Eräs pariisilainen tiedemies Lippman on vihdoinkin monivuotisten kokeiden perästä onnistunut valokuvata värejä. Hän on tähän asti valokuvannut useita maisemia ja hänen kuvissaan ovat värit erinomaisen kirkkaat ja pysyväiset.
(20.31891 Uudenkaupungin sanomat no 12)
(20.31891 Uudenkaupungin sanomat no 12)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitä oikeasti haluat tuolla tuoda keskusteluun?
Jos et ymmärrä historiia ja kuvan premissejä selittämättä niin lienee turha edes yrittää
Hieno sana premissi! Piti oikein katsoa mitä se tarkoittaa ja seuraavan määreen tai premissin löysin:
"Premissi eli lähtökohta, edellytys, peruste tai ehto on formaalin päättelyn, kuten päättelyn yleensäkin, oletus."
Kerro nyt noista lähtökohdista tuohon kuvaukseen ja niiden edellytyksistä ynnä perusteista ja ehdoista jotta me muutkin kuin sinä ymmärtäisimme mihin olet pyrkimässä aloituksesi voimalla!
Kerro myös mitä voimme käyttää oletuksena tuohon värien kuvaukseen!
Hieno sana tuo kuvaus! Piti oikein katsoa mitä se tarkoittaa ja seuraavia määreitä kuvaukseen löysin löysin:
– Synonyymit sanalle kuvaus: deskriptio, homomorphism, esitys, kartoittaa, kertomus, kertoma, kerronta, kuvaaminen, popis, selonteko, tarina, trikki, ultraus, vertaus, vertauskuva …
”Kerro nyt noista lähtökohdista tuohon kuvaukseen …
- Valokuvaamisen ”lähtökohdat” lienee tiedon tallentaminen ja näyttäminen
… Kerro myös mitä voimme käyttää oletuksena tuohon värien kuvaukseen!
– Oletan, että tuolloin värejäkin haluttiin tallentaa valokuvassa ja näyttää mahdollisimman alkuperäisinä. Ensimmäiset värikuvat saattoivat näyttää realistisemmalta (= mitä kuvaaja näki) kuin mustavalkoiset.
Nykyisin näyttää siltä, että ”megatrendinä” on näyttää epätodellisia värejä (vaikka/kun kuvan värien säätäminen on helppoa). Esim maisemakuvissa on sinistä lunta, keltainen aurinko, epärealistinen HDR-värimaailma jne. Jotakin vastaavaa lienee myös kohteen taustan sumentamisen kiimassa. Taustalla pitää olla vaaleita pallukoita joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä kuvaaja näki.
Pitää ottaa huomioon myös taiteellinen vaikutelma!
Tuo uutinen taitaa olla hieman vanhan puoleinen vaikka toki varmaankin melkoinen saavutus aikoinaan. Harvemmin nykyään enää kai tuon tasoisia asioita keksitään. Laitellaan vaan vähän lisää pikseleitä, viilaillaan ehkä softaa ja siinäpä se sitten on.
Taisi olla tuo Uudenkaupungin sanoma vallan 1800 luvun puolelta. ainakin osa tekstistä oli sillä vanhalla aakkostolla kirjoitettua.
Kai se värikuva siihen aikaan oli ihme mutta miksi ottaa se esiin tavalla jolla aloittaja sen teki? Hieman olisi saanut valottaa omaa kantaansa asiaan.
Pitääkö aloittajan aina ottaa kantaa esille ottamassaan asiassa (esim kyllä Nikon on parempi kuin monistuskonetehtaan valmistama Canon)?
Mustavalkoinen kuva oli ihme, negatiivi oli ihme, värikuva oli ihme, elokuva oli ihme …
Oliko digikuva ihme? Mikä on seuraava merkittävä ihme valokuvauksessa, tuleeko sellaista (wifi-muistisiru-implantti silmässä)?
Onko valokuvan arvostus kuollut kun uutta ihmettä ei ole tullut 155-vuoteen?
Värikuvauskin on keksitty monta kertaa.
Kyllä nykyäänkin vielä keksitään tämän tasoisia juttuja, mutta nykyään koska helpot jutut on jo keksitty, niin monimutkaisempien tekniikoiden tulo tuotantoon/käytäntöön vie aika kauan aikaa.
Jos nyt keksitään iso juttu, niin se on 20 vuoden päästä ehkä tuotantovalmis.
Tuo uutinen on julkaistu 20.3.1891
Minulle valokuvan premissi on aika (=miksi valokuvia on). Valokuva siirtää tietoa ajassa (ja paikassa). Voimme nähdä mitä ennen (tai/ja jossain muualla) oli ja voimme jättää tuleville sukupolville tietoa siitä mitä oli omana elinaikanamme.
Värejä on voitu näyttää valikuvassa 1800 luvun lopulta alkaen.
Edelleen kuitenkin ”keksitään” digikameroita joilla kuvataan vain mustavalkoisia kuvia. Jostakin siis tulee se, että haluamme joskus nähdä kuvassa värien asemesta harmaan eri sävyjä.
Kehitys kehittyy?
Mikä on värien kuvaamisessa oikeasti muuttunut 155 vuodessa, miksi?
Vanhin säilynyt valokuva lienee 1825 otettu valokuva maalauksesta (kuva kuvasta). Miksi haluamme myös kuvata kuvia (maalauksia, grafiikkaa …) eikä vain auringonlaskuja.
Kehitys kehittyy edelleen hyvää vauhtia.
"Mikä on värien kuvaamisessa oikeasti muuttunut 155 vuodessa, miksi?"
Monta erilaista värifilmiä ja värikuvaustekniikkaa on keksitty vielä tuon jälkeenkin, kukin vähän erilaisia ominaisuuksiltaan.
Sitten CCD kenno 70-luvulla, CMOS kenno 80-luvulla.
Taannoin oli uutisissa uudenlaisesta grafeeni pohjaisesta kennosta, jolla on 1000 kertainen herkkyys nykyisiin digikameran kennoihin verrattuna.
Eli silläkin saralla on vielä odotettavissa merkittävää parannusta.
"Taannoin oli uutisissa uudenlaisesta grafeeni pohjaisesta kennosta, jolla on 1000 kertainen herkkyys nykyisiin digikameran kennoihin verrattuna."
-Olisi tahdikasta jos asia kerrottaisiin sillä kielellä mitä asianomaiset puhuvat. 1000-kertainen herkkyys lienee kai 9-aukkoa? Jos puhuttaisiin vaikka radiovastaanottimen herkkyydestä niin silloin kai asia ilmaistaisiin dB:a ?
Millehän asialle tuosta pohjattomasta herkkyyden kasvusta olisi hyötyä?
Jaa'a, eiköhän se valo ole yksi valokuvauksen peruselementtejä. Se, että pelivara yhteen suuntaan kasvaa merkittävästi ei voine olla huono asia.
Taitaa signaalikohinasuhe olla analogiselle radiovastaanottimelle se parametri, kai se dB asteikolla ilmaistaan. Teho kai sitten dBmV, eli dB asteikko suhteessa millivolttiin.
On se niin väärin kun aloittaja ei ota kantaa esille ottamassaan asiassa. En voi mitenkään väittää vastaan kun ei aloituksessa ole mielipidettä jota voisin vastustaa.
Värikästä pehmytpiirtosuodinta muutamalla eurolla.
Perinteisellä filmipokkarilla, johon ei voi kiertää suodinta, voi yrittää kuvata suttuisia mutta värikkäitä kuvia seuraavasti: haetaan askartelukaupasta tai kirjakaupasta värillisiä kalvoja, esim. piirtoheitinkalvoja, ja kuvataan niiden läpi. Esim. talvinen luminen pensas saattaa näyttää melko veikeältä roosan tai purppuran värisenä, kuin joulukortilta.