Mikä on vaikutus noppeuteen?
Kuinka paljon suippo perä vähentää vastusta?
adsf56hj
15333
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Noin 3.12
Yleensä siis. Joskus harvoin 3.13 ja kerran jopa 3.14! Mutta sitä tuskin tapahtuu uudelleen.
Kyllä se jää 2.96 alle kaikissa tapauksissa. Tuo 3.14 täytyy olla laskuvirhe eikä tiedossa ole yhtään 3.13 tapaustakaan
Uppoumaveneissä joniin verran, plaanaavissa päinvastoin.
Jopas heitit kysymyksen johon tuskin vastausta ihan tuosta vaan löytyy. Runkonopeudestahan puhutaan paljon ja se päteekin suunnilleen "tavallisille" runkomuodoille, mutta runkonopeuden kaava on empiirinen se ei siis perustu niinkään muuhun kuin kokemukseen. Tosiasiassa runkomuodolla on paljonkin merkitystä runkonopeudelle, tätä ei runkonopeuden empiirinen kaava kuitenkaan mitenkään ota huomioon. Periaatteessa kyse on allonmuodostuksesta ja siitä syntyvästä kulkuvastuksesta. Jos runkomuoto on sellainen, että veteen sen syrjäytyessä tai palatessa kohdistuu suuria kiihtyvyyksia syntyy silloin kulkuvastusta ja aallonmuodostusta. Kulussa rungon tulee kohdata vesi mahdollisimman loivasti ja tämä kohtauskulma ei saa nopeasti muuttua. Myös veneen perässä veden palatessa pätee sama, vesimassojen kiihtyvyyden tulee pysyä mahdollisimman pienenä. Tasaperäisessä veneessä perälaudan kohdalla on epäjatkuvuuskohta, kulma jossa veden nopeus palatessaan vanaveteen kiihtyy äkisti. Tämä kiihdytys vaatii energiaa ja se on nopeudesta pois. Tämä siis pätee uppoamarunkoisiin. Soippoperäisen ja tasaperäisen rungon nopeuseron saat selville periaatteessa siten että kuvaat runkomuodot matemaatisella kaavalla ja noita kaavoja derivoimalla ja vähän pyörittelemällä pääset todellisiin runkonopeuksiin käsiksi ja sinuahan kiinosti näiden derivaattojen erotus.
Runkonopeuden kaava ei ole empiirinen (tai kaikkihan on empiiristä), vaan perustuu aaltoteoriaan. Runkonopeudella keula-aallon pituus on sama kuin vesilinja. Tuolle voi johtaa kaavan, josta saadaan se 2,43*SQRT(LWL), kun yksikkönä ovat metrit ja solmut.
Kun puhutaan purjeveneistä, yleensä perälauta on irti vedestä. Tällöin siis perän suippous on epärelevanttia. Vesilinja tietysti kapenee lähes olemattomaksi, kun pohja nousee vedestä. Uppoama-alueella vähäiseen vastukseen pyrittäessä pitää vedessä oleva poikkipinta-ala vähentää hyvin hitaasti pieneksi ilman nopeita muutoksia. Tämän voi tehdä pohjaa nostamalla tai runkomuotoa kaventamalla tai näiden yhdistelmällä. Ruotsin/Tallinnan laivoissa on hyvin alhainen vastus, vaikka perää ei ole lainkaan kavennettu. Niissäkin kuitenkin sama asia on tehty pohjaa nostamalla. Tässä esimerkkinä Finnjet: https://en.wikipedia.org/wiki/GTS_Finnjet#/media/File:Finnjet_model_Effoa_livery.jpg
Runkonopeuden kaava antaa aaltoteoriaan perustuen runkonopeuden jollekkin typilliselle runkomuodolle. Eri runkomuotojen aallonmuodostus on kuitenkin hyvin erilaista ja kaava ei päde esimerkiksi vaikkapa kajakille. Siis siinä mielessä se on empiirinen, sopivalla kertoimella saadaan neliöjuurella jotakin joka pätee useimmiten. Kahdella saman pituisella rungolla voi kuitenkin olla hyvinkin erilainen runkonopeus, sitä kaava ei kata.
Toki nämä asiathan pätee tosiaankin vain venden alapuoliselle rungolle, soippoperäisestäkin voidaan katkaista veden yläpuolinen osa ja se ei vaikuta hydrodynaamiseen vastukseen, airodynamiikka on sitten eri juttu.
Mikä sitten on runkonopeuden määritelmä, jos se ei ole tuo LWL:stä laskettu? Mitä tarkoitat, että kaava ei päde kajakille?
Rukonopeus on juurikin se nopeus jolla keula-aalto on rungon (vedenalaisen osan) pituinen. Kaksi eri mallista samanpituista runkoa vain tekee samalla nopeudella eri pituisen aallon. Runkonopeus kun riippuu muistakin asioista kuin pituudesta.
Koko runkonopeus tarkkana arvona on aikalailla humpuukkia oli sitten kyse tuosta kaavasta tai todellisesta mitatusta aallonpituudesta. Myös vesilinjan pituus riippuu vauhdista.
Koko runkonopeutta ei juuri käsitellä missään laiva- tai venehydrodynamiikkan kirjassa. Sen sijaan Frouden luvusta puhutaan paljon, mutta ei sen erikoistapauksesta 0,4, joka on sama kuin runkonopeus.
Juuri tarkasti runkonopeudella ei tapahdu mitään erikoista. Tuolloin vastus on jo hyvin suuri verrattuna alhaisempaan nopeuteen ja kasvaa edelleen jyrkästi kovempaa pyrittäessä.
Suipolla perällä tai muuten pienenevällä poikkipinta-alalla ei ole juuri mitään tekemistä runkonopeuden kanssa. Sillä ei pyritä pieneen aallonmuodostusvastukseen, vaan pieneen muotovastukseen. Sellainenhan on myös bulbissa, sukelleveneessä, lentokoneessa ja köliprofiilissa.
Runkonopeuden lähistöllä ja varsinkin sen yläpuolella tuo suippo perä on myrkkyä, koska se ei kanna ja päästä veneen perän uppoamaan, jolloin aallonmuodostusvastus kasvaa.
Hyvin kapeissa rungoissa, kuten kilpakanootit, monirunkoveneet jne, suippous ei ole ongelma johtuen kapean rungon tekemästä hyvin pienestä aallosta, jolla ei ole suurta merkitystä vastukseen.
Purjevene on aina kompromissi runkomuodoltaan, koska sen pitää toimia eri nopeusalueilla tehokkaasti riippuen tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Pienillä nopeuksilla pienempi prisrmaattinen kerroin (Cp) olisi eduksi eli tilavuus pitäisi keskittää enemmän keskiveneeseen eli runkomuoto olisi "perinteisempi". Mitä kovempaa mennään sitä edullisemmaksi tulee tasaisempi tilavuusjakauma eli suurempi Cp.
Runkonopeus ei ole se nopeus, jolla keula-aalto on rungon vedenalaisen osan pituinen, vaikka niin luulet. Keula-aalto on käytännössä aina huomattavasti lyhyempi ja etenee siten huomattavasti hitaammin kuin vene, joka sen tuottaa, ja etenee lisäksi aivan eri suuntaan, eli pääosin poikittain, ja vain osin eteenpäin.
Aallon etenemisnopeus on täysin ja yksinomaan sidoksissa sen etenemisnopeuteen syvässä vedessä silloin, kun suuruusluokka on sellainen ettei veden pintajännityksellä ole käytännössä merkitystä. Tämä ehto toteutuu käytännössä veneiden aalloille.
Todellisuudessa runkonopeus liittyy häkkiaaltoihin, eli poikittaiseen aaltorintamaan, eikä mitenkään keula-aaltoihin. Ne näet etenevät veneen suuntaan ja vieläpä samalla vauhdilla kuin venekin, mihin koko runkonopeuden käsite perustuu aallonpituuden ja sen nopeuden riippuvuussuhteen lisäksi.
latinot+tykkää+pulleista+peristä+eli+heillä+suippoperä+lisää+vastustusta+100%.
Suippoperä vähentää vastusta enintään suhteessa alentuneeseen märkäpinta-alaan, mikä toteutuu vain silloin kun aallonmuodostus ja muotovastus ovat merkityksetöntä suuruusluokkaa viskoosivastukseen verrattuna. Yleensä muut vastuskomponentit kasvavat suipon perän seurauksena, joten suippoperä vähentää vastusta vähemmän tai ei ollenkaan.
Yksirunkoisilla köliveneillä kannataa huomioida kallistuksen vaikutus aallonmuodostus- ja muoto- ja viskoosi vastukseen, mikä voi hyvinkin olla suipolla perällä erilainen kuin tasaperällä. Väärin kyseiseen nopeusalueeseen suunniteltu tasaperä voi olla veden alla kallistuneessa veneessä sellaisella nopeusalueella, jolla perä vetää vettä perässään. Tällaiseen perään verrattuna suippo perä kyllä vähentää vastusta, muttei välttämättä yhtään enempää kuin oikein suunniteltu tasaperä, mikä pysyy veden pinan nyläpuolella myös kallistuessaan.
Toki alempana oleva perä on parempi suuremmissa nopeuksissa, jolloin se pysyy kuivana vaikka sijaitseekin vapaan vedenpinnan alapuolella, kuten plaanaavissa moottoriveneissä tilanne on käytännössä aina niiden plaanatessa.
Vaimon suipossa perässä on melkoinen vastus verrattuna leveäperäiseen työpaikan sihteeriin. Minun kokemus on, että suippoperä on kuiva ja hidas.
Veikkaan, että ahteri mitä kehut paukuttaneesi saattaa olla samaa sukupuolta. Ihan ok, askel kerrallaan ulos kaapista vaan...
Miksi te jaksatte kirjoittaa noin paljon aloittajalle joka ei jaksanut kirjoittaa kuin muutaman sanan? Itse en viitsi kirjoittaa alajättöperistä jne jos kaveri itse on noin laiska.
Ja kyllä se paras oli kuitenkin 3.14. Oikeesti!