Neljä lähdettä
Esimerkiksi viisautta on olemassa neljää eri lajia, neljästä eri lähteestä alkuisin olevaa: maallista, sielullista, riivaajista lähtevää tai ylhäältä tulevaa (Jaak. 3:15). Ylhäältä tuleva viisaus on Hengen antamaa, mutta joskus sitä on vaikea erottaa sielullisesta viisaudesta. Tarvitaan apuna hengen tuntemisen armolahjaa. Usein vain Jumala voi erotella toisistaan nämä kaksi lähdettä (Hebr. 4:12). Samoin on parantamisenkin laita. Sielullinen toiminta ei sinänsä ole aina pahasta, mutta sitä ei saa sekoittaa tahallisesti hengelliseen toimintaan.
Kuinka profeetat ja profetiat tulisi arvostella?
Paavali kehottaa arvostelemaan ja koettelemaan profetiat (1. Kor: 14:29; 1. Tess. 5:20,21). Tämä arvosteluoikeus on kaikilla sanoman kuulijoilla.
Arvosteleminen ei kuitenkaan merkitse vain sanoman armotonta ruotimista. Kysymys on myönteisessä mielessä tapahtuvasta oikeasta suhtautumisesta profeettaan ja profetiaan. Jos kyseistä henkilöä joudutaan ojentamaan, on sen tapahduttava sävyisyyden hengessä (Gal. 6:1). Liian armoton kritiikki on nimittäin usein valitettavasti tukkinut profeetallisen lähteen masentamalla muutenkin oman arvottomuutensa tunnossa elävän profetian lahjan omaavan uskovan.
Profetian oikeellisuuden toteaminen
Profetian oikeellisuuden varmin todiste on sen toteutuminen (5. Moos. 18:21,22). Joskus on kuitenkin tarpeen todeta oikeellisuus jo varhaisemmassa vaiheessa. Näin on varsinkin silloin, kun sanoma on henkilökohtainen ja vaatii käytännön ratkaisuja. Tällöin voidaan edellyttää profetian varmistamiseksi sanomaan sisältyvän varmistussanoja tai ennusmerkkejä (1. Sam. 10:1-7). Varmistussana on jokin sanomaan liittyvä tieto, jota kukaan ihminen ei varmuudella ole voinut tietää, paitsi tietenkin sanoman vastaanottaja. Ennusmerkit varmistavat toteutuessaan sanoman totuudellisuuden. Lisäksi profetioiden tulee olla Raamatun sanan mukaisia. "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on" (1. Kor. 4:6).
Profeettoja tarvitaan
Profeetat käyttävät lahjaansa sen mukaan kuin heillä on uskoa (Room. 12:6). Tämä onkin profeettojen suuri ongelma. He masentuvat helposti pelätessään tuovansa esille jotakin väärää. Näin profeetallinen ääni tukahtuu eikä Jumala saa ääntään kuuluville haluamallaan tavalla. Näitä lahjansa käyttämiseen uskonsa menettäneitä profeettoja on paljon keskuudessamme.
Profeetoilla on seurakunnassa suuri arvo. Kaikki inhimillinen toiminta on vajavaista, niin myös profetoiminen (1. Kor. 13:9). Tähän meidän on tyytyminen. Profeettojen tulee vain kaikessa vajavaisuudessaan pysyä Jumalan käytössä ja pitää itsensä puhtaana sisäisesti, sillä sisäinen saastutus, vaikkapa katkeruus, saastuttaa sanomatkin.
Lahja arvostella henkiä
Lahja arvostella henkiä on yliluonnollinen ilmestys henkien valtakuntaan, kyky paljastaa ne ja niiden suunnitelmat sekä tuntea ihmisten mieli ja ajatus. Jeesus tunsi kirjanoppineiden ajatukset (Matt. 9:3,4). Pietari näki noita Simonin sydämeen (Ap. t. 8:23). Filippuksella ei näytä olleen tätä lahjaa, sillä tuskinpa hän olisi silloin kastanut mainittua teeskentelijää (Ap. t. 8:13). Vailla varsinaista henkilahjaa kasvaneet kristityt voivat myös erottaa pahan hyvästä (Hebr. 5:14). Kasvu tapahtuu Jumalan sanan tuntemisen ja kokemusten myötä.
Onko uskovassa pahoja henkiä
Voimme Raamatun opetuksen perusteella sanoa, ettei uskovassa ole pahoja henkiä, joita hänestä sitten pitäisi ajaa ulos. Paha henki ei tullut Sauliin ennen kuin Herran Henki poistui hänestä (1. Sam. 16:14). Daavid pelkäsi saman tapahtuvan itselleen, siksi hän rukoili, ettei Jumala ottaisi häneltä pois Pyhää Henkeä (Ps. 51:13). Riivaaja ei olisi palannut jättämäänsä huoneeseen, ellei se olisi tyhjä (Matt. 12:43-45). Ne pahat voimat, jotka pyrkivät esiin kristityissä, eivät ole henkiä vaan lihan tekoja (Gal. 5:19-21). Niitä ei valitettavasti voi ajaa ulos vaan ne on kuoletettava Hengellä ja lankeemuksista on tehtävä täysi parannus (Room. 8:13).
http://www.uskonet.fi/artikkelit/167/pyhan_hengen_armolahjat
Esimerkiksi viisautta on olemassa neljää eri lajia, neljästä eri lähteestä alkuisin olevaa: maallista, sielullista, riivaajista lähtevää tai ylhäältä tulevaa (Jaak. 3:15). Ylhäältä tuleva viisaus on Hengen antamaa, mutta joskus sitä on vaikea erottaa sielullisesta viisaudesta. Tarvitaan apuna hengen tuntemisen armolahjaa. Usein vain Jumala voi erotella toisistaan nämä kaksi lähdettä (Hebr. 4:12). Samoin on parantamisenkin laita. Sielullinen toiminta ei sinänsä ole aina pahasta, mutta sitä ei saa sekoittaa tahallisesti hengelliseen toimintaan.
Kuinka profeetat ja profetiat tulisi arvostella?
Paavali kehottaa arvostelemaan ja koettelemaan profetiat (1. Kor: 14:29; 1. Tess. 5:20,21). Tämä arvosteluoikeus on kaikilla sanoman kuulijoilla.
Arvosteleminen ei kuitenkaan merkitse vain sanoman armotonta ruotimista. Kysymys on myönteisessä mielessä tapahtuvasta oikeasta suhtautumisesta profeettaan ja profetiaan. Jos kyseistä henkilöä joudutaan ojentamaan, on sen tapahduttava sävyisyyden hengessä (Gal. 6:1). Liian armoton kritiikki on nimittäin usein valitettavasti tukkinut profeetallisen lähteen masentamalla muutenkin oman arvottomuutensa tunnossa elävän profetian lahjan omaavan uskovan.
Profetian oikeellisuuden toteaminen
Profetian oikeellisuuden varmin todiste on sen toteutuminen (5. Moos. 18:21,22). Joskus on kuitenkin tarpeen todeta oikeellisuus jo varhaisemmassa vaiheessa. Näin on varsinkin silloin, kun sanoma on henkilökohtainen ja vaatii käytännön ratkaisuja. Tällöin voidaan edellyttää profetian varmistamiseksi sanomaan sisältyvän varmistussanoja tai ennusmerkkejä (1. Sam. 10:1-7). Varmistussana on jokin sanomaan liittyvä tieto, jota kukaan ihminen ei varmuudella ole voinut tietää, paitsi tietenkin sanoman vastaanottaja. Ennusmerkit varmistavat toteutuessaan sanoman totuudellisuuden. Lisäksi profetioiden tulee olla Raamatun sanan mukaisia. "Ei yli sen, mikä kirjoitettu on" (1. Kor. 4:6).
Profeettoja tarvitaan
Profeetat käyttävät lahjaansa sen mukaan kuin heillä on uskoa (Room. 12:6). Tämä onkin profeettojen suuri ongelma. He masentuvat helposti pelätessään tuovansa esille jotakin väärää. Näin profeetallinen ääni tukahtuu eikä Jumala saa ääntään kuuluville haluamallaan tavalla. Näitä lahjansa käyttämiseen uskonsa menettäneitä profeettoja on paljon keskuudessamme.
Profeetoilla on seurakunnassa suuri arvo. Kaikki inhimillinen toiminta on vajavaista, niin myös profetoiminen (1. Kor. 13:9). Tähän meidän on tyytyminen. Profeettojen tulee vain kaikessa vajavaisuudessaan pysyä Jumalan käytössä ja pitää itsensä puhtaana sisäisesti, sillä sisäinen saastutus, vaikkapa katkeruus, saastuttaa sanomatkin.
Lahja arvostella henkiä
Lahja arvostella henkiä on yliluonnollinen ilmestys henkien valtakuntaan, kyky paljastaa ne ja niiden suunnitelmat sekä tuntea ihmisten mieli ja ajatus. Jeesus tunsi kirjanoppineiden ajatukset (Matt. 9:3,4). Pietari näki noita Simonin sydämeen (Ap. t. 8:23). Filippuksella ei näytä olleen tätä lahjaa, sillä tuskinpa hän olisi silloin kastanut mainittua teeskentelijää (Ap. t. 8:13). Vailla varsinaista henkilahjaa kasvaneet kristityt voivat myös erottaa pahan hyvästä (Hebr. 5:14). Kasvu tapahtuu Jumalan sanan tuntemisen ja kokemusten myötä.
Onko uskovassa pahoja henkiä
Voimme Raamatun opetuksen perusteella sanoa, ettei uskovassa ole pahoja henkiä, joita hänestä sitten pitäisi ajaa ulos. Paha henki ei tullut Sauliin ennen kuin Herran Henki poistui hänestä (1. Sam. 16:14). Daavid pelkäsi saman tapahtuvan itselleen, siksi hän rukoili, ettei Jumala ottaisi häneltä pois Pyhää Henkeä (Ps. 51:13). Riivaaja ei olisi palannut jättämäänsä huoneeseen, ellei se olisi tyhjä (Matt. 12:43-45). Ne pahat voimat, jotka pyrkivät esiin kristityissä, eivät ole henkiä vaan lihan tekoja (Gal. 5:19-21). Niitä ei valitettavasti voi ajaa ulos vaan ne on kuoletettava Hengellä ja lankeemuksista on tehtävä täysi parannus (Room. 8:13).
http://www.uskonet.fi/artikkelit/167/pyhan_hengen_armolahjat
Vastaukset 5
Vanhimmat
3. Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.
15. Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
39. Sentähden, veljeni, harrastakaa profetoimista älkääkä estäkö kielillä puhumasta.
40. Mutta kaikki tapahtukoon säädyllisesti ja järjestyksessä.
Siitä vaan lukemaan faktaa.
ok..