minua.. thats it! Olen elänyt niin kauan maailmassa (piireissä) jossa en näe muuta kuin petturi ihmisiä, valheita, väkivaltaa, ilkeyttä, henkistä väkivaltaa, julmuutta. Mielensairauksista johtuvia ihmismielen kieroutuneisuuksia, että uskoni ihmisiin on hiipunut.Kun sitten kohtaa niin odottamattomasti vilpitöntä hyvyyttä ja auttamishalua se lyö jotenkin ihan lukkoon ja sanattomaksi.
Osaan puolustautua hyvinkin räjähtävällä dynamiikalla pahuutta vastaan ja käyn nopeasti puolustamaan itseäni. Sanoja tulee, mutta hyvyyden edessä en enää tiedäkään miten toimia.
En osaa kuin ihmeissäni kiittää ja hiljalleen jäädä miettimään että oho... mites nyt noin..
Viimeaikoina olen saanut odottamattoman paljon hyvyyttä ja vilpittömiä tekoja osakseni.
Tänään bussissa töistä kotiin tullessa mietin tämän päivän sellaista tilannetta ja minä en voinut enää pidätellä kyyneliäni. Itkin ilosta mutta myöskin helpotuksesta.
Minun on ollut niin vaikea uskoa ihmisiin ja ihmisten hyvyyteen ja olin niin helpottunut että sain taas ihmisluottomittareihin lisää plussaa.
Ihmisen elämänhalu on välillä niin pienistä asioista kiinni. Minun elämänhalu laskee ja hiipuu mitä enemmän näen pahuutta. Vastaavasti hyvyyttä kohdatessa toivo elämää ja ihmiskuntaa kohtaan nousee ja halu jaksaa sinnitellä samalla täällä kaiken kura paskan keskellä kohoaa.
Niin pienillä teoilla ja sanoilla voi itse kukin tuoda toiselle ihmiselle elämänhalua lisää.Minulla on vaje hyvyyden näkemisestä ja voittopuolisesta pahuutta kaikki mittarit täynnä...
Haluan saada uskoni ihmisiin kuitenkin palaamaan..
Osaan puolustautua hyvinkin räjähtävällä dynamiikalla pahuutta vastaan ja käyn nopeasti puolustamaan itseäni. Sanoja tulee, mutta hyvyyden edessä en enää tiedäkään miten toimia.
En osaa kuin ihmeissäni kiittää ja hiljalleen jäädä miettimään että oho... mites nyt noin..
Viimeaikoina olen saanut odottamattoman paljon hyvyyttä ja vilpittömiä tekoja osakseni.
Tänään bussissa töistä kotiin tullessa mietin tämän päivän sellaista tilannetta ja minä en voinut enää pidätellä kyyneliäni. Itkin ilosta mutta myöskin helpotuksesta.
Minun on ollut niin vaikea uskoa ihmisiin ja ihmisten hyvyyteen ja olin niin helpottunut että sain taas ihmisluottomittareihin lisää plussaa.
Ihmisen elämänhalu on välillä niin pienistä asioista kiinni. Minun elämänhalu laskee ja hiipuu mitä enemmän näen pahuutta. Vastaavasti hyvyyttä kohdatessa toivo elämää ja ihmiskuntaa kohtaan nousee ja halu jaksaa sinnitellä samalla täällä kaiken kura paskan keskellä kohoaa.
Niin pienillä teoilla ja sanoilla voi itse kukin tuoda toiselle ihmiselle elämänhalua lisää.Minulla on vaje hyvyyden näkemisestä ja voittopuolisesta pahuutta kaikki mittarit täynnä...
Haluan saada uskoni ihmisiin kuitenkin palaamaan..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin se saattaa hämmentää vaikka edes ole suunnattu lukijalle.
Lukijalle? Puhun kokemisesta. Oikeasta elämästä ja siellä tapahtuneista.
Kokeminen ja se kun saa toiselta ihmiseltä osakseen kauniita ja vilpittomiä tekoja sekä sanoja
Ok. Tuli pieni näppäilyvirhe. Näin se menee.
Minä luon hyvää ja pyrin siihen, itse ihmisiä pelkään.
Se on helpottava tunne kun alkaa sydämessä taas kyteen elämänhalun liekkiä. Tuntuu kuin polttoainetta annettaisiin mulle lisää. Ehkä johtuu siitä että olen ollut rikki sisältä revitty liian kauan ja tarvin niin kipeästi sitä neulaa ja lankaa jolla ne repeämät kursitaan umpeen mitä olen saanut.
Ei ole kovin kivaa olla varautunut ja etäinen ihmisiä kohtaan pelkästään silkasta epäluottamuksesta heidän hyvyyttään kohtaan.
Vielä kun tunnistaisi rehelliset.
Lainaan elämänviisauden jossa minusta on järkeä:
"
"Oikea puhe on rehellistä ja luo rauhan ilmapiirin. Rehellinen ihminen ei puhu mitään, mitä ei ole itse kokenut. Oikeaan puheeseen ei kuulu pahansuopaisuus, valehtelu, juoruaminen."
- Buddha-
http://www.tunturisusi.com/aforismit/idanviisaudet.htm
Mistä luulet sen johtuvan, että hyvyyttä on saapunut elämääsi?
En tiedä....
Ootko sä esimerkiksi muuttunut jotenkin avoimemmaksi tai alkanut jaella hyvyyttä muille?
En enempää kuin yleensäkään. Olen vain oma itseni. Ainoa ero on että piirit on vaihtuneet mielenterv, päihdepiireistä enemmän työssä käyvien piireihin...
Tuohon haluaisin ainakin itse pyrkiä nykyisessä elämässä.
Ihanimmat ja reiluimmat ja rehelisimmät ihmiset löytyy työkavereiden ja muutenkin ihan tavallisten työntekijöiden piireistä. Varsinkin he, jotka ovat ehtineet käydä pitkän matkan työurallaan ja nähneet ja kokeneet monenlaista. Heiltä oppii paljon: Ymmärtämään nuorempia ja myös itseään vanhempia osaamisineen ja osaamattomuuksineen, vaivoineen, virheineen, välittämään, neuvomaan tarvittaessa, pitämään suunsa kiinni, vaikka se olisi joskus vaikeaa.. :) ja joskus myös olemaan välittämättä ihan kaikesta joutavasta ;), antamaan anteeksi , auttamaan ja näkemään ja huomioimaan myös toisen työ, eikä vaan omaansa. Suurisydämisiä ihmisiä :)
Hienoa. Siitä se lähtee, laita sitä hyvää myös kiertoon, sitä tarvitsevat kaikki.
Alakuloisuuden syynä ei ole ihmisten pahuus vaan tyhmyys joka on sukua pahuudelle. Miten tyhmää on olla paha, mutta tietääkseni on tosi yleisiä ihan harmittomilta vaikuttavat monivaikutteiset uudensukupolven mielenterveyspillerit jotka sammuttavat synnynnäisen hyvyyden. Ihan omasta kokemuksesta puhun, en yleistä mutta olen sen sortin ilmapuntari että tunnistin käytettyäni sisässäni jotain vierasta tunteettomuutta, kovaa ja kylmää terästä. Tyhmää olla heikko. Lääkärin antama kemiallinen apu on pitkävaikutteista ja turrutettu sielu ei prosessoi puhtain soinnuin raskaita ja surullisia tapahtumia jotka pitkittävät alitajunnassa hiljaista kärsimyyttä.
Mikä tahansa mikä tuo helpotuksen tuo helpotuksen; oli se sitten lyöttäytyminen alamaailman ystävyyksiin, pornon suurkulutus, osteleminen, päänahkojen keräily... Kaikilla on omat hienot sisäiset urat ( aivopoimut ) ja jos laiminlyö niiden virittämisen koko maailmankaikkeuden hienoimpiin istutustalkoisiin , niin pakottamalla se tuskin onnistuu. Kenties jostain tyypistä pelimaailma virtuaalisensseineen on kiehtovampi!
Niin, itse näkisin lähteväni niille alueille joissa ei kasva kasvit, ei juokse pienriista; kenties jopa ihmeellinen juomavesien puhdistus-haaste, jossa rehdit rukoukset ilmojen herra tavoittaa ja näyttää todeksi oivallisen luomisvoimansa.
Se maho seepratamma, josta kenties kuulit, sen tiinehtyvyys palautunee herran kämmenen läsähtäessä lautaselle!
Miksi emme sallisi Isän voiman ja valtakunnan tulla näkyväksi?
Kapitalismi on reilua, globaali markkinatalous ei!