Terve,
Miten purjeveneen (normaali eväkölinen) peräsimen tasapainottavan osan suuruus määritellään?
Ostin nykyisen veneeni viime syksynä ja peräsin tuntui hieman raskaalta. Nostaessani veneen ylös totesin peräsimen tasapainottavan osan olevan todella pieni verrattuna itse ohjaavaan osaan.
Esimerkiksi edellisessä paatissani tasapainottava osa oli huomattavasti suurempi ja peräsin tuntui huomattavasti kevyemmältä ja tuntuma oli parempi.
Onko jollain tietoa tai kokemuksia asiasta? Entä tietoa alan kirjallisuudesta...?
Eli ajattelin laminoida peräsimen etureunaan lisää tasapainottavaa pintaa...
Peräsimen tasapainotus
16
3787
Vastaukset
- peräsin
Kysynpä tässä samalla itsekkin, kun olen aina miettinyt mitä peräsimen tasapainotuksella tarkoitataan? Tasapaino on varmaankin johonkin voimaan nähden(kö), tuskin koko veneeseen vai vain ohjautuvuvuuteen?
Kokeilin googlettaa hieman asian tiimoilta, mutta missään ei kerrota mitä ko termi tarkoittaa ja miten tasapainoittamaton peräsin eroaa tasapainotetusta ja mitä eroa sillä on purjehdittaessa?- Joakim
Jos peräsinakselin sijoitetaan täysin tasapainokohtaan, peräsimen pitämiseksi missä tahansa asennossa ei tarvita lainkaan voimaa. Käytännössä edelliseen ei pääse, koska akselin "optimaalinen" paikka riippuu peräsimen asennosta.
Tasapainoituksella on lisäksi hieman sama seuraus kuin auton ohjaustunnon puutteella. Kurssin pitäminen ei enää onnistu takapuolituntumalla, peräsimen pidon menetyksestä ei tule lainkaan varoitusta ja väärää purjetrimmiä ei huomaa peräsimen voimasta (asennosta kylläkin). Näistä syistä johtuen peräsintä ei pyritäkään täysin tasapainottamaan, varsinkaan sporttisissa veneissä. - Joakim
Joakim kirjoitti:
Jos peräsinakselin sijoitetaan täysin tasapainokohtaan, peräsimen pitämiseksi missä tahansa asennossa ei tarvita lainkaan voimaa. Käytännössä edelliseen ei pääse, koska akselin "optimaalinen" paikka riippuu peräsimen asennosta.
Tasapainoituksella on lisäksi hieman sama seuraus kuin auton ohjaustunnon puutteella. Kurssin pitäminen ei enää onnistu takapuolituntumalla, peräsimen pidon menetyksestä ei tule lainkaan varoitusta ja väärää purjetrimmiä ei huomaa peräsimen voimasta (asennosta kylläkin). Näistä syistä johtuen peräsintä ei pyritäkään täysin tasapainottamaan, varsinkaan sporttisissa veneissä.Tarkennan vielä, että veneen tasapaino on täysin eri asia kuin peräsimen tasapaino.
Kun vene on tasapainossa, se kulkee suoraan, vaikka peräsimestä päästää irti. Jotkut pitävät tätä toivottavana, mutta paras tuntuma (ja vauhti) saadaan, kun vene pyrkii ainakin lievästi nousemaan tuuleen. Tällöin sopivan kurssin pitäminen on helppoa ja peräsin kantaa osansa veneen sivuttaisvoimista parantaen suorituskykyä. Jos vene on liian luovikärkäs, peräsin tulee raskaaksi ja kovasti vinossa ollessaan se myös jarruttaa.
- Purjehtija
Ilman varsinaista tietoa asiasta voisi päättelemällä tulla siihen johtopäätökseen, että jos peräsimen kääntöakseli on keskellä peräsinlapaa niin sen pitäisi olla lähellä tasapainokohtaa. Peräsimen etuosa ikäänkuin haukkaa vettä ja synnyttää voiman, joka pyrkii kääntämään sitä lisää. Akselin takapuolella olevaan peräsimen pintaan virtauksen kohdistama voima taas pyrkii kääntämään peräsimen takaisin. Näiden voimien ollessa samansuuruiset ne kumoavat toisensa. Tämä on maallikon päätelmä ottakaapa kantaa ne joilla on parempaa tietoa,
- arvaus
Suoralla levyllä nostovoimakeskiö olisi 1/4 etureunasta taaksepäin. Tämä ilmiö selittää mm. sen miksi paperiarkki ei liidä pudotesaan vaan "keinuu" ilmassa. Painopiste on aina nostovoimakeskiön takapuolella liikesuunataan nähden. Tästä aiheutuva momentti kääntää aina etumaisena menevän reunan ylös. Etureunaan kohdistuu suurempi paine-ero koska se kääntää virtausta enemmän kuin takareuna.
Peräsinprofiileilla kai nostovoimakeskiö on myös likimain 1/4 etureunasta.
Jos akseli olisi keskellä lapaa etureuna kyllä haukkaisi enempi kuin takareuna jaksaisi kääntää takaisin. - Joakim
arvaus kirjoitti:
Suoralla levyllä nostovoimakeskiö olisi 1/4 etureunasta taaksepäin. Tämä ilmiö selittää mm. sen miksi paperiarkki ei liidä pudotesaan vaan "keinuu" ilmassa. Painopiste on aina nostovoimakeskiön takapuolella liikesuunataan nähden. Tästä aiheutuva momentti kääntää aina etumaisena menevän reunan ylös. Etureunaan kohdistuu suurempi paine-ero koska se kääntää virtausta enemmän kuin takareuna.
Peräsinprofiileilla kai nostovoimakeskiö on myös likimain 1/4 etureunasta.
Jos akseli olisi keskellä lapaa etureuna kyllä haukkaisi enempi kuin takareuna jaksaisi kääntää takaisin.Yleensä purjeveneen peräsin ei ole levy vaan siipiprofiili, jonka "tasapainopiste" on ~1/3 etureunasta.
Täytyy muistaa myös se, että peräsinakselin kulmalla on merkitystä. - Baloo-Bear
H-veneessä, jota nyt kai voi pitää perusveneenä, on peräsimen alareunasta 1/3 - 1/4 ylöspäin akselin etupuolelle menevä osa, joka siis on se tasapainottava. Kuvakin kai löytyy.... H-veneessä balanssi kohdallaan tai riippuu trimmaajasta. Peräsin tuntuma kuitenkin hyvä ja tarkka ja veneen balanssi kiinni trimmaajasta. Vene yleensä trimmattu nousukärkkääksi, ja trimmataan kovalla tuulella purjeet kelin mukaan. Kokematon pinassa ei saa kulkemaan venettä suoraan, jos on tottunut pitkäkölisiin (rullapurje-)matkaveneisiin.
- Purjehtija
Olen tutkinut muutamien veneitten piirrustussarjoja ja niissä on >40 jalkaisissa vallankin usein vaihtoehtona piirustukset kahdelle peräsimelle. Milloin siitä olisi hyötyä?
- honkkeli
Kun vene kallistuu voimakkaasti, nousee peräsin asentoon, jossa sen ohjauskyky on hyvin heikko. Kun perässä on kaksi peräsintä, kummallakin reunalla ulospäin vinossa, on toisella peräsimellä aina edullinen asento. Tämä oli siis pelkkää päättelyä, joku asiasta tietävä korjatkoon.
- JH.
honkkeli kirjoitti:
Kun vene kallistuu voimakkaasti, nousee peräsin asentoon, jossa sen ohjauskyky on hyvin heikko. Kun perässä on kaksi peräsintä, kummallakin reunalla ulospäin vinossa, on toisella peräsimellä aina edullinen asento. Tämä oli siis pelkkää päättelyä, joku asiasta tietävä korjatkoon.
..aiheuttaa sen, että veneen kallistuessa peräsin nousee vedestä ylös ja ohjauskyky hukkuu. Kun peräsimiä laitetaan perän kummallekin reunalle, toinen niistä pysyy vedessä vähän isommillakin kallistuksilla.
Solakassa rungossa tällaista ongelmaa ei ole.
Joskus kahta peräsintä harrastetaan nostoköliveneissä, jotta peräsimen/nten pinta-ala saataisiin riittäväksi ilman, että se ulottuu kölin alapuolelle.
- whistler
Periaatteessa ei omistajan tehtävä ole laminoida mitään peräsimeen.Omistaja tasapainottaa peräsintä muuttamalla purjebalanssia tuulen mukaan.Eli pienennä keulaa isoa sopivissa suhteissa tuulen noustessa,ja hyväksy että toiset veneet on vain huonommin suunniteltuja kuin toiset.Tai rakenna itsellesi "tunnoton ruoriohjaus".
- purje
Itse pähkäilin saman ongelman kanssa muutama vuosi sitten, kun sain kaksin käsin hampaat irvessä vääntää, ettei vene karannut käsistä puuskissa.Puolitin akselin edessä olevan skekin ja ala osaan tein tasapainottavan osan joka on noin 10% koko peräsimen pintaalasta. Homma toimii hyvin, eikä pinna tuntuma kadonnut.
- Peränpitäjä
Kiitoksia vastauksista! Joku muukin on siis taistellut saman ongelman kanssa...
Veneeni on alunperin itsetehty eli peräsin ei liene ihan suunnittelijan kynästä. Taidan siis laminoida peräsimen etureunaan pienen kaistaleen lisää ja katsoa mitä tapahtuu. Peräsin on remontissa jokatapauksessa.
Tällä hetkellä tasapainottava osa on arviolta 5% peräsimen pinta-alasta.
Voisitko Purje vielä selventää... mitä tarkoitat skegillä ja mihin osaan peräsintä siis lisäsit tasapainottavaa osaa? Nyt sulla on siis noin 10 % peräsimen pinta-alasta akselin etupuolella sivulta katsottaessa, jos ymmärsin oikein?
- opiskelia
jos vene tuntuu rastaalta ohjata niin kanntaa katsoa että venee balanssi on kohdallaan eikä vene ole liian nousuherkkäja. ja jos veneen laskemisesta tahtoo tietää lisää niin hanki tai lainaa kirja principles of yacht design kirjoittajina lars larsson ja rolf e eliansson kirja on eglannin kielinen mutta veneen tekiän raamattu
t: tuleva venealan insinööri ja paljon purjehtinut - tepu
Aikaisemmisssa viesteissä on vähän arvailtu painekeskiön paikkaa peräsimessä. Enimmillään se on 25 % etureunasta (syvä peräsin) ja neliönmuotoisella peräsimellä enää n. 10 %. Jos peräsinakseli sijoitetaan painekeskiön kohdalle, peräsimessä ei ole "tuntoa". Sijoittamalla akseli n. 20 - 50 mm painekeskiön etupuolelle, saadaan hyvä purjehdustuntuma. Peräsin on "syvä", kun sen syvyys > 3*leveys.
Esim. Peräsin, jonka leveys on 400 mm ja syvyys 1200 mm on "syvä" ja sen painekeskiö on lähes 25 % kohdalla, eli n. 100 mm etureunasta. Sopiva akselin keskilinjan paikka on silloin 80 - 50 peräsimen etureunasta. Veneen airo/hydrodynaaminen tasapainoitus on ensisiainen. Kallista/siirrä masto eteenpäin. Tarkista purjeen syvintä kohtaa (tulisi olla max 30 % mastosta/staagista. Jollei auta lisää kölin pintaala takana.
Jos lisäät ruorin akselin edessä olevaa pintaala väärän tasapainon korjaamiseksi toimii se kuin käsijarru olisi päällä koko ajan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .974737Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631403173Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503135Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4062229Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2351378Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111223- 761207
- 691132
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301104Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1181020