Totuus vuosista 1917-1918

Tässä kumotaan joukko punikkien jatkuvasti toistamia valeita.

"Historiassa elää joidenkin keskuudessa myytti siitä, että valkoiset toimivat laillisesti sisällissodan aikana, sitä ennen ja sen jälkiselvittelyssä."

Totuus ei ole myytti.

"Tosiasiassa valkoiset aloittivat vallankaappauksen syyllistymällä maanpetokseen. Valkoisten edustajat ottivat yhteyttä kesällä 1917 Venäjän väliaikaiseen hallitukseen ja saivat sen laittomasti hajottamaan laillisesti valitun Suomen eduskunnan 31.7.1917. Eduskunnan hajottaminen ei 18.7.1917 säädetyn ns. valtalain mukaan kuulunut Venäjän väliaikaisen hallituksen toimivaltuuksiin."

Venäjän hallituksella oli oikeus hajottaa Suomen eduskunta. Jos ei laillinen, niin voiman oikeus.

"Eduskunnan laittoman hajottamisen jälkeen pidettiin laittomat vaalit, joissa oikeistopuolueet saivat enemmistön. Sitä ennen keskeiset senattorit olivat eronneet tehtävistään."

" Syksyn 1917 eduskuntavaalit olivat täysin lailliset, vaikka vasemmisto yritti niitä boikotoida kansan tahtoa peläten.

"Uusi hallitus, ns. Svinhufvudin senaatti ei ollut laillinen. Suomelta puuttui tässä vaiheessa kokonaan laillinen valtion johto ja eduskunta."

Laillisen eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus on laillinen.

Tässä kumotaan joukko punikkien jatkuvasti toistamia valeita.

"Sisällissota syttyi 27. - 28.1.1918. Valkoiset väittivät olevansa laillinen armeija ja punaiset julistivat tekevänsä "vallankumousta". Tosiasiassa mistään laillisesta ei ollut tietoakaan, joten mitään kapinasta ei voinut olla kysymys. Kaksi ääriryhmittymää oli aloittanut aseellisen taistelun toisiaan vastaan."

Punikit aloittivat aseellisen kapinan laillista hallitusta vastaan Venäjän armeijan ja bolsevikkien tuella ja yllytyksellä.
Suojeluskunnat julistettiin laillisen hallituksen armeijaksi.

"Sotatoimien yhteydessä valkoiset perustivat kenttäoikeuksia, joilla ei ollut mitään laillista valtuutusta eikä asemaa. Valkoiset murhasivat kenttäoikeuksien tuomioiden nojalla tai ilman mitään oikeudenkäyntejä vastapuolen taistelijoita ja täysin viattomiakin ihmisiä."

Kenttäoikeudet asetettiin ylipäällikön valtuutuksella sotatilalain perusteella.
Punikit aloittivat sotavankien murhat ja viattomien tappamisen. Se jatkui sotatoimien loppuun yli 20 ihmisen päivävauhtia.

"Sodan jälkeen perustettiin laittomia valtiorikosoikeuksia, jotka tuomitsivat ihmisiä kuolemaan ja vankeuteen. Näilläkään tuomioistuimilla ei ollut mitään laillista asemaa."

Laillinen hallitus perusti valtionrikosoikeudet.

"Lopuksi vielä Svinhufvud antoi perustuslakiin perustumattoman asetuksen, jolla vapautti mahdollista syytteistä valkoisen osapuolen taistelijat."

Suomella ei tuolloin ollut perustuslakia.
Valtionhoitajalla on oikeus armahdukseen. Kun kerran kapinallisia armahdettiin, niin miksei heidän voittajiaan?