Työntekoa ei maatiloilla ole koskaan kaihdettu, ellei työtä ole ollut omalla tilalla riittävästi tuloja on hankittu tilan ulkopuolelta jopa niin ettei monikaan saa enää varsinaista toimeentuloaan tilalta vaan sen ulkopuolelta.
Viljelyn huonon kannattavuuden takia vikjelijöillä on paljon muita tuloja kuten palkka, urakointi ja esim maatilamatkailu, niinpä tilojen tulonmuodostuksesta pääosa tulee muualta kuin viljelystä, siitä tulee ennää vain noin kolmannes. Viljelijät työskentelevät keskimäärin 2500 tuntia kun muilla työaika on noin 1700 tuntia vuodessa. Jäävät myös muita myöhemmin eläkkeelle, noin 60:tä vuotiaana, kun yleinen eläköitymis ikä on 58 vuotta...
Viljelyn huonon kannattavuuden takia vikjelijöillä on paljon muita tuloja kuten palkka, urakointi ja esim maatilamatkailu, niinpä tilojen tulonmuodostuksesta pääosa tulee muualta kuin viljelystä, siitä tulee ennää vain noin kolmannes. Viljelijät työskentelevät keskimäärin 2500 tuntia kun muilla työaika on noin 1700 tuntia vuodessa. Jäävät myös muita myöhemmin eläkkeelle, noin 60:tä vuotiaana, kun yleinen eläköitymis ikä on 58 vuotta...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vuonna+2004+keskimäärin+36,3+%
Huonon kannattavuuden takia vikjelijöillä on paljon muita tuloja kuten palkka, urakointi ja esim maatilamatkailu, niinpä tilojen tulonmuodostuksesta pääosa tulee muualta kuin viljelystä, siitä tulee ennää vain noin kolmannes.
TYÖTTÖMÄT MAATILOILLE TÖIHIN
tapahtumaan.
Böndet tehtaisiin töihin ja työttömät ilmaiseksi maatilalle töihin.
Uudenkaupungin autotehtaalla on paljon osa-aikaviljelijöitä töissä, se näkyy aina kylvö-ja sadonkorjuuaikoina sairauslomien moninkertaistumisena.
Näin ole kuullut tutulta kommunistikaverilta. Itse en ole koskaan ollut töissä.
hitsailee luppoaikana,
navetan lattialla,
persmitalla kehikoita...
Niin mitä siitä ?
En ymmärrä tätä järjetöntä laajennus hullutusta. Silti täytyy käydä tilan ulkopuolella töissä jos aikoo pärjätä. Sen ymmärrän, että ennen aikaan muutaman hehtaarin ja 3-5 lehmänkanttura asutustilalliset etsivät talviaikaan lisätienestiä mm. savotoilta. Mutta että nykyään yli 100 peltohehtaarin tilan ja jopa 150 päisen lypsykarjatilan väki joutuu käymään tilan ulkopuolella töissä. Eikö olisi ollut järkevämpää jättää ne laajennukset tekemättä ja investointituet hakematta ja viljellä sitä pienempää tilaa velkaantumatta, niin työmääräkin olisi pysynyt kohtuullisena.
Kerrankin joku myöntää. Työaika on todellakin kohtuuttoman pieni kun suurin osa ajasta puuhaaillaan muuta. Hulppeat tuet kyllä kelpaavat. "Viljelijän työaika 2500h." Ei tilan ulkopuolella töissä käynnillä ole mitään tekemistä viljelyn kanssa.
2500 tuntia on tilaa kohden keskimääräinen laskettu työaika, esim eläintiloilla se pn paljon suurempi n 4100 tuntia, pitäen sisällään 1,4 henkilön työtunnit, nämä nyt ulkomuistista, viljatiloilla hiukan yli 1000 tuntia.
Aloittaja laski surutta tilan ulkopuolella tehdyt tunnit viljelijän tunneiksi.
Ei nuo eläintilojen tunnitkaan ihan kauheita ole. 7,5 h/vrk kun loman vähentää.
Tilaa kohden keskimäärin,,,,,,,,,,,,
"Viljelijät työskentelevät keskimäärin 2500 tuntia kun muilla työaika on noin 1700 tuntia vuodessa. "
Simo Ralli kertoo totuuden:
"Järjetön, mutta mainio maauskovaisuus saa hoitamaan peltoja niin hyvin kuin osaan.
Melkein saman rahan saisi vaikka ei tekisi mitään, omistaisi vain. " -MT
Omistaminen ei tuota mitään vaan peltoja on viljeltävä seudulla vallitsevan hyvän viljelytavan mukaan ja tuotantoa valvotaan.
Viljelyn huonon kannattavuuden takia vikjelijöillä on paljon muita tuloja kuten palkka, urakointi ja esim maatilamatkailu, niinpä tilojen tulonmuodostuksesta pääosa tulee muualta kuin viljelystä, siitä tulee ennää vain noin kolmannes...
Palkkatulo ja koneurakointi ovat realistisia lisätulonlähteitä. Maatilamatkailu on kokonaisuutena yhtä tyhjän kanssa, josta ei ole apua kuin äärettömän pienelle joukolle maatiloista.