-politiikkaansa!!! TÄMÄHÄN ON UUTINEN, ja marssin paikka sittenkin kansalle?!
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Onko tämän takana nyt Perus-politiikka, vai Kepun Sipilän päättämättömyys, ja perääntyminen Kokkari Orvon linjausten toteuttamisesta?
--------------------------
http://www.hs.fi/kotimaa/a1475290711406
Suomi kiristää maahanmuuttolinjaansa vähitellen – tuleva kiristys toisi maahanmuuttajalle pienemmän työttömyysturvan kuin suomalaiselle
Lakimuutosten sarjalla on heikennetty kuluneen vuoden aikana turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan jo saaneiden asemaa.
Kotimaa 2.10.2016 2:00 Päivitetty: 2.10.2016 12:58
Teija Sutinen Helsingin Sanomat
”Hallitus panee pala palalta toimeen yhdessä päätetyn turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman”, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo viime keskiviikkona eduskunnassa.
Elo ei peitellyt tyytyväisyyttään, kun eduskunta käsitteli tuoreinta ulkomaalaislain muutosta, asumisvelvollisuutta. Turvapaikanhakija voidaan sen perusteella määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa.
Pala palalta – näin hallitus on tosiaan edennyt. Asumisvelvollisuus on vain yksi osa lakimuutosten sarjaa, jolla turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan jo saaneiden asemaa on Suomessa heikennetty kuluneen vuoden aikana.
Näissä muutoksissa hallitus ei ole ”jappassut” eikä ”vatuloinut”, ja ne ovat toistaiseksi läpäisseet myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan.
Asumisvelvollisuus kirvoitti keskiviikkona jo kipakan keskustelun eduskunnassa, koska Suomi muun muassa pitää voimassa alle 18-vuotiaiden säilöönoton mahdollisuuden, vaikka siitä piti kokonaan luopua.
Vielä kovempaa keskustelua lienee luvassa lähipäivinä, kun turvapaikkapoliittisen ohjelman kiistanalaisimpiin kuuluva kiristys tulee eduskunnan käsittelyyn.
Tulevassa kiristyksessä työttömät maahanmuuttajat joutuvat taloudellisesti heikompaan asemaan kuin suomalaiset. Oleskeluluvan Suomesta saaneet eivät saisi ensi vuoden alusta lähtien enää työmarkkinatukea, vaan erityistä kotoutumistukea. Se on tasoltaan 90 prosenttia suomalaisen työttömän peruspäivärahasta.
Suomalaisen työmarkkinatuki on nyt ilman lapsi- tai muita korotuksia noin 703 euroa kuukaudessa. Kotoutumistuki olisi siis 70 euroa heikompi.
Realismia on, että monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat työllistyvät heikosti. Valtio siis teoriassa säästäisi, jos turvapaikanhakijoille ei tarvitse maksaa yhtä hyvää työttömyysetuutta kuin suomalaisille.
Laskettu 22 miljoonan euron säästö kolmen vuoden aikana jää teoriaksi siksi, että entistä useampi maahanmuuttaja joutuu kääntymään toimeentuloluukun puoleen.
Miksi hallitus kaivaa verta nenästään ja tuo eduskuntaan lakiesityksen, jota muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ja Punainen Risti pitävät perusoikeuksien eli siis perustuslain vastaisena?
Siksi – ja tämä kerrotaan myös lakiesityksen perusteluissa – että tarkoituksena on lieventää Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Säästöt sinänsä ovat toissijaisia.
Lakiesitys perustuu Simon Elon mainitsemaan hallituksen turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan, joka julkistettiin viime joulukuussa. Suomeen oli tuolloin tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa, vastaanottokeskuksia oli perustettu paniikinomaisissa tunnelmissa ja ilmapiiri oli kiristynyt.
80-kohtainen ohjelma on toteuttanut monet perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet. Maahanmuuttopolitiikka on ollut puolueessa korkeassa kurssissa toisin kuin keskustassa ja kokoomuksessa, joissa se ei ole ohjelmatyön ydintä. Harva ”vanhojen” puolueiden poliitikko haluaa profiloitua maahanmuuton eksperttinä.
”Viime syksystä jäi se kuva, että aika moni muiden puolueiden edustaja tuli meiltä kysymään, mitä pitäisi tehdä. Tietotaito ei muissa puolueissa ollut kovin korkea, eikä heillä ollut valmiita näkemyksiä”, arvioi Simon Elo nyt vuodentakaista tilannetta.
”Totta kai sillä on ollut vaikutusta, että eduskunnan maahanmuuttokriittisin puolue on hallituksessa. Väitän, että jos Sdp, vihreät ja Rkp olisivat olleet hallituksessa, linja olisi ollut liberaalimpi”, Elo sanoo.
Ohjelma on silti hallituksessa yhdessä sovittu eikä yksin perussuomalaisten sanelema. Muille hallituspuolueille taitaa sopia paremmin kuin hyvin, että perussuomalaiset ottavat kunnian tylystä linjasta.
Viime joulukuun jälkeen Suomi on esimerkiksi kiristänyt oleskeluluvan myöntämistä poistamalla laista yhden perusteen eli humanitaarisen suojelun. Sitä tosin on käytetty viime vuosina hyvin vähän lupaperusteena.
Turvapaikanhakijan on myös entistä vaikeampaa saada perheensä Suomeen. Perheenyhdistämishakemusten aikarajoja kiristettiin ja toimeentulovaatimusta tiukennettiin.
Lisäksi valitusaikaa Maahanmuuttoviraston päätöksistä lyhennettiin ja oikeusapua turvapaikkaprosessissa rajoitettiin.
txt jatkuu alla -2-
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Onko tämän takana nyt Perus-politiikka, vai Kepun Sipilän päättämättömyys, ja perääntyminen Kokkari Orvon linjausten toteuttamisesta?
--------------------------
http://www.hs.fi/kotimaa/a1475290711406
Suomi kiristää maahanmuuttolinjaansa vähitellen – tuleva kiristys toisi maahanmuuttajalle pienemmän työttömyysturvan kuin suomalaiselle
Lakimuutosten sarjalla on heikennetty kuluneen vuoden aikana turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan jo saaneiden asemaa.
Kotimaa 2.10.2016 2:00 Päivitetty: 2.10.2016 12:58
Teija Sutinen Helsingin Sanomat
”Hallitus panee pala palalta toimeen yhdessä päätetyn turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman”, sanoi perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo viime keskiviikkona eduskunnassa.
Elo ei peitellyt tyytyväisyyttään, kun eduskunta käsitteli tuoreinta ulkomaalaislain muutosta, asumisvelvollisuutta. Turvapaikanhakija voidaan sen perusteella määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa.
Pala palalta – näin hallitus on tosiaan edennyt. Asumisvelvollisuus on vain yksi osa lakimuutosten sarjaa, jolla turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan jo saaneiden asemaa on Suomessa heikennetty kuluneen vuoden aikana.
Näissä muutoksissa hallitus ei ole ”jappassut” eikä ”vatuloinut”, ja ne ovat toistaiseksi läpäisseet myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan seulan.
Asumisvelvollisuus kirvoitti keskiviikkona jo kipakan keskustelun eduskunnassa, koska Suomi muun muassa pitää voimassa alle 18-vuotiaiden säilöönoton mahdollisuuden, vaikka siitä piti kokonaan luopua.
Vielä kovempaa keskustelua lienee luvassa lähipäivinä, kun turvapaikkapoliittisen ohjelman kiistanalaisimpiin kuuluva kiristys tulee eduskunnan käsittelyyn.
Tulevassa kiristyksessä työttömät maahanmuuttajat joutuvat taloudellisesti heikompaan asemaan kuin suomalaiset. Oleskeluluvan Suomesta saaneet eivät saisi ensi vuoden alusta lähtien enää työmarkkinatukea, vaan erityistä kotoutumistukea. Se on tasoltaan 90 prosenttia suomalaisen työttömän peruspäivärahasta.
Suomalaisen työmarkkinatuki on nyt ilman lapsi- tai muita korotuksia noin 703 euroa kuukaudessa. Kotoutumistuki olisi siis 70 euroa heikompi.
Realismia on, että monet oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat työllistyvät heikosti. Valtio siis teoriassa säästäisi, jos turvapaikanhakijoille ei tarvitse maksaa yhtä hyvää työttömyysetuutta kuin suomalaisille.
Laskettu 22 miljoonan euron säästö kolmen vuoden aikana jää teoriaksi siksi, että entistä useampi maahanmuuttaja joutuu kääntymään toimeentuloluukun puoleen.
Miksi hallitus kaivaa verta nenästään ja tuo eduskuntaan lakiesityksen, jota muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ja Punainen Risti pitävät perusoikeuksien eli siis perustuslain vastaisena?
Siksi – ja tämä kerrotaan myös lakiesityksen perusteluissa – että tarkoituksena on lieventää Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Säästöt sinänsä ovat toissijaisia.
Lakiesitys perustuu Simon Elon mainitsemaan hallituksen turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan, joka julkistettiin viime joulukuussa. Suomeen oli tuolloin tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa, vastaanottokeskuksia oli perustettu paniikinomaisissa tunnelmissa ja ilmapiiri oli kiristynyt.
80-kohtainen ohjelma on toteuttanut monet perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet. Maahanmuuttopolitiikka on ollut puolueessa korkeassa kurssissa toisin kuin keskustassa ja kokoomuksessa, joissa se ei ole ohjelmatyön ydintä. Harva ”vanhojen” puolueiden poliitikko haluaa profiloitua maahanmuuton eksperttinä.
”Viime syksystä jäi se kuva, että aika moni muiden puolueiden edustaja tuli meiltä kysymään, mitä pitäisi tehdä. Tietotaito ei muissa puolueissa ollut kovin korkea, eikä heillä ollut valmiita näkemyksiä”, arvioi Simon Elo nyt vuodentakaista tilannetta.
”Totta kai sillä on ollut vaikutusta, että eduskunnan maahanmuuttokriittisin puolue on hallituksessa. Väitän, että jos Sdp, vihreät ja Rkp olisivat olleet hallituksessa, linja olisi ollut liberaalimpi”, Elo sanoo.
Ohjelma on silti hallituksessa yhdessä sovittu eikä yksin perussuomalaisten sanelema. Muille hallituspuolueille taitaa sopia paremmin kuin hyvin, että perussuomalaiset ottavat kunnian tylystä linjasta.
Viime joulukuun jälkeen Suomi on esimerkiksi kiristänyt oleskeluluvan myöntämistä poistamalla laista yhden perusteen eli humanitaarisen suojelun. Sitä tosin on käytetty viime vuosina hyvin vähän lupaperusteena.
Turvapaikanhakijan on myös entistä vaikeampaa saada perheensä Suomeen. Perheenyhdistämishakemusten aikarajoja kiristettiin ja toimeentulovaatimusta tiukennettiin.
Lisäksi valitusaikaa Maahanmuuttoviraston päätöksistä lyhennettiin ja oikeusapua turvapaikkaprosessissa rajoitettiin.
txt jatkuu alla -2-
Vastaukset 5
Vanhimmat
jatkoa edellisestä HS- artikkelista:
"Hallitus sopi viime joulukuun ohjelmassaan myös, että lähtömaiden turvallisuustilannetta on arvioitava uudelleen ja niin sanotun sisäisen paon mahdollisuus tarkistettava – siis se, että voisi siirtyä kotimaassaan jollekin toiselle seudulle.
Maahanmuuttovirasto tekikin toukokuussa uudet maalinjaukset Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Linjausten mukaan maiden turvallisuustilanne on parantunut, joten näistä maista tulevien on nyt vaikeampi saada oleskelulupaa. Linjaus herätti tyrmistystä.
Turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen on tänä vuonna palannut normaalivuosien lukemiin, ja lukuisia vastaanottokeskuksia on jo suljettu. Taustalla on muun muassa EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita käännettä lainsäädännössä, joka on karsittu muita maita vilkuillen minimitasolle.^
>>> Päinvastoin: Suomi saattaa kiristää edelleen perheenyhdistämistä asettamalla toimeentulon lisäksi muitakin ehtoja, esimerkiksi vaatimuksen asunnosta tai puolisoiden vähimmäisiästä. Sisäministeriön selvitys tästä valmistuu marraskuussa."
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
!!!
GREAT! COOL!
Huomatkaa ILOITTAUTUMIS-velvollisuus vokkien asukkaille - ilmoittautua 1-4 kertaa vrk paikanpäällä!!!
Vokkia ja asuinpaikkaa ei voi valita jne.
Tukien heikennys ei maailmoja kaada, mutta on kirjattu näin.
---
"Tulevassa kiristyksessä työttömät maahanmuuttajat joutuvat taloudellisesti heikompaan asemaan kuin suomalaiset.
Oleskeluluvan Suomesta saaneet eivät saisi ensi vuoden alusta lähtien enää työmarkkinatukea, vaan erityistä kotoutumistukea. Se on tasoltaan 90 prosenttia suomalaisen työttömän peruspäivärahasta.
Suomalaisen työmarkkinatuki on nyt ilman lapsi- tai muita korotuksia noin 703 euroa kuukaudessa. Kotoutumistuki olisi siis 70 euroa heikompi. "...
Mukava lukea positiivisiakin uutisia pitkästä aikaa.
Onko Persujen "alamäki" nyt ohitettu, ja puolueen politiikan "päätavoite" on saavutettu tällä melkoisen kauaskantoisella päätöslauselmalla jossa yli 80 kohtaa!!! _??? Unkari ja Suomiko nyt samoilla viivoilla? Ja Puolaa unohtamatta?
... ... ...
Ote edellisestä artikkelista:
"Siksi – ja tämä kerrotaan myös lakiesityksen perusteluissa – että tarkoituksena on lieventää Suomen vetovoimaa turvapaikanhakijoiden maahanmuuton kohteena. Säästöt sinänsä ovat toissijaisia.
Lakiesitys perustuu Simon Elon mainitsemaan hallituksen turvapaikkapoliittiseen toimenpideohjelmaan, joka julkistettiin viime joulukuussa. Suomeen oli tuolloin tullut yli 30 000 turvapaikanhakijaa, vastaanottokeskuksia oli perustettu paniikinomaisissa tunnelmissa ja ilmapiiri oli kiristynyt.
>>> 80-kohtainen ohjelma on toteuttanut monet perussuomalaisten pitkäaikaiset tavoitteet. Maahanmuuttopolitiikka on ollut puolueessa korkeassa kurssissa toisin kuin keskustassa ja kokoomuksessa, joissa se ei ole ohjelmatyön ydintä. Harva ”vanhojen” puolueiden poliitikko haluaa profiloitua maahanmuuton eksperttinä.
”Viime syksystä jäi se kuva, että aika moni muiden puolueiden edustaja tuli meiltä kysymään, mitä pitäisi tehdä.
Tietotaito ei muissa puolueissa ollut kovin korkea, eikä heillä ollut valmiita näkemyksiä”, arvioi Simon Elo nyt vuodentakaista tilannetta. "...//...
Tämä on aika merkittäväkin uutinen. Perustuslakimme ja yhteiskuntamme pohjaavat ihmisoikeuksiin ja ihmisten tasa-arvoiseen kohteluun. Nyt nuo arvot on romutettu. Kun joku kaunis päivä vaikkapa juuri sinua, tämän lukija, ollaan laittamassa huonompaan asemaan kuin muita, niin mihinpä vetoat? Siihen perustuslakiinko? Nii-in.
Se on suojannut päättömyyksiltä, mutta ei suojaa enää, kun se romutetaan toimimalla sitä vastaan. Vain mielikuvitus on rajana sille, millä kaikilla perusteilla meillä voisikaan laitella ihmisiä heikompaan asemaan kuin muita. Ja se seuraa kyllä, kun pää on saatu auki. Mutta onhan se kiva, että niillä nyt alkuun on huonompi kohtelu, joista ei niin tykkää. Ei sitä tarvitse miettiä, milloin se kolahtaa itselle se ongelma.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1475290839722
# Unkari uskoo muu Eurooppa tulee perässä...
---
Orbánin näköinen Eurooppa – Unkarin pääministeri on varma, että kohta muut maat seuraavat hänen esimerkkiään
Unkarin pääministeri Viktor Orbán osaa aistia poliittisen ilmapiirin muutoksen Euroopassa. Siksi Unkarin johtajasta on kasvanut kokoaan suurempi mielipidevaikuttaja.
Ulkomaat 2.10.2016 2:00 Päivitetty: 2.10.2016 9:34
Suvi Turtiainen Helsingin Sanomat
Budapest. Joulupukkipartainen pappi Gábor Iványi istahtaa toimistonsa sohvalle Budapestin sivukadulla. Rakennuksen edessä parveilee kodittomia miehiä. Iványin yhdistys ruokkii, majoittaa ja vaatettaa heitä.
Ivanyi tuntee yhteiskunnan katutason mutta myös ylimmän johdon.
Ivanyi on kastanut kaksi pääministeri Viktor Orbánin lapsista. He tutustuivat 1980-luvulla, kun molemmat vastustivat kommunistihallintoa Budapestin toisinajattelijapiireissä. Ivanyi uskonmiehenä, Orbán nuorena lakitieteilijänä. Kommunismi kaatui lopulta 1989. Idästä alkoi tulla osa länttä.
Nyt runsas neljännesvuosisata myöhemmin Iványi on kääntynyt Orbánin arvostelijaksi. Hän uskoo, että Orbánilla on mielessään uusi kumous Euroopassa.
”Kyse on vain Orbanin vallanhimosta”, Iványi sanoo.
”Hän on erittäin kunnianhimoinen. Hän haluaa muuttaa koko Euroopan unionin oman näkemyksensä mukaiseksi.”
Unkarin kansanäänestyksen tulos tiedetään jo lähes varmasti. Uurnille vaivautuvien unkarilaisten enemmistö äänestänee ”ei” kysymykseen, sallivatko he EU:n asuttaa maahan muita kuin unkarilaisia ilman Unkarin parlamentin hyväksyntää.
Äänestyksen suurin voittaja on Orbán. Tulos vahvistaa todennäköisesti hänen mainettaan Brysseliä vastaan nousseena populistijohtajana ja Länsi-Euroopan haastajana.
”Orbán uskoo oikeasti, että nykymuotoinen EU kaatuu ja tilalle tulee vahvojen kansallisvaltioiden EU”, politiikan tutkija Róbert László sanoo.
”Ja että hän voisi olla jonkinlainen johtohahmo uudenlaisessa EU:ssa.”
Viktor Orbánin Unkari saattaakin olla näyteikkuna sille, mitä Euroopassa voi tulevaisuudessa tapahtua, jos nationalistinen oikeistopopulismi vahvistuu entisestään.
Eteläunkarilaisessa Pécsin kaupungissa on alkamassa infotilaisuus lähestyvästä äänestyksestä. Koulun juhlasali tulee aivan täyteen.
Seinälle aletaan iskeä kalvoja. Yhdessä kuvassa näytetään kuvaa siirtolaismiehistä, joilla on kyltti ”islam valtaa Euroopan”. Toisessa kuvassa on EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja EU-parlamentin puhemies Martin Schulz.
”Näillä kahdella hyvännäköisellä nuorella miehellä ei ole ongelmaa alkoholin kanssa. Heillä on ongelma, jos alkoholia ei löydy”, tilaisuuden puhuja Zoltán Lomnici sanoo. Unkarissa muistetaan hyvin, miten riehakas Juncker puhutteli Orbánia ”diktaattoriksi”.
Yleisössä istuu kemistinä työskentelevä Mária Nagyné Kavdos. Hän on tyypillinen Orbánin kannattaja: koulutettu ja Unkarin keskiluokkaa. Heille on turha tarjota löysiä argumentteja, minkä vuoksi esitelmä on taitavasti rakennettu.
Tilaisuuden puhuja viittaa jatkuvasti ”saksalaistutkimuksiin” niitä kuitenkaan nimeämättä puhuessaan maahanmuuttajien väitetyistä rikoksista ja nahjustelusta. EU:n haukkuminen ulkoistetaan siteeraamalla EU-kriittisiä länsijohtajia. Ihmisille kerrotaan, ettei ole rasismia vastustaa maahanmuuttoa.
Nagyné Kavdosin mies Zoltan Nagy kokee, että EU on asettanut maahanmuuttajat tavallisen unkarilaisen edelle. He tukevat Orbánia, koska tämä vastustaa Brysseliä.
jne. linkki HS