Poliittisen arvomaailman yksisilmäinen kiistakapula se on. Itse en ole ikinä päivääkään saanut kotihoidontukea, koska lapseni syntyivät 77 ja 84. Kymmenkuiset lapset oli pakko viedä päiväkotiin. Itketti, kun ensimmäiset askeleet ja sanat kuultiin päiväkodissa. Myöhemmin, kun kotihoidontuki laajeni, niin useilla minua muutaman vuoden nuoremmilla sukulais ja tuttavaperheillä oli hokkuspokkus, tasan kolmen vuoden välein kolme-viisi lasta. Tunnen nämä perheet ja lapsetkin, jotka ovat aikuistuneet ja aikuistumassa. Kaikki lapset ovat kouluttautuneita ja tasapainoisia ja hyvin menestyviä. Ns. varhaiskasvatuskin on kaksiteräinen miekka. Päiväkotikiusattuja on huumeklinikoilla ja menehtyneinä, tai muuten syrjäytyneinä. Eläkeetuudet taas ovat pienipalkkaisille huuhaata. Lähdin työelämään 18-vuotiaana. Ensimmäisistä vuosista viitenä ei eläkettä kertynyt lainakaan ja jos en olisi ollut noina ehkä kolmena- neljänä vuotena pienipalkkaisessa työssäni, niin lopulliseen eläkekertymääni sen vaikutus olisi ollut miltei olematon. Onko syntyvyys suomessa liian suuri?
KOTIHOIDONTUKI EI OLE TASARVOKYSYMYS
kräääkllll
653
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Pettymys sijaa portin katkeruudelle. Olipas taas järkevää aatalkia, kun jokainen oli yhteiskuntatalainen lähtökohtaisesti. Kuinka naisten vapautuminen on lisännyt katkeruutta silleen sivistyneissä maissa? Arvottomathan riitelee mistä tahansa.
Mikähän huuto olisi jos hallitus olisi kertalaakista lakkauttanut koko kotihoidontuen? Olisiko oppositio demarareiden ja vihreiden johdolla hurrannut ilohuutoja? Olisipa ollut hauska kokeilu. Politiikka on oikeasti naurettavaa aatepelleilyä ja kansalaiset ovat sivuseikka.
Ainakin minä uskon Liisa Keltikangas-Järvistä, joka on Helsingin yliopiston psykologian professori, siinä että alle kolmevuotiaan paras paikka on kotona, mistä luin hänen kirjastaan sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
Eihän asian pääbointti olekkaan lapsen edun ajaminen, vaan lapsista on tehty poliittisen ideologian syytön taistelutanner. Huono koti ei ole hyvä kenellekkään lapselle 0-15 vuotiaaseen. Ei ole huono päiväkotikaan hyvä kenellekkään. Naisten tasa-arvoa ajavat voivat kyllä ratsastaa ideologiansa selässä, mutta entäpä käytännön elämä? Ajatellaanpa, että olet naisyrittäjä. On hienoa, että voit antaa palkkatyössä olevan miehesi pitää isyysvapaata ja hoitaa lasta. Entä, kun miehesi on vaikkapa koneyrittäjä? Lopetetaanko firma, jotta sinä pääset jatkamaan osaikaista pätkätyötäsi kaupan kassalla? Kotihoidontuki taas on niin pieni, että sen tähden kukaan ei ole niin hölmö, että tienatakseen hankkisi useita lapsia. Kyllä ihmiset hankkivat lapsia aivan muista syistä, olisiko syynä rakkaus elämään ja elämän jatkuvuuteen. Kotihoidontuki voi joskus olla mahdollistaja lapsia haluavalle pariskunnalle toteuttaa unelmaansa. Ilmeisesti eräiden poliittisten ideologioiden meluavat hyeenalaumat ovat sitämieltä, että syntyvyys suomessa on liian suurta?
Odotan mielenkiinnolla, että milloin joku uskaltaa sanoa jotain maahnmuuttjaäitien tasa-arvosta ja kotihoidontuen kohdentumisesta?
Todellinen valta on sillä joka päättää perheen rahankäytöstä ja siitä mitä syödään, eikä sillä joka sitä rahaa kotiin kantaa@