Apostolisessa uskontunnustuksessa sanotaan:
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.
Se on kirjaimelleen totta. Yksikään sen sana ei ole ymmärrettävissä kuvaannollisesti.
Uskomme perusta on Kristuksen työ. Hän yksin teoin toteutti kaksi asiaa: 1) maksoi ristinkuolemallaan, uhraamalla itsensä, kaiken maailman synnin ja 2) kuolleista nousseitten esikoisena, mursi kuoleman vallan. Hän vapautti meidät maailmasta, kuolemasta ja erosta Jumalasta, kaikesta vihollisen vallasta.
Nämä kaksi asiaa ovat kaikkien kirkkojen opin perusta. Vain näillä pelastumme, emme millään muulla. Kautta maailman kuuluu viesti, että Kristus on maksanut syntimme ja että "Kristus kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi".
Ollessaan tuonelassa Hän "saarnasi vangittuina oleville hengille". Hänen ristinkuolemansa ei siis koitunut vain Hänen jälkeensä kuolleille, vaan myös ennen kuolleille.
Siksi meidän tulee katsoa vain Kristukseen. Kaikki oma tekomme on Hänen rinnallaan arvotonta roskaa, ratkaisut, tekemiset, lain noudattaminen, alentuminen ja köyhyys. Silmät tulee aina olla luotuina Kristukseen ja vain Kristukseen. Heti kun katsomme itseemme ja mahdollisuuksiimme, näemme vain saastaa ja pimeyttä. Mutta kun käännämme katseemme taas Kristukseen, näemme mihin uskomme perustuu.
Kun vihollinen on jo menettänyt otteensa, hän yrittää epätoivoisesti vielä yhtä keinoa. Hän valjastaa teeskentelevät apurinsa ja hyväntahtoiset hölmöt selittämään, että ei vielä olisi oikea kristitty, ennen kuin on tehnyt sitä tai tätä. Mutta myöhäistä se on. Kristus pitää meistä kiinni ja varjelee meitä vihollisen hyökkäykseltä.
Tätä sanomaa on Hänen perustamansa kirkko aina julistanut ja julistaa siihen asti, kun hän hakee pois omansa. Kirkkoa ei kuoleman portit voita.
Jos katsot vielä itseesi, verraton tukesi katsoaksesi vain Kristukseen on Thomas Wilcoxin pieni siunattu kirja, Kallis hunajanpisara Kristus-kalliosta. Olen sitä monta monituista kertaa suosittanut ja suositan edelleen. Kokeneen vaeltajan kokenutta tekstiä.
1.Vain yksin Jeesus, Hän mulle riittävi. Vain Hänen luonaan tyyntyy syömmeni.
:,: Vain luona ristin hiljaa vartoen saan kaiken Hältä, mä mitä tarvitsen. :,:
2.Kuin virvatulten tuo liekki häilyvä on täällä onnekkainkin elämä.
:,: Pois rientää hetket onnen päivien. Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen. :,:
3.Vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö, ja sydän tuskan täyttämänä lyö.
:,: Kun kuljet kautta korven pimennon, vain Jeesus riittää, Hän yksin luonain on. :,:
4.Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa, ja aallot uhkaa purren upottaa.
:,: Oi auta, Herra! huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain. :,:
5.On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu ja päärlyportit mulle avautuu.
:,: On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan. :,:
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.
Se on kirjaimelleen totta. Yksikään sen sana ei ole ymmärrettävissä kuvaannollisesti.
Uskomme perusta on Kristuksen työ. Hän yksin teoin toteutti kaksi asiaa: 1) maksoi ristinkuolemallaan, uhraamalla itsensä, kaiken maailman synnin ja 2) kuolleista nousseitten esikoisena, mursi kuoleman vallan. Hän vapautti meidät maailmasta, kuolemasta ja erosta Jumalasta, kaikesta vihollisen vallasta.
Nämä kaksi asiaa ovat kaikkien kirkkojen opin perusta. Vain näillä pelastumme, emme millään muulla. Kautta maailman kuuluu viesti, että Kristus on maksanut syntimme ja että "Kristus kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi".
Ollessaan tuonelassa Hän "saarnasi vangittuina oleville hengille". Hänen ristinkuolemansa ei siis koitunut vain Hänen jälkeensä kuolleille, vaan myös ennen kuolleille.
Siksi meidän tulee katsoa vain Kristukseen. Kaikki oma tekomme on Hänen rinnallaan arvotonta roskaa, ratkaisut, tekemiset, lain noudattaminen, alentuminen ja köyhyys. Silmät tulee aina olla luotuina Kristukseen ja vain Kristukseen. Heti kun katsomme itseemme ja mahdollisuuksiimme, näemme vain saastaa ja pimeyttä. Mutta kun käännämme katseemme taas Kristukseen, näemme mihin uskomme perustuu.
Kun vihollinen on jo menettänyt otteensa, hän yrittää epätoivoisesti vielä yhtä keinoa. Hän valjastaa teeskentelevät apurinsa ja hyväntahtoiset hölmöt selittämään, että ei vielä olisi oikea kristitty, ennen kuin on tehnyt sitä tai tätä. Mutta myöhäistä se on. Kristus pitää meistä kiinni ja varjelee meitä vihollisen hyökkäykseltä.
Tätä sanomaa on Hänen perustamansa kirkko aina julistanut ja julistaa siihen asti, kun hän hakee pois omansa. Kirkkoa ei kuoleman portit voita.
Jos katsot vielä itseesi, verraton tukesi katsoaksesi vain Kristukseen on Thomas Wilcoxin pieni siunattu kirja, Kallis hunajanpisara Kristus-kalliosta. Olen sitä monta monituista kertaa suosittanut ja suositan edelleen. Kokeneen vaeltajan kokenutta tekstiä.
1.Vain yksin Jeesus, Hän mulle riittävi. Vain Hänen luonaan tyyntyy syömmeni.
:,: Vain luona ristin hiljaa vartoen saan kaiken Hältä, mä mitä tarvitsen. :,:
2.Kuin virvatulten tuo liekki häilyvä on täällä onnekkainkin elämä.
:,: Pois rientää hetket onnen päivien. Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen. :,:
3.Vain Jeesus riittää, kun kaiken peittää yö, ja sydän tuskan täyttämänä lyö.
:,: Kun kuljet kautta korven pimennon, vain Jeesus riittää, Hän yksin luonain on. :,:
4.Vain Jeesus riittää, kun myrskyt raivoaa, ja aallot uhkaa purren upottaa.
:,: Oi auta, Herra! huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain. :,:
5.On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu ja päärlyportit mulle avautuu.
:,: On luonain Hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan. :,:
Vastaukset 155
Vanhimmat
Sanooko Jumala muuten että Pyhään Henkeen pitää uskoa? Tai että edes Jeesukseen pitää uskoa?
Jeesus opetti ja pyysi kuulijoiltaan uskoa. Jos uskoo Jeesuksen julistukseen, kaiketi se tarkoittaa samaa, kuin että uskoo Jeesukseen. Vaatimuksesta, että pitää uskoa Pyhään Henkeen, tulee tällä hetkellä mieleeni vain, että kirkko on niin aina opettanut.
Kirkon opetus ei selviä pelkästään Raamattua lukemalla. Raamattu on kirkon kokoama teos niistä jäämistä, joita pidettiin parhaimpina. Kirkko on sikäli Raamatun yläpuolella, että kirkko on valinnut Raamatun sisällön, eikä päinvastoin. Ensin oli jo kirkko, vasta sitten koottiin UT.
Fundikset vaikenevat Raamatun synnystä, sillä valinta tehtiin aikana, jolloin he selittävät kirkon olleen luopumuksen tilassa. Miten Pyhä Henki olisi ohjannut oikeaan luopunutta kirkkoa? He suhtautuvat kuin Raamattu olisi jotenkin itsestän selvä jumalansana ja kuin kirkolla ei olisi mitään osuutta sen synnyssä.
Oikea usko on se, miten kirkko on alusta asti uskonut ja uskonsa määritellyt. Oikea usko panee turvautumaan Kristukseen.
Eli Jeesus oli Opettaja sekä esimerkki eikä suinkaan uskolla ainoastaan pelastuta .. toiminta uskon tasolle
"Jeesus opetti ja pyysi kuulijoiltaan uskoa."
Onkohan loppupeleissä noin? Jeesuksen kerrotaan sanoneen "seuraa minua", ja kutsuttu on lähtenyt Jeesuksen matkaan (tai sitten ei). Ei siinä uskoa kysytty.
Miksi muuten usko on niin tärkeä? Minkä hyödyn ihminen saati maailma saa vaikka kristitty uskoisi pää punaisena mustan valkoiseksi? Eikö toiminta ole tärkeämpää? Omista ennakkoluuloista ja harhoista vapautuminen, mielenmuutos ja toiminta. Mutta "usko"?!?
Kysymykseni oli lähinnä tarkoitettu juuri niille kenen mukaan Raamattua on luettava kuten se on kirjoitettu, tarkoittaen että ei saa tulkita.
Luterilainen kirkko opettaa, että pelastutaan "yksin uskosta ja yksin armosta". Lisäksi opetamme, että uskovan tulee pyrkiä rakastamaan lähimmäistään, mutta se ei ole pelastuksen EHTO, vaan sen HEDELMÄ.
Se ei ole Jeesuksen oppi joten ihmisten omaa soopaa
No vastaapa sinä sitten tähän:
Sanooko Jumala muuten että Pyhään Henkeen pitää uskoa? Tai että edes Jeesukseen pitää uskoa?
Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!
Missä Jumala näin sanoo?
Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Mutta Jumala ei siis puhu missään Pojasta tai Pyhästä Hengestä?
Puhuu,metkö lukenut noita Raamatun kohtia.
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."
On siis virheellinen kohta? Koska tuossa maintaain vain yksi Jumala, Herra, ja kerrotaan että ei saa olla muita jumalia.
Kirjoitathan tänne ne kohdat joissa Jumala itse puhuu Pyhästä Hengestä tai Pojasta Jumalina. Tai sanoo tuon : " Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Jankka muka luki vajaassa kahdessa minuutissa nuo kohdat :D
Tarkoituksesi on vain jankuttaa kuten aina. Olet mielisairas!
No osaatko sinä kertoa vastauksen tähän:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."
On siis virheellinen kohta? Koska tuossa maintaain vain yksi Jumala, Herra, ja kerrotaan että ei saa olla muita jumalia.
Kirjoitathan tänne ne kohdat joissa Jumala itse puhuu Pyhästä Hengestä tai Pojasta Jumalina. Tai sanoo tuon : " Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Jos niin kerro. Ja laita ne Raamatun kohdat tänne kirjoitettuna.
Kuuleppas nyt paukapää, älä,jankuta täällä jos et edes tiedä mikä Jumala on ja mikä on kolminaisuus!
Tämä ei ole lastentarha vaan aikuisten ihmisten palsta.
Joh. 10:30
Minä ja Isä olemme yhtä.
MIssä Jumala itse sanoo että hän on kolminaisuus?
Missä Jumala sanoo että "" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Onko tässä siis virhe: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."
Aikuinen ihminen osaa kertoa perustelut sille mitä sanoo, osaatko siis sinä?
Sanoiko tuon siis Jumala vai Jeesus?
Kysyin mitä Jumala on sanonut.
Lue edellä oleva kirjoitus siinä kerroin. Osaathan lukea?
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Raamattu sanoo , ei Jumala .
Hepr. 3:7
Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,
Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen. Ja samaa sanon minäkin mutta en Moosekselle
Osaan lukea kyllä.
Osaatko sinä kirjoittaa tänne sen missä Jumala totetaa:
" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Odotan että kirjoitat sen kohdan Raamatusta tänne missä Jumala tuon siis sanoo.
Lisäksi jos Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala niin tämän täytyy olla valhe:
Onko tässä siis virhe: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."
Valaheteeko Jumala siis tuossa?
Vastaatko selekästi ja kirjoittaen ne Raamatun kohdat tänne jossa todistat väitteesi oikeaksi, ihan siis Raamatun tekstiä voit kirjoittaa tänne, ei tulkintaa vaan sitä mitä Raamatussa lukee.
Eli väite että " Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!" ei ole Jumalan sanoma.
Kysinkin sanooko Jumala.
Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Eli Jumala ei edellenkään sano sitä että " Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen . Ja loput on ihmisen omaa soopaa . Tuon kun ihminen itse oivaltaa "oikein" niin "vapautuu uskonnoista sun muista paskoista :) Mutta eihän saisi itseään jumalaksi ylentää mutta olemmehan Jumalan kaltaisia joten .....
Joh. 1:1
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Sana = Jeesus
Tuo(kaan) ei kerro että Jumala olisi sanonut tämän " Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
"Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. "
Kysymys olikin sanooko Jumala noin?
MIssä Jumala noin sanoo?
Hyvinhän tuo jae kertoo, että Jeesus on Jumala. Ja Jeesus lähetti Pyhän Hengen edustamaan Häntä itseään.
MIssä Jumala niin tuossa muka sanoo?
Joh. 1:1
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Kirjoita kohta tänne niin voimme lukea mitä siinä lukee. Nimittäin veikkaan että siinä ei kerrota että tuo mitä siihen on kirjoitettu olisi Jumalan sanomaa.
Turhaa toistat tuota, kerro nyt vain suoraan se kohta Raamatusta ja kirjoita se tänne missä Jumala sanoo tämän:
" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Et ilmeisesti pysty tuollaista kohtaa löytämään Raamatusta koska et sitä tänne kirjoita.
Joh. 1:1
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei ole vastaus.
Turhaa toistat tuota, kerro nyt vain suoraan se kohta Raamatusta ja kirjoita se tänne missä Jumala sanoo tämän:
" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Et ilmeisesti pysty tuollaista kohtaa löytämään Raamatusta koska et sitä tänne kirjoita.
"Et ilmeisesti pysty tuollaista kohtaa löytämään Raamatusta koska et sitä tänne kirjoita."
Ongelma on nyt kuule siinä, että sinä et halua löytää taikka et löydä tuota tärkeää Raamatun jaetta.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Ongelma on siinä että sinä et pysty tänne kirjoittamaan sitä Raamatun kohtaa jossa Jumala sanoo tämän: "että Jeesus on Jumala. Ja Jeesus lähetti Pyhän Hengen edustamaan Häntä itseään. "
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Et siis uskaltanut lukea tuota jaetta. Ei voi mitään.
Tuo ei edelleenkään ole vastaus.
Et siis pysty osoittamaan Raamatusta kohtaa missä Jumala sanoo tämän:
" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Turha tätä on jatkaa koska et pysty vastaamaan, tuo väite on siis mitä ilmeisimmin valhe.
Tuo ei edelleenkään ole vastaus.
Et siis pysty osoittamaan Raamatusta kohtaa missä Jumala sanoo tämän:
" Jeesus ja Pyhä Henki ovat Jumala!"
Turha tätä on jatkaa koska et pysty vastaamaan, tuo väite on siis mitä ilmeisimmin valhe.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Et siis pysty kirjoittamaan tänne sitä jotta voisimme kaikki lukea ja todeta sanooko Jumala siinä "että Jeesus on Jumala. Ja Jeesus lähetti Pyhän Hengen edustamaan Häntä itseään. "
Aloita vanhan testamentin mooseksen kirjasta . Jumalan Henki . Sitten ennustuksiin Pojasta joka kärsii mm.jesaja ja psalmit . Sitten uuteen testamentiin .
Tuo ei ole vastaus.
Turha jatkaa kun et pysty osoittamaan väitettä todeksi.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
En kysynyt ennustuksista vaan siitä mitä Jumala itse sanoo.
että Jeesus on Jumala. Ja Jeesus lähetti Pyhän Hengen edustamaan Häntä itseään. "
Eli sanooko Jumala tuon vai ei?
Ei tuo toistamisesi muut vastaukseksi vaikka teet sen miten monta kertaa.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Usko jo, tuo ei ole vastaus.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei ole vastaus.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei ole edelleenkään vastaus.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Toistaminen ei tee tuosta vastausta, ei vaikka jatkat sitä viikon.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
No jatkatko tätä viikon.
Tuo ei todista väitettä todeksi vaikka jatkaisitkin.
Minä voin jatkaa tätä vaikka ensi vuoteen asti.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
No jatketaan sitten ensi vuoteen asti. Minä en väsy.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei ole vastaus.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Huomaatko että toistat itseäsi?
Mutta et silti pysty vastaamaan siihen mitä kysyin.
:-)
"Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala."
Missä kohtaa Raamattua siis Jumala näin sanoo?
"Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa."
Missä kohtaa Raamattua Jumala siis näin sanoo?
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei edelleenkään ole vastaus, se on vain jonkinlainen tulkinta jostain.
Miksi et vastaa suoraan kysymykseen ja kirjoita tänne sitä Raamatun kohtaa jossa JUmaa sanoo että:
"Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala."
Missä kohtaa Jumala sanoo tämän:
"Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa."
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Tuo ei edelleenkään ole vastaus.
Jatketaan tätä ensi vuoteen asti tämä on niin kivaa.
Vastaus: Vaikein asia kristillisessä kolminaisuuden käsitteessä on se, ettei sitä voi tyhjentävästi selittää. Jumalan kolminaisuus on käsite, jota ihmisen on mahdoton ymmärtää täysin, selittämisestä puhumattakaan. Jumala on äärettömän paljon suurempi kuin me, sen vuoksi meidän ei pitäisi odottaakaan, että pystyisimme ymmärtämään häntä täydellisesti. Raamattu opettaa, että Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala. Raamattu opettaa myös, että on olemassa vain yksi Jumala. Vaikka voimme ymmärtää joitakin asioita kolminaisuuden eri persoonien välisistä suhteista, pohjimmiltaan ihmismieli ei voi sitä käsittää. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei kolminaisuus ole totta ja Raamatun opetukseen perustuvaa.
Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa. Tällä ei tarkoiteta laisinkaan kolmen Jumalan olemassaoloa. Tätä aihetta tutkiessa kannattaa muistaa, että sanaa ”kolminaisuus” ei käytetä Raamatussa. Tämä termi on yritys kuvata kolmiyhteistä Jumalaa, sitä tosiasiaa, että on olemassa kolme rinnakkain esiintyvää ikuista persoonaa, jotka yhdessä ovat Jumala. On todella tärkeää muistaa, että opetus, josta käytetään ilmaisua ”kolminaisuus”, todellakin löytyy Raamatusta. Raamattu opettaa kolminaisuudesta seuraavasti:
1) On olemassa vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; 1. Kor. 8:4; Gal. 3:20; 1. Tim. 2:5).
2) Kolminaisuudessa on kolme persoonaa (1. Moos. 1:1; 1:26; 3:22; 11:7; Jes. 6:8; 48:16; 61:1; Matt. 3:16-17; Matt. 28:19; 2. Kor. 13:14). 1. Mooseksen kirjassa 1:1 käytetään heprean kielen monikollista substantiivia ”Elohim”. 1. Moos. 1:26; 3:22; 11:7 ja Jes. 6:8 käyttävät monikollista pronominia ”me”. ”Elohim” ja ”me” ovat monikollisia muotoja ja viittaavat ehdottomasti useampaan kuin kahteen. Vaikkakaan tämä ei ole aukoton väite kolminaisuuden puolesta, se kuitenkin viittaa Jumalan moninaisuuteen. Heprean kielen Jumalaa merkitsevä sana "elohim" ehdottomasti mahdollistaa kolminaisuuden.
Jes. 48:16:ssa ja 61:1:ssä Poika puhuu ja viittaa samalla Isään ja Pyhään Henkeen. Vertaa Jesajan kohtaa (61:1) Luukkaan evankeliumin kohtaan (4:14-19) niin huomaat, että on kyse Pojan puheesta. Matt. 3:16-17 kuvaa Jeesuksen kastetta. Tässä tapahtumassa näkyy, miten Jumala Pyhänä Henkenä laskeutuu Poika Jumalan päälle, samalla kun Isä Jumala julistaa mieltymyksensä Poikaan. Matt. 28:19 ja 2. Kor. 13:14 ovat myös esimerkkejä kohdista, joissa puhutaan kolminaisuuden kolmesta eri persoonasta.
3) Kolminaisuuden jäsenet erotetaan toisistaan monissa raamatunkohdissa. Vanhassa testamentissa ”HERRA” on eri kuin ”Herra” (1. Moos. 19:24; Hoos. 1:4). ”HERRALLA” on ”Poika” (Ps. 2:7, 12; Snl. 30:2-4). Henki on eri kuin ”HERRA” (4. Moos. 27:18) ja ”Jumala” (Ps. 51:10-12). Poika Jumala on eri kuin Isä Jumala (Ps. 45:6-7; Hepr. 1:8-9). Uudessa testamentissa, Johanneksen evankeliumissa (14:16-17), Jeesus puhuu Isälle Puolustajan, Pyhän Hengen, lähettämisestä. Tämä osoittaa, että Jeesus ei katsonut itse olevansa Isä tai Pyhä Henki. On myös muistettava ne kerrat evankeliumeissa, jolloin Jeesus puhuu Isälle. Puhuiko hän itselleen? Hän puhui toiselle kolminaisuuden persoonalle – Isälle.
4) Jokainen kolminaisuuden jäsen on Jumala. Isä on Jumala (Joh. 6:27; Room. 1:7; 1. Piet. 1:2). Poika on Jumala ( Joh. 1:1, 14; Room. 9:5; Kol. 2:9; Hepr. 1:8; 1. Joh. 5:20). Pyhä Henki on Jumala (Apt. 5:3-4; 1. Kor. 3:16).
5) Kolminaisuudessa vallitsevat tietyt tehtävänjaot. Raamatun mukaan Pyhä Henki on alamainen Isälle ja Pojalle, ja Poika on alamainen Isälle. Tämä on kuitenkin sisäinen suhde, eikä se kiellä yhdenkään kolminaisuuden persoonan jumaluutta. Tämä on yksinkertaisesti sellaista aluetta äärettömästä Jumalasta, jota rajallinen mielemme ei pysty ymmärtämään. Poikaa käsitteleviä raamatunkohtia ovat Luuk. 22:43; Joh. 5:36; Joh. 20:21 ja 1. Joh. 4:14. Pyhästä Hengestä puhutaan kohdissa Joh. 14:16; 14:26; 15:26; 16:7 ja erityisesti Joh. 16:13-14.
6) Kolminaisuuden jäsenillä on eri tehtävät. Isä on perimmäinen lähde tai aiheuttaja seuraavissa asioissa: 1) maailmankaikkeus (1. Kor. 8:6; Ilm. 4:11); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Ilm. 1:1); 3) pelastus (Joh. 3:16-17) ja 4) Jeesuksen ihmisenä tekemät teot (Joh. 5:17; 14:10). Isä panee alulle kaikki nämä asiat.
Poika on välimies, jonka kautta Isä tekee seuraavat asiat: 1) maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Kor. 8:6; Joh. 1:3; Kol. 1:16-17); 2) jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 1:1; Matt. 11:27; Joh. 16:12-15; Ilm. 1:1) ja 3) pelastus (2. Kor. 5:19; Matt. 1:21; Joh. 4:42). Isä tekee kaiken tämän Pojan kautta, joka toimii hänen edustajanaan.
Pyhä Henki on persoona, jonka avulla Isä tekee seuraavat asiat: maailmankaikkeuden luominen ja ylläpito (1. Moos. 1:2; Job 26:13; Ps. 104:30); jumalallinen ilmestys/ilmoitus (Joh. 16:12-15; Ef. 3:5; 2. Piet. 1:21); pelastus (Joh. 3:6; Tiit. 3:5; 1. Piet. 1:2); ja Jeesuksen teot (Jes. 61:1; Apt. 10:38). Isä siis tekee kaiken tämän Pyhän Hengen kautta.
Hyvä, jankka uuvahti :D
TUo ei ole vastaus edelleenkään.
Ei tuossahan se jankuttaja edelleen toistaa tuota kopioitua tekstiään jota ei itsekään ymmärrä.
Sinulle on oikein etsitty jakeet valmiiksi, mutta tyypilliseen tapaasi kinuat yhtä lausetta vastaukseksi.
Entäpä jos luet nuo raamatunkohdat ja tutustut aiheeseen rauhassa.
Asettamasi kysymys on väärin
muotoiltu. Kysymys voisi peremminkin olla: mitä Raamattu kertoo Jumalasta?
Tuolta sitä vastausta tähän kysymyksen ei vain löydy, siinähän sen ongelma onkin.
Missä kohtaa Jumala sanoo tämän:
"Kolminaisuus tarkoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa eri persoonassa."
"Asettamasi kysymys on väärin
muotoiltu. Kysymys voisi peremminkin olla: mitä Raamattu kertoo Jumalasta? "
Miksi kysymykseni on väärin muotoiltu?
Enkö saa kysyä sitä missä itse Jumala määritteleesen että kolminaisuus tarjoittaa Jumalan ilmentymistä kolmessa persoonassa? Eikö Jumala siis missään sanokaan noin?
Jos JUmala ei noin sano miksi väitetään että ko. kohta Raamatusta kuitenkin löytyy?
Suoraa vastausta ei kysymykseesi löydy. Jumala ei missään sano olevansa kolminaisuus.
Raamattua lukiessa näkee, millainen Jumala on, kuinka Hän ohjaa, neuvoo js kurittaa. Ja sitten se äärimmäinen rakkauden osoitus, kun Jeesus kuoli ristillä, että meidän ei tarvitse kuolla syntiemme tähden.
Tähän päätelmään Jumalan kolmiyhteisyydestä on tultu esim. Sellaisten raamatunkohtien perusteella, joissa Jumala puhuu itsestään monikkomuodossa: esim.:
Ja Jumala sanoi: Tehkäämme ihminen kuvaksemme....
Minusta sinun kannattaa käydä läpi saamiasi raamatunkohtia.
Luterilaisen kirkon sanasto aamenesta öylättiin antaa tietoa pähkinänkuoressa. Tunnustuskirjoista löydät selityksen myös kolminaisuuskysymykseen.
Ja muista, että olet Jumalalle rakas, ja armo on sinullekin tarjolla.
"Suoraa vastausta ei kysymykseesi löydy. Jumala ei missään sano olevansa kolminaisuus."
NIimpä.
"Tähän päätelmään Jumalan kolmiyhteisyydestä on tultu esim. Sellaisten raamatunkohtien perusteella, joissa Jumala puhuu itsestään monikkomuodossa"
Päätelmiä saa tietysti tehdä, se onkin sitten eri asia ovatko päätelmät oikeita Jumalan mielestä.
Ihan mielenkiinnosta, ovatko nuo päätelmät jotenkin oikeampia kun Jumalan itsensä antama selkeä käsky?
""Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta.
3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia. "
Jos niin millä perusteella päätelmät voisivat kumota tuon käskyn?
Huomaatko muuten että tämä vastauksesi kertoo juuri siitä että Raamattu ei ole kovin yksiselitteinen.
On totta, että kolmiyhteisyydestä on erilaisia tulkintoja, mutta kristikunnassa se on luovuttamaton osa uskoa.
Kuitenkin Jeesuksen Jumaluus tulee Raamatussa esille. Samoin se, että Jumalan Henki, Pyhä Henki on sekä Isän Henki että Pojan Henki ja oma itsenäinen persoonansa.
Raamatussa sanotaan, että älkää murehduttako Pyhää Henkeä, ja varoitetaan vakavasti Pyhän Hengen pilkasta.
Kolmiyhteisyys ei ole ristiriidassa kirjoittamasi käskyn kanssa.
Jatkahan tutkimista :)
"Huomaatko muuten että tämä vastauksesi kertoo juuri siitä että Raamattu ei ole kovin yksiselitteinen."
Sinulle ei ole yksiselitteinen, mutta uskoville on. Ja meitähän varten Raamattu on olemassa, ei sinua varten, joka pyrit vain kuolettamaan kirjaimen kautta ihmisten uskoa. Vain Jumalan Henki tekee eläväksi ja Jumalan Pyhä Henki toimii vain uskovissa.
2. Kor. 3:6
joka myös on tehnyt meidät kykeneviksi olemaan uuden liiton palvelijoita, ei kirjaimen, vaan Hengen; sillä kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.
Ei-uskoviin päin julistamme evankeliumia ja vasta uskoontultuaan voivat ymmärtää Jumalan Sanaa.
"Kuitenkin Jeesuksen Jumaluus tulee Raamatussa esille. Samoin se, että Jumalan Henki, Pyhä Henki on sekä Isän Henki että Pojan Henki ja oma itsenäinen persoonansa. "
Jeesuksen kastehetkellä, kun Hänet upotettiin veteen, niin Jumalan Henki laskeutui Jeesukselle ylle ja Jumala tunnusti Jeesuksen Pojakseen. Jeesus oli sekä ihminen että Jumala. Ihmisen poika on ihminen ja Jumalan Poika on Jumala.
"16 Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.
17 Ja katso, taivaista kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt"."
"On totta, että kolmiyhteisyydestä on erilaisia tulkintoja, mutta kristikunnassa se on luovuttamaton osa uskoa. "
NIin, Raamttu ei ole kovin yksiselitteinen.
"Kuitenkin Jeesuksen Jumaluus tulee Raamatussa esille. Samoin se, että Jumalan Henki, Pyhä Henki on sekä Isän Henki että Pojan Henki ja oma itsenäinen persoonansa. "
Tosin Jumala ei taida tällaista missään sanoa Raamatussa.
"Kolmiyhteisyys ei ole ristiriidassa kirjoittamasi käskyn kanssa."
Perusteletko miksi ei ole, ovatko nuo päätelmät siis oikeampia kun Jumalan suora käsky? Jos niin miksi?
"On totta, että kolmiyhteisyydestä on erilaisia tulkintoja, mutta kristikunnassa se on luovuttamaton osa uskoa. "
Ja Kristuksen seurakunta eli uskovat emme eksy, koska Hyvä Paimen Jeesus meitä johtaa.
Ps. 119:110
Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
Olemme siis loppupeleissä aina oikeassa. Emme itsemme tähden, vaan sen tähden, että Jeesus meitä ohjaa, neuvoo ja opastaa vitsallaan ja sauvallaan.
Joh. 14:26
Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
"Jeesus oli sekä ihminen että Jumala. Ihmisen poika on ihminen ja Jumalan Poika on Jumala. "
Jumala ei taida kuitenkaan sanoa että Jeesus olisi Jumala, sanooko edes Jeesus itse näin?
""Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt"." "
Tuossakaan, olettaen että samoja olisi Jumala mitä tuossa ei kerrota, ei sanota että Jeesus olisi Jumala.
"Sinulle ei ole yksiselitteinen, mutta uskoville on."
Jos luet Raamattua siten kun se on kirjoitettu niin se ei voi olla yksiselitteinen, kuten tuossa yllä näet.
Tulkitsemalla tietysti saat siistä yksiselitteisen.
"Ja meitähän varten Raamattu on olemassa, ei sinua varten, joka pyrit vain kuolettamaan kirjaimen kautta ihmisten uskoa."
MIssä kohtaa Raamattua sanotaan että se ei ole minua varten? Mikä kirjoittamani ei ole nimenomaan Raamatun tekstin mukaista? Miten siis pyrin kuolettamaan kirjaimen?
Taidat nyt sotkea oman tulkintasi Raamatun kirjaimeen ja tekstiin. Ne ovat kaksi eri asiaa.
"Vain Jumalan Henki tekee eläväksi ja Jumalan Pyhä Henki toimii vain uskovissa."
Perusteletko miksi minä en ole uskova? Onko sinulla valta sanoa toisesta ihmisestä että hän ei ole uskova? Kuka sinulle tuon vallan on antanut?
"Olemme siis loppupeleissä aina oikeassa. Emme itsemme tähden, vaan sen tähden, että Jeesus meitä ohjaa, neuvoo ja opastaa vitsallaan ja sauvallaan. "
Olenko minä väärässä? Jos niin miksi? Sen takia että en ole samaa mieltä kun sinä?
Oletko sitä mieltä että Jeesus ei ohjaa minua? Miksi olisit tuota mieltä? Sen takia että en olen eri mieltä kun sinä?
"On totta, että kolmiyhteisyydestä on erilaisia tulkintoja,"
Mikä tulkinta on sitten se oikea?
"Perusteletko miksi minä en ole uskova? Onko sinulla valta sanoa toisesta ihmisestä että hän ei ole uskova? Kuka sinulle tuon vallan on antanut?"
Tämän enempää emme voi auttaa sinua.
Eli olen siis mielestäsi uskova?
Vai en ole?
Mormonit ja Jehovan todistajat tulevat ensimmäisinä mieleen.
Mutta he eivät olekaan kristittyjä. Älä vaivaudu kysymään minulta, miksi. sitä sinun on kysyttävä heiltä itseltään.
Hänestä tulee vaikutelma väkisinkin äärimmäisen katkeroituneesta ex-Jehovan todistajasta.
Vastasitsk siis minulle? Kysyin siis tätä:
"On totta, että kolmiyhteisyydestä on erilaisia tulkintoja,"
Mikä tulkinta on sitten se oikea?
"Mikä tulkinta on sitten se oikea?"
Ei yksikään tulkinta ole oikein! Jumalan ilmoitusta lukemalla saa riittävän hyvän käsityksen siitä mikä Jumala on, kun esiintyy ihmisille joskus Jeesuksen kautta ja joskus Pyhän Hengen kautta.
Jumala vaan ei ilmoittanut mitään Pyhästä Hengestä.
Oletko muuten ex-Jehovan todistaja?
MIksi tuollaista kysyt?
Oletko ex-Jehovan todistaja?
"Kirkon opetus ei selviä pelkästään Raamattua lukemalla. Raamattu on kirkon kokoama teos niistä jäämistä, joita pidettiin parhaimpina. Kirkko on sikäli Raamatun yläpuolella, että kirkko on valinnut Raamatun sisällön, eikä päinvastoin. Ensin oli jo kirkko, vasta sitten koottiin UT."
Ja taas Dogmatikos nostaa kirkon Raamatun yläpuolelle!
Tämä on suoranaista Jumalan pilkkaa.
D. koroittaa kirkon Jumalan yläpuolelle alentaessaan Pyhän Raamatun, Jumalan Sanan, ihmisinstituution alapuolelle.
Uskomatonta rienausta.
Kirkko, kirkko, pyhä kirkko!
DOGMATIKOS ON PÄÄNUSKOINEN LIBERAALITEOLOGI.
VAROKAA OMAKSUMASTA HÄNEN "OPETUKSIAAN"!
Ei sen juttuja kukaan ota tosissaan. Joku mielenvikainen se on!
Sikäli mielenkiintoista, että Dogmatikos täällä on selittänyt, että tunnustukselliset luterilaiset olisivat korkeakirkollisia, kun hän vaikuttaa nyt itse korkeakirkolliselta.
Luterilaisuus on rankkaa juuri siksi, että se on matalakirkollista, eli jokainen on pappi ja vastuussa mitä kirkko opettaa. Kunpa saisikin olla vain katolilainen ja siellä papit hoitaisivat hommat ja saisi itse ei olla niin paljon vastuussa.
Nytkin saa päänsä puhki miettiä, koska on vastuussa, mitä pitäisi tehdä, kun kirkko on luopumassa kristinuskon totuuksista.
Liittyäkö tunnustuksellisiin luterilaisiin? kun ei minusta katolilaista eikä ortdoksia tule, enkä liioin ole kiinnostunut vapaista suunnista. Ovatko siis tunnustukselliset enää ainoat luotettavat? Olenhan minä jossain vastuussa mitä seuraavat polvet kuulevat kirkon julistavan.
Näet ehkä korkeakirkollisuuden ja matalakirkollisuuden rajat hiukan eri kohdissa kuin minä.
Nimittäisi varhaista kristillisyyttä matalakirkolliseksi. Kirkko oli Kristuksen perustama ja hänen työnsä jatkaja, ei suinkaan ihmisorganisaatio, vaan Kolmiyhteisen Jumalan valtuuttama. Siitä ei sovi tinkiä selittämällä, että kirkko oli vain uskovien muodostama organisaatio käytännöllisten asioitten hoitamiseen.
Korkeakirkollisuus ottaa mallia paljon Rooman kirkosta. Rooma opettaa, että on erityinen pappeus, vieläpä pappeuden eri asteita ja hirarkia. Varhaisessa kirkossa oli vain yleinen pappeus, joka on kaikilla kristityillä, miehillä ja naisilla. Edes seurakunnan johtajalla, piispalla, ei ollut mitään erityistä pappeutta. Tämän tietäen, meidätkin "papit" on vain kättenpäällepanemisella siunattu kirkolliseen opetusvirkaan, mutta ei meille siinä ole tullut yhtään enempää "pappeutta".
Korkeakirkolliset taas ovat Rooman kannalla. He antavat ymmärtää ainakin väärän koivun takaa, että erityispappeutta on ainakin yhtä laatua. Useat ajattelevat, että jopa kahta laatua, piispuus ja pappeus. Tähän vetoavat nykyisin ultraluterilaiset, jotka ennen naispappeuden tuloa tyytyivät selittämään vain yksityiskohtaista oppia.
Evankelisen liikkeen ja naispappeuden vastustajien eriseura on ottanut mallikseen Rooman korkeakirkollisen virkakäsityksen ja terästää sitä huippupramealla pukeutumisella ja rituaalisilla eleillä Rooman malliin. Matalakirkollisessa evankelisessa liikkeessä tällainen olisi ollut ennenkuulumatonta. Mutta ajat ovat toiset ja sukupolvi vaihtunut.
Kirkko on siis Kristuksen perustama ja valtuuttama, ei ihmistekoinen yhteisö, mutta se ei voi periä sellaista, mitä alussa ei ollut.
Evankelinen liike on selvästi sanoutunut irti matalakirkollisesta menesyydestään ja ruvannut vetoamaan Rooman oppiin ja käytäntöihin. John Bunyanin kirjan, Kristityn vaellus, kristitty tuli myös "turhuuden markkinoille. Siellä oli kaikenlaisia turhia ja ihania tavaroita, mutta kysytyimpiä olivat Rooma tavarat.
Esim. silloin kun katolinen kirkko oli alennustilassa ja luterilaisuus syntyi, tuskinpa Jumala tuomitsi siellä jotakuta mitätöntä sen perusteella, mitä isoiset tekivät. Sikäli se on ollut huojentavaa kaikille mitättömille ja vähäisille, joilla ei todellisuudessa ole mitään mahdollisuutta vaikuttaakaan mihinkään. Eivät kaikki voi olla johtajia seurakunnassa jne.
Itse en kyllä näe noita ollenkaan korkeakirkollisina, vaan tämä kirkko sitä on, sillä tässä saa kellitellä viattomana vähäinen kuin aikoinaan Rooman kirkossa kun oli alennustila, sillä mitä voi vähäinen tehdä isoisille. Sinulla itselläsikin on hyvin ylimielisiä kirjoituksia meitä vähäisiä kohtaan.
Sikäli hyvä, että sinussa on edes jotain loogisuutta. Nimittäin aina ihmettelen, miten luterilaisuudessa voi ajatella, ettei Jeesus ole syntynyt neitseestä, kun meillä kuitenkin Jumalan kuva ihmisessä on särkynyt pahiten, ja näin meidän on oltavakin monergisteja ja Jumala tekee kaiken. Jos siis neitseestä syntymä hylätään , hylätään myös sovitus, sillä syntinen ihminen ei voi sovittaa ketään. Se on siis todellisuudessa vanhaa areiolaisuutta uudessa asussa. Olenkin aina tulkinnut sen rivien välistä sanomaksi siitä, ettei uskota sovitukseenkaan, mutta sitä ei vain viitsitä sanoa ääneen.
En voi valitettavasti kirjoittaa enemää, silllä näppäimistö ei toimi mitättömällä, vanhalla yksinäisellä köyhällä naisella. Ostaisiko joku uudet, ?
Toisaalta se on hyväkin, ettei täällä turhia kirjoittele. Olenkin usein vannonut, etten enää kirjoita tänne.
En ole osoittanut moitetta, köyhille, taviksille enkä oppimattomille, vaan niille, jotka omavaltaisesti ovat ottaneet opetusviran ja kertovat kristinuskosta perättömiä ja kauhistuttavia.
Moite kuuluu niille, jotka opettavat harhaoppia oman tulkintansa mukaan välittämättä siitä, mitä kirkko sanoo. Kirkkoa ohjaa Pyhä Henki, se on Kristuksen perustama, eivätkä sitä tuonelan portit voita.
Tavikset, lapset, köyhät, sairaat, oppimattomat, vammaiset ja kehitysvammaiset, mielisairaat ja alkoholistit, kaikki heikot, ovat Kistukselle erityisen mieluisia. Pienikin huokaus Jeesuksen puoleen riittää. Jos emme edes jaksa sanoa mitään, Pyhä Henki rukoilee puolestamme sanomattomin huokauksin.
Eikö ole kuitenkin aika jännä että noissa synergistisissä kirkoissa kuten katolisessa ja ortodoksisessa, Mariastakin on tehty melkein sekä ihminen että Jumala. Panee ajattelemaan... (Heh. Tämän verran sain vielä näppäimistöstäni irti.) Sikäli siis jonkinlaista kirkollisuutta tarvitaan, sillä jostain syystä se halki vuosisatojen säilyttää kristinuskon mitä uskomattomimmissa oloissa. Se on siis hyvää noissa tunnustuksellisissa luterilaisissa. He eivät morkkaa niin apostolista oppia, eivätkä ole kuitenkaan vapaa suunta siinä mielessä, että tässä kirkossahan nyt kaikki käy eli siitä on tulossa vapaa suunta.
Siis tosi hyvä, että tiemme erosivat katolilaisten kanssa ennen kuin Mariasta tehtiin perisynnittömästi siinnyt ja hänetkin otettiin taivaaseen eli hauta oli tyhjä. Näin luterilaisena voi sitten säilyttää sen suuren kunnioituksen Mariaa kohtaan, mutta ei tehdä hänestä puolijumalaa. Tällöinhän myös sovitus olisi vaarassa. Silloin Jeesus olisi sovittanut vain puolijumalaiset olennot kuten Marian, eikä suinkaan kaikkia.
On minusta oikein opetettu esim uskontunnustus ja se, että kaikille on tarjolla pelastus ja kaikki ovat tervetulleita Jeesuksen luokse.
Mitä en ymmärrä, on oppi kirkon pelastavasta opista. Nimittäin minä olen ymmärtänyt, että kirkko on Jeesukseen uskovat. Eli pitää olla henkilökohtainen suhde Jeesukseen, sillä pelkkä luterilaisessa kirkossa istuminen ei pelasta. Raamattukin sanoo nimikristillisyydestä, että "heillä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman".
Enkä ymmärrä Raamatun merkityksen väheksymistäkään, sillä se on mielestäni tie tuhoon: Raamatusta voimme lukea, mikä Jumalan tahto on. Jos Jumala ei saa Sanansa kautta vaikuttaa tahtomista ja tekemistä, kuinka ihmisen käy?
Lisäksi dogmatikoksen tapa jaella persoonallisuushäiriödiagnooseja on julmaa. Mutta niin kuin me kaikki, hänkin seisoo kerra Herramme edessä ja vastaa teoistaan ja sanoistaan.
Mitä luterilainen kirkko tarkalleen ottaen opettaa spn-avioliiitosta ja samaa sukupuolta olevien sukupuoluelämästä?
siis kirkko, et sinä.
Ei nykyään enää kirkossa istuta, jos ei uskota. Papeiksi on toki oudosti astunut ihmisiä, jotka eivät näyttäisi oikein uskovan. Tällä en nyt viittaa aloittajaan. Lähinnä kyselytutkimusten mukaan ja sitten heidän blogiensa, kirjojensa ja muiden kautta saanut sen käsityksen.
Toki nykyään ei käydä aina itse kirkossa, vaan saatetaan kuunnella radiosta tai muuta.
Ja vielä tämä: mikseivät uskovat voi opettaa? Pyhä Henki ohjaa ja antaa hengellistä ymmärrystä.
Olen lukenut palstalla monta , hyvää kirjoitusta, joista näkee, että kirjoittaja on uskossa.
>>Lisäksi dogmatikoksen tapa jaella persoonallisuushäiriödiagnooseja on julmaa.>>
Kumpi on julmempaa, lähettää ihmisiä ikuiseen kärsimykseen, vai estää aiheeton säikyttely sanomalla suoraan, että säikyttelijät ovat persoonallisuushäiriöisiä?
Henkilö, joka samanaikaisesti voi iloita pelastuksestaan, kun uskoo läheisensä menevän ikuiseen kidutukseen, ei voi olla menettämättä järkeään, ellei ole tunteeton psykopaatti.
Ihminen voi joutua eroon Jumalasta, kadotukseen, mutta kidutukseen hän ei joudu. Hyvä Jumala ei ole sadisti.
Psykopaatti kärsii itseään koskevasta pienestäkin loukkauksesta, mutta ei voi kärsiä toista koskevasta. Ongelmaa ei voi sivuuttaa sillä, että Jumala määrää, ja siihen on tyydyttävä. Jos uskoo niin, normaali ihminen menettää järkensä, psykopaatti ei.
Säikyttely ei johda iankaikkiseen tuhoon eikä pelastukseen. Jos säikyttely ei voisi johtaa toista pelkoon, en mainitsisi psykopatiasta mitään. Kun minun on valittava on kahdesta pahasta pienempi, valitsen ilman muuta psykopatian paljastamisen säikyttelyn tilalle. Näin ihminen, joka saattaa olla vaaravyöhykkeessä pelkoon, saa henkistä tukea.
Ymmärrän, että psykopaatit ovat äärimmäisen loukkaantuneita, koska he eivät ollenkaan voi ymmärtää, että muita tarvitsee suojella, mutta kolmansien henkilöitten on suojeltava enemmän viattomien tunteita kuin psykopattien.
Sitä paitsi en ole diagnostisoinut ketään. Olen vain esittänyt erään argumentin. Ne, jotka ovat kamaloituneet, ovat tehneet ITSEDIAGNOOSIN. En ole osoittanut ketään henkilökohtaisesti, mutta olen sanonut, että palstafundiksista MELKEIN KAIKKI ovat psykopaateja. Jos se ei johonkuhun sovi, on syytä olla iloinen.
-------
Luterilaisen ja muidenkin kirkkojen käsityksen mukaan kirkko on Jeesuksen perustama yhteisö, jolle hän on antanut Pyhän Hengen oppaaksi. PH ei ole minkä tahansa yhdistyksen johdossa. Kirkko on kaukana siitä, että se olisi vain jonkinlainen Kristukseen uskovien kerho. Kirkko on, silloin kuin se oli yhtenäinen, julkilausunut oikean uskon, jota kaikki kirkot noudattavat. Kirkko on myös luonut Uuden testamentin määräämällä, mitä otetaan ja mitä jätetään.
Kirkossa on sekä oikeita jäseniä että muita. Aikojen lopulla Kristus tekee valinnan. Meidän tehtävämme on sanan ja sakramenttien avulla yrittää pitää huolen, että poishakattavien oksien määrä olisi mahdollisimman pieni. Vain Jumala tuntee sydämet. Me emme erottele.
Lahkolaiset ja eriseuraiset uskovat, että olisi mahdollista muodostaa myös näkyvä yhteisö, jossa kukaan ei olisi valeveli. Se on pelkkä virvatuli. Myös lahkoissa on kuolleita oksia, kenties jopa enemmän kuin kirkossa. Jumala tietää.
Jos kirkkoa ei olisi, jumalansana olisi hävinnyt jo aikoja sitten. Sinäkin olet kuullut Jeesuksesta siksi, että kirkko on olemassa. Jos kirkkoa ei olisi, ei olisi edes UT:tä.
Raamatussa Jumalan tahto on säilynyt vain osittaisena, kirkossa niin täydellisenä, kuin Jumala tahtoo ilmoittaa. Siksi lahkolaiset ja eriseuraiset julistavatkin tynkäuskoa, sillä PH vain osittain ohjaa heidän raamatuntulkintaansa.
Siinäpä se, pieni osa uskovista kykenee opettamaan, mutta kykenee kuitenkin. Vain pystyville seurakunta antaa valtuuden. Jos valtuutusta ei ole, kannattaa olla erityisen varovainen. PH ei todellakaan tee kaikista opettajia.
Tiedät itsekin, että pohjoismaiset kirkot ovat jo tehneet päätöksen vihkimisestä, Suomen kirkko ei voi tehdä päätöstä puoleen eikä toiseen, koska kumpikin vaihtoehto vaatii kirkolliskokouksen määräenemmistöä, jota ei voi saavuttaa. Näin se ei voi antaa esitystä myöskään eduskunnalle.
Luterilainen kanta on yksiselitteinen. Avioliitto on maallisen esivallan määräämä instituutio. Jotta papitkin on valtuutettu vihkimään, johtuu alunperin siitä, että Ruotsin kuningas Roomaa matkien näin määräsi. Ei se ole millään muotoa kirkollinen kysymys.
Ei muistu mieleen, että homoseksuaalisuutta olisi käsitelty tunnustuskirjoissa. Varma en ole, enkä rupea sillä silmällä lukemaankaan, sillä en enää jaksa.
Sikäli voidaan tietysti miettiä , oliko heti alussa jo jonkinlaisia paimenia. Minkä takia heti alussa oli valitut apostolit jne. Vaikka ei käytetä tismalleen samaa nimitystä, jos UT:ta lukee, vaikuttaa siltä, että sukksessiolla seuraava valittiin tehtäväänsä. Ei sitä joka mökin maija ja matti - jos näin voi sanoa antiikin ajasta - päättänyt, kuka sinne ylipäätään tuli paimeneksi, seuraavaksi siis. Olisiko esim. Korintin seurakunnan sen miehen, joka piti isänsä vaimoa, pitänyt valita seuraava johtaja? Se olisi tietysti ihan mielenkiintoista tietää, ketkä nyt sitten Jumala itse on valinnut tehtäviinsä ja kuka on mennyt ihan omasta päästään vain ja halustaan joksikin paimeneksi l. papiksi esimerkiksi. Nykyäänhän ajatellaan vähän niin, että sinne tullaan lähinnä toteuttamaan omaa itseään, tutkimusten mukaan...Alkutilaan meidän on tietysti mahdoton päästä. Vapaissa suunnissa yleensä yritetäänkin sitten jotenkin teennäisesti matkia sitä, kuitenkaan onnistumatta. (näemmä täytyy näppäinten välillä levätä, heh - mutta kärsivällisyyttä tämä vaatii, kuten muutenkin köyhän elämä)
Näyttää siltä UT:n valossa, että alkuaikoina vallitsi kaksi käytäntöä.
1) Apostolit perustivat seurakuntia ja panivat ilmeisesti muiden seurakuntalaisten kanssa kätensä tulevan seurakunnanjohtajan eli piispan päälle. Ilmeisesti apostolin sana painoi valinnassa paljon.
2) Seurakunnan jäsenet valitsivat piispan ja valtuuttivat hänet virkaan ilman apostolien vaikutusta kätten päällepanolla. Tämä muistuttaa jo aika tavalla nykyistä demokratiaa.
Suksessiota ei tunnettu. Se toteutui vain sattumoisin. Kastajana sen sijaan saattoi olla vain kastettu kristitty.
Luterilaista pappisvihkimystä puolustellaan sillä, että seurakunta voi luovuttaa oikeuden piispalle. Huijaustahan se on, Roomasta perittyä käytäntöä.
Mitä systeemeitä sitten ihmisillä onkaan, luulisin, että siellä joukossa on kyllä niitä Jumalan valitsemiakin, sekä pappeina että jossain kenties piispanakin. Konstantinolaisen kirkon syntyessähän on todellisuudessa kehittynyt oppi, jossa sakramentit sinällään pätevät, vaikka sen suorittaja ei olisi edes uskova, sillä silloinhan kirkkoon sitten alkoi tulla kaikenlaista sukankuluttajaa ja kuka mistäkin vaikuttimista. Tätä itse asiassa ainoastaan vastustan luterilaisuudessa, minusta jos seurakuntalainen tietää papista/piispasta, ettei tällä mitään uskoa juurikaan ole, pitäisi sen verran hiffata, ettei tässä nyt mitään tapahdu, vaikka mikä seremonia tai sakramentti suoritettaisiin. Sikäli monet menevät ihan turhaan naimisiin kirkossakin, sillä jos eivät usko, niin eihän Jumala heitä vihi, ja asian tosiaan kruunaa leipäpappi, jolla sitä uskoa ei liioin ole. Ei Jumala mikään pelle ole, jota ihmiset saavat hyppyyttää mielensä mukaan. Näyttäisikin siltä, että Jumala on alkanut naureskella meitä, sillä kirkosta on tulossa jollain tapaa sketsiä ja humoristinen, ikään kuin tosiaan J u m a l a nauraisi meille. Siellä on sellaisia pappien ulostuloja, että ihan kuin Jumala sanoisi: tässä on teille pappeja ja piispoja, nämä te olette ansainneet.
Toki sitten taas kristikunnassa hääräävät heistäkin pahemmat, nimittäin menestysteologiset äärikarismaatikot. He totisesti pitävät Jumalaa pilkkanaan. Tästä tietää lopun olevan lähellä sillä pilkka on sen verran yltyvää kristikunnassa.
>>Tätä itse asiassa ainoastaan vastustan luterilaisuudessa, minusta jos seurakuntalainen tietää papista/piispasta, ettei tällä mitään uskoa juurikaan ole, pitäisi sen verran hiffata, ettei tässä nyt mitään tapahdu, vaikka mikä seremonia tai sakramentti suoritettaisiin.>>
Näytät kuitenkin tietävän niin luterilaisen kuin yleiskirkollisenkin opin: kun pappi toimii kirkon valtuuttamana, ei toimituksen pätevyys ole millään tavalla riippuva toimittajan uskon laadusta. Vapaissa suunnissa väitetään, että toimittajiksi valitaan vain uskovia, mutta ei siitä ole mitään takeita.
Itse asiassa noissa ulostuloissa on se paha vika, että se saa epäilemään monia viattomiakin pappeja, vähän samaan tyyliin kuin pedofillipapit katolisessa kirkossa ovat vieneet itse asiassa kaikkien pappien maineen. Se on ikään kuin venäläistä rulettia, et tiedä tuleeko kohdallesi joku Jumalalle lähinnä hirnuja, täysin epäuskossa, vaikka ei välttämättä täysi ateisti. Koska ne ovat niin yleisiä ja runsaita ulostuloja, tietenkin vaikuttaisi kuin asessa olisi enemmänkin luoteja kuin se yksi...Se on itse asiassa siis venäläistä rulettia ja aseessa on tosiaan vähintään kolmessa kohtaa luoti...
Muistaakseni se kyllä luterilaisuudessa on niin, että jos ei tiedä, niin silloin se on pätevä, ja voin tietenkin tuon hyväksyä.
Mikä on pelastus? Ei sellaista ole! Kaikilla meillä on sama päätepysäkki ja lähtölaskenta käynnissä. Merkitystä on vain sillä, miten käytämme aikamme tällä planeetalla. Siitä muodostuu sisältö ja tarkoitus elämällemme, mutta me emme pelastu, me kuolemme, kuten kuoli Jeesuskin. Mutta millaisen elämän hän elikään! Ja millainen olisikaan maailmamme, jos kristityt olisivat jatkaneet hänen esimerkkinsä seuraamista, eivätkä olisi kehittäneet uutta uskontoa, kun Jeesus nimenomaan osoitti, ettei taivasten valtakunta tule pappien magialla, vaan toimimalla yksilötasolla pyyteettömästi ihmisten hyväksi.
Oletpa sinä erikoinen new agen ja ateismin sekoitus. Varmaankin ihan tervetullut liberaalipappien mielestä kirkkoomme jakamaan suurta "viisauttasi". Tuskinpa siinä enää kauan meneekään kun tuollaista hölynpölyä aletaan kuulla saarnatuoleista.
Miten niin new age?
"Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen, ..."
Tämä on hyvä uskontunnustus, vaikka tässä ei todetaan Jeesusta Herrakseen.
Ongelma tässä on se, että tämä on vain kuorolausuntaa, joka suoritetaan käskystä tyhjin katsein.
Jos kirkon ovella sitten kysytään ulos tulijoilta, että oletko uskossa Jeesukseen ja onko Jeesus elämäsi Herra ihan kokonaan, niin kuinkahan moni vastaa kierrellen taikka ei mitään? Kuinka moni uskontunnustuksen lukijoista itseasiassa valehteli juuri kirkossa?
Kristinusko ei ole pakko lausuntaa, vaan se on elävää elämää Jeesuksessa Kristuksessa Hänen lähettinään toimien ja kantaen Jeesuksen ristiä joka päivä.
Jos kirkon ovella joku eliittikristitty tulee kyselemään muiden uskon laatua, hänet käännytetään hienotunteisesti pois. Sydämen tila on selvillä Jumalalle, mutta sitä ei kerrota uteliaalle kyselijälle.
"Jos kirkon ovella joku eliittikristitty tulee kyselemään muiden uskon laatua, hänet käännytetään hienotunteisesti pois. Sydämen tila on selvillä Jumalalle, mutta sitä ei kerrota uteliaalle kyselijälle."
Eli itseasiassa jo taisitkin antaa vastauksen ihmettelyyni, ainakin näin epäsuoraan.
Mitähän Jumala näkee näiden kuorolausujien sydämen tilassa sitten? Ainakin jos kirkon pappeihin on uskominen, niin viikon aikana sitä vaan tehdään paljon pahaa itselle ja toisille ihmisille. Näinhän papit kirkoissa joka sunnuntai toteaa.
Itsekin kysyn tämän teologin tavoin, että miksi ihmeessä sitä pahaa on ihan pakko tehdä viikon aikana? Ei kai Jeesus tähän meitä kehoittanut! Miksi yleensäkin luoda uskonto, joka suorastaan kehoittaa ihmisiä pahoja asioita tekemään lähimmäisilleen?
Aam. 5:14
Etsikää hyvää, älkääkä pahaa, että te eläisitte. Silloin Herra, Jumala Sebaot, on oleva teidän kanssanne, niinkuin te sanotte.
Eikö tuo ole nyt paremmin sitä, ettet ymmärrä luterilaista kristinuskoa? Emme ole sen syntisempiä kuin muutkaan, vaan ymmärrämme, että meissä on myös synti eikä meistä ole tullut synnittömiä. Se olisi parempi, etteivät vapaat suunnat nyt sekaantuisi tähän, kun ette ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Ei täällä kukaan kehoita tekemään syntiä viikon aikana, ellei satu osumaan sen ruletti-papin kohdalle. Kirkko on iso ja siellä on kaikenlaista, mutta nykyään on enemmän vallalla, ettei tosiaan kirkossa seurakuntalaisena joku käy tyhjin silmin uskontunnustusta sanomassa. He istuvat kotona eikä heitä kirkossa näe, eivätkä he liioin kuuntele mitään radiojumalanpalveluksia. Sinun kannattaisi taas neuvomaan teille vapaiden suuntien ihmisille, ettei tuijottele tv:n 7:n ohjelmia, ettette joudu äärikarismaattiseen eksytykseen. Sinun tehtäväsi on siis paimentaa siellä toveriseurakuntalaisiasi eikä jotain luterilaisia, joista et tiedä mitään. Ja vaikka tämä kirkko kaatuisi, ei mieleeni tulisi lähteä m i h i n k ä ä n vapaisiin suuntiin, jos haluaisin luterilaisuutta, menisin Lähetyshiippakuntaan tai johonkin evankelisten palveluksiin, jotka sitten olisivat jäljellä, ja mieluummin jopa katoliseen tai ortodoksiseen, mutta en m i h i n k ä ä n vapaisiin suuntiin. Teitä parveilee täällä ja te annatte ihan väärän kuvan luterilaisista, kun ihmiset eivät tiedä, että ette ole luterilaisia kristityitä. Näin konservatiivitkin saavat tässä kirkossa päälleen teidän tekemisenne.
Eli siis enemmistö niistä, jotka tyhjin silmin lausuisivat uskontunnustuksen, istuvat kotona, eivätkä käy missään.
Liekö tuossakin vapaiden suuntien käsitys, että jos ei heiluttele käsiään ilmassa tai kierittele lattialla, ei sitten usko...
Mitenköhän vapaat suunnat saisi käsittämään, ettei täällä olisi mitään Raamattuakaan enää käsissä tässä muodossa kuin se on, jos olisi ollut alusta saakka pelkät vapaat suunnat. Helluntailaisuuskin on saanut aivan mahtavasti pahaa aikaan maailmassa. Teiltä ilmeisesti puuttuu kokonaan itsekritiikki, siis vapailta suunnilta, siksi sitä syntiäkään ei nähdä, mitä tehdään sen viikon aikana.
Jos Luther olisi tiennyt mikä sotku tästä tulee, hän olisi varmaan perunut uskonpuhdistuksen, vaikka ei olisi jäänytkään sinne luostariin.
Kyllä tuo pahan tekemisen turvaaminen on osa luterilaista kirkkoa. Luodaan kaikenlaisia armoautomaatteja ja "jumalia", joita monet luterilaiset itsekin ihmettelee. Luterilainen kirkko ei oikein tajua, että myös ei-uskovaisilla luterilaisilla on taju mitä kristinuskon tulisi olla. Eivät hekään hyväksy näitä automaatteja ja pappien jokasunnuntaisia hekumointeja siitä kuinka paljon on taas tullut syntiä tehtyä ja jätetty lähimmäiset heitteille. Ihmiset kyllä vaistoaa, että jotain perustavan laatuista on pielessä pappien touhussa eikä tämän tajuamiseen tarvita vapaita suuntia.
Puhut siis noista rulettipapeista, ja veltostuneesta kirkon osasta, et suinkaan varsinaisista luterilaisista. Voi olla että minä syyllistyin samaan, haukkumalla helluntailaiset, vaikka osaan kuvitella miten joku helluntailaisraukka taistelee henkihieverissä äärikarismaattisuutta vastaan.
Samalla minua silti huvitti, sillä näyttää siltä, että me luterilaiset olemme saaneet vääntää hurmahenkien kanssa kättä jo pian 500 vuotta, aivan alusta asti. Meistä ei taida koskaan tulla kavereita ja sydänystäviä.
Yksi asia kuitenkin vielä: En ole koskaan käynyt missään , en missään vapaiden suuntien palstoilla morkkaamassa heidän oppejaan. Teidän käytöksenne on siltä osin täysin käsittämätöntä itselleni. Täällä käy niitäkin, jotka eivät hyväksy kristikunnan kolmiyhteistä Jumalaa, korskaten kuinka kristittyjä he ovat. Joskus tulee mieleen, kun emme käy teitä morkkaamassa, siitäkö luulette, ettei teissä ole mitään vikaa? Nimittäin näinhän se menee ihmiselämässäkin. Ihan käytännössä olen todennut, että jos joku arvostelee jne, eikä itse arvostele tai morkkaa kaiken aikaa, tuo toinen alkaa vähän ajan kuluttua kuvitella, että hänessä ei ole mitään vikaa.
En ymmärrä, miksi Dogmatikos kannattaa niin kiivaasti yleistä pappeutta, sillä tottakai se johtaa juuri tähän: jokaikinen arvostelemassa toista ja kaikkea, jokaikinen ryhtymässä evankelistaksi, opettajaksi jne., vaikka ei itsellä ole siihen mitään kykyjä tai annettua tehtävää Jumalalta.
Hän ihailee ortodokseja, jotka eivät arvostele toisia seurakuntalaisia, ja sehän johtuu juuri siitä, että siellä ei ole yleistä pappeutta. Vapaissa suunnissa se on viety äärimmäisyyteen.
Se on muuten aika jännä, nyt ei enää koko kone toimi, tässä on menossa kovalevy. Ainakin 200 euron lasku, jos lähden vaihtamaan, mistä ihmeestä kokoan rahat. Ilmeisesti joku äärikarismaatikko jo luki kommenttini, nimittäin viimeksi muutama vuosi sitten kun arvostelin Herzogia ja kultahampaiden suuhun ilmestymistä, kävi tosiaan niin, että he noitavoimillaan, pudottivat yhden hampaan suustani ja siitäkin tiedän, he ovat saatanasta, sillä Jumala ei sellaista olisi tehnyt ennestään köyhälle ihmiselle.
Kertokaas rehellisesti, kuka teistä on nyt hajoittamassa tämän koneen.
Minä en ole samaa mieltä. Päinvastoin olisi virkistävää, jos kirkon portailla pappi (toiveajattelua) kysyisi ihmisiltä, ovatko nämä uskossa. Se voisi herättää yhden jos toisenkin ajattelemaan, että onko todellakin uskossa vai ei. Eikä kysyjän tarvitse olla uskon muotovalio, ihan tavallinen uskossa oleva ihminen käy.
>>En ymmärrä, miksi Dogmatikos kannattaa niin kiivaasti yleistä pappeutta, sillä tottakai se johtaa juuri tähän...>>
En minä kannata yhtään mitään. Raamatun tiedon perustella vain tiedämme, että alkuseurakunnassa oli monta virkaa, mutta ei ollut muuta kuin yleinen pappeus, 1 Piet 2:9: ὑμεῖς δὲ γένος ἐκλεκτόν, βασίλειον ἱεράτευμα, ἔθνος ἅγιον, λαὸς εἰς περιποίησιν, ὅπως... Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan...
Ei voinut periytyä sellaista ominaisuutta, jota alkuseurakunnassa ei ollut. Virkoja oli kyllä monia, nykyisin vielä enemmän, mutta ei mihinkään kuulunut korkeampaa pappeuden astetta.
Mutta seurakunnan valtuutus tuli olla. Ei kuka tahansa saanut tehdä mitä tahansa. Opetustehtäväkin annettiin vain niille, jotka osasivat.
Tämän mukaisesti myös katoliset kirkot, jotka uskovat pappeuden eri asteisiin, katsovat, että luterilaiset papit, arkkipiispasta ja piispasta aina seurakuntapastoriin asti, ovat silkkoja maallikoita, niin kuin ovatkin. Kasteen voi roomalaiskatolisten, ortodoksien ja idän kirkkojen mukaan toimittaa maallikkokin, joten luterilainen ja muu protestanttinen kaste on heidän mielestään pätevä.
Ehkä hekin huomasivat, ettei siitä tule mitään, sillä aika nopeasti se sitten muuttui ja kuten sanottu, Korintin seurakunnan isänsä vaimon pitäjä ei sitten mitään seuraavaa johtajaa tuolle seurakunnalle valinnut. Sehän olikin jo isompi seurakunta, joten varmaan huomattiin, ettei tästä mitään tule, kun kaikki alkavat sähläämään. Jaakobhan myös antaa jo ymmärtää, ettei jos nyt kaikki eivät kuitenkaan alkaisi opettajiksi jne.
(Minkä tähden muuten kaikki tulee samaan aikaan. Tästä läppäristä pitäisi vaihtaa itse asiassa akkukin. Mutta se ei vielä riitä. Pari päivää on särkenyt yhtä hammasta. Hgin seudulla ei saa mistään aikaa, kunnallisten hinnatkin ovat karanneet käsistäni. Eli toisin sanoen akku 50 e, uusi kovalevy työhintoineen 200 euroa, näppäimet postikuluineen kenties 30-50 euroa, hammas (todennäköisesti juurihoidettava), vähintään 100 euroa todennäköisesti 150. Itselle tämä on kuitenkin henkireikä ja maksan tällä laskuni, ja luen uutiset, tv:tä ei ole. Herzogille terveisiä, tule nyt sieltä ylellisyytesi keskeltä auttamaan köyhää. Enkä peru sanojani vaikka veisitte kaikki hampaat noitavoimillanne. Ne kultahampaat olivat tosiaan jo niin irvokasta jumalanpilkkaa, että siinä oli pakko avata suunsa. Mietin, voiko ihminen syödä puuroa ja banaania kuukauden, eli paastota, siinä saisi osan noista rahoista. Ei se varmaan vielä liian epäterveellistä olisi. Vai tulisiko keripukki ja sitten ne hampaat putoaisivat suusta itsestään, ilman äärikarismaatikkojen lähettämiä saatanallisia kirouksia.)
Täytyy laittaa tähän vielä kaikille yksinäisille naisparoille varoitus, jotka eivät ole tietoisia teknisisistä asioista. Jos akku on läppärissä liika vanha, sitä johtoa täytyy pitää koko ajan seinässä, koska jos se akku pääsee tyhjenemään, se koko laite voi syttyä palamaan tai räjähtää. Mukavaa on, että silmät on edes päässä...
"Päinvastoin olisi virkistävää, jos kirkon portailla pappi (toiveajattelua) kysyisi ihmisiltä, ovatko nämä uskossa."
Miksi kyselisi? Miksi olisi tärkeää, mitä kukakin uskoo? Miksi ylipäätään pitäisi "uskoa"? Joutavia!
Virkistävää ja valpastavaa olisi, jos kirkon portailla pappi kyselisi:
- oletteko antaneet nälkäiselle ruokaa
- oletteko antaneet janoiselle juotavaa
- oletteko majoittaneet kodittomia (huom! turvapaikanhakijat)
- oletteko vaatettaneet ja muuten avustaneet puutteen alaisia
- oletteko käyneet katsomassa sairaita, vanhuksia, vangittuja, yksinäisiä
Sepä saisi ihmiset miettimään! Mutta mitä on "usko"? Ei sillä mitään tee, saati että vielä pitäisi kysellä!
Tuo on vähän sellainen kysymys, että monet ovat kuitenkin tehneet sitä tietämättään. Meillä on esim. verotussysteemi, jossa köyhille jaetaan, eikä tämä ole mitään siihen verrattuna, mitä siihen aikaan oli köyhyys. Pienyrittäjän tyttärenä tiedän, että jokaikistä penninhyrrää ei voi jakaa muille, kuten meillä tehtiin, ja saajien joukossa oli paljon rikkaitakin. Jäätiin sitten itse köyhiksi, ja ilmeisesti olen itse sen vuoksi köyhä vieläkin. Meidän perheen lapset ovat kaikki reagoineet siihen eri tavalla. Minä totuin köyhyyteen, toiset sisaret taas ovat olleet mitä pottumaisimmissa töissä vaikka työpaikkakiusattuina, että on ollut säännölliset tulot. En sitten tiedä, miten paljon muu vaikuttaa. Nyt olen työtön lähinnä ikäsyrjinnän vuoksi. Tekisin mitä tahansa hanttihommaa, mutta niitä ei anneta vanhoille, ne menevät opiskelijoille. Sitten taas on ammatteja, mihin minusta ei ole, ja useimmat noista ovat niitä, joilta aloilta voisi vielä saada vanhakin työtä, kenties. Aika monet ovat jotain miesten ammatteja, vaikka niissä joitakin naisiakin esiintyy.
Sikäli tässä tekisi mieli rukoilla Jumalaa, että eikö olisi voinut antaa jotain käytännön taitoja, sillä itse asiassa niillä tulisi ihan hyvin toimeen. Esim. Uudenkaupungin autotehtaalle etsittiin kokoonpanijoita. Oikein potutti kun minusta ei ole tuollaiseen, minusta olisi taloudellisena ihmisenä tullut kroisos noilla palkoilla, kun ei ole mitään alkoholiongelmaakaan. Vaikka käsittääkseni moni mies pitää tuollaisia palkkoja pieninä. On pahakin, jos on annettu liikkaa teoreettista älykkyyttä. Putkiasentajia ja kaiken maailman asentajia näemmä etsiskellään. Taksikuskiksikaan minusta ei ole, sillä ajokorttia ei ole, eikä varaa hankkia eikä minulla mikään kovin hyvä suuntavaisto. Kassalle taas en voi mennä töihin, koska jos kaupassa vaihtuu järjestys, minulle menee seuraava puoli vuotta aikaa selvittää, missä tuotteet nyt ovat. Eli siis tarvittaisiin käytännöllisyyttä. Jos ei ole sillä siunattu, ei asialle voi mitään. Pääni puhki olen miettinyt, mitä alkaisin tekemään....ja mistä löytyy edes jokin osa-aikatyö. Vai pitäisikö kirjoittaa roskaromaani ja elättää sillä itsensä?
Pistetään vielä vitsiäkin päälle, ettei mene liian vakavaksi nämä uskonnolliset keskustelut. Jäi vielä mainitsematta, että hoitajaksikaan ei ole ryhtymistä, koska tappaisin vahingossa potilaat antamalla väärät pillerit väärälle henkilölle...Näyttää olevan yksi ammatti mihin haetaan, en tosin tiedä, ottavatko vanhoja. Vanhempia ei oteta yleensä mihinkään fyysisiin muutenkaan, koska katsotaan että tulee kaikenlaista vaivaa. Selkä kipeä, niska kipeä jne.
Älkääkä ehdottako yksityisyrityksen perustamista, siitä sain tarpeekseni lapsena. (Totta puhuen, siihen aikaan olisimme tulleet paremmin toimeen, jos pulju oltaisiin pistetty kiinni ja ryhdy sosiaalitoimiston elätettäväksi. Olen ollut siihen aikaan sielläkin töissä, ja tosiaan työvoimatoimistovirkailija, säännöllisessä , siis siihen aikaan, haki itselleen sieltä silmälasit. Nykyäänhän se ei tietenkään ole niin. Minullakin esim. työttömänä on ihan tällaiset ex-Tiimarista ostetut halvat lasit, eikä mitään oikeita silmälaseja, enkä alentuisi hakemaan mistään niihin apua, ja suosittelen kaikille muillekin, näillä tulee aivan hyvin toimeen. )
Ai niin jäi mainitsematta, että tietysti jos hoitaisin terveyttä, kävisin lääkärillä, mutta ei ole varaa siihenkään. Nykystandardien mukaan varmaan tämän ikäisen ihmisen pitäisi käydä jo kaikenlaisissa tarkastuksissa, kuten silmälääkärillä jne. Epäilen, että minussa on todennäköisesti kehittymässä useita tauteja erityisesti sisätauteja, mutta samapa tuo. Ei ole mitään hinkua elää iankaikkisen vanhaksi, eikä liioin varaa alkaa hoitaa itseään, jos jokin tauti löytyisi. Eipähän sitten tarvitse miettiä, kuinka monta kertaa minut käännetään aikanaan vanhainkodissa...Täytyy siis pitää huolta siitä, ettei joudu vanhainkotiin (aikoinaan)...
Muuten kummalliset näppäimet, nyt ne yhtäkkiä toimivat.
Muille köyhille tiedoksi, antaa levätä sen koneen puolen päivää, niin näppäimet taas toimivat.
Tietokoneet on söpöi tyyppei. Niitä niiku pitää käsitellä sillee herttasesti. Mollaan niitten kans hyvää pataa. Ennen me asuttiin vain kansankertomuksissa, Kyöpelivuoressa ja kirjoissa, mut sitten noitii ruvettiin vainoon, ja ne ryöppys Kyöpelivuoreen kissoineen ja kahvipannuineen, niet joka paikka hais kissanpissille ja eltaantuneelle kahvinpurulle ja mekastus oli ihan hirvee.
Nyt me asutaan hylätyis talois, parkkiluolis ja tietokoneen muistis, autetaan vähän Tokmalin Kahedorgil Päivil, ja saadaan siitä sen verran rahnaa, et voilaan ostaa lehtii, mut mei kerrota, mitä lehtii.
Niet tyytyväisii ollaan ja tietokonei digataan.