Harkitsin pitkään, teenkö avauksen vai en. Sitten päätin kuitenkin nostaa kissan pöydälle. Asia ei kuitenkaan ole ollenkaan yksinkertainen.
Mielestäni kilpailykyvyn palauttaminen olisi pitänyt aloittaa pääomatulot edellä. Eli pakottamalla vuokria alaspäin porrastetulla pääomatuloverolla, joka olisi vähentänyt asumistukimenoja ja sitä kautta olisi voitu elvyttää kelamaksuissa tai veroissa. Se olisi myös luonut varaa laskea palkkatasoa elinkustannusten aletessa.
Tämä ei näyttänyt kuitenkaan olevan Vasemmistonkaan agendana. Itse näen kaksi syytä siihen, miksei ole:
- yleinen syy: suurimpia rahoja pääomamarkkinoilla tietääkseni liikuttelevat institutionaaliset sijoittajat. Pääomatulojen lasku tuntuisi vakuutusyhtiöiden ja monien muiden taloutemme keskeisten toimijoiden taseissa.
- poliittinen syy: demarit ja ehkä myös muu vasemmisto rahoittaa toimintaansa omilla sijoitusyhtiöillään, joista nykyisin ollaan entistä riippuvaisempia maksavien jäsenten määrän pienetässä ja organisaatioiden ollessa kalliita. Harva haluaa enää tehdä ilmaista vapaaehtoistyötä puolueen tai liiton eteen jatkuvasti, vaalien yhteydessä toki tehdään edelleen hetkittäisesti. Toisaalta puoluetuki on kiinni puolueen koosta, samoin järjestörahoitus jäsenmääristä Tarkoittaen siis sitä, että silloin kun rahaa eniten tarvittaisiin kannatuksen laskun kääntämiseksi nousuun, sitä ei sitä kautta oikein saa.
Kaikesta huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että jos kilpailykykyä ja valtiontalouden tasapainoa ihan oikeasti halutaan tavoitella, niin se tulee tapahtua pääoma ja vientiteollisuus edellä, ei siivoojien palkkoja ja työttömyysetuuksia leikkaamalla, joka vain syö kotimaista kysyntää. Tulee nimenomaan pyrkiä alentamaan niitä tuloja, joista suurin osa päätyy nytkin ulkomaille kotimarkkinoiden sijaan.
Muuten olen sitä mieltä, että kilpailukyvyn saavuttaminen millään muulla keinolla kuin omalla valuutalla ja riittävällä määrällä protektionismia ei ole käytännössä mahdollista, tuskin edes velkaantumisen pysäyttäminenkään. Mutta jos sitä yritetään, niin ainakin sitten sillä tavalla, jossa on edessä pieniä teoreettisia onnistumisen mahdollisuuksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla Vasemmistojohdon kanta asiaan.
Mielestäni kilpailykyvyn palauttaminen olisi pitänyt aloittaa pääomatulot edellä. Eli pakottamalla vuokria alaspäin porrastetulla pääomatuloverolla, joka olisi vähentänyt asumistukimenoja ja sitä kautta olisi voitu elvyttää kelamaksuissa tai veroissa. Se olisi myös luonut varaa laskea palkkatasoa elinkustannusten aletessa.
Tämä ei näyttänyt kuitenkaan olevan Vasemmistonkaan agendana. Itse näen kaksi syytä siihen, miksei ole:
- yleinen syy: suurimpia rahoja pääomamarkkinoilla tietääkseni liikuttelevat institutionaaliset sijoittajat. Pääomatulojen lasku tuntuisi vakuutusyhtiöiden ja monien muiden taloutemme keskeisten toimijoiden taseissa.
- poliittinen syy: demarit ja ehkä myös muu vasemmisto rahoittaa toimintaansa omilla sijoitusyhtiöillään, joista nykyisin ollaan entistä riippuvaisempia maksavien jäsenten määrän pienetässä ja organisaatioiden ollessa kalliita. Harva haluaa enää tehdä ilmaista vapaaehtoistyötä puolueen tai liiton eteen jatkuvasti, vaalien yhteydessä toki tehdään edelleen hetkittäisesti. Toisaalta puoluetuki on kiinni puolueen koosta, samoin järjestörahoitus jäsenmääristä Tarkoittaen siis sitä, että silloin kun rahaa eniten tarvittaisiin kannatuksen laskun kääntämiseksi nousuun, sitä ei sitä kautta oikein saa.
Kaikesta huolimatta olen edelleen sitä mieltä, että jos kilpailykykyä ja valtiontalouden tasapainoa ihan oikeasti halutaan tavoitella, niin se tulee tapahtua pääoma ja vientiteollisuus edellä, ei siivoojien palkkoja ja työttömyysetuuksia leikkaamalla, joka vain syö kotimaista kysyntää. Tulee nimenomaan pyrkiä alentamaan niitä tuloja, joista suurin osa päätyy nytkin ulkomaille kotimarkkinoiden sijaan.
Muuten olen sitä mieltä, että kilpailukyvyn saavuttaminen millään muulla keinolla kuin omalla valuutalla ja riittävällä määrällä protektionismia ei ole käytännössä mahdollista, tuskin edes velkaantumisen pysäyttäminenkään. Mutta jos sitä yritetään, niin ainakin sitten sillä tavalla, jossa on edessä pieniä teoreettisia onnistumisen mahdollisuuksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla Vasemmistojohdon kanta asiaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aihe on arka kuin tervattu selkä !
"Harva haluaa enää tehdä ilmaista vapaaehtoistyötä puolueen tai liiton eteen jatkuvasti, vaalien yhteydessä toki tehdään edelleen hetkittäisesti. Toisaalta puoluetuki on kiinni puolueen koosta, samoin järjestörahoitus jäsenmääristä "
Tuohon ilmaiseen työhön tuskin kukaan uskoo. Ainahan siitä palkka tulee lautakuntapaikat ja erilaiset koulutus ja virkistystilaisuudet ja ennen kaikkea se arvokas olo kun voi olla "kansaneliittiä". Kun ollaan pinon vieressä on luonnollista hiukan laittaa omaankin kuormaan. Ainakin matkoista ja kilometreistä päivärahoista puhumattakaan ja pieniä "luontaisetuja" unohtamatta. Tuohon jäsen määräriin on kyllä kiireesti saatava selvyys. Väite "Kuolleet sielut" tyyppisestä menettelystä ei ole suinkaan tuulesta temmattua. Suosittelen tutustumista N.Gogolin teokseen . Pohdinta "Pääoma" vai "Omapää" on noissakin ympyröissä tarpeellinen, Sillä tyhjän saa pyytämättäkin ja vaalilapulla varmimmin!
Vapaaehtoistyö on kansalaisjärjestöjen selkäranka. Jos se taittuu, iin sitten tarvitaan ryhtiliikkeitä. Perussuomalaisilla vapaaehtoistyötä ei näyttäisi olevan vaalityön lisäksi oikeestaan ollenkaan.