Not in my backyard – Ei naapuruston muutoksille
Käsite nimby (not in my backyard) syntyi Yhdysvalloissa tiettävästi 1970-luvulla, kun asuinalueen väki kampanjoi teollisuuden saastuttaman maaperän vuoksi
Yhteistä hyvää puolustaneista liikkeistä nimby laajeni tarkoittamaan esimerkiksi ei-toivottujen naapurien vastustamista järjestyshäiriöiden pelossa
Kaupunkitutkimuksessa nimbyä on pidetty pitkään kielteisenä ja kehitysvastaisena ilmiönä, mistä kumpuaa ilmaisu "nimbyily" eli nurkkakuntainen niuhottaminen
lähde: Riitta Kuparinen (siirryt toiseen palveluun), Veikko Eranti (siirryt toiseen palveluun)
Lähiasukkaiden vastustamat rakennushankkeet hankaloittavat asuntokauppaa, kiinteistönvälittäjät kertovat. Yle teki syyskuun lopussa Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton kanssa pikakyselyn ei-toivottujen naapurien vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 38 kiinteistönvälittäjää muun muassa Turusta, Lahdesta, Helsingistä ja Lappeenrannasta.
Yli puolet kyselyyn vastanneista välittäjistä kertoi asuntojen myyntiaikojen pidentyneen alueilla, joihin sijoitettiin esimerkiksi päihdeongelmaisia, ulkomaalaisia tai tuulivoimaa.
Myös toteutuneet kauppahinnat laskivat miltei joka toisen välittäjän havainnoissa vastustettujen tulokkaiden takia.
Vaikutukset voivat kestää pitkään
Rakennuttajan ei tarvitse lain mukaan tiedottaa hankkeestaan naapurustolle ennen kuin rakennuslupa on jo vireillä. Tiedon levitessä syntyy helposti vastustajien ryhmiä, haittavaikutusten pelossa.
Ja haittojen, kuten melun, ruuhkan tai saasteiden, pelko alkaa haitata myös asuntokauppaa. Kyselyn perusteella myyntiajat pitenevät ja hinnat laskevat monin paikoin jo ennen asuntolan tai voimalan valmistumista. Miltei joka toisessa naapurustossa myyntihaitat näyttävät jäävän pysyviksi.
Näin kiinteistönvälittäjät kuvailevat havaintojaan
– Päihdeongelmaisten asuntola, kunnan vuokratalot, vastaanottokeskus. Kaikki nämä laskevat hintoja niiden välittömässä läheisyydessä. Jos ongelmia tulee enemmän kuin vähän, kärsii koko alue, välittäjä Salosta kertoo.
Anna Toppinen
Kiinteistönvälittäjä Anna ToppinenAntti Kolppo / Yle
Helsinkiläisen kiinteistönvälittäjän Anna Toppisen kokemusten mukaan asuntojen hinnat eivät, Helsingin kantakaupungissa, alene pitkällä tähtäimellä.
Toppisen mielestä esimerkiksi päihdeasuntolan kohdalla vaikutukset riippuvat ylläpitäjien yhteydenpidosta lähiasukkaisiin. Pelkojen ja hintanotkahduksen Toppinen katsoo liittyvän erityisesti hetkeen, jolloin naapurustolle kerrotaan rakennus- tai asutushankkeesta.
– Kasarmialueen muuttamista vastaanottokeskukseksi vastustettiin laajasti. Minulla on ollut muutamia asuntoja vierestä myynnissä. Muutama ulkopaikkakuntalainen on käynyt katsomassa, ja asia on jäänyt siihen, kun kävijä on huomannut vastaanottokeskuksen läheisyyden, lahtelainen välittäjä puolestaan harmittelee.
Anna Toppisen mielestä asuinalueen mahdollisesta stigmasta ei pääse eroon kuin tiedottamalla.
– Totutetaan ihmiset siihen, ettei tämä vaarallista ole, tämä kuuluu kaupunkiin. Jos haluaa naapurinsa valita, sitten saa lähteä korpeen asumaan.
Ei-toivottuja naapureita ei välttämättä pääse pakoon maaseudun rauhassakaan. Nimby-liikkeitä ja hintavaikutuksia on käynnissä esimerkiksi tuulivoimaloiden ja muiden ympäristöhaitaksi koettujen kohteiden läheisyydessä.
– Jätteenpolttolaitos ei toteutunut, kuntalaisten mielipide oli niin voimakkaasti vastaan. Silti ehti asuntokauppoja kaatumaan hankkeen takia, välittäjä Hämeenkyröstä kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-9229390
Käsite nimby (not in my backyard) syntyi Yhdysvalloissa tiettävästi 1970-luvulla, kun asuinalueen väki kampanjoi teollisuuden saastuttaman maaperän vuoksi
Yhteistä hyvää puolustaneista liikkeistä nimby laajeni tarkoittamaan esimerkiksi ei-toivottujen naapurien vastustamista järjestyshäiriöiden pelossa
Kaupunkitutkimuksessa nimbyä on pidetty pitkään kielteisenä ja kehitysvastaisena ilmiönä, mistä kumpuaa ilmaisu "nimbyily" eli nurkkakuntainen niuhottaminen
lähde: Riitta Kuparinen (siirryt toiseen palveluun), Veikko Eranti (siirryt toiseen palveluun)
Lähiasukkaiden vastustamat rakennushankkeet hankaloittavat asuntokauppaa, kiinteistönvälittäjät kertovat. Yle teki syyskuun lopussa Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton kanssa pikakyselyn ei-toivottujen naapurien vaikutuksista. Kyselyyn vastasi 38 kiinteistönvälittäjää muun muassa Turusta, Lahdesta, Helsingistä ja Lappeenrannasta.
Yli puolet kyselyyn vastanneista välittäjistä kertoi asuntojen myyntiaikojen pidentyneen alueilla, joihin sijoitettiin esimerkiksi päihdeongelmaisia, ulkomaalaisia tai tuulivoimaa.
Myös toteutuneet kauppahinnat laskivat miltei joka toisen välittäjän havainnoissa vastustettujen tulokkaiden takia.
Vaikutukset voivat kestää pitkään
Rakennuttajan ei tarvitse lain mukaan tiedottaa hankkeestaan naapurustolle ennen kuin rakennuslupa on jo vireillä. Tiedon levitessä syntyy helposti vastustajien ryhmiä, haittavaikutusten pelossa.
Ja haittojen, kuten melun, ruuhkan tai saasteiden, pelko alkaa haitata myös asuntokauppaa. Kyselyn perusteella myyntiajat pitenevät ja hinnat laskevat monin paikoin jo ennen asuntolan tai voimalan valmistumista. Miltei joka toisessa naapurustossa myyntihaitat näyttävät jäävän pysyviksi.
Näin kiinteistönvälittäjät kuvailevat havaintojaan
– Päihdeongelmaisten asuntola, kunnan vuokratalot, vastaanottokeskus. Kaikki nämä laskevat hintoja niiden välittömässä läheisyydessä. Jos ongelmia tulee enemmän kuin vähän, kärsii koko alue, välittäjä Salosta kertoo.
Anna Toppinen
Kiinteistönvälittäjä Anna ToppinenAntti Kolppo / Yle
Helsinkiläisen kiinteistönvälittäjän Anna Toppisen kokemusten mukaan asuntojen hinnat eivät, Helsingin kantakaupungissa, alene pitkällä tähtäimellä.
Toppisen mielestä esimerkiksi päihdeasuntolan kohdalla vaikutukset riippuvat ylläpitäjien yhteydenpidosta lähiasukkaisiin. Pelkojen ja hintanotkahduksen Toppinen katsoo liittyvän erityisesti hetkeen, jolloin naapurustolle kerrotaan rakennus- tai asutushankkeesta.
– Kasarmialueen muuttamista vastaanottokeskukseksi vastustettiin laajasti. Minulla on ollut muutamia asuntoja vierestä myynnissä. Muutama ulkopaikkakuntalainen on käynyt katsomassa, ja asia on jäänyt siihen, kun kävijä on huomannut vastaanottokeskuksen läheisyyden, lahtelainen välittäjä puolestaan harmittelee.
Anna Toppisen mielestä asuinalueen mahdollisesta stigmasta ei pääse eroon kuin tiedottamalla.
– Totutetaan ihmiset siihen, ettei tämä vaarallista ole, tämä kuuluu kaupunkiin. Jos haluaa naapurinsa valita, sitten saa lähteä korpeen asumaan.
Ei-toivottuja naapureita ei välttämättä pääse pakoon maaseudun rauhassakaan. Nimby-liikkeitä ja hintavaikutuksia on käynnissä esimerkiksi tuulivoimaloiden ja muiden ympäristöhaitaksi koettujen kohteiden läheisyydessä.
– Jätteenpolttolaitos ei toteutunut, kuntalaisten mielipide oli niin voimakkaasti vastaan. Silti ehti asuntokauppoja kaatumaan hankkeen takia, välittäjä Hämeenkyröstä kertoo.
http://yle.fi/uutiset/3-9229390
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.