Suomenlahden pohjukassa nähtiin elokuussa 1919 aivan uudenlaista sodankäyntiä. Punalaivaston tukikohtaa Kronstadia vastaan iskivät yhtä aikaa lentokoneet ja torpedoveneet.
HURJASSA operaatiossa torpedoveneet ajoivat suoraan satama-altaaseen tuhoamaan sotalaivoja. Torpedot osuivat kolmeen alukseen, jotka vaurioituvat pahoin. Punaisten merisotilaiden tulessa tuhoutui kolme torpedovenettä. Kartat hyökkäystä varten hankki agentti Paul Dukes, yksi fiktiivisen James Bondin esikuvista.
Lentokoneet ja torpedoveneet olivat brittiläisiä, mutta ne lähtivät Suomesta. Veneet toimivat Terijoelta käsin, lentokoneet Koiviston saarelta, jonka rannassa seisoi lentotukialus Vindictive. Koivistolla oli myös lentokenttä, jonka britit olivat alunperin vuokranneet ”jalkapallo- ja rugbykentäksi”. Myös näitä alueella todella harrastettiin.
Brittien sotaretkestä Suomenlahdella kertoo Mikko Ylikankaan uusi kirja Mainio pikku sota –Brittilentäjät Suomessa 1919 (Atena). Pietarin kohtalo oli syksyllä 1919 vaakalaudalla, kun valkoiset joukot lähestyivät kaupunkia. Brittien lisäksi myös suomalaisten vähät koneet tekivät pommituslentoja. Suomalaiset uneksuivat suur-Suomesta bolshevikki-Venäjän romahtaessa, ja heimosodat olivat käynnissä.
Vielä reilu puoli vuotta aiemmin uusi puna-armeija oli ollut vahvoilla ja sen uhkaama Viro pyysi briteiltä apua, mikä toi brittilaivaston Itämerelle. Vuosina 1918– 1921 tilanne oli sekava kuin Syyriassa nykyään. Liittolaiset vaihtuivat yhtenään ja etniset sekä poliittiset ryhmät kamppailivat keskenään. Mukana oli mm. Inkerin rykmentti, joka pyrki jonkinlaisen suomenkielisen valtion perustamiseen Pietarin kylkeen. Venäjän bolshevikit joutuivat jatkuvasti kukistamaan vallankumousta aiemmin tukeneiden joukkojen kapinoita.
TRAGEDIA paikallisille, mutta brittilentäjille tosiaan ”mainio pikku sota”. Ylikangas piirtää kuvan sekalaisesta lentäjäjoukosta, jossa oli jäseniä ympäri imperiumia Australiasta ja Etelä-Afrikasta asti. Osa oli ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankareita, osa sellaisia, jotka eivät olleet vielä tositoimiin ehtineet. He odottivat innolla seikkailuja.
Bolshevikkien ilmapuolustus ei ollut olematon ja heillä oli heittää brittejä vastaan omia koneitaan, joita usein lensivät suomalaiset punaiset. Kuitenkin vaara oli pieni verrattuna siihen, mikä vielä vuotta aiemmin uhkasi brittilentäjiä länsirintamalla. Tosin ensimmäisen maailmansodan lentäjän suurin tappaja ei ollut vihollinen. Valtaosa kuolemantapauksista sattui lento-onnettomuuksissa. Sodan alkaessa lentokone oli vielä uusi väline, jota kehitettiin yrityksen ja erehdyksen kautta.
BRITTIEN tehtävä oli pitää punalaivasto pussissa Suomenlahden pohjukassa. Se oli Kronstadin vahvojen tykkien ja miinakenttien suojassa eikä lähtenyt avoimeen taisteluun brittien kanssa. Vanha tsaarin laivasto oli kuitenkin vahvana vastassa juuri itsenäistyneitä Suomea ja Baltian maita.
Kun valkoinen kenraali Judenitsh hyökkäsi syksyllä 1919 Virosta kohti Pietaria, punainen valta siellä näytti hetken kaatuvan. Punapäällikkö Trotski kuitenkin innosti joukkonsa hurjaan vastarintaan ja länsimaiden tukemat valkoiset pysäytettiin. Apuna olivat juuri punaisten sotalaivojen tykit. Koivistosta toimivat brittikoneet olivat lopulta liian heikkoja ja vähäisiä niitä murskaamaan. Pietari jäi bolshevikeille. Britit menettivät operaatioissaan 171 miestä, joista ilmavoimista oli kuusi. Heistä neljä kuoli ja kaksi haavoittui.
Talven tullessa britit vetäytyivät suomalaisten pyynnöistä huolimatta eivätkä enää palanneet. Suomessa olleiden brittilentäjien kohtalot poikkesivat toisistaan hurjasti. Kahdesta, Thomas Williamsista ja David Donaldista, tuli ilmamarsalkkoja....."
HURJASSA operaatiossa torpedoveneet ajoivat suoraan satama-altaaseen tuhoamaan sotalaivoja. Torpedot osuivat kolmeen alukseen, jotka vaurioituvat pahoin. Punaisten merisotilaiden tulessa tuhoutui kolme torpedovenettä. Kartat hyökkäystä varten hankki agentti Paul Dukes, yksi fiktiivisen James Bondin esikuvista.
Lentokoneet ja torpedoveneet olivat brittiläisiä, mutta ne lähtivät Suomesta. Veneet toimivat Terijoelta käsin, lentokoneet Koiviston saarelta, jonka rannassa seisoi lentotukialus Vindictive. Koivistolla oli myös lentokenttä, jonka britit olivat alunperin vuokranneet ”jalkapallo- ja rugbykentäksi”. Myös näitä alueella todella harrastettiin.
Brittien sotaretkestä Suomenlahdella kertoo Mikko Ylikankaan uusi kirja Mainio pikku sota –Brittilentäjät Suomessa 1919 (Atena). Pietarin kohtalo oli syksyllä 1919 vaakalaudalla, kun valkoiset joukot lähestyivät kaupunkia. Brittien lisäksi myös suomalaisten vähät koneet tekivät pommituslentoja. Suomalaiset uneksuivat suur-Suomesta bolshevikki-Venäjän romahtaessa, ja heimosodat olivat käynnissä.
Vielä reilu puoli vuotta aiemmin uusi puna-armeija oli ollut vahvoilla ja sen uhkaama Viro pyysi briteiltä apua, mikä toi brittilaivaston Itämerelle. Vuosina 1918– 1921 tilanne oli sekava kuin Syyriassa nykyään. Liittolaiset vaihtuivat yhtenään ja etniset sekä poliittiset ryhmät kamppailivat keskenään. Mukana oli mm. Inkerin rykmentti, joka pyrki jonkinlaisen suomenkielisen valtion perustamiseen Pietarin kylkeen. Venäjän bolshevikit joutuivat jatkuvasti kukistamaan vallankumousta aiemmin tukeneiden joukkojen kapinoita.
TRAGEDIA paikallisille, mutta brittilentäjille tosiaan ”mainio pikku sota”. Ylikangas piirtää kuvan sekalaisesta lentäjäjoukosta, jossa oli jäseniä ympäri imperiumia Australiasta ja Etelä-Afrikasta asti. Osa oli ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankareita, osa sellaisia, jotka eivät olleet vielä tositoimiin ehtineet. He odottivat innolla seikkailuja.
Bolshevikkien ilmapuolustus ei ollut olematon ja heillä oli heittää brittejä vastaan omia koneitaan, joita usein lensivät suomalaiset punaiset. Kuitenkin vaara oli pieni verrattuna siihen, mikä vielä vuotta aiemmin uhkasi brittilentäjiä länsirintamalla. Tosin ensimmäisen maailmansodan lentäjän suurin tappaja ei ollut vihollinen. Valtaosa kuolemantapauksista sattui lento-onnettomuuksissa. Sodan alkaessa lentokone oli vielä uusi väline, jota kehitettiin yrityksen ja erehdyksen kautta.
BRITTIEN tehtävä oli pitää punalaivasto pussissa Suomenlahden pohjukassa. Se oli Kronstadin vahvojen tykkien ja miinakenttien suojassa eikä lähtenyt avoimeen taisteluun brittien kanssa. Vanha tsaarin laivasto oli kuitenkin vahvana vastassa juuri itsenäistyneitä Suomea ja Baltian maita.
Kun valkoinen kenraali Judenitsh hyökkäsi syksyllä 1919 Virosta kohti Pietaria, punainen valta siellä näytti hetken kaatuvan. Punapäällikkö Trotski kuitenkin innosti joukkonsa hurjaan vastarintaan ja länsimaiden tukemat valkoiset pysäytettiin. Apuna olivat juuri punaisten sotalaivojen tykit. Koivistosta toimivat brittikoneet olivat lopulta liian heikkoja ja vähäisiä niitä murskaamaan. Pietari jäi bolshevikeille. Britit menettivät operaatioissaan 171 miestä, joista ilmavoimista oli kuusi. Heistä neljä kuoli ja kaksi haavoittui.
Talven tullessa britit vetäytyivät suomalaisten pyynnöistä huolimatta eivätkä enää palanneet. Suomessa olleiden brittilentäjien kohtalot poikkesivat toisistaan hurjasti. Kahdesta, Thomas Williamsista ja David Donaldista, tuli ilmamarsalkkoja....."
Vastaukset 7
Vanhimmat
..olisipa ollut maailmalla järkeä lopettaa bolsevikkien vallankaappaus. Monta miljoonaa litraa kyyneleitä olisi venäjän maalla vähemmän vuodatettu. Olisiko suomen punikit kuitenkin aikansaaneet jopa maailmansodan, jos tuo hyväkkäys olisi viety loppuun. Kapina olisi jatkunut punaisen paratiisin saavuttamiseksi...mielenkiintoinen juttu, ei ole tullut koskaan kuulluksi asiaa. Historiaa kun on meille suomalaisille jätetty paljon kertomatta...
Nämä jutut on kerrottu lukuisissa yhteyksissä mm. Tuomo Polvisen erinomaisessa tutkimuksessa "Venäjän vallankumous ja Suomi 1-2". Samoin monissa muissa tuota aikaa kuvaavissa teoksissa.
Markkinointia parantaa aina, kun väitetään asian olevan salattu ja tutkimisen kielletty.
Kouluhistoriassa näistä ei paljon kerrota, kuten ei "vapautus"retkistä Itärajan ylikään. Suomi kun on aina ollut sellainen puhtoinen pulmunen ja noudattanut kaikki sopimuksia...
kerrotaan se, minkä katsotaan kulloisellekin kohderyhmälle riittävän. Koulukirjoihin mahtuvat vain keskeiset asiat.
Tämäkin brittien touhu oli vain välinäytös ja jäi vaille merkitystä.
Myös heimosodista on lukuisia tutkimuksia, muistelmia ja muita kertomuksia. Niitä selvitellään myös elämäkerroissa.
Suomi oli syksyyn 1920 eli Tarton rauhaan sodassa Neuvosto-Venäjän kanssa.
Niin, suomalaiset hyökkäsivät ilman sodanjulistusta valloittamaan naapurin alueita. Suomalaiset ovat sitäkin tehneet moneen kertaan, Kustaan sodassakin.
Eihän näistä passaa lapsille kertoa, etteivät pitäisi esi-isiään roistoina.
"..olisipa ollut maailmalla järkeä lopettaa bolsevikkien vallankaappaus."
Ja eläisimme nyt köyhyydessä, elintaso jossain vuoden -49 tasolla?
Suomen aktiivinen mukanaolo tuossa hyökkäyksessä oli yksi Talvisodan syistä.