Savisaar rusikoi Väyrystä
metereologi
7463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mielenkiintoinen tuo nimimerkkisi...
metereologia = ???
(reologia = oppi virtauksista ja materiaalien muutoksista, tutkii esim. nesteen koostumuksen muuntelun vaikutusta sen virtaukseen)
Eli siis: Kusi kuivaa ja paska murenee. M.O.T.
Metereologia
Användt mycken tid och kostnad pä Metheorologiske observationers anställande, ej allena i Torne stad, utan ock i Norraste Lappmarcken uderrättat och med Instrumenter försett flere Metheorologiske observateurer.
Hellant oli uuttera meteorologi. Hän käytti paljon aikaa säätieteelliseen työhön sen laajassa merkityksessä. Tuohon aikaan metereologia sisälsi myös geofysiikan, hydrografian, vedenvähenemisen, magnetismin, revontulet ym. ilmiöt. Wargentinin mukaan ilmastollisten tutkimusten piti perustua pitkiin havaintosarjoihin eri puolilta maata. Wargentin rohkaisi säätieteelliseen havainnointiin maaseudulla. Pohjoiset paikkakunnat olivat erityisen tärkeitä. Hellant kuului Akatemian ahkerimpiin havannoitsijoihin.
Hellant kirjoitti veden lämpötilasta kaivoissa ja Jäämerellä sekä poikkeuksellisen kylmästä tammikuusta 1759, jolloin mittari näytti - 89 ° C ! Matkustaessaan Tukholmaan Hellant toimitti havaintojaan Akatemiaan. Vielä 1810-luvulla Hellantin tekemiä ilmanpainehavaintoja käytettiin tutkimuksissa.
Hellant oli erityisesti kiinnostunut jäidenlähdöstä norrlantilaisissa joissa. Hän oli kehittänyt teorian, jonka mukaan jäidenlähtö Tornionjoessa tapahtui yhdeksän vuoden jaksoissa, joita kuun vaiheet määräsivät. Hän kirjoitti asiasta useita kertoja Tiedeakatemian sihteerille Elviukselle, mutta teoria ei koskaan päätynyt Akatemian julkaisusarjaan.
Vedenväheneminen, nykyiseltä nimeltään maan kohoaminen, kiinnosti 1700-luvun tiedemiehiä. Ilmiöstä oli vallalla kaksi teoriaa. Toisen mukaan vesi katosi maan sisäisiin onkaloihin meren pohjan reiästä, toisen mukaan vesi katosi kasvien käyttäessä sitä. Ilmiöstä puutui pitkät havaintosarjat, joten tiedemiehet eivät uskaltaneet ottaa asiaan selkeää kantaa. Hellant toimitti Tiedeakatemialle Muoniosta saamansa tiedon, jonka mukaan talonpoika oli löytänyt tunturijärven pohjasta männyn juuria. Mäntyhän ei kasva noilla seuduilla. Hellantin ajatus oli, että maa on kohonnut ajan kuluessa. Hellant seurasi ilmiötä myös merimatkoilla Tornion ja Tukholman välillä. Hellantin jäljiltä on säilynyt vedenkorkeusmerkki Uumajan läheltä Ratanin satamasta.
... pääasiassa. Siihen aikaan presidentti määräsi ulkopolitiikasta. Pääministerinä ollut Holkeri sai myös osansa ja seuraavan, Ahon hallituksen, ulkoministeri Väyrynen saivat osansa Savisaaren haukuista. Jostain syystä Ahoa ei moittinut.
Siihen aikaanhan Suomen ulkopoliittinen johto ei uskonut vielä N-liiton pikaiseen hajoamiseen ja varoitteli Viroa itsenäisyyspyrkimyksistä.
Mutta eipä tuosta Suomen herrojen epäuskosta Virolle haittaakaan ollut. Kun sitten meidänkin ulkopoliittinen johto tajusi todeksi N-liiton hajoamisen se toimi ripeästi: YYA-sopimus kumottiin ja Väyrynen neuvotteli tilalle paremminkin silmänlummeeksi toisen sopimuksen, mistä ei ole sen koomin kuulunut, Pariisin rauhansopimuksen sotilaallist rajoitukset kumottiin ja maa liittyi Euroopan unioniin.
olisi kuunneltu, Neuvostoliitto olisi vielä olemassa ja Viro sen osa. Sehän olisi ollut vain viisasta politiikkaa.
Savisaar olettaa, että mahdoton olisi voinut tapahtua, kun hän arvostelee Suomen taannoista poliittista johtoa siitä, ettei se tukenut Viron itsenäistymishankkeita.
Suomi on puolueeton maa eikä Suomi voi puolueettomuutensa vuoksi mennä kenekään, ei edes Viron puolelle silloin, kun asia on suurvaltojen välillä kiistanalainen.
Silloinen poliittinen johto toteutti maan virallista ulkopolitiikkaa, mitä Savisaar ei ymmärrä tai ei edes halua ymmärtää. Eihän kirjassa olisi mitään luettavaa, jos ei siinä "paljastettaisi" mitään.
Presidentti Mauno Koiviston kommentti Baltian maiden ajankohtaiseen itsenäistymiskysymykseen on jäänyt muistiin hyvin siksi, että siitä keskusteltiin meillä hyvin kriittisesti. Kriittisemmin kuin ehkä mistään Suomen ulkopoliittisen johdon lausunnosta aikoihin.
Lähinnä mieleen tuli juuri tuo, että Koivisto on ajastaan jäljessä, vaikka se edusti sinänsä totuttua turvallista suomalaista ulkopoliitista pidättyvyyttä, mille oli yhä perusteensa epävarman tilanteen vuoksi.
Oikeastaan enemmän ihmetyttikin Holkerin hallituksen jyrkän kielteinen suhtautuminen Viron kulttuuri- tms. toimiston perustamiseen Suomi. Kadunmiehen mielestä Suomi olisi vastaavasti voinut perustaa puheissa liikkuneen lähetystön Viroon. Kyllä Savisaaren kritiikillä valtiollista johtoa ja lämpimällä muistamisella itse kansaa ja paria politiikkoa kohtaan on perusteensa.
Voisi toisaalta kysyä, mitä Edgar Savisaar itse puuhaili tuohon aikaan. Mamoiliko hänkin? Henkilökohtainen tulkinta omasta rohkeudesta löytynee kirjasta.