Eurooppalaisen luovutussopimuksen 1 artiklan nojalla Venäjän federaatio on tehnyt varauman, jon-ka mukaan se varaa oikeuden kieltäytyä luovutuksesta:a)
jos henkilön luovuttamista pyydetään syytteen asettamista vartentilapäistätuomio-istuimen edessä tai yksinkertaistetussa oikeudenkäyntijärjestyksessä taikka tällaisentuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa varten, milloin
on aihetta olettaa,että oikeudenkäynti ei takaa niitä vähimmäisvaatimuksia, jotka on asetettu kansalais-ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa sekäihmisoikeuksien japerusvapauksiensuojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 2, 3 ja 4 artikloissa. Tässä yhteydessä termit”tilapäinentuomioistuin” ja ”yksinkertaistettu oikeudenkäynti” eivät käsitä mitään kansainvä-listä tuomioistuinta, jonka valtuudet ja toimivallan Venäjän federaatio on tunnusta-nut;
b)
jos on perusteltua syytä olettaa, että henkilö, jonka luovuttamista on pyydetty, onjoutunut tai joutuu luovutuspyynnön esittäneessä valtiossa kidutuksen kohteeksi taimuun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksitaikka että henkilölle ei rikosoikeudenkäynnin aikana ole taattu tai taata kansalaisoi-keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklas-sa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa
miseksi tehdyn seitsemännen li-säpöytäkirjan 2, 3 ja 4 artikloissa tarkoitettuja perustakuita;
c)
inhimillisistä syistä, kun on perusteita olettaa, että henkilön luovuttamisesta voi seu-rata vakavia vaikeuksia hänen korkean ikänsä tai terveydentilansa vuoksi.
Lisäksi Venäjä viittaa Saksan, Itävallan ja Sveitsin 1991 tekemään julistukseen, joka koskee Portu-galin tekemää varaumaa yleissopimuksen 1 artiklan tulkinnasta.
Varauman ensimmäinen kohta koskee luovuttavan valtion odotuksia oikeudenm
ukaisesta oikeuden-käynnistä, toinen luovutettavan henkilön riskiä
joutua vainon kohteeksi ja kolmas humanitäärisiäsyitä luovutuksen esteenä.
Tämän tyyppisiä luovutuksen esteitä koskevia varaumia ovat esittäneet
useat valtiot. Vain Venäjä viittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi Yhdistyneiden kansa-kuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen.
Kriteeri 22 Rikokset, joista luovutetaan
Luovutusvelvollisuutta koskevaan yleissopimuksen 2 artiklaan Venäjä on kohdistanut yhden va-rauman. Venäjä varaa oikeuden olla luovuttamatta henkilöitä, joiden luovuttaminen voi uhata sen suvereenisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä tai muita olennaisen tärkeitä etuja. Rikokset, joi-den johdosta syytettyä henkilöä ei voida luovuttaa, vahvistetaan federatiivise
lla lailla. Ei ole tiedos-sa, onko tällaista lakia säädetty.
Kriteeri 23 Kieltäytymisperusteet
Rikosprosessilain 464 § koskee kieltäytymisperust
eita. Rikosprosessilain 464 §:n 1 momentissa on
säädetty pakollisista (vydatša litsa ne dopuskajetsja
) ja 2 momentissa harkinnanvaraisista (vydatša
litsa možhet byt otkazano, jesli) kieltäytymisperusteista, vaikka tällaisia käsitteitä ei venäläisessälaissa tai oikeuskirjallisuudessa tunnuta käytettävän.
Pakollisia kieltäytymisperusteita ovat:
-
Venäjän kansalaisuus,
-
myönnetty turvapaikka,
-
samasta rikoksesta annettu lainvoimainen tuomio ja
-
kielteinen luovutuspäätös.
Harkinnanvaraisia kieltäytymisperusteita ovat:
-
kaksoisrangaistavuuden puute,
-
rikos on tehty Venäjän alueella tai vastoin Venäjän intressejä ulkomailla,
-
samasta teosta on vireillä rikosasia Venäjällä ja
-
asianomistaja ajaa rikossyytettä.
Venäjän federaation on myös antanut 3 artiklaan perustavan, poliittisten rikosten tulkintaa koskevanselityksen, joka vastaa eurooppalaisen rikosoikeusapusopimuksen 2 artiklaan tehtyä selitystä.
Selvityksessä käsi-
teltiin myös kieltäytymisperusteita: Henkilöä ei voida luovuttaa poliittisista rikoksista. Pakollinenkieltäytymisperuste on, jos rikos ei ole Venäjän
lain mukaan rangaistava, mikä on todettu myösperustuslain 63(2) artikla
ssa.
jos henkilön luovuttamista pyydetään syytteen asettamista vartentilapäistätuomio-istuimen edessä tai yksinkertaistetussa oikeudenkäyntijärjestyksessä taikka tällaisentuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa varten, milloin
on aihetta olettaa,että oikeudenkäynti ei takaa niitä vähimmäisvaatimuksia, jotka on asetettu kansalais-ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklassa sekäihmisoikeuksien japerusvapauksiensuojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan 2, 3 ja 4 artikloissa. Tässä yhteydessä termit”tilapäinentuomioistuin” ja ”yksinkertaistettu oikeudenkäynti” eivät käsitä mitään kansainvä-listä tuomioistuinta, jonka valtuudet ja toimivallan Venäjän federaatio on tunnusta-nut;
b)
jos on perusteltua syytä olettaa, että henkilö, jonka luovuttamista on pyydetty, onjoutunut tai joutuu luovutuspyynnön esittäneessä valtiossa kidutuksen kohteeksi taimuun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksitaikka että henkilölle ei rikosoikeudenkäynnin aikana ole taattu tai taata kansalaisoi-keuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14 artiklas-sa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaa
miseksi tehdyn seitsemännen li-säpöytäkirjan 2, 3 ja 4 artikloissa tarkoitettuja perustakuita;
c)
inhimillisistä syistä, kun on perusteita olettaa, että henkilön luovuttamisesta voi seu-rata vakavia vaikeuksia hänen korkean ikänsä tai terveydentilansa vuoksi.
Lisäksi Venäjä viittaa Saksan, Itävallan ja Sveitsin 1991 tekemään julistukseen, joka koskee Portu-galin tekemää varaumaa yleissopimuksen 1 artiklan tulkinnasta.
Varauman ensimmäinen kohta koskee luovuttavan valtion odotuksia oikeudenm
ukaisesta oikeuden-käynnistä, toinen luovutettavan henkilön riskiä
joutua vainon kohteeksi ja kolmas humanitäärisiäsyitä luovutuksen esteenä.
Tämän tyyppisiä luovutuksen esteitä koskevia varaumia ovat esittäneet
useat valtiot. Vain Venäjä viittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi Yhdistyneiden kansa-kuntien kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen.
Kriteeri 22 Rikokset, joista luovutetaan
Luovutusvelvollisuutta koskevaan yleissopimuksen 2 artiklaan Venäjä on kohdistanut yhden va-rauman. Venäjä varaa oikeuden olla luovuttamatta henkilöitä, joiden luovuttaminen voi uhata sen suvereenisuutta, turvallisuutta, yleistä järjestystä tai muita olennaisen tärkeitä etuja. Rikokset, joi-den johdosta syytettyä henkilöä ei voida luovuttaa, vahvistetaan federatiivise
lla lailla. Ei ole tiedos-sa, onko tällaista lakia säädetty.
Kriteeri 23 Kieltäytymisperusteet
Rikosprosessilain 464 § koskee kieltäytymisperust
eita. Rikosprosessilain 464 §:n 1 momentissa on
säädetty pakollisista (vydatša litsa ne dopuskajetsja
) ja 2 momentissa harkinnanvaraisista (vydatša
litsa možhet byt otkazano, jesli) kieltäytymisperusteista, vaikka tällaisia käsitteitä ei venäläisessälaissa tai oikeuskirjallisuudessa tunnuta käytettävän.
Pakollisia kieltäytymisperusteita ovat:
-
Venäjän kansalaisuus,
-
myönnetty turvapaikka,
-
samasta rikoksesta annettu lainvoimainen tuomio ja
-
kielteinen luovutuspäätös.
Harkinnanvaraisia kieltäytymisperusteita ovat:
-
kaksoisrangaistavuuden puute,
-
rikos on tehty Venäjän alueella tai vastoin Venäjän intressejä ulkomailla,
-
samasta teosta on vireillä rikosasia Venäjällä ja
-
asianomistaja ajaa rikossyytettä.
Venäjän federaation on myös antanut 3 artiklaan perustavan, poliittisten rikosten tulkintaa koskevanselityksen, joka vastaa eurooppalaisen rikosoikeusapusopimuksen 2 artiklaan tehtyä selitystä.
Selvityksessä käsi-
teltiin myös kieltäytymisperusteita: Henkilöä ei voida luovuttaa poliittisista rikoksista. Pakollinenkieltäytymisperuste on, jos rikos ei ole Venäjän
lain mukaan rangaistava, mikä on todettu myösperustuslain 63(2) artikla
ssa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.