siksi että lapsoset oppisivat ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa, vaan siksi, että lapsoset tulisivat toivon mukaan uskovaisiksi, kristityiksi tai että vähintäänkin heidän suhteensa institutionaaliseen, lue Suomen evl.lut. kirkkoon, muodostuisi ainakin positiiviseksi, jos ei kenties kuitenkaan välttämättä kovin läheiseksi - mitä kirkko toki hartaasti toivoo.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


a.matsoni kirjoitti:

K & k:ssa oli juttu rippileireistä. Haastatellaan uskontopedagogiikan tohtorikoulutettavaa Aino-Elina Kilpeläistä.

"Ihmisen hengellinen kasvu ei saisi olla puolen vuoden rippikoulusta ja viikon leirijaksosta kiinni."

Entä jos uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa? Kilpeläisen mukaan jokainen meistä on synnynnäisesti spirituaalinen, hengellinen, olento.

"Uskonnollisen kielen oppiminen ja lapsuudessa voi tukea hengellistä pohdintaa. Se antaa käsitteitä, joilla voi ilmaista kokemuksia ja kaipausta."

Kilpeläinen arvio, että jos uskonnollista kieltä alkaa opetella vasta rippikoulussa, opittu kieli ei välttämättä kohtaa omaan elämään liittyviä kysymyksiä. Silloin uskonnollinen kieli jää vieraaksi, ja suhde institutionaaliseen uskontoon voi olla aika kielteinen.

Tämä tiivistää ja todistaa selkeästi miksi kirkko haluaa uskonnonopetuksen kouluihin. Ei siksi että lapsoset oppisivat ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa ja maailmaa, vaan siksi, että lapsoset tulisivat toivon mukaan uskovaisiksi, kristityiksi tai että vähintäänkin heidän suhteensa institutionaaliseen, lue Suomen evl.lut. kirkkoon, muodostuisi ainakin positiiviseksi, jos ei kenties kuitenkaan välttämättä kovin läheiseksi - mitä kirkko toki hartaasti toivoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu