Jussi Niinistö kertoi tänään EU-ministereille: Keskus perustettaisiin Suomeen 2017.
Suomi haluaa Suomeen hybridiuhkiin erikoistuvan osaamiskeskuksen.
Jos muut EU-maat lähtevät hankkeeseen mukaan, se aloittaisi ministeri Niinistön mukaan ensi vuoden aikana.
Suomi myös tukee hanketta perustaa EU:hun uusi operaatioesikunta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoi tiistaina EU-kollegoilleen uutisen Bratislavassa Slovakiassa. Suomi on päättänyt perustaa hybridiuhkien analysointiin ja torjuntaan tarkoitetun osaamiskeskuksen, sille toivotaan nyt muiden EU-maiden tukea ja rahoitusta.
- Minulla oli tehtävänä kertoa Suomen tekemästä kansallisesta päätöksestä, että olemme perustamassa tällaisen hybriuhkia ja vastatoimenpiteitä käsittelevän, EU:ta tukevan osaamiskeskuksen, ministeri Niinistö kertoi puhelimitse Slovakiasta.
Hybridiuhilla tarkoitetaan perinteisen sodankäynnin lisäksi erilaisia painostuskeinoja, kuten informaatiosotaa, kyberhyökkäyksiä ja poliittista painostamista.
- Olemme tätä EU-yhteyksissä lobanneet ja mainostaneet, mutta aiemmin on ollut kieltämättä vähän konkretian puutetta, koska ei ollut vielä tehty kansallista päätöstä. Mutta nyt kun olemme tehneet kansallisen päätöksen, voidaan muidenkin maiden odottaa ja toivoa tarttuvan tähän tilaisuuteen.
Niinistön mukaan tavoite on, että keskus saataisiin toimimaan vuoden 2017 kuluessa. Keskus toimisi Suomessa. Tämä toteutuu, jos muut EU-maat maat lähtevät hankkeeseen mukaan ja sille saadaan tarvittava rahoitus ja henkilöstö rekrytoitua.
Niinistön mukaan Bratislavan epävirallisessa EU-puolustusministerikokouksessa Suomen hanke sai positiivista huomiota.
- Siellä oli myönteisiä puheenvuoroja, ihan kuin on aikaisemminkin ollut. Esimerkiksi Itämeren piirin maita on ollut tästä kiinnostuneita. Nyt on tarkoitus, että saataisiin vähän laajempi kattaus mukaan, eli myös Välimeren alueen maita, ministeri Niinistö kertoi.
Uusi esikunta
Kokouksessa oli esillä myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalin strategian toimeenpano ja komission valmistelema puolustusalan toimintasuunnitelma. Suunnitelman pitäisi valmistua vuoden mennessä.
Ministeri Niinistön mukaan puhtia keskusteluun toi Saksan ja Ranskan yhdessä laatima aloite, joka koskee EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Saksa ja Ranska esittävät sotilas- ja siiviikriisinhallinnalle sopivan esikunnan perustamista ja yhteisrahoituksen käytön laajentamista puolustuksen alalle.
- Tästä Saksan ja Ranskan ministerit käyttivät puheenvuorot ja painottivat, että kyseessä ei ole EU-armeijan luominen, eikä ole tarkoitus luoda Naton kanssa päällekkäisiä rakenteita, vaan luoda voimakkaampaa Euroopan unionia, joka täydentää Naton puolustusroolia.
- Suomen linja on ollut kannattaa tätä EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Eikä meillä mitään tätä operaatioesikuntaakaan vastaan ole, Niinistö sanoi.
Suurin osa EU-maista on myös Naton jäsenmaita. Kaikki eivät katso hyvällä EU-rakenteiden kehittämistä, koska epäilevät sen tapahtuvan Naton kustannuksella.
- Muutamissa puheenvuoroissa sanottiin, ettei ole tarvetta uusiin pysyviin rakenteisiin. Sanottiin, ettei EU:lla ole puutetta rakenteista, eikä byrokratiasta, vaan enemmänkin poliittisesta tahdosta.
- Suomen kanta tähän puolustusyhteistyön tiivistämiseen, mukaanlukien tällaisen pysyvän komentorakenteen luominen, on myönteinen ja käytännönläheinen, Niinistö kertoi.
il
Suomi haluaa Suomeen hybridiuhkiin erikoistuvan osaamiskeskuksen.
Jos muut EU-maat lähtevät hankkeeseen mukaan, se aloittaisi ministeri Niinistön mukaan ensi vuoden aikana.
Suomi myös tukee hanketta perustaa EU:hun uusi operaatioesikunta.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kertoi tiistaina EU-kollegoilleen uutisen Bratislavassa Slovakiassa. Suomi on päättänyt perustaa hybridiuhkien analysointiin ja torjuntaan tarkoitetun osaamiskeskuksen, sille toivotaan nyt muiden EU-maiden tukea ja rahoitusta.
- Minulla oli tehtävänä kertoa Suomen tekemästä kansallisesta päätöksestä, että olemme perustamassa tällaisen hybriuhkia ja vastatoimenpiteitä käsittelevän, EU:ta tukevan osaamiskeskuksen, ministeri Niinistö kertoi puhelimitse Slovakiasta.
Hybridiuhilla tarkoitetaan perinteisen sodankäynnin lisäksi erilaisia painostuskeinoja, kuten informaatiosotaa, kyberhyökkäyksiä ja poliittista painostamista.
- Olemme tätä EU-yhteyksissä lobanneet ja mainostaneet, mutta aiemmin on ollut kieltämättä vähän konkretian puutetta, koska ei ollut vielä tehty kansallista päätöstä. Mutta nyt kun olemme tehneet kansallisen päätöksen, voidaan muidenkin maiden odottaa ja toivoa tarttuvan tähän tilaisuuteen.
Niinistön mukaan tavoite on, että keskus saataisiin toimimaan vuoden 2017 kuluessa. Keskus toimisi Suomessa. Tämä toteutuu, jos muut EU-maat maat lähtevät hankkeeseen mukaan ja sille saadaan tarvittava rahoitus ja henkilöstö rekrytoitua.
Niinistön mukaan Bratislavan epävirallisessa EU-puolustusministerikokouksessa Suomen hanke sai positiivista huomiota.
- Siellä oli myönteisiä puheenvuoroja, ihan kuin on aikaisemminkin ollut. Esimerkiksi Itämeren piirin maita on ollut tästä kiinnostuneita. Nyt on tarkoitus, että saataisiin vähän laajempi kattaus mukaan, eli myös Välimeren alueen maita, ministeri Niinistö kertoi.
Uusi esikunta
Kokouksessa oli esillä myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalin strategian toimeenpano ja komission valmistelema puolustusalan toimintasuunnitelma. Suunnitelman pitäisi valmistua vuoden mennessä.
Ministeri Niinistön mukaan puhtia keskusteluun toi Saksan ja Ranskan yhdessä laatima aloite, joka koskee EU:n puolustusyhteistyön tiivistämistä. Saksa ja Ranska esittävät sotilas- ja siiviikriisinhallinnalle sopivan esikunnan perustamista ja yhteisrahoituksen käytön laajentamista puolustuksen alalle.
- Tästä Saksan ja Ranskan ministerit käyttivät puheenvuorot ja painottivat, että kyseessä ei ole EU-armeijan luominen, eikä ole tarkoitus luoda Naton kanssa päällekkäisiä rakenteita, vaan luoda voimakkaampaa Euroopan unionia, joka täydentää Naton puolustusroolia.
- Suomen linja on ollut kannattaa tätä EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä. Eikä meillä mitään tätä operaatioesikuntaakaan vastaan ole, Niinistö sanoi.
Suurin osa EU-maista on myös Naton jäsenmaita. Kaikki eivät katso hyvällä EU-rakenteiden kehittämistä, koska epäilevät sen tapahtuvan Naton kustannuksella.
- Muutamissa puheenvuoroissa sanottiin, ettei ole tarvetta uusiin pysyviin rakenteisiin. Sanottiin, ettei EU:lla ole puutetta rakenteista, eikä byrokratiasta, vaan enemmänkin poliittisesta tahdosta.
- Suomen kanta tähän puolustusyhteistyön tiivistämiseen, mukaanlukien tällaisen pysyvän komentorakenteen luominen, on myönteinen ja käytännönläheinen, Niinistö kertoi.
il
Vastaukset 2
Vanhimmat
itä vinkujat paniikissa.
Natoon