Helsinki ja Tallinna yhteen

Jos Tallinnan ex-kaupunginjohtaja Edgar Savisaar saa päättää, HKL:n lipulla voi tulevaisuudessa huristella piknikille Suomenlinnan sijaan Suomenlahden etelärannalle asti.

Virossa on keskusteltu loppusyksyllä vilkkaasti ajatuksesta yhdistää Helsinki ja Tallinna yhdeksi kaupungiksi. Äskettäin virastaan syrjäytetty Savisaar haluaisi, että Helsingillä ja Tallinnalla olisi muun muassa yhteinen lentoasema ja joukkoliikenne.

”Kymmenen vuoden kuluttua Tallinnalla ja Helsingillä voisi olla yhteinen kaupunginhallitus. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua jo yhteinen valtuusto”, Savisaar sanoi Postmees-lehden haastattelussa.

”Uskon, että meidän lapsenlapsemme kulkevat Helsinkiin jo meren alta”, Savisaar jatkoi.

Suomen kieltä opiskeltaisiin ainakin Pohjois-Viron kouluissa. Kaksoiskaupunki Talsingin eteläosassa kaduilla olisi kaksikieliset nimikyltit. Jos samat suunnitelmat toteutuisivat Talsingin pohjoisosassa, entisessä Helsingissä itkettäisiin pakkoviroa ja kadunnimet olisivat suomeksi, ruotsiksi ja viroksi.

Savisaar ei ole ainoa, joka Talsinkiprojektia ajaa. Kirjailija Jaan Kaplinskin vuonna 1992 keksimä käsite on vähitellen vakiintunut käyttöön virolaisessa liikeelämässä. Lokakuun 18. päivänä Tallinnan kaupunki järjesti kaupungin kehitystä pohtineen tulevaisuuskonferenssin ”Tallinna ilman rajoja”.

Tapahtuman kiinnostavin keskustelunaihe oli Tallinnan ja Helsingin yhdistäminen. Ajatuksen kannattajien mukaan se nostaisi kummankin kaupungin kilpailukykyä sekä lisäisi taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä.

Kansa ei ole Virossa suhtautunut Talsinkiin yhtä luottavaisesti kuin liikemiehet ja poliitikot. Kun Eesti Päevaleht -sanomalehti julkaisi artikkelin Talsinki-suunnitelmista, se sai internetissä 266 vastausta. Niissä pohdittiin muun muassa visioijien promilletasoa kokouksen aikana.

Päevalehden haastattelussa Hansapankin johtaja Indrek Neivelt ehdotti Tallinnan satamaan kunniapatsasta suomalaisille. ”Esittäisikö patsas viinakärryä vetävää suomalaista akkaa vai jalat harallaan seisovaa humalaista poroa?” kysyi nimettömäksi jäänyt kommentoija.

Monet toivovat, että utopististen haaveiden sijaan virolaiset päättäjät keskittyisivät enemmän paikallisiin ongelmiin. Esimerkiksi Tallinna–Tartto -maantien laajentaminen kaksikaistaiseksi ei ole vieläkään edennyt, vaikka sitä on puuhattu vuosikausia.

Helsinkiin saakka keskustelu Talsinkisuunnitelmista ei ole juuri kantautunut. Kiistely pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä on jatkunut vuosikausia, eikä siinäkään ole päästy haaveita pidemmälle.
4322
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

"Helsinkiin saakka keskustelu Talsinkisuunnitelmista ei ole juuri kantautunut. Kiistely pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä on jatkunut vuosikausia, eikä siinäkään ole päästy haaveita pidemmälle."

Mielummin yritteliäiden, mukavien ja iloisten virolaisten Tallinna kuin umpimielisten ja pers´aukisten Vantaa, öykkäreiden maalaistollojen Espoo ja kultahampaisten degeneraattien Kauniainen.

Äänestä
  • Mun mielestä tuolle Talsinki nimelle olis parempikin vaihtoehto. Eli eikös Hellinna olis kivempi ? :)

    Äänestä

  • heh :) kirjoitti:

    Mun mielestä tuolle Talsinki nimelle olis parempikin vaihtoehto. Eli eikös Hellinna olis kivempi ? :)

    On... mä kannatan;-)))))))))))))

    Äänestä

Helsinki on Suomen takapajuisin vai sanoisinko "alhaisin" paikkakunta. Ulkomaalaisen englantia osaavan ensimmäinen mielleyhtymä nimestä "Helsinki" on "hell sink" eli helvetti uppoaa. Toinen tapa tavata "helsinki" on "hell's ink" eli helvetin muste, joka usein tulee mieleen mustesuihkuprinttereillä enemmän tulostettaessa. Kolmas, ehkä kuvaavin tapa tavata "helsinki" englanniksi on "hell's kinky" eli helvetin perverssi.

Suomessa sanat "helsinki" ja "hiisi" ovat samaa alkujuurta. Aikoinaan, kun on lähdetty pohjoisemmasta Helsingin suuntaan, on menty hiiden kotisijoille. Helsinki on siis kaikin puolin ainoa kaupunki Suomessa, josta voi huoletta käyttää nimitystä betonihelvetti.

Ulkomaalaisilta Helsinki saa osakseen vain säälivää ylenkatsetta - kuinka jotkut viitsivät asua noin onnettomasti nimetyssä pikkukaupungissa. Onneksi Suomessa on tarjolla kaunista luontoa yllinkyllin, myös Helsingin läheisyydessä. Kauniina kesäiltana voi melkein kuulla lehmän ammuvan Hakaniemen torillakin, ei se maaseutu järin kaukana ole.

Mutta nyt on apua tulossa ongelmaan. Kannatan lämpimästi Helsingin ja Tallinna yhdistämistä.

Nimiehdotuksia uudelle kaupungille:

Hellinnasta johdettu HELLCASTLE.
Hetalli eli HEAVY METAL.
Kaupunkien kirjaimia sopivasti yhdistelemällä saaraan THE LINK. Tämä viimeinen on oma suosikkini, se kuvaisi tätä kaksoiskaupunkia osuvasti.

Siis The Link

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Edgar Savisaar kirjoitti:

Jos Tallinnan ex-kaupunginjohtaja Edgar Savisaar saa päättää, HKL:n lipulla voi tulevaisuudessa huristella piknikille Suomenlinnan sijaan Suomenlahden etelärannalle asti.

Virossa on keskusteltu loppusyksyllä vilkkaasti ajatuksesta yhdistää Helsinki ja Tallinna yhdeksi kaupungiksi. Äskettäin virastaan syrjäytetty Savisaar haluaisi, että Helsingillä ja Tallinnalla olisi muun muassa yhteinen lentoasema ja joukkoliikenne.

”Kymmenen vuoden kuluttua Tallinnalla ja Helsingillä voisi olla yhteinen kaupunginhallitus. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua jo yhteinen valtuusto”, Savisaar sanoi Postmees-lehden haastattelussa.

”Uskon, että meidän lapsenlapsemme kulkevat Helsinkiin jo meren alta”, Savisaar jatkoi.

Suomen kieltä opiskeltaisiin ainakin Pohjois-Viron kouluissa. Kaksoiskaupunki Talsingin eteläosassa kaduilla olisi kaksikieliset nimikyltit. Jos samat suunnitelmat toteutuisivat Talsingin pohjoisosassa, entisessä Helsingissä itkettäisiin pakkoviroa ja kadunnimet olisivat suomeksi, ruotsiksi ja viroksi.

Savisaar ei ole ainoa, joka Talsinkiprojektia ajaa. Kirjailija Jaan Kaplinskin vuonna 1992 keksimä käsite on vähitellen vakiintunut käyttöön virolaisessa liikeelämässä. Lokakuun 18. päivänä Tallinnan kaupunki järjesti kaupungin kehitystä pohtineen tulevaisuuskonferenssin ”Tallinna ilman rajoja”.

Tapahtuman kiinnostavin keskustelunaihe oli Tallinnan ja Helsingin yhdistäminen. Ajatuksen kannattajien mukaan se nostaisi kummankin kaupungin kilpailukykyä sekä lisäisi taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä.

Kansa ei ole Virossa suhtautunut Talsinkiin yhtä luottavaisesti kuin liikemiehet ja poliitikot. Kun Eesti Päevaleht -sanomalehti julkaisi artikkelin Talsinki-suunnitelmista, se sai internetissä 266 vastausta. Niissä pohdittiin muun muassa visioijien promilletasoa kokouksen aikana.

Päevalehden haastattelussa Hansapankin johtaja Indrek Neivelt ehdotti Tallinnan satamaan kunniapatsasta suomalaisille. ”Esittäisikö patsas viinakärryä vetävää suomalaista akkaa vai jalat harallaan seisovaa humalaista poroa?” kysyi nimettömäksi jäänyt kommentoija.

Monet toivovat, että utopististen haaveiden sijaan virolaiset päättäjät keskittyisivät enemmän paikallisiin ongelmiin. Esimerkiksi Tallinna–Tartto -maantien laajentaminen kaksikaistaiseksi ei ole vieläkään edennyt, vaikka sitä on puuhattu vuosikausia.

Helsinkiin saakka keskustelu Talsinkisuunnitelmista ei ole juuri kantautunut. Kiistely pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä on jatkunut vuosikausia, eikä siinäkään ole päästy haaveita pidemmälle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu