Yleisesti tiedetään, että Urho Kaleva Kekkonen oli alkoholisti ja hänen dementoitumisensa 70-luvun alussa johtui vuosikymmeniä kestäneestä raskaasta alkoholinkäytöstä.
Nyt on kuitenkin tullut uutta tietoa Suomen marsalkka Mannerheimin alkoholismista. Mannerheim naukkasi päivittäin useita viinaryyppyjä, punaviiniä ja konjakkia ja viskiä. Sotahistorijoitsijan mukaan hän hoiti tällä tavoin epävarmuuttaan.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim lääkitsi epävarmuuttaan alkoholiryypyillä, arvioi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola uudessa kirjassaan Mannerheim (Tammi).
Turtola kiinnittää huomiota Mannerheimin nykystandardeilla mittavaan alkoholinkäyttöön. Mannerheim oli maineikas tavastaan nauttia lounaalla yhden ja päivällisellä kaksi isoa ryyppyä. Päivällisellä saattoi kulua myös punaviiniä ja konjakkia. Iltaisin marsalkka nautti viskigrogeja.
”Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen”, Turtola kirjoittaa.
Hänen mielestään jokainen saa tykönään päätellä oliko kyse alkoholismista. Joka tapauksessa päämajassa marsalkka oli koko ajan ”pienessä”. Turtola arvelee alkoholinkäytön osin johtuneen marsalkkaa kalvaneesta epävarmuudesta.
Nyt on kuitenkin tullut uutta tietoa Suomen marsalkka Mannerheimin alkoholismista. Mannerheim naukkasi päivittäin useita viinaryyppyjä, punaviiniä ja konjakkia ja viskiä. Sotahistorijoitsijan mukaan hän hoiti tällä tavoin epävarmuuttaan.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim lääkitsi epävarmuuttaan alkoholiryypyillä, arvioi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola uudessa kirjassaan Mannerheim (Tammi).
Turtola kiinnittää huomiota Mannerheimin nykystandardeilla mittavaan alkoholinkäyttöön. Mannerheim oli maineikas tavastaan nauttia lounaalla yhden ja päivällisellä kaksi isoa ryyppyä. Päivällisellä saattoi kulua myös punaviiniä ja konjakkia. Iltaisin marsalkka nautti viskigrogeja.
”Huomattavaa on, että juominen tähän tahtiin jatkui päivästä päivään, viikosta viikkoon, kuukaudesta kuukauteen ja vuodesta toiseen”, Turtola kirjoittaa.
Hänen mielestään jokainen saa tykönään päätellä oliko kyse alkoholismista. Joka tapauksessa päämajassa marsalkka oli koko ajan ”pienessä”. Turtola arvelee alkoholinkäytön osin johtuneen marsalkkaa kalvaneesta epävarmuudesta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Ei yksi moukku lounaalla ja kaksi päivällisellä plus ruokajuomat päälle ole mitään ryyppäämistä saati alkoholismia. Päämajassa ei läheskään aina lounaalla nautittu sitä yhtäkään. Marski oli tässä asiassa hyvin kurinalainen. Eräänlaista hallittua hedonismia.
Lisäksi Marski oli hyvin tarkka siitä että muutkaan seurueessa eivät ottaneet enempää.
>>lääkitsi epävarmuuttaan alkoholiryypyillä<<
En pidä pahana, jos nauttii alkoholia lääkkeeksi, mutta vain lääkkeeksi.
Puhdasta hedonismia se oli. Eikä siinä mitään pahaa ole kun se on kurinalaista.
Ei Kekkonenkaan alkoholisti ollut vaikka joskus ryyppäsikin ihan perskännin varsinkin ennen presidentiksi tuloaan. Ahti Karjalainen sen sijaan täytti jo alkoholistin tunnusmerkit Väinö Leskinenkin taisi olla jo siinä rajalla. Niin ja Mannerheim ei todellakaan ollut alkoholisti alkuunkaan.
Kekkonen pystyi aina hoitamaan työnsä. Käsittääkseni se on yksi määritelmä milloin on ja ei kyse alkoholismista. Ei tietysti ainoa. Leskistä saattoi pitää alkoholistina koska siitä tuli hänelle parikin rattijuopumustuomiota.
Karjalaisen kohtalo on hieman surullinen. Ilmeisen herkkä ja tunteva ihminen joille alkoholi on erityisen turmiollista liikaa nautittuna. Lisäksi Kekkonen ilmeisesti suorastaan simputti Karjalaista.
Suomessa on arvioitu olevan noin 300 000 työssä käyvää alkoholistia.
Sen jälkeen kun Karjalainen joutui Kekkosen epäsuosioon Karjalaisen alkoholin käyttö karkasi hallinnasta. Harri Holkeri joka oli Karjalaisen hyvä ystävä järjesti hänelle hoitopaikan ulkomailta muutamaksi viikoksi, mutta ei tainnut olla valitettavasti apua. Alkoholi vei miehen lopullisesti.
Airosta puhuttiin ettei hän aina ollut täydessä työkunnossa. Mutta ei hänkään alkoholisti ollut. Marski paheksui kyllä Airon ryyppäämistä.
Urho Kekkonen ei viinan takia pystynyt aina hoitamaan virkatehtäviään. Hän oli mm. useilla Neuvostoliiton matkoilla sellaisessa kunnossa, että virallisten tehtävien hoitamisesta ei tullut mitään.
Näin oli muuten myös Paavo Väyrysen kohdalla. Esim. ulkoministerin eläkkeellä oleva kepulainen (!) virkamies Juhani Suomi kuvaa eräässä kirjassaan miten känninen Väyrynen oli pakko lukita virallisella Puolan vierailulla hotellihuoneeseen. Muuten Väyrynen olisi häpäissyt Suomen.
>>Turtola kiinnittää huomiota Mannerheimin nykystandardeilla mittavaan alkoholinkäyttöön. <<
Miten niin mittavaa nykystandardeilla? Jatkuvastihan esitetään tilastoja, kuinka alkoholinkäyttö on vuosikymmenten varrella päinvastoin lisääntynyt. Ja kasvu johtuu nimenomaan "mannerheimiläisen" tissuttelun lisääntymisestä.
Artikkeli Mannerheimistä ja alkoholista löytyy täältä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001920393.html
Artikkeli Mannerheimin ammattitaidosta sotilaana löytyy puolestaan täältä:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001920325.html
Palstan Kapia ja Munakarvajohtajaa ajatellen jälkimmäisessä artikkelissa on mielenkiintoinen toteamus:
"Turtolan mukaan erityisesti talvisodan alkuvaiheessa Mannerheimin toiminnassa ”esiintyi ammattitaidottomuudesta johtuvaa vakavaa haparointia”. Mannerheimilta puuttui esikuntaupseerin koulutus."
Jos Mannerheimkin olisi saanut Kapin tavoin esikuntaupseerin koulutuksen, Suomi olisi voinut voittaa sekä talvi- että jatkosodan. ;D
"Jos Mannerheimkin olisi saanut Kapin tavoin esikuntaupseerin koulutuksen, Suomi olisi voinut voittaa sekä talvi- että jatkosodan"
Todellakin, Mannerheimin olisi pitänyt alentaa itsensä esikunta-aliupseeriksi, silloin olisi kaikki mahdollinen tieto ja taito tullut hänelle kuin itsestään.
Alkoholin käyttö on lisääntynyt. Toisaalta taas ns. riskikäytön rajat ovat aivan naurettavat ja irti todellisesta elämästä. 6-7 pulloa olutta suurkulutusta jne. Luulen että Turtola tarkoitti tätä.
Minkä sotilaskoulutuksen se Mannerheim siellä ryssän maalla sitten sai?
Marski oli tuollainen epäsuomalainen tyyppi joka ymmärsi että elämässä tärkeintä on siitä nauttiminen vaikka olisi ollut sota.
En tiedä vituttiko vai huvittiko herraa enemmän kun sai "talonpoikaisarmeijan" komentoonsa 1918. Enkä nyt liitä tätä mitenkään Maalaisliittolaisuuteen.
Niin varmaan. Ja olihan Mannerheim asemassa, jossa saattoi nautiskella elämästään. Silloinkin, kun muita vapautettiin teloittamalla elämän nautinnoista.
Enempää en ilkeä jatkaa aiheesta, iljettää jo ajatuskin tuollaisesta humalaisesta korsettiukosta. Vähän niin kuin sinä mekossasi.
Tuskinpa Mannerheim piti valkoisen Suomen talonpoikaisarmeijaa mitenkään erikoisena. Olivathan armeijat olleet kautta aikojen talonpoikaisarmeijoita.
Kuinka monta kertaa jurteille pitää sanoa että kyseessä mäkikirikilpailun voittajan paita. Rahtunen yleissivistystä olisi hyväatä.
Mannerheim ei varmasti mäkikirikilpailun voittajan paitaa yllensä vetänyt.
Mannerheimin osaaminen oli todellakin ajastaan jäljessä, siksipä hänellä oli Airo ym. päämajassa strategisia suunnitelmia tekemässä. Tsaarin armeijan oppi ei vastannut toisen maailmansodan vaatimuksia.
Mannerheimilla oli ongelmia jo 1918 jääkäreiden kanssa. Jääkärit olisivat halunneet toimia yhtenäisimpinä joukkoina, iskuryhminä jota muu armeija tukee. Mannerheim taas ripotteli jääkärit ympäriinsä, johtamaan ja kouluttamaan joukkoja yleisemmin. Kitka jääkäreiden ja Mannerheimin välillä ei helpottanut sittemmin, puhuttiin "ryssän kenraalista". Olihan meillä joukko menestyneitä venäjän armeijassa olleita, Nenonen tykistössä esimerkkinä. Silti juopa jääkäreiden ja ylipäällikön välillä säilyi läpi sotavuosien. Sekin vaikuttaa sodan lopputulokseen, kaikista korkeimmassa johdossa oli huono henkilökemia.
Mannerheimillä oli myös sympatioita entistä kotimaataan ja etenkin kotikaupunkiaan Pietaria kohtaan. Siksi joukkomme eivät osallistuneet täydellä teholla saartorenkaan luomiseen Pietarin ympärille. Huoltotie Laatokalle sallittiin pitää avoinna, eikä kaupunkia tulitettu tykistöllä vaikka olimme reippaasti tykinkantaman sisällä. Mannerheim pelasi varman päälle, ei yksin Leningradin suhteen, vaan myös Muurmannin radan kanssa.
Tapasin erään viinitilan johtajan Ranskassa 2012. Hän sanoi juovansa päivässä neljä pulloa viiniä ja en itse pystynyt kyllä toteamaan häntä humalaiseksi. Luulisin, että nyt kun tämä "johtaja" oli 46 vuotias ja toteuttanut tätä tapaansa jo 16 vuotta, niin hänen maksansa sanoisi poks... no ei ole vieläkään sanonut sopimusta irti.
Alkoholisti?
Ei tiedetä yleisesti, vain sinulla on se tieto.
Alkoholistiksi voi katsoa ainakin henkilön jonka elämän tärkein asia on alkoholin juominen, krapularyypyt jne.
Tietojen mukaan Kekkonen ei ollut alkoholisti jos Mannerheim oli kaiken aikaa pienessä hän saattoikin olla.
Noin kymmenen sekunnin kohdalla Urkkia ohjaillaan pois.
https://www.youtube.com/watch?v=BmDBvJ3sVH0
Onko KGB:N salamurhapäällikkö Viktor Vladimirov tuo, joka tukee Urhoa?
Mitä Urho muuten tekee tuolla? Ei siellä ollut ketään muuta "länsimaiden" johtajaa.
Nuo karvalakit on yhtä hupaisia kuin tuon mäkiautoilijan mekko.
Katsokaapa jo ennen kymmentä sekuntia.
Vladimirov ohjailee Kekkosta jo kolmen sekunnin kohdalla.
Saattaa olla sama neuvonantaja oli Koivistollakin.
Oletko muuten kuullut että länsiliittoutuneet antoivat Suomen Stalinin (NL) etupiiriin? Sama asia kun MR sopimus. Hitlerkin "antoi" Suomen Stalinille.
Koivisto ei ollut alkoholisti.
Vielä ryyppäämisestä, Suomessa oli vähän joka puolella 1980-luvulle yleinen tapa hoitaa asioita saunassa ja viinan voitelemana. 60-luvun touhusta ajan eläneet ovat kertoneet rajuja juttuja. Moni johtaja kuoli käytännössä viinaan.
Kekkosta oli sitten vähän voideltu ja tulos on nähtävissä videoklipissä?
Kekkosen hyvä viinapääkin taitaa olla myytti?
Tuosta saa käsityksen, että marionettia käytettiin vain esillä jostain syystä Leninin mausoleumilla.
Kunniatehtävä. Ainoa ulkomaalainen tuossa seurassa.
Urho Kekkonen oli sekä alkoholisti että huumeiden käyttäjä.
He ovat kuolleet, mutta juoppo Antti Rinne elää.
Menestykeksäs saksalainen kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz, jonka joukot valtasivat mm. Helsingin ja Hämeenlinnan huhtikuussa 1918, ivasi Mannerheimia lähinnä "operettikenraaliksi."
Mannerheimista huolimatta Suomi säilytti itsenäisyytensä 1944-45. Ei todellakaan Mannerheimin ansiosta.
Kekkosesta sisäministeri Leino totesi Paasikiven päiväkirjan (osa 1) mukaan 5.3.1946, että Kekkonen juo itsensä liian usein juovuksiin.
Paasikivi oli ensimmäinen, joka oli jo 12.9.1944 (päiväkirjassaan) sitä mieltä, että (Mannerheim) ja muut sotilaat ovat syypäät siihen, että me v.1941 jouduimme tähän sotaan.
Paasikivi piti heinäkuussa 1948 Mannerheimia täysin sterilinä ja keskustelukyvyttömänä pessimistinä. "Jos asettuu hänen kannalleen, niin ei ole muuta tehtävää kuin mennä metsään ja ampua kuula otsaan", lausui Paasikivi 1.7.1948. (Päiväkirjat 1.)