Viime aikojen yhtenä keskeisenä puheenaiheena on varallisuus- ja tuloerojen vertailu. Jo ennestään äveriäitä ja uudempia rikastuneita moititaan siitä, että heillä on liikaa mammonaa eli siitä ylenpalttisesta rikkaudesta pitäisi lohkaista runsas osa valtiolle oikein rankalla kädellä, jotta vallanpitäjämme pääsisivät sitten jakamaan sitä hillovaraa tavalliselle rahvaalle ja varsinkin vähäväkisimmille kansalaisille. Sillä menettelyllä ilmeisesti olisi tarkoituksena tasoittaa köyhien ja rikkaitten välisiä varallisuuseroja.
Entä sitten toisin päin? Kun rahvaan laajasta ja monisorttisesta väestä osa ja toivon mukaan yhä enenevä joukko vaurastuu omien toimiensa ja sinnikkyytensä voimin, niin missä vaurastumisen vaiheessa heillä alkaisi olla "liikaa" vaurautta, jotta heihin voitaisiin kohdentaa tuota rikkaitten rokottamisen politiikkaa? Ollaanko meille kehittelemässä erityinen "vaurastumisen lasikatto", jota parempaan taloudellisen elämisen tilaan kunnon kansalaisen ei olisi soveliasta ja kunniallista kurkottaa?
Vai voisimmeko me täällä Suomessa hyväksyä vaurastumisen normaaliina menestyksenä, josta sopii saada itselleen tulosta hyvällä omallatunnolla?
Tarvitaanko köyhän vaurastumiselle katto?
4
143
Vastaukset
- 18p13
Sovitaan pelkät tuloerojen suhteet, esimerkiksi perustoimeentulo olisi 1, ja siitä sitten noustaisiin eri kertoimilla tehtävien vaativuuden mukaan.
Näin tuloerot eivät karkaisi lapasesta, mutta paremmat ihmiset olisivat edelleen vauraampia ja laiskat köyhempiä.
Itse uskon ettei varsinaista tuloihin liittyvää kateutta edes esiintyisi, jos perustoimeentulo olisi turvattu ilman erityyppisiä kyykyttämistoimenpiteitä. Jostain syystä hyväosaiset haluavat nähdä köyhemmän kansanosan eräänlaisina sirkuspelleinä.
Jos toiset ovat kateellisia, niin toisilla on sitten huono itsetunto.
Ahkeruudella menestymistä pitää kannustaa kaikin tavoin, mutta verorahoilla "ansaittua" kabinettimenestymisestä pitää rokottaa ankarasti. Tällä tarkoitan yhteiskunnan varojen haaskaamista hyvävelikerhoihin kuuluvien yrittäjien ja heidän kavereidensa liiketoimiin.
Poliittinen päätöksenteko ja yritysmaailma tulisi erottaa kokonaan toisistaan. Uskoni suhteen hoipertelijana muistan kuitenkin Bibliasta lukeneeni, että keisarille pitää antaa se, mikä keisarille kuuluu eli keisarin kymmenys. Eipä kuitenkaan riitä nykyaikana julkiselle vallalle kymmenen prosentin vero. Se olisi samalla tasavero, joka kuitenkin olisi prosenttimäärältään sama kaikille. Elämisen todellisuudessa käy usein niinkin päin, että rikkaimmat osaavat järjestää asiansa niin, että heistä monet maksavat vähemmän veroa kuin keskiluokka ja köyhä rahvas.
Ahkeruudella menestyminen on juuri se asia ja aihe, josta tässä yritän viritellä ajatusten vaihtoa ja siinä yhteydessä olennainen kysymys on verottajan suhtautuminen ahkeruudella menestymiseen, vaurastumiseen.
Yhteiskunnan kannalta yleisesti tarkasteltuna huomion kohteena on samalla "nousukkuus"-käsite. Kun nousukkuuteen liittyvistä laatuvivahteista jätetään pois mahdollinen rehvastelu, mitä sitäkin joskus nousukasmaisuuden yhteydessä ilmenee, niin käytän tässä nousukkuus-sanaa myönteisenä ilmauksena. Mitä laajemmin väkeä nousee väestön vähäväkisten keskuudesta vauraammiksi juuri oman ahkeroimisensa tuloksena, niin sitä parempi koko yhteiskunnan kannalta. Vallanpitäjien suoranaisena tehtävänä soisi olevan myönteisen nousukkuuden edistämisen.
Verotus on olennainen asia. Palkkatulojen verotuksen rinnalla vaurastumisen olosuhteisiin, nousukkuuden mahdollisuuksiin, kuuluu myös pääomatulojen verotus. Kun tavallisihminen onnistuu säästämään, niin samalla hän viisaasti toimiessaan suunnittelee säästöjensä käyttöä. Todellinen vaurastuminen ja yhteiskunnallinen nousu tarkoittaa säästöjen "poikimaan" saamista. Pankkitileillähän ei nykyään saa käytännössä mitään tuottoa säästöilleen. Timanttien sanotaan olevan ikuisia ja naisihmisen parhaita ystäviä. Kultaharkkojakin on myynnissä ja hankittavissa. Jos varaa on, niin sijoitusasuntoja ja rantatontteja sekä metsäpalstoja on tarjolla. Sitten ovat vielä pörssiin listautuneitten yhtiöitten osakkeet, niitten ostaminen. Pörssiosakkeita pystyy hankkimaan jo varsin vaatimattomillakin säästöillä. Osinkojen ja myyntivoittojen verotusasiat ovat näin ollen aivan olennaisia asioita tavallisen ihmisen vaurastumisen vinkkelistä tarkasteltuna. Kriittisellä silmällä omaa peilikuvaansa saisivat katsoa he, jotka leimaavat pörssin pelkäksi pörssikeinottelun turmiolliseksi pesäpaikaksi.- Lasikaton_päältä
Vaurastumisen lasikatto on Suomessa erittäin alhaalla. Ei se muita pahemmin haittaa, mutta estää tehokkaasti köyhän nousemista keskiluokkaan. Samalla se pitää köyhän tukien varassa ja lisää näin muiden verorasitusta.
Jos olet joutunut yhteiskunnan tuen varaan, melkein mikä tahansa hankkimasi tulo vähentää tukea. Toisin sanoen voit tehdä töitä, mutta sinulta leikataan kaikki pois. Joku 300 euron raja työttömyyskorvauksen päälle ei tässä paljon auta. Vuokra-asukkaalta lähtee asumistuki jo melko alhaisilla tuloilla, joten tuhannen euron tulojen noususta menee vuokraisännälle pahimmillaan yli puolet. Kukapa lähtee mielellään paskatöihin, jos kuukauden aherruksesta jää käteen pari kolme satasta?
Siellä köyhyyden ylärajalla se kynnys piilee. Jos sen sijaan vakiintuneessa työpaikassa oleva keskituloinen saa palkankorotuksen, säästää tai sijoittaa, hän ei menetä mitään. Siltä pohjalta voi todellakin ponnistaa vauraaksi. Tiedän tämän, koska olen itse onnistunut siinä.Aivan oikeassa olet "Lasikaton_päältä"-kirjoittaja eli kovin alhaisella tasolla on tosiaan meillä Suomessa verotuksen ankaroituminen. En ole tullut netistäkään penkoneeksi tietoa muitten maitten käytäntöjä, mutta vahvasti epäilen muualla ja ainakin väestömäärältään Suomea isommissa markkinatalouden maissa ankaroituvan verotuksen tason eli "lasikaton" olevan varsin paljon ylemmillä tasoilla kuin meillä. Ja onhan niitä tiettävästi semmoisiakin maita, joissa verotus on kohtuullista rikkaittenkin kohdalla.
Meillä Suomessa raharikkaan ansionimikkeen taitaa saada kohtalaisen helposti moniin ulkomaihin verrattuna. Samalla verottaja kohdentaa tiukkenevia toimiaan meillä Suomessa jo väkeen, mikä monissa muissa maissa maissa luettaisiin vauraudeltaan keskiluokkaan.
Tuo antiikkinen "keisarin kymmenys" pyörii edelleen mielessä. Sen sijaan, että äveriäimmissä piireissä taitavasti järjestelemällä ainakin useissa tapauksissa verosuunnittelulla verotus onnistutaan jopa kokonaan nollaamaan ja siis aivan laillisesti, niin sen sijaan voisimme yrittää kuvitella (parempaa tilastotietoa tuskin edes on olemassa), että he veronsa minimoineet saattaisivat maksaa edes "keisarin kymmenyksen" verran veroja, niin mitä se ehkä tarkoittaisi? Tarkoittaisiko se kenties sitä, että nykyisin meneillään oleva työttömien, pieneläkeläisten ja ylipäätään vähävaraisten simputus ankaroituvilla veroilla, korotettavilla maksuilla ja taksoilla saatettaisiin jättää tekemättä, vähäväkisen rahvaan talousahdinkoon kyykytys voitaisiin jättää sikseen?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli612538Naisella tisulit, kuin lehemän utarehet
Oli kyllä isot tisulit naisella, kuin lehemän utarehet, vaikka paita oli päällä, niin tisulit erottui.211583Kemijärven festarit 2025
Onpas taas niin laimea meininki. Eikö tosiaan saada parempia artisteja? ☹️131582- 1021377
Johanna Tukiainen hakkasi miehen sairaalaan!
Viime päivien tiktok-keskusteluissa on tullut esiin, että Johanna Tukiainen on jatkanut väkivaltaista käytöstään. Hän h1221232- 831129
Salilla oli toissapäivänä söpö tumma
Nuori nainen, joka katseli mua. Hymyili kun nähtiin kaupan ovella sen jälkeen301013Kalateltta ja Siipiteltta
Siipiteltasta ei saa ruokaa ollenkaan ja ovatko työntekijät ihan selvin päin siellä. Kalateltassa taas lojuu käytetyt la131006Kukapa se Ämmän Kievarissa yöllä riehui?
En ole utelias, mutta haluaisin tietää, kuka riehui Ämmän Kievarissa viime yönä?22970Jännä tunne kun ekaa kertaa elämässään tuntuu siltä
Että on tarkoitettu jollekin. Saattaahan tuo olla että on sekaisin kuin seinäkello, mutta silti tunne yhteenkuuluvuudest58927