http://www.kauppalehti.fi/uutiset/hyvastit-akuille-mitn-voimasieni-voi-ratkaista-sahkoautojen-suurimman-pulman/7aLVSWbn
Kupuun massiivinen kondensaattori ja ydinvoimaa talteen.
Kupuun massiivinen kondensaattori ja ydinvoimaa talteen.
OL kolmosesta sähkövarasto!
MaailmaPelastuu
3684
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
On tuosta superkondensaattorista ollut juttuja jo jonkin aikaa, mutta käytännön kokeiluihin ei ole päästy. Voi olla auton sähkäenergiavarastona joskus 50 vuoden päästä. Sama vauhti kehityksessä kuin akuillakin. Avoakuista litiumiin meni 60-70 vuotta.
Nopeaa säätöenergiaa vesivoiman tilalle.
Koosta kiinni:
https://is.gd/kV15vi
Olipas hauska artikkeli, josta sienestäjät ovat varmasti innoissaan. Tuosta ei paljoa selvää saanut, mutta jos työlle on kaupallista potentiaalia, niin eiköhän se sieltä tule markkinoille. Superkondensaattorit joka tapauksessa tulevat kilpailemaan akkujen kanssa.
"Oikeusjutuista huolimatta Olkiluoto 3:lla ei todellisuudessa ole niin kiire - tässä syy
Sähkön tukkuhinta on viime viikkoina kallistunut pitkästä aikaa. Ennätyshinnoista ollaan yhä kuitenkin kaukana. Ennätyshinnat olivat 70 euroa megawattitunnilta vuonna 2008. Nyt mennään 27 eurossa.
Viime kuukauden aikana sähkön megawattitunnin Suomen aluehinta on noussut ensi vuodeksi 33 euroon. Syynä on se, että hiili ja öljy ovat kallistuneet jonkin verran. Myös syksy on ollut kuiva, mikä vähentää vesivoiman tuotantoa.
Tuulisähkö halventaa
Iso kuva on kuitenkin se, että sähkön tukkuhinta on ollut kaksi viime vuotta ennätyshalpaa. Hinta käväisi tämän vuoden alussa 15 vuoden pohjalukemassa.
Pörssisähkön alhainen hinta johtuu puoleksi halvasta hiilen hinnasta maailmanmarkkinoilla. Hiilisähköä voidaan tuottaa aiempaa halvemmalla. Hiilen hinta vaikuttaa sähkön hintaan yhä, vaikka hiililauhteen suosio laskeekin.
– Neljännes hinta-alesta johtuu päästöoikeuden halpuudesta. Toisen neljänneksen hinnanlaskusta selittää Pohjoismaiden omat tekijät, kuten rajusti lisääntynyt tuulisähkö, kertoo pääanalyytikko Toni Sjöblom Enegiasta.
Halpa sähkö on ongelma sähköntuottajille. Ne valittavat, etteivät investoinnit uusiin tuotantolaitoksiin kannata.
Kun Olkiluoto 3 valmistuu nykytavoitteen mukaan vuonna 2018, sähkö halpenee entisestään. Halvasta sähköstä herääkin kysymys, onko Olkiluoto 3:lla sittenkään niin kova kiire valmistua.
– Jos sähkö olisi kalliimpaa, kiire olisi vielä suurempi. Investointi on kuitenkin niin suuri, että voimala pitää saada tuottamaan mahdollisimman pian, Sjöblom arvioi.
– Pidemmällä tähtäimellä en usko, että hinta pysyy nykyisellä halvalla tasolla. Ilmastotavoitteet tulevat kallistamaan sähköä, hän arvioi.
Tavallisen kuluttajan sähkölaskun energian hintaan pörssisähkön liikkeet, myös halpeneminen pitäisi näkyä nopeasti. Spothintaisessa sopimuksessa halpeneminen näkyy heti, määräaikaisessa myöhemmin.
Aurinkosähköstä markkinavaikuttaja
Aurinkosähköstä on kuitenkin tullut kannattavaa. Pohjoismaista sähkön hintaa painaa kesäisin alaspäin kymmenen vuoden tähtäimellä aurinkosähkö, kun aurinkovoimalat rakennetaan suoraan kulutuksen yhteyteen.
Sjöblomin mukaan aurinkosähkön nopea kehitys on yllättänyt useimmat asiantuntijat.
– Aurinkosähkön kehitys Pohjolassa voi olla nopeampaa kuin nyt arvioidaan. Investoinnit ovat jo alkaneet. Runsaan kymmenen vuoden kuluttua aurinkosähkö voi hyvinkin tuottaa lähes kymmenesosan Pohjoismaiden sähköntarpeesta. Etelämpänä Euroopassa sen merkitys on suurempi, hän sanoo.
Suomessa aurinkosähköstä tulee tärkeä osa kesän sähköntuotantoa, mutta talvella tarvitaan muitakin tuotantomuotoja. Tuulisähkön tuotanto Pohjoismaiden tuotannosta on nykyisin 30 terawattitunnin luokkaa. Se on kymmenesosa alueen tuotannosta."
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/oikeusjutuista-huolimatta-olkiluoto-3-lla-ei-todellisuudessa-ole-niin-kiire-tassa-syy-6590091
Pörssisähkön hinta vaihtelee päivittäin ja tunneittain, kertomasi 27 Euroa/MWh on vain yhden ajankohdan tieto. Esim. viime päivinä on hinta käynyt muutamien päivittäisten kalliimpien tuntien aikana 50- 70 Eurossa. Mitä ns. ennätyshintoihin tulee, ovat ne oma lukunsa, esim. ns. säätösähkön kalleimmat hinnat ovat historiassa, eikä siellä niin kovin kaukanakaan, liikkuneet 1000 Euroa/MWh tuntumassa!. Aloittajan mainitsema 70 Euroa/MWh ei todellakaan ole ennätyshinta millään mittarilla, ei vaikka em. hintapiikkejä ei edes huomioitaisi!.
Ensi vuoden lopullisista hinnoista emme tiedä vielä juuri mitään, voimme vain arvailla. Itse arvaan että suuria muutoksia ei ole tulossa, suurimman kulutuksen aikaan, siis kovimpien pakkasten aikaan, hinnat käyvät välillä lähellä satasta mutta ovat usein luokkaa 20- 35 Euroa/MWh, pohjautuen tämä arvio edellisvuosina toteutuneisiin tilanteisiin.
OL3:n valmistumisella ei juuri tämänhetkisillä näkymillä välttämättä ole edes omistajien kannalta kiire, ei ehkä ole järkevää ryhtyä väen väkisin tekemään sähköä omakustannushintaan tai alle sen.
Sähkö on pari- kolme vuotta ollut kuluttajalle edullista, halpaa suorastaan. Hintaan suomessa on kaikkein merkittävimmin vaikuttanut runsastunut tuonti rajojen takaa. Runsastuneen tuonnin taas on mahdollistanut, tietysti lähtömaiden hinnoittelun lisäksi, siirtokapasiteetin lisärakentaminen, vaikkapa kahdeksan vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista liikutella rajoilla yli 3000 MW tehoja, linjoja siihen ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Aloittajan mainitsema hiilen halpuus on toki yksi tekijä sekin. Sen sijaan hänen aurinko- ja tuulivoimatuotantoskenaarionsa ovat turhan lennokkaita: Jokainen halukas voi esim. Fingridin sivuilta tarkastella missä mennään, siinä selviää mitä milläkin tuotetaan. Tuulivoiman keskimääräinen osuus ei ihan ole 10 prosenttia...
Sienet ovat parempia toisenlaisessa käytössä kuin energiavarastoina.
Entä jos se ydinvoima aikanaan otettaisiin ihan vaan siihen käyttöön kuin on ollut tarkoituskin?. Jos sinne "kupuun" alettaisiin kaikenlaisia jättiläiskonkkia asentaa, miten se itse voimala enää mahtuisi ollenkaan toimimaan?. Vai mitä aloittaja tarkoittaa, hän ei liene aivan alan immeisiä...
Sähköjohdot on keksitty.
Joku alaa tuntematon toimittaja kopioi juttuja ja toiset samantasoiset kopioivat niitä tänne. Tulee mieleen ruokohelpi-innostus vuosia sitten, joka kaatui toimimattomuuteen käytännön kokeiluissa. Tukiaisia niidenkin viljelystä maksettiin ja hukkaan meni.
Varmaan GWh tason jättikonkalle tarvittaisiin vankka suojarakennus. Nimittäin kun on paljon sähköenergiaa pienessä tilassa, on riskinä että koko homma räjähtää. Syntyisi valtaisa elektromagneettinen pulssi joka tuhoaisi elektroniikkaa; autojen turvasysteemit sekoaisivat ja lentokoneita putoaisi maahan.
Tarvittaisiin melkoinen lavetti peräkärryn tilalle, jotta saataisiin auto kulkemaan.
Avausviestissä viitataan juttuun, joka on kuin professori Lundin haastattelu.
Epämääräistä mutinaa ilman yksityiskohtaisia faktatietoja,
Siispä: mikä on jutun superkonkan rakenne, hinta ja sähkönvarastointikapasiteetti numerolukuina , kiitos ?
Ei niitä ole rakennettu edes protyyppiä, vaan kyseessä on teoreetikkojen visio. Voi tosin joskus toimiakin, koska suuria, mutta helkutin raskaita konkkia on käytössä jo nyt esim. kompensoinneissa mm. suurissa kiinteistöissä ym.
Energiaprofessori Peter Lund on harvinaisen selväsanainen henkilö.
Ei professoritasoisen henkilön tarvitse kertoa sellaisia yksityiskohtaista faktaa, joka jo on yleisessä tiedossa, eikä myöskään sellaisia yksityiskohtaisia tietoja, joita tarvitaan vasta myöhemmin hankevaiheessa, koska professorit eivät tee päätöksiä, poislukien kansanedustajat, ministerit, alan virastoissa työskentelevät yms. vaikuttajia.
Näkisin mielelläni jonkin esimerkin sellaisesta energiaprofessori Peter Lundin lausunnosta tai haastattelusta, jota pidät mutinana ja jossa mielestäsi olisi välttämättä pitänyt olla 'yksityiskohtaista faktatietoa', ja minkälaista sellaista.
"koska professorit eivät tee päätöksiä,"
Onneksi noin. Mietippä itse, jos professori lundit päättäisivät Suomen energiapolitiikasta. Itku siinä tulisi.
Voit jatkaa keskustelua professori Lundista muualla. Hän ei ole tämän keskustelun aihe.
Otetaan nyt pari Lundismia. Hän hokee sitä että Suomessa energiapolitiikasta päätetään pienissä piireissä suljetuissa kamareissa. Kuitenkin esim parhaillaan valtioneuvosto valmistelee 2030 asti ulottuvaa energiastrategiaa. Kyseessä on harvinaisen laaja valmistelutyö, hyvin monia osapuolia kuullaan ja nettisivujen kautta kuka tahansa voi antaa kommenttinsa. Ilmeisesti oikea menettely olisi Lundin mielestä että homma annettaisiin hänen proffaryhmänsä hoidettavaksi.
Toinen esimerkki on että Lund on korostanut uusiutuvan energian työllistävää vaikutusta. Nyt kun meneillään on laaja tuulivoiman rakentamisohjelma, nuo voidaan todeta täysin tyhjiksi lupauksiksi. Suomalaisten osaksi jäävät lähinnä maastotyöt ja työllistävyys on jäänyt hyvin paljon alle sen mitä esim Tuulivoimayhdistys on luvannut. Kotimaisista valmistajista WinWind meni ensin konkurssiin ja hiljattain Mervento joten valmistuspuolellakin on hyvin hiljaista. Aurinkoenergiapuolella lähinnä paneelien asennus jää suomalisille.
Lund pitää usein Saksaa esimerkkimaana. Kuitenkin Saksassa uusiutuvan energian tuotannon osuus on vain kolmannes siitä mitä se on Suomessa (EUn kolmanneksi suurin Suomessa, Saksa on sijalla 18). Samoin hiilidioksidineutraalin sähkön tuotannossa Suomi on paljon edellä. Suomi on jo käytännössä saavuttanut vuodelle 2020 asetetut päästövähennykset kun taas ne jäävät Saksalta saavuttamatta. Aika hyvin maalta joka on Lundin mukaan jämähtänyt 70-luvulle!
Lund osaa puhua sujuvasti ja se tekee varmaan vaikutuksen asioita ymmärtämättömään. Mutta kaikki todelliset asiantuntijat pitävät Lundia lähinnä pellenä.
Silloinhan jäädyttäisiin ainakin talvisin ja näyte tuon teoreetikko-mutisijan kyvyistä on Keravan aurinkokylähanke joka meni täysin ketuille ja asukkaat palelivat.
ok, yksinketaisempi kysymys; kuinka paljon sähköenergiaa (suruusluokka riittää) voidaan varastoida varauskapasiteeiltaan suurimpiin käytössä oleviin konkkiin?
Se riippuu siitä, kuinka iso konkkapatteri tehdään. Ovat vielä aika kalliita, mutta olen jo nähnyt kolmen megawatin pattereita, mitä se sitten tarkoittaakin ajallisesti. Periaatteessa konkkapattereille ei ole ylärajaa, käytännössä se raja voi tulla vastaan.
" mutta olen jo nähnyt kolmen megawatin pattereita, mitä se sitten tarkoittaakin ajallisesti. "
Niin mitähän se ajallisesti tarkoittaa? Etsipä se lisätieto, niin palataan asiaan.
Konkista tiedät näköjään yhtä vähän kuin minä. Epäilen, että OL3:n kokoiseen konkkapatteriin ei voi varastoida lähellekään sitä sähköenergiamäärää, jonka OL3 nimellistehollaan aikanaan tuottaa minuuteissa.
Sinähän se varsinain neropstti olet. Ei tietenkään voisi samaa määrää vsrastoida, ilman että sinne patteriin joku taho syöttäisi sähköä.
Superkondensaattorit ovat vasta tulossa, mutta niissä on se etu akkuihin nähden, että valmistusmateriaalit ovat edullisempia. Eli niissä on potentiaalia ja hinnat voivat pudota nopeammin kuin aurinkokennoila.
Anteeksi, että viestini sisältö ylitti ymmärryskykysi.
Normaaliälyisille toistona; kuinka suuri sähköenergiamäärä pystytään varastoimaan tilavuudeltaan OL3:n kokoiseen konkkapatteriin . Vastaus numeroin, vastaajan haluamassa sähköenergiamäärän yksiköissä, kiitos
(" olen jo nähnyt kolmen megawatin pattereita," ei ole vastaus kysymykseen, koska megawatti ei ole sähköenergian yksikkö).
Superkonkkien hintataso on useita tuhansia euroja per kWh. Niin että jos haluaa varastoida talonsa aurinkokennojen tuottamaa sähköä iltaa, yötä ja aamua varten superkonkkaan, joutuu tekemään kymppitonnien sijoituksen.
Tavan kuluttajalle maksaa, mutta teollisuus on jo toinen asia.
"Niin että jos haluaa varastoida talonsa aurinkokennojen tuottamaa sähköä iltaa, yötä ja aamua varten superkonkkaan, joutuu tekemään kymppitonnien sijoituksen."
Toki nyt vielä. Mutta jos vaikka verrtaan aurinkokennoihin, niin konkkien hintojen voidaan ennustaa laskevan vieläkin nopeammin, koska niiden valmistusaineet ovat edullisia ja eniten niissä oikeastaan nano-tekniikka maksaa. Mitään massatuotantoa tuskin vielä on.
"Anteeksi, että viestini sisältö ylitti ymmärryskykysi."
Olen jo tottunut siihen, että tämän palstan myötärintaliikkeellä ei ole kovin hyviä teknisiä tietoja, mutta sitäkin enemmän intohimoa ydinvoimaan, joten en jaksa aina selitää asioita ihan alusta asti, kädestä pitäen.
Aika outo kysymys on, että kuinka paljon OL3:n rakennukseen mahtuisi superkonkkia, mutta jos haluat siihen vastauksen, joudut hakemaan sen itse. En minä ainakaan osaisi sitä sanoa.
"Aika outo" kysymykseni liittyy suoraan ketjun aiheeseen ja avausviestiin, joissa kerrotaan OL3:sta ja superkondensattoreista.
K.Latelle; Uskon ilman erillistä maintaasikin, että et osaa kysymykseeni vastata.
Tässä hieman lisää pohdintaa kysymykseeni liittyen:
Helenin Suvilahden sähkövaraston energiakapasiteetti on 600 kWh, mikä vastaa sähköenergiamäärää, jonka OL3 tuottaa (valmistuttuaan) noin sekunnissa.
Jokainen ymmärtää, että Helenin Pohjoismaiden suurin sähkövarasto ei alkuunkaan riittäisi sähkövarastoksi ydinvoimalalle. Eikä muuten riittäisi sellainenkaan sähkövarasto, jossa OL3 täytettäisiin superkondensaattoreilla.
"Jokainen ymmärtää, että Helenin Pohjoismaiden suurin sähkövarasto ei alkuunkaan riittäisi sähkövarastoksi ydinvoimalalle. Eikä muuten riittäisi sellainenkaan sähkövarasto, jossa OL3 täytettäisiin superkondensaattoreilla."
Hajautettu varastointi, sinne missä on kulutusta .. se onnistuu - ja eduksi voi laskea siirtoverkon johtimien mitoituksen osittamisen murto-osaansa nykyisistä poikkipinta-aloista.
Late ihmettelee että keskustellaan ydinvoimasta, mutta ei konkkapattereista. Ydinvoimapalstahan tämä on, mutta konkkapatterit ovat välineenä ja komponenttina osallisia sähköntuotannossa ehkä joskus. Kilpailevat joskus tulevaisuudessa akustojen kanssa sähkönvarastoinnissa, ehkä.
"Helsingin energiayhtiö Helen ottaa käyttöön Helsingin Suvilahdessa Pohjoismaiden suurimman sähkövaraston tänä kesänä. 1,2 megawatin sähkövarasto varastoi Suvilahden aurinkovoimalan sähkötuotantoa.
Sähkövarasto koostuu 15 000 litium-ioni-titaanioksidi-akkukennosta. Ne vastaavat 100 000 kännykkäakun kapasiteettia.
– Nyt olemme uuden äärellä ja ryhdymme tutkimaan, miten sähkövarastoa voidaan hyödyntää parhaiten, sanoo kehityspäällikkö Juha Karppinen.
Aurinko- ja tuulisähköä pitäisi voida varastoida, jotta uusiutuvaa sähköä voitaisiin hyödyntää silloin kun ei tuule eikä aurinko paista."
https://is.gd/eI3qiN
Jos akulla - niin miksei konkalla - kestää konkka paremmin.
Superkonkka maksaa nykyään noin 10-kertaisen hinnan kWh kohti litium-ioni-akkuun verrattuna.
Ja tuo Suvilahden varastokin on järkyttävän kallis: kaksi miljoonaa euroa 600 kWh varastosta. Esim. minun omakotitaloni kuluttaa päivässä keskimäärin 50 kWh.
Kertokaas hyvät herrat, mistä te noita hintoja haette superkonkille. Jos lähdetään kuluttajatason elektroniikkaan, niin siellä hinnat ovat ihan toista luokka, kuin teollisissa isoissa toimituksissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Supercapacitor
Jos guuglettaa vaikkapa supercapacitor price per kWh, tulee aika paljon informaatiota. Tuossa Wikiartikkelissa on aika paljon tietoa ja sen viitteissä vielä enemmän. Lopussa kerrotaan hinnaksi 2,85 $ per kJ, mikä on suunnilleen 10 000 €/kWh.
Bensiinikin oli muinoin apteekkitavaraa.
Uloskarkaavien säteilyjen poistosta Cd-Pb levyillä voi tuottaa niin paljon vetyä, että kaasugeneraaattorit tuottaisivat enemmän sähköä kuin atomireaktori!!!
"Tuossa Wikiartikkelissa on aika paljon tietoa ja sen viitteissä vielä enemmän. Lopussa kerrotaan hinnaksi 2,85 $ per kJ, mikä on suunnilleen 10 000 €/kWh."
Jaahas, tuossa puhutaan litium-ioni-kondensaattoreista, eli olisko vähän vanhaa tietoa. Tällä sektorilla mennään nyt niin kovaa, ettei ajantasiaisia hintoja ole edes helppo löytää. Kyllä se minuakin kiinostaisi, kuinka paljon joutuu pulittamaan esim megawatista.