Evoluutio on tietenkin totta mutta kreationistien on vaikea tajuta sitä että luonnossa on kautta tunnetun ja tuntemattoman historian ollut aikoja jolloi mutaatiotaajuus on vaihdellut eri syistä ja siksi evoluutiosta sanotaan että sillä ei ole suuntaa. Siis välillä evoluutio on ollut nopeampaa ja välillä hitaanpaa.
Juuri nyt on ollut erittäin hidas sykli menossa ainakin muutaman satatuhatta v. joka on pieni aika monimiljardisvuotisen evoluution kokonaisuudessa ja siksi juuri nyt näyttää siltä että elämme tätä peruutusvaiheen aikaa jolloin hyödyllisiä mutaatioita ei juurikaan näy, vaan vain vahingollisoa niin että luonto näyttää rappeutuvan ja lajien sukupuutot ovat todellisia.
Tämänhetkinen tilanne on hämäävä koska tämä rappeitumisilmiö on helposti havaittavissa ja pelkkä siihen tuijottaminen estää näkemästä historiallista kokonaiskuvaa evoluution kulusta.
Juuri nyt on ollut erittäin hidas sykli menossa ainakin muutaman satatuhatta v. joka on pieni aika monimiljardisvuotisen evoluution kokonaisuudessa ja siksi juuri nyt näyttää siltä että elämme tätä peruutusvaiheen aikaa jolloin hyödyllisiä mutaatioita ei juurikaan näy, vaan vain vahingollisoa niin että luonto näyttää rappeutuvan ja lajien sukupuutot ovat todellisia.
Tämänhetkinen tilanne on hämäävä koska tämä rappeitumisilmiö on helposti havaittavissa ja pelkkä siihen tuijottaminen estää näkemästä historiallista kokonaiskuvaa evoluution kulusta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Avaaja puhuu totta, nyt geneettinen koodi näyttää rapputuvan. Esimerkiksi keskiverto ihmisellä on kymmeniä uusia lievästi haitallisia mutaatioita, joita hänen vanhemmillaan ei ollut.
Mutta siinä avaaja on väärässä, että menneisyydessä olisi ollut ajanjaksoja, jolloin olisi tapahtunut paljon hyödyllisiä mutaatioita. Miten ihmeessä tällainen muutos olisi tapahtunut. Mutaatiotaajuus riippuu korjausmekanismien hyvyydestä ja hyödyllisten ja haitallisten mutaatioiden suhde lienee pysynyt vakiona.
Kyllä rappeutumisen on täytynyt olla samanlaista menneisyydessä kuin nyt.
"Esimerkiksi keskiverto ihmisellä on kymmeniä uusia lievästi haitallisia mutaatioita, joita hänen vanhemmillaan ei ollut."
Onko sinun ja vanhempiesi geenit ja erot kartoitettu ja kertoisitko mistä "lievästi haitallisista mutaatioista" sinä kärsit?
Eipä ole geenikartoitusta tehty, mutta aiemmilta sukupolvilta perittyjä lievästi haitallisia ominaisuuksia löytyy. Niitä varmasti ja väistämättä löytyy sinultakin.
DNA tunnetaan sen verran huonosti, että vain harvojen mutaatioiden vaikutukset tiedetään.
Perinnöllisiä sairauksia tunnetaan noin 10000. Jokaiselle niille on yhteistä se, että oikeaan toimivaan DNA:n on syntynyt virhe, joka aiheuttaa sairauden.
Molocin mukaan esimerkiksi värisokeus on neutraali mutaatio, sillä se ei vaikuta lisääntymiseen. Minusta se kuuluu lievästi haitallisiin mutaatioihin.
Rappeutumisen vuoksi sukupuuttoon kuolemista on vaikea tutkia, sillä sukupuuttoon kuolleiden lajien perimä tunnetaan huonosti. Ja vielä huonommin tunnetaan DNA:n merkitys, niin että mutaatioiden haitallisuutta voitaisiin arvioida.
Itse pidän todennäköisimpänä, että haitallisiin mutaatioihin ei ole kuollut mikään laji. Lähimpänä sitä lienevät jotkut jalostetut koirarodut, mutta koirarodusta puhuttaessa kysymys ei ole lajista. Gebardi lienee nykylajeista aika lähellä geneettistä päätepistettä.
No katos kun eliöstö on ollut varsin runsasmuotoista ja toisistaan erilaistuneita mutta sittemmin sukupuuttoon kuolleita nykyisiä lukuunottamatta joten eihän tuota erilaistumista olisi voinut tapahtua ilman suotuisten evoluutio-mutaatioiden vyöryä joka on jättänyt varjoonsa ne ehkä muutamat tuollaisen ajan haitalliset mutaatioit, eli silloin evoluutio on edennyt suotutisasti, paljon suotuisammin kuin nykyään.
Fossiilikerrostumat ja nykyeliöstö olemassaolollaan todistavat tämän.
"Rappeutumisen vuoksi sukupuuttoon kuolemista on vaikea tutkia, sillä sukupuuttoon kuolleiden lajien perimä tunnetaan huonosti."
Sukupuuttoon kuolemassa olevien lajien sitäkin paremmin. Ja kas, eipä löydy väitettyä perimän rappeutumaa. Koska se, aivan kuten mielikuvitusyhtäväsikin, on maailmanloppulahkolaisen toiveajattelua. Jos asia olisi jotain muuta kuin kuvitteellista sontaa, sinä tarjoaisit asiasta näyttöä.
Sitä ei ole, koska kuvitteellisista asioista ei sellaista löydy.
"Ja vielä huonommin tunnetaan DNA:n merkitys, niin että mutaatioiden haitallisuutta voitaisiin arvioida."
Kummallista. Millä perusteella sinä kerrot että perimä rappeutuu ja että se on täynnä haitallisia mutaatioita, jos kerran niiden haitallisuutta ei voida arvioida?
Vai oliko nyt niin että asiat tulee luokitella niin että ne sopivat alkeellisen legendan tarinoihin?
"Itse pidän todennäköisimpänä, että haitallisiin mutaatioihin ei ole kuollut mikään laji."
Kas, realismin tuulahdus kreationistin päässä. Rasti seinään.
"Lähimpänä sitä lienevät jotkut jalostetut koirarodut, mutta koirarodusta puhuttaessa kysymys ei ole lajista."
Ehkäpä olisi parempi ettet vertaisi tahallisen sukurutkaiseksi pakotettuja jalostustuotteita luonnonpopulaatioihin, joissa vastaavaa sukusiittoisuutta osataan vältellä vaistomaisesti populaatioiden heterogeenisyyden ja elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Lapin lahkolaiset eivät ole sukurutsan vaaroja ymmärtäneet, ja seuraukset ovat olleet nähtävissä muuta populaatiota suurempana sairasteluna ja kehityshäiriöinä.
"Gebardi lienee nykylajeista aika lähellä geneettistä päätepistettä."
Se on gepardi. Maailmanloppulahkolaiset saavat minun puolestani toivoa niin paljon kuin haluavat että eläimet kuolisivat geneettiseen rappeutumiseen, jotta saisivat todistella sitä että palvomansa sadistinen narsisti tappaa eliöitä geneettiseen rappeutumiseen. Niin ei vain valitettavasti tapahdu, koska olematon ei vaikuta maailman menoon millään tavalla, koskaan.
Gepardin(kin) ahdingon suurin syy on ympäristömuutokset, jotka alunperin aiheuttivat kannan supistumisen (ei siis geneettinen rappeutuminen) ja geneettisen pullonkaulan. Suuri osa eliölajien sukupuutoista on ihmisen toiminnan seurausta, lähinnä elinympäristöjen tuhoamisen ja metsästyksen kautta.
Tutkittu tieteellinen tosiasia on, että ihmiselle tulee jokaisessa sukupolvessa vajaa sata uutta mutaatiot.
Myös hyödyllisten ja haitallisten mutaatioiden suhteesta ollaan yksimielisiä siinä, että haitallisia on vähintään tuhat kertainen määrä verrattuna hyödyllisiin.
Lisäksi tiedetään varmasti, että lievästi haitallisia mutaatioita luonnonvalinta ei kykene poistamaan. Ja että lievästi hyödyllisiä mutaatioita luonnonvalinta ei kykene rikastamaan.
Nämä ovat siis tieteellisesti tutkittuja ja havaittuja asioita. Näistä havainnoista seuraa väistämättömästi, että DNA:n informaatiosisältö rappeutuu.
"Gepardin(kin) ahdingon suurin syy ..... geneettisen pullonkaulan. "
Lajia kohtaava geneettinen pullonkaula tiivistää nopeasti rappeutuman näkyvään muotoon. Jos pullonkaulan hetkellä yksilöt ovat geneettisesti virheettömiä, pullonkaula ei voi tuoda esille perinnöllisiä sairauksia.
"Eipä ole geenikartoitusta tehty, mutta aiemmilta sukupolvilta perittyjä lievästi haitallisia ominaisuuksia löytyy. "
Niin ensiksi kirjoitat, että on uusia haitallisia mutaatioita ja sitten kirjoitat perityistä mutaatioista. No sinähän satuilet, joka voisi johtua vaikka uudesta haitallisesta mutaatioistasi, mutta odotin että kertoisit mitä haitallisia mutaatioita sinä omaat verrattuna vanhempiisi. Veikkaan, että olet jollain tapaa rappeutuneempi heihin verrattuna?
Ooksä mara vähän tyhmä. Tokihan on niin että jos joku sukupolvi saa sata haitallista mutaatioita perimäänsä niin ne siirtyvät sukupolvelta toiselle ja kun jokainen sukupolvi saa omat sata uuutta niin kohta jollakulla on niitä tuhansia. Ja sitten tulee loppu.
Joku ääliö tuossa sanoi ettei usko yhdenkään sukupuuton johtuneen haitallisista mutaatioista, mutta hän taisi unohtaa evoluutiiviset miljoonat haitallisten mutaatioiden vuodet jotka vääjäämättä aiheuttavat sukupuuttoja mutta tämä tapahtumaketju on niin hidas ettei siitä voida tehdä selviä havaintoja kuten evoluutiosta ja makroevoluutiostakaan ei voida samoista syistä tehdä vaan ne ovat puhtaasti laskennallisia faktoja.
Älä nyt minuun pura turhautumistasi, pura sitä mieluummin tuohon 'se_rappeutuu"-nikkiin, joka ei osaa antaa ensimmäistäkään esimerkkiä hänen haitallisista mutaatioista, joita hänen vanhemmillaan ei ole. Onkohan muuten sellaista kun 'ei osaa kohdistaa kommenttia oikein' -mutaatiota?
Mara -nyt esiin esimerkki sinulla olevasta uudesta hyödyllisestä mutaatiosta, jota ei ole vanhemmillasi.
Ai luovutit. Äitisi pettyy taas sinuun.
Eikö sinusta löydy yhtään esimerkkiä. Laajennetaan kysymystä, tiedätkö koko maailmassa yhtään nyt elävää henkilöä, joilla on uusi hyödyllinen mutaatio?
Eipä taida löytyä.
En näistä asioista niin paljon tiedä, mutta onko tosiaan lajeja kuollut paljonkin sukupuuttoon geneettisen rappeutumisen takia? Toinen asia, mikä ei oikein mene järkeen on se, että kun ihmisiä on jo yli 7 miljardia niin miten voi sanoa ihmislajin rappeutuvan. Ei se oikein rappiolta vaikuta ainakaan maalaisjärjellä ajateltuna.
Nyt puhutaan evoluutioteorian mukaisista valtavan pitkistä ajanjaksoista jolloin haitalliset mutaatiot ovat yksi selitys massiivisille eliökuolemille joista kambrikauden eliöstön "äkkikuolema" on hyvä todiste.
Jos haitallisten mutaatioiden ilmeneminen ihmisellä nykyvauhtia jatkuu vakaana ja hyödyllisten mutaatioiden yhtä harvinaisena kuin juuri nyt, niin väistämättä ihminen ihmisenä on saavuttava lajinsa elinkaaren pään muutamassa miljoonassa vuodessa ellei paljon aikaisemminkin riippuen minkälaisia mutaatioita saamme. Ja silloin ihmisestä jää fossiilistoon kertomaan vain ihmisen luuranko vailla kunnolista edeltäjää jonka voisi varmuudella ihmisen esivanhemmaksi tunnistaa sillä ne välimuodot ihmisen ja apinan välillä kokivat mitä ilmeisimmin saman kohtalon niin nopeassa tahdissa ettei niistä jäänyt fossiileja tutkittavaksi niiden harvinaisuuden vuoksi.
Siis tämä suorastaan häkellyttävä ero haitallisten mutaatioiden hyväksi tänä aikakautena ja mitä ilmeisimmin monina aikakausina ennen meitä, ja siinä välissä tilanteen ollessa täysin päinvastainen, selittääkin hyvin nopeat muutokset eliöstön rakenteessa koko maapallolla eri aikakausina, eikä ainoastaan ihmisten vaan kaiken eliöstön kohdalla. Muutokset ovat olleet niin kovin nopeita että niistä ei käytännössä ole jäänyt fossiileja todisteiksi, ei ole voinut jäädä, ja siksi näemme fossiilistossa vain vakiintuneiksi olomuodoiksi jääneiden ja siten runsaslukuisiksi populaatioiksi muodostuneiden eliöiden fossiileja koska nämä sattuivat elämään sellaisena aikakautena kunhyödyllisten mutaatioiden virta lakkasi ja alkoi hidas vuorotteleva rappeutumisen aikakausi.
Kreationismin yksi käyttövoimista vaikuttaa olevan sairaalloinen muutoksen pelko... ei taida oikee olla resursseja ja tahtoa muuttaa uskomuksiaan ja totuuksiaan sitämukaa kun havainnot lisääntyvät...
Eiks olisikki parempi että tiedemiehet olis tyhjäämäs siankarsinaa etteivät tutkisi kiusalisia asioita....