Päivän sana

Minä kerron teille, millainen on se, joka tulee minun luokseni, kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan. Hän on kuin mies, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten vedet tulvivat ja syöksyivät taloa vasten, ne eivät saaneet sitä horjumaan, koska se oli hyvin rakennettu.
Luuk. 6:47–48

Psykologia on tuonut mukanaan tee-se-itse -teorioita onnellisuudesta ja menestymisestä. Ne ovat vaikuttaneet myös uskonkäsityksiimme. Pahinta on, kun menestys samaistetaan siunaukseen ja Jumalan suosioon. Kuka silloin saa enää kärsiä tai sairastaa Jumalan lapsen lailla, kaiken Herralta vastaanottaen? Ennen käytiin sairasvuoteiden äärellä oppimassa, nyt sairasta käydään lähinnä parantamassa. Ennen osattiin kuunnella, mitä aarteita sairauden ahjoissa oli löydetty kärsimyksestä, lohdutuksesta, elämästä ja Jumalasta. Nyt sairas raukka on pommitusten kohde. Ongelmista pitäisi päästä pian pois, sillä siunaus on sidottu voittoihin. Vastoinkäymisiä emme kuitenkaan pääse pakoon edes uskoon. Jokainen meistä sairastuu lopulta kuolettavasti. Missä lepää silloin lohdutus ja toivo? Onko eväitä kohdata kärsimys, jopa kuolema? Ovatko voittoisan uskon perustukset kaivettu syvään kallioon vai pinnan hiekalle, jonka ensimmäinen kunnon tulvavesi vie mukanaan?
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


SROsta kirjoitti:

Minä kerron teille, millainen on se, joka tulee minun luokseni, kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan. Hän on kuin mies, joka taloa rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle. Kun sitten vedet tulvivat ja syöksyivät taloa vasten, ne eivät saaneet sitä horjumaan, koska se oli hyvin rakennettu.
Luuk. 6:47–48

Psykologia on tuonut mukanaan tee-se-itse -teorioita onnellisuudesta ja menestymisestä. Ne ovat vaikuttaneet myös uskonkäsityksiimme. Pahinta on, kun menestys samaistetaan siunaukseen ja Jumalan suosioon. Kuka silloin saa enää kärsiä tai sairastaa Jumalan lapsen lailla, kaiken Herralta vastaanottaen? Ennen käytiin sairasvuoteiden äärellä oppimassa, nyt sairasta käydään lähinnä parantamassa. Ennen osattiin kuunnella, mitä aarteita sairauden ahjoissa oli löydetty kärsimyksestä, lohdutuksesta, elämästä ja Jumalasta. Nyt sairas raukka on pommitusten kohde. Ongelmista pitäisi päästä pian pois, sillä siunaus on sidottu voittoihin. Vastoinkäymisiä emme kuitenkaan pääse pakoon edes uskoon. Jokainen meistä sairastuu lopulta kuolettavasti. Missä lepää silloin lohdutus ja toivo? Onko eväitä kohdata kärsimys, jopa kuolema? Ovatko voittoisan uskon perustukset kaivettu syvään kallioon vai pinnan hiekalle, jonka ensimmäinen kunnon tulvavesi vie mukanaan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu