Ennen toista maaimansotaa jenkkilästä kuului kommentteja joiden sisältö oli sodan tarpeellisuus jenkkien talouden ahdingon vuoksi, ja sotahan siitä tuli. Jenkkien teollisuus-piirithän tukivat Hitleriä taloudellisesti ja Saksan häviön jälkeen natseja otettiin vastaan myös jenkkilään. Järjestettiinhän toki Nurbergin näytös iokeuden käynti, mikä ei muuta tosiasiaa jossa natseille järestettiin uusi henkilöllisyys jenkkilässä. Nyt on jenkkien talous kuralla ja sisäpolitiikka on menettänyt kansalaisten luottamuksen, tilanne alkaa olla muiden maailman valtioiden kannalta hyvin vaarallinen, jos jenkkilä taas kuittaa velat saataviksi muutaman miljoonan ruumiin hinnalla. Ja nimenomaan niin, ettei jenkkien turvallisuus atlannin takana vaarannu. Siksipä jenkki käyttää tälläisiä kuten Suomen russofobisia idiootteja hyväkseen, ja nämä idikset kuvittelevat olevansa jenkkien kanssa samalla viivalla. Vaan eipä tiedä mitä näille fakki-idiooteille on luvattu, taaloja taskuun vai suur-Suomi vai molemmat? Hitlerihän jo näitä lupaili ja silloinkin näiden tämänpäivän russofobiilien idiootitti esi-isät lähtivät rasismissaan innolla mukaan, ei paljon poikkea tämän ajan touhuista, meidän geneettisesti denegroitunut pieni idioottilaumma hallitsee mediaa, ja on viemässä Suomea tosi kuseen. Nyt tarvitaan kansalaisten vahvaa kananottoa sotahullujen seikkailun estämiseksi, ettei tarvitse itkeä hautojen äärellä, jos on vielä itkijöitä.
Usa/NATO Ja talous
er76
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eläkeläiset joutuvat maksumiehiksi valtionbudjetin tasapainottamisessa.
Venäjän varavaltiovarainministeri Maksim Oreškin kertoi viime viikolla, että maan kahden vararahaston varat on kulutettu vuoteen 2018 mennessä.
Reservirahaston varat ovat tällä hetkellä 62,7 miljardia euroa ja hyvinvointirahaston 65,3 miljardia. Reservirahasto on alun perin tarkoitettu budjettivajeen paikkaamiseen ja hyvinvointirahaston alkuperäisenä tarkoituksena oli eläkejärjestelmän turvaaminen. Hyvinvointirahastosta 60 prosenttia on kuitenkin jo korvamerkitty erilaisiin investointihankkeisiin, kuten Fennovoiman ydinvoimalaan Pyhäjoelle.
Pelkästään vararahastojen nollaamisen avulla valtionbudjetin tasapainottaminen vuosina 2016-2018 ei kuitenkaan onnistu, mikäli raakaöljyn hinta pysyy nykytasolla eli
50 dollarissa tynnyriltä.
Tällä hintatasolla budjetin alijäämä tulee olemaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä yli 100 miljardia euroa. Energian viennistä saadut tulot muodostavat noin 50 prosenttia valtionbudjetin tulopuolesta.
Kuumeisesti säästöjä miettivä hallitus on nyt ottanut kohderyhmäkseen eläkeläiset. Hallituksen suunnitelmissa on nostaa eläkeikä 65 vuoteen, alentaa eläkkeiden indeksikorotus selvästi alle inflaatiotason ja mahdollisesti jäädyttää ensi vuoden työeläkemaksujen niin sanottu kumulatiivinen osuus.
Eläkeiän noston kannattajaksi ilmoittautui viime viikolla maan vaikutusvaltaisin naispoliitikko, parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.
Eläkeiän kertakorotuksella hallitus säästäisi kolmessa vuodessa noin 17 miljardia euroa. Eläkeikä on nyt naisilla 55 vuotta ja miehillä 60 vuotta. Käytännössä eläkkeet ovat niin pieniä, että suuri osa eläkeläisistä jatkaa työelämässä vuosia tai vuosikymmeniä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Esimerkiksi lastentarhanopettajan eläke Pietarissa on noin 200 euroa kuukaudessa.
Venäjän eläkejärjestelmässä työnantajan maksama eläkemaksu on 22 prosenttia palkkatulosta. Eläkekertymästä yli kaksi kolmasosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja vajaa kolmasosa on tuleviin eläkkeisiin tarkoitettu kumulatiivinen osuus.
Vuosina 2014 ja 2015 hallitus on kuitenkin siirtänyt kumulatiivisen osuuden budjettivajeen ja muiden menojen katteeksi. Nyt hallitus pohtii tulisiko kumulatiivinen osuus poistaa myös vuodelta 2016.
Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina on arvostellut kumulatiivisen osuuden jäädytystä. Nabiullinan mukaan budjetin lyhytaikaisia ongelmia ei tule paikata ”pitkän rahan” rahastokertymien avulla, koska ilman pitkäaikaisia sijoituksia Venäjälle ei koskaan synny toimivia pääomamarkkinoita.
Toisaalta voi kysyä ovatko Venäjän nykyiset budjettiongelmat lyhytaikaisia, vai onko kyseessä jo krooninen sairaus. Moni asiantuntija katsoo, ettei hallitus voi pitkään kikkailla hupenevien vararahastojen ja eläkeläisten kustannuksella.
Venäjän talouden ainoa valopilkku on alhainen valtionvelka ja monien mielestä velan hallittu kasvattaminen olisi ainoa keino taltuttaa talouskriisi. Mutta mistä ja millä hinnalla taloussanktioiden ja luottoluokituslaitosten puristuksessa oleva Venäjä luottoa saisi?
Karu arvio Venäjän tilanteesta: ”Vararikko uhkaa”
Venäjän asioita seuraava valtiotieteilijä Anton Nikolenko arvioi, että Venäjän vararahastot loppuvan vuoden aikana.
–Joulukuun alussa hyväksytty vuoden 2016 budjetti oli laskettu öljyn hinnalla 50 dollaria barrelilta, mutta hinta laski 35 dollariin. Jos nämä hinnat kestävät koko vuoden, Venäjän vararahastot loppuvat vuoden aikana ja vararikko uhkaa jo Venäjän valtiota tämän vuosikymmenen aikana, Nikolenko kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
Hän korostaa, että kun öljyn hinta on alle 40 dollaria barrelilta ja budjetti on kovasti alijäämäinen, Venäjä joutuu ensimmäisen kerran pitkään aikaan valitsemaan mihin se rahansa käyttää.
–Helpointa olisi tietenkin leikata sotilasmenoja. Ilman niitä teollisuustuotanto olisi toki laskenut vielä enemmän viime vuonna, mutta olisi aika pohtia onko todella tarpeen että yksi tehdas Venäjällä tuottaa tällä hetkellä 60 prosenttia maailman uusista panssarivaunuista. Panssarivaunut ovat huono investointi, jonka tappiot ovat pienimmillään kun niitä ei käytetä, Nikolenko kirjoittaa.
Hän arvioi, että toisen Krimin liittämiseen Venäjällä ei olisi varaa, mutta sotilasmenoista leikkaaminen ei näytä olevan todennäköistä.
Putinin vararahastosta voi loppua rahat jo tänä vuonna
Venäjän reservirahasto saattaa ehtyä vielä tämän vuoden puolella.
Venäjän vienti ja tuonti ovat romahtaneet vuoden 2010 tason alle. Alimmalle tasolleen 12 vuoteen laskenut öljyn hinta rasittaa suurvallan taloutta merkittävästi. Venäjän taloudesta puolet on öljyn ja kaasun viennin varassa. Viime vuonna Venäjän vienti supistui 30 prosenttia suhteessa dollariin ja 17 prosenttia suhteessa euroon. Naapurimaa on ajautunut tiukkojen leikkauksien tielle.
Venäjällä on käytössään erillinen reservirahasto. Likvideihin valuuttamääräisiin arvopapereihin sijoitettu rahasto on tarkoitettu budjettialijäämän rahoitukseen heikoimpien suhdanteiden aikana.
Rahasto jouduttiin ottamaan käyttöön viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen. Vuoden mittaan rahastosta käytettiin lähes puolet: sen arvo supistui 40 miljardia dollaria. Vuoden lopussa käytettävissä oli 50 miljardia dollaria. On todennäköistä, että reservirahastoa joudutaan käyttämään myös tänä vuonna, sillä Venäjän valtion budjetti on rakennettu olettamalla, että öljybarrelin hinta olisi 50 dollaria, kun se tällä hetkellä on selvästi alle 30 dollaria.
Suomen Pankki varoittaa torstaina julkistamassaan viikkokatsauksessa, että rahasto saattaa huventua tämän vuoden aikana. Venäjän valtiovarainministeriön alustavien arvioiden mukaan reservirahasto kuluu loppuun, jos maan valtavia menoja ei leikata.
Suomen Pankki muistuttaa kuitenkin, että Venäjällä on käytettävissään toinen rahasto, jota se saattaa joutua käyttämään. Kansallisen hyvinvoinnin rahasto on tarkoitettu eläkejärjestelmien rahoittamiseen ja sitä on käytetty kriisiaikoina myös venäläispankkien ja yritysten tukemiseen. Kyseisen rahaston arvo ei muutu näiden tukitoimien tuloksena, koska niitä käsitellään sijoituksina. Vuoden 2015 tämän rahaston arvo oli 72 miljardia dollaria.
Aivan kevyistä syistä Venäjä ei kuitenkaan voi kajota eläkkeisiin. Presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen eräs tärkeimmistä vaalilupauksista on se, ettei eläkkeitä tai palkkoja leikata.
Venäjä
Antti Korhonen
19.9. klo 11:27
Venäjän valuuttavaranto hupenee hälyttävää tahtia - kassan pohjaa raavitaan jo ensi kesänä
Venäjän rahavarat hupenevat hälyttävää vauhtia. Asiasta uutisoi muun muassa CNN.
Lähes kaksi vuotta laman pyörteissä kierineen maan pahan päivän varalle keräämän rahaston käteisvarat ovat pudonneet 32,2 miljardiin dollariin tässä kuussa, ilmoittaa Venäjän valtiovarainministeriö. Syyskuussa 2014 – juuri ennen öljyn hinnan romahdusta – rahastossa oli 91,7 miljardia dollaria.
Tilanne näyttäisi olevan menossa koko ajan huonompaan suuntaan. Ekonomistit ennustavat, että rahaston varat putoavat kuluvan vuoden loppuun mennessä 15 miljardiin dollariin, ja kassan pohja paljastuu ensi vuoden aikana.
– Nykyisellä vauhdilla rahasto tyhjenee vuoden 2017 puolivälissä, ekonomisti Ondrej Schneider arvioi.
Rahaston tarkoituksena on kattaa kansallisen budjetin alijäämiä aikoina, joilloin öljyn ja kaasun hinta laahaa ja tulot vähenevät.
Venäjän tämän vuoden budjetti on rakennettu oletukselle, että maa voi myydä öljyä 50 dollarin barrelihintaan. Vuoden ensimmäisen kahdeksan kuukauden aikana keskihinta on ollut noin 43 dollaria barrelilta.
Venäjän valtion tuloista öljystä tulee 37 prosenttia, kun pari vuotta sitten osuus oli 50 prosenttia. Ensi vuoden talousarvio julkaistaan tällä viikolla.
Hallituksen mukaan rahaston tyhjennyttyä on alettava käyttämään hyvinvointirahaston varoja, joita on yli 70 miljardia dollaria. Hyvinvointirahaston tarkoituksena ei ole kuitenkaan kattaa budjettialijäämiä vaan rahoittaa tulevia eläkkeitä ja suuria investointiprojekteja.
Venäjän keskuspankilla on 395 miljardin dollarin edessä kansainvälisiä valuuttavarantoja. Tämäkin varanto on huvennut 130 miljardilla kolmen vuoden aikana, muun muassa maan puolustettua ruplaa romahdukselta vuosina 2014 ja 2015.
Tällä hetkellä yhdellä dollarilla saa 65 ruplaa. Valuutan arvo kävi alimmillaan tammikuussa, jolloin dollarilla sai 82 ruplaa.
Venäjän taloutta rasittaa öljyn alhaisen hinnan lisäksi länsimaiden Ukrainan kriisin seurauksena asettamat taloussanktiot.