Ubuntun työpöytä

juupeli___

Tällä hetkellä on tuo Ubuntu 14.04 LTS ja työpöytänä Unity. Onko työpöydän vaihtaminen helppo toimenpide ja onko siinä yleensä mitään järkeä tai hyötyä

62

355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Helppo_toimenpide

      Voit helposti asentaa vaihtoehtoisia työpöytiä ja valita kirjautuessasi mitä työpöytää silläkertaa käytetään, valintaan pääset klikkaamalla kirjautumisruudussa olevaa pyöreää "kuvaketta" (sen pikkuruudun oikeassa yläkulmassa).

      Työpöytiä asentaessasi katso että valitset oikean paketin, desktop enviroment "metapaketin" jolloin mukaan tulee kaikki tarvittavat paketit. Eli esim. LXDE-työpöytää varten valitse "Meta-package for the Lightweight X11 Desktop Environment" niin asennettavaksi valitaan automaattisesti kaikki tarvittavat paketit ja asennuksen aikana tehdään tarvittavat asetukset.

      Hyöty on yleensä makuasia. Itselläni on vanha kakkosläppäri joka on joissain tilanteissa vähän hidas Unitylla, LXDE:llä toimii rivakammin. Tosin kyseessä on todella vanha ja "tehoton" läppäri, Centrino Duo 2Ghz tuplaydin prossu ja 2Gt muistia. Vähänkin tehokkaammilla koneilla ei ole merkittävää nopeushyötyä vaikka käyttäisi kevyempää työpöytää.

    • Ei mitään järkeä Ubuntussa kun Ubuntun kehittäjiä oikein kiinnosta mikään muu työpöytä.

      Jos tykkäät muokkailla niin käytä ennemmin vaikka Debiania.

      • Sinussa_ei_ole_järkeä

        Sinun asenteelliset mielipiteesi eivät kiinnosta ketään.

        Miksi Ubuntun ohjelmavalikoimassa sitten on muita työpöytäympäristöjä asennettavaksi ?

        Miksi se häiritsee sinua jos joku asentaa Ubuntuun muita työpöytäympäristöjä ?

        Miksi ei saisi asentaa muita työpöytäympäristöjä ? Kerro kunnollinen FAKTA äläkä lässytä omia mielipiteitäsi. Toiminnallisuudesta ja toimintavarmuudesta tai vastaavasta ei ainakaan löydy mitään syytä miksei kannattaisi asentaa muita työpöytiä.


      • Sinussa_ei_ole_järkeä kirjoitti:

        Sinun asenteelliset mielipiteesi eivät kiinnosta ketään.

        Miksi Ubuntun ohjelmavalikoimassa sitten on muita työpöytäympäristöjä asennettavaksi ?

        Miksi se häiritsee sinua jos joku asentaa Ubuntuun muita työpöytäympäristöjä ?

        Miksi ei saisi asentaa muita työpöytäympäristöjä ? Kerro kunnollinen FAKTA äläkä lässytä omia mielipiteitäsi. Toiminnallisuudesta ja toimintavarmuudesta tai vastaavasta ei ainakaan löydy mitään syytä miksei kannattaisi asentaa muita työpöytiä.

        "Miksi Ubuntun ohjelmavalikoimassa sitten on muita työpöytäympäristöjä asennettavaksi ?"

        Vaikka siksi kun Canonical kun tekee sen Ubuntun, niin se lisää siihen läjän paketteja Debianista jossa on eri työpöytäympäristöjä.

        Canonicalin kehittäjät taas ei pahemmin välitä muusta kuin siitä Unitystä. Sitä on kyllä muitakin työpöytiä ja niille on tehty projekteja kuten Ubuntu MATE. Näissä projekteissa Canonicalin työntekijä voi kyllähän valvoa touhua mutta hommia säätää kuntoon jotkut harrastajat miten nyt jaksaa kiinnostaa.

        "Miksi se häiritsee sinua jos joku asentaa Ubuntuun muita työpöytäympäristöjä ?"

        Ei varsinaisesti mutta se on sellainen asia mistä ei pitäisi kysellä mitään. Sitä kun ihan itse valitsee säätämisen ja käyttää sellaista mitä harrastusvoimin pidetään toiminnassa (silloinkin yleensä lyhyemmällä tuella!) niin oletus on, että sitä myös sitten ihan itse osaa olla mukana tässä ja osallistua ylläpitotoimiin. Ohjelmointitaidot ja kyky ihan itse tutkia ja selvittää ongelmat olisi perusjuttuja.

        Jos homma ei toimi ilman että kyselee niin sitten tämä ei selvästikään ole sopiva ja on parempi käyttää näitä mitkä on loppukäyttäjille tehty, kuten vakio Ubuntu LTS.

        "Miksi ei saisi asentaa muita työpöytäympäristöjä ?"

        Vaikka siksi, että muiden on helpompi neuvoa ja ohjelmistokehittäjien on helpompi korjata vikoja kun ei ole säädelty kaikkea rikki.

        Eli menee vaan vakiolla jos haluaa käyttää ja se vaivaton käyttäminen on pääasia ja haluaa helposti apua. Sitten jos säätää itse ja virittelee ties mitä työpöytiä, ja oikein yrittää saada ongelmia niin ei silloin pitäisi kysellä mitään vaan hoitaa ihan itse kun hommaan kerran haluaa lähtä.


      • rohkeastivaan-
        M-Kar kirjoitti:

        "Miksi Ubuntun ohjelmavalikoimassa sitten on muita työpöytäympäristöjä asennettavaksi ?"

        Vaikka siksi kun Canonical kun tekee sen Ubuntun, niin se lisää siihen läjän paketteja Debianista jossa on eri työpöytäympäristöjä.

        Canonicalin kehittäjät taas ei pahemmin välitä muusta kuin siitä Unitystä. Sitä on kyllä muitakin työpöytiä ja niille on tehty projekteja kuten Ubuntu MATE. Näissä projekteissa Canonicalin työntekijä voi kyllähän valvoa touhua mutta hommia säätää kuntoon jotkut harrastajat miten nyt jaksaa kiinnostaa.

        "Miksi se häiritsee sinua jos joku asentaa Ubuntuun muita työpöytäympäristöjä ?"

        Ei varsinaisesti mutta se on sellainen asia mistä ei pitäisi kysellä mitään. Sitä kun ihan itse valitsee säätämisen ja käyttää sellaista mitä harrastusvoimin pidetään toiminnassa (silloinkin yleensä lyhyemmällä tuella!) niin oletus on, että sitä myös sitten ihan itse osaa olla mukana tässä ja osallistua ylläpitotoimiin. Ohjelmointitaidot ja kyky ihan itse tutkia ja selvittää ongelmat olisi perusjuttuja.

        Jos homma ei toimi ilman että kyselee niin sitten tämä ei selvästikään ole sopiva ja on parempi käyttää näitä mitkä on loppukäyttäjille tehty, kuten vakio Ubuntu LTS.

        "Miksi ei saisi asentaa muita työpöytäympäristöjä ?"

        Vaikka siksi, että muiden on helpompi neuvoa ja ohjelmistokehittäjien on helpompi korjata vikoja kun ei ole säädelty kaikkea rikki.

        Eli menee vaan vakiolla jos haluaa käyttää ja se vaivaton käyttäminen on pääasia ja haluaa helposti apua. Sitten jos säätää itse ja virittelee ties mitä työpöytiä, ja oikein yrittää saada ongelmia niin ei silloin pitäisi kysellä mitään vaan hoitaa ihan itse kun hommaan kerran haluaa lähtä.

        Työpöydät voivat joskus talloa toistensa varpaille, kun samoja asetuksia ronkitaan eri työpöytäympäristöistä hieman eri tavoilla, mutta tätä ongelmaa ei pidä silti liioitella. Mahdollisuus valita ja kokeilla erilaisia työpöytäympäristöjä on kokonaisuutena ajatellen iso plussa ja oleellinen osa Linux-maailmaa.


      • rohkeastivaan- kirjoitti:

        Työpöydät voivat joskus talloa toistensa varpaille, kun samoja asetuksia ronkitaan eri työpöytäympäristöistä hieman eri tavoilla, mutta tätä ongelmaa ei pidä silti liioitella. Mahdollisuus valita ja kokeilla erilaisia työpöytäympäristöjä on kokonaisuutena ajatellen iso plussa ja oleellinen osa Linux-maailmaa.

        "Työpöydät voivat joskus talloa toistensa varpaille, kun samoja asetuksia ronkitaan eri työpöytäympäristöistä hieman eri tavoilla, mutta tätä ongelmaa ei pidä silti liioitella."

        Tai sitten vaikka se, että toisten työpöytäympäristöjen testaus on mitä sattuu ja Ubuntulle natiivisti tehdyt sovellukset tekevät oletuksia. Ubuntussa on natiivia rajapintaa Ubuntusovelluksille joissa on riippuvuutta esim. Unityyn.

        "Mahdollisuus valita ja kokeilla erilaisia työpöytäympäristöjä on kokonaisuutena ajatellen iso plussa ja oleellinen osa Linux-maailmaa."

        Tuo sopii paremmin sellaiseen käyttöjärjestelmään missä sitä suoraan tuetaan. Debian on tähän ideaalinen.

        Ubuntu on enemmän sitä, että mennään vakioilla. Vähän niinkuin Windows tai Mac OS.


      • Affiliate-Julkaisia

        Voi hyvä isä mikä kaheli, etkö ole mihinkään asiaa kunnolla perehtynyt. M-Kar oletko sinä järeltäsi ihan OK kuntoinen, eli vastaat itse tekemisistäsi, vain onko sinulla joku valvoja joka kattelee vähän perään mitä touhuat.


      • rohkeastivaan-
        M-Kar kirjoitti:

        "Työpöydät voivat joskus talloa toistensa varpaille, kun samoja asetuksia ronkitaan eri työpöytäympäristöistä hieman eri tavoilla, mutta tätä ongelmaa ei pidä silti liioitella."

        Tai sitten vaikka se, että toisten työpöytäympäristöjen testaus on mitä sattuu ja Ubuntulle natiivisti tehdyt sovellukset tekevät oletuksia. Ubuntussa on natiivia rajapintaa Ubuntusovelluksille joissa on riippuvuutta esim. Unityyn.

        "Mahdollisuus valita ja kokeilla erilaisia työpöytäympäristöjä on kokonaisuutena ajatellen iso plussa ja oleellinen osa Linux-maailmaa."

        Tuo sopii paremmin sellaiseen käyttöjärjestelmään missä sitä suoraan tuetaan. Debian on tähän ideaalinen.

        Ubuntu on enemmän sitä, että mennään vakioilla. Vähän niinkuin Windows tai Mac OS.

        Mutta miten Debianin laitetuki ja käyttöönotto? Aikaisemmat kokemukset Debianista ja Red Hatista eivät olleet kovin rohkaisevia, mutta siitä on jo kauan aikaa. Ubuntu on ensimmäinen Linux, jonka kanssa ei ole juurikaan tarvinnut tapella. Laitteet on hyvin tuettu ja koneen saa asennuksen jälkeen samantien käyttöön, ainoastaan näytönohjaimen ajurit jouduin asentamaan manuaalisesti.


      • Affiliate-Julkaisia kirjoitti:

        Voi hyvä isä mikä kaheli, etkö ole mihinkään asiaa kunnolla perehtynyt. M-Kar oletko sinä järeltäsi ihan OK kuntoinen, eli vastaat itse tekemisistäsi, vain onko sinulla joku valvoja joka kattelee vähän perään mitä touhuat.

        Tietysti olen perehtynyt. Ubuntu LTS vakioilla vaan niin hyvin pelaa.


      • rohkeastivaan- kirjoitti:

        Mutta miten Debianin laitetuki ja käyttöönotto? Aikaisemmat kokemukset Debianista ja Red Hatista eivät olleet kovin rohkaisevia, mutta siitä on jo kauan aikaa. Ubuntu on ensimmäinen Linux, jonka kanssa ei ole juurikaan tarvinnut tapella. Laitteet on hyvin tuettu ja koneen saa asennuksen jälkeen samantien käyttöön, ainoastaan näytönohjaimen ajurit jouduin asentamaan manuaalisesti.

        "Mutta miten Debianin laitetuki ja käyttöönotto?"

        Perus tietokoneasentajan taidot riittää. Debian näyttää olevan hyvin yhteensopiva laitteiden kanssa joille on avoimet ajurit. Siihen saa kyllä myös joitakin suljettuja ajureita asennettua muualta vaikka eivät asennusmedialla tule, että niitä voi laittaa johonkin tikulle sitten kun asentelee.

        Tietysti jos kone on joku "multimediakone" ja käytössä paljon suljettuja ajureita, mutta haluaa vain leikkiä niillä eri työpöytäympäristöillä niin ainahan sitä voi pitää sen Ubuntu 14.04 LTS:n sellaisenaan, lisäilee sovellusvalikoimasta Virtualboxin ja asentaa siihen sen Debianin niin voi leikkiä niillä työpöytäympäristöillä.


      • Mihin_olet_perehtynyt
        M-Kar kirjoitti:

        Tietysti olen perehtynyt. Ubuntu LTS vakioilla vaan niin hyvin pelaa.

        Perustele tuo "vakioilla vaan" ja perusteluiksi kunnon FAKTOJA eikä mitään asenteellista lässytystä.

        Ubuntu LXDE-työpöydällä toimii ihan yhtähyvin kuin Unitylla, samoin muillakin vaihtoehtoisilla työpöydillä. Kokemusta on jo vuosia koska olen perehtynyt noihin vaihtoehtoisiinkin työpöytiin toisin kuin sinä.

        Sinä lässytät asenteellisia uskomuksiasi, muut kommentoivat vuosien kokemuksella.


      • rohkeastivaan-
        M-Kar kirjoitti:

        "Mutta miten Debianin laitetuki ja käyttöönotto?"

        Perus tietokoneasentajan taidot riittää. Debian näyttää olevan hyvin yhteensopiva laitteiden kanssa joille on avoimet ajurit. Siihen saa kyllä myös joitakin suljettuja ajureita asennettua muualta vaikka eivät asennusmedialla tule, että niitä voi laittaa johonkin tikulle sitten kun asentelee.

        Tietysti jos kone on joku "multimediakone" ja käytössä paljon suljettuja ajureita, mutta haluaa vain leikkiä niillä eri työpöytäympäristöillä niin ainahan sitä voi pitää sen Ubuntu 14.04 LTS:n sellaisenaan, lisäilee sovellusvalikoimasta Virtualboxin ja asentaa siihen sen Debianin niin voi leikkiä niillä työpöytäympäristöillä.

        Esimerkiksi nVidian näytönohjain ei toiminut kunnolla avoimella ajurilla, vaan piti asentaa suljettu. Tosin ajurin voisi ehkä saada Debianillekin, mutta Ubuntussa ainakin onnistuu. Laitetuen varassa homma pitkälti seisoo tai kaatuu peruskäyttäjällä. Itse käytän 14.04 Ubuntua (siis jossa Gnome/Unity oletuksena) ja siihen tilalle Xfce. Mitään isompia ongelmia ei ole ollut ja koska käyttöjärjestelmän säätäminen ei ole varsinaisesti minulle harrastus, vaikka periaatteessa hieman kiinnostaakin, niin en ole halunnut elegantimpaa ratkaisua lähteä hakemaan.


      • Lopeta_lässytys
        M-Kar kirjoitti:

        "Miksi Ubuntun ohjelmavalikoimassa sitten on muita työpöytäympäristöjä asennettavaksi ?"

        Vaikka siksi kun Canonical kun tekee sen Ubuntun, niin se lisää siihen läjän paketteja Debianista jossa on eri työpöytäympäristöjä.

        Canonicalin kehittäjät taas ei pahemmin välitä muusta kuin siitä Unitystä. Sitä on kyllä muitakin työpöytiä ja niille on tehty projekteja kuten Ubuntu MATE. Näissä projekteissa Canonicalin työntekijä voi kyllähän valvoa touhua mutta hommia säätää kuntoon jotkut harrastajat miten nyt jaksaa kiinnostaa.

        "Miksi se häiritsee sinua jos joku asentaa Ubuntuun muita työpöytäympäristöjä ?"

        Ei varsinaisesti mutta se on sellainen asia mistä ei pitäisi kysellä mitään. Sitä kun ihan itse valitsee säätämisen ja käyttää sellaista mitä harrastusvoimin pidetään toiminnassa (silloinkin yleensä lyhyemmällä tuella!) niin oletus on, että sitä myös sitten ihan itse osaa olla mukana tässä ja osallistua ylläpitotoimiin. Ohjelmointitaidot ja kyky ihan itse tutkia ja selvittää ongelmat olisi perusjuttuja.

        Jos homma ei toimi ilman että kyselee niin sitten tämä ei selvästikään ole sopiva ja on parempi käyttää näitä mitkä on loppukäyttäjille tehty, kuten vakio Ubuntu LTS.

        "Miksi ei saisi asentaa muita työpöytäympäristöjä ?"

        Vaikka siksi, että muiden on helpompi neuvoa ja ohjelmistokehittäjien on helpompi korjata vikoja kun ei ole säädelty kaikkea rikki.

        Eli menee vaan vakiolla jos haluaa käyttää ja se vaivaton käyttäminen on pääasia ja haluaa helposti apua. Sitten jos säätää itse ja virittelee ties mitä työpöytiä, ja oikein yrittää saada ongelmia niin ei silloin pitäisi kysellä mitään vaan hoitaa ihan itse kun hommaan kerran haluaa lähtä.

        "Vaikka siksi kun Canonical kun tekee sen Ubuntun, niin se lisää siihen läjän paketteja Debianista jossa on eri työpöytäympäristöjä."

        Lisää ja sovittaa ne paketit Ubuntuun. Ne eivät ole suoraan Debianin paketteja vaan SOVITETTU Ubuntuun.

        "Ei varsinaisesti mutta se on sellainen asia mistä ei pitäisi kysellä mitään."

        Niin siis SINULTA ei pitäisi kysellä koska asenteesi ei siedä sellaisia kysymyksiä. Jos et halua neuvoa kysyjää asiallisesti niin voisitko edes pitää pääsi kiinni !

        "Eli menee vaan vakiolla jos haluaa käyttää ja se vaivaton käyttäminen on pääasia ja haluaa helposti apua."

        Ihan yhtä vaivaton ja hyvin toimiva on myös esim. Ubuntu LXDE-työpöytä ja apuakin saa ihan yhtä hyvin. Ainoa haitta on M-Kar nimimerkiä käyttävän urpon asenteellinen lässytys niissä viestiketjuissa joissa käyttäjää neuvotaan.


      • Mihin_olet_perehtynyt kirjoitti:

        Perustele tuo "vakioilla vaan" ja perusteluiksi kunnon FAKTOJA eikä mitään asenteellista lässytystä.

        Ubuntu LXDE-työpöydällä toimii ihan yhtähyvin kuin Unitylla, samoin muillakin vaihtoehtoisilla työpöydillä. Kokemusta on jo vuosia koska olen perehtynyt noihin vaihtoehtoisiinkin työpöytiin toisin kuin sinä.

        Sinä lässytät asenteellisia uskomuksiasi, muut kommentoivat vuosien kokemuksella.

        "Perustele tuo "vakioilla vaan" ja perusteluiksi kunnon FAKTOJA eikä mitään asenteellista lässytystä."

        Fakta 1:

        Vaikka se, että on Canonicalin virallisen tuen piirissä ja Canonicalilla on 500 tyyppiä töissä ja huolehtii siitä, että ne mitkä on virallisen tuen piirissä niin ne sitten myös toimii. Sitä kun avaa vaikka Synapticin niin siellä on merkittynä niitä paketteja jotka ovat Canonicalin tukemia. Sitten on niitä community paketteja jotka on importoitu Debianista joiden toimivuus ei niin paljoa Canonicalia kiinnosta vaan niistä huolehtii käyttäjät itse.

        Fakta 2:

        On helpompi opastaa ja antaa tukea kun on joka paikassa sama. Tämä on olennainen syy miksi esimerkiksi organisaatioissa vakioidaan järjestelmiä, että on samat ohjelmaversiot joka koneessa niin jos jostain löytyy ongelmaa niin tiedetään sitten miten sen kanssa toimitaan kun siihen törmää joku muu käyttäjä.

        Tämä sama asia pätee myös silloin kun ei ole organisaatioissa vaan yksityishenkilöillä, koska käyttöjärjestelmävalmistajat vakioivat komponentteja ja toimintoja. Jokainen Ubuntulle tukea antava tietää missä paikassa on kirjanmerkit ja mistä kliksutellaan, että saa WLAN:n salasanan vaihdettua tai muuta vastaavaa.

        Sitten jos niitä säädellään ja muokkaillaan niin eipäs päde enää samat ohjeet.

        Fakta 3:

        Jos asioita pitää kysyä niin se kertoo suoraan, että asiaa ei tunneta. Jos nyt alkaa säätelemään niin kyllä sitä pitäisi olla sitten varmuutta siinä touhussa niin, että ei ole pulassa.

        ...

        Voisitko kertoa faktaa minkä takia järjestelmää pitäisi muuttaa hyvin toimivasta vakio Ubuntu 14.04 LTS:stä yhtään miksikään kun tuota 14.04 LTS:lle voi helposti antaa opastusta, netti täynnä ohjetta tälle ja Canonical vastaa siitä että vakiot toimivat?


      • Lopeta_lässytys kirjoitti:

        "Vaikka siksi kun Canonical kun tekee sen Ubuntun, niin se lisää siihen läjän paketteja Debianista jossa on eri työpöytäympäristöjä."

        Lisää ja sovittaa ne paketit Ubuntuun. Ne eivät ole suoraan Debianin paketteja vaan SOVITETTU Ubuntuun.

        "Ei varsinaisesti mutta se on sellainen asia mistä ei pitäisi kysellä mitään."

        Niin siis SINULTA ei pitäisi kysellä koska asenteesi ei siedä sellaisia kysymyksiä. Jos et halua neuvoa kysyjää asiallisesti niin voisitko edes pitää pääsi kiinni !

        "Eli menee vaan vakiolla jos haluaa käyttää ja se vaivaton käyttäminen on pääasia ja haluaa helposti apua."

        Ihan yhtä vaivaton ja hyvin toimiva on myös esim. Ubuntu LXDE-työpöytä ja apuakin saa ihan yhtä hyvin. Ainoa haitta on M-Kar nimimerkiä käyttävän urpon asenteellinen lässytys niissä viestiketjuissa joissa käyttäjää neuvotaan.

        "Lisää ja sovittaa ne paketit Ubuntuun. Ne eivät ole suoraan Debianin paketteja vaan SOVITETTU Ubuntuun."

        Onhan niitä sovitettu. Homma käy kyllä lyhyemmän kaavan mukaan kuin miten niitä on Debianiin testattu ja ovat heikommalla huomiolla Ubuntussa kuin Debianissa.

        Ubuntussa on käynyt sitä, että kun on valtavasti lisätty ja muutettu niitä Ubuntun paketteja Debianista tuoduilla paketeilla ja järjestelmässä on päivittynyt keskeisiä kirjastoja onkin sitten ollut harmia.

        Eli siellä kun on joku Debianista tuotu paketti mitä on sovitettu Ubuntun alustan kirjastoihin, ja sitten kun Ubuntun alustan paketteja kun on päivitetty niin niissä ei aina ole ole seurattu riippuvuuksia niihin Debianista tuotuihin paketteihin.

        Ubuntu toimiikin parhaiten kun siinä menee niillä vakioilla, Canonicalin tukemilla paketeilla ja sitten siihen lisätään joitakin paketteja käyttöön mitä on Debianista tuotu tuomaan lisää sovellusta tai ominaisuutta, mutta ei käydä muutelemaan niitä Ubuntun vakiotoimintoja.

        Debian sitten sopii paremmin siihen, että muutellaan kaikkea mieleiseksi ja vaihdellaan toimintoja. Sitä on testattu paremmin tuohon.


      • Mihin_olet_perehtynyt kirjoitti:

        Perustele tuo "vakioilla vaan" ja perusteluiksi kunnon FAKTOJA eikä mitään asenteellista lässytystä.

        Ubuntu LXDE-työpöydällä toimii ihan yhtähyvin kuin Unitylla, samoin muillakin vaihtoehtoisilla työpöydillä. Kokemusta on jo vuosia koska olen perehtynyt noihin vaihtoehtoisiinkin työpöytiin toisin kuin sinä.

        Sinä lässytät asenteellisia uskomuksiasi, muut kommentoivat vuosien kokemuksella.

        Tietokoneita on tullut käytettyä vuosikymmeniä enkä minä kiellä sitä, että haluan porukan vakioivan sovelluspinoaan.

        Eli vaihtoehtoina päätelaitteisiin tyyliin:
        -Apple (Mac OS ja iOS)
        -Canonical (Ubuntu LTS)
        -Google (ChromeOS, Android, G Suite)
        -Microsoft (Windows 10, MS Office 365)

        Organisaatioiden tietojärjestelmiin on sitten monia keskitettyä hallintaa tarjoavia järjestelmiä, kuten CentOS/Red Hat Enterprise, Suse, Ubuntu ja Windows.

        Muokkailijoille suosin valitsemaan yhteisöllistä käyttöjärjestelmää. Eli vaikka Debian, FreeBSD tai OpenBSD.

        Ja tiedätkös mitä! Kaikennäköiset ongelmat tuntuvat poistuvan kuin taikaiskusta kun on vakioitu saman firman tekniikkaan jutut tai kun käytetään tuotteita niillä toimialoilla mihin on tehty ja mitä käyttää kaikki muutkin.

        Eri firmoilla on myös eri teknologioissa painotusta. Esim. Oracle ja Red Hat suosivat Javaa, Red Hat suosii kantana PostgreSQL:ää, Microsoft suosii kantana MS SQL:ää jne.

        Minulla ei esimerkiksi ole minkäänlaisia "tietokoneongelmia" vaan kaikki toimii vuodesta toiseen häiriöttä. Käytän juurikin pitkään testattuja, vakioituja ohjelmia ja juurikin sitä teknologiaa joka on teknologia firman omaa tai yhteistyökumppanin tekemää.

        Sitten jos haluaa säädellä ja muokkailla niin siihen sopivat yhteisölliset järjestelmät ovat omiaan ja kaikkia muokkauksia on hyvin dokumentoitu. Yleensäkin koko ympäristö on silloin vähemmän vihamielinen säätämiselle.


      • Turpa_kiinni_urpo
        M-Kar kirjoitti:

        Tietokoneita on tullut käytettyä vuosikymmeniä enkä minä kiellä sitä, että haluan porukan vakioivan sovelluspinoaan.

        Eli vaihtoehtoina päätelaitteisiin tyyliin:
        -Apple (Mac OS ja iOS)
        -Canonical (Ubuntu LTS)
        -Google (ChromeOS, Android, G Suite)
        -Microsoft (Windows 10, MS Office 365)

        Organisaatioiden tietojärjestelmiin on sitten monia keskitettyä hallintaa tarjoavia järjestelmiä, kuten CentOS/Red Hat Enterprise, Suse, Ubuntu ja Windows.

        Muokkailijoille suosin valitsemaan yhteisöllistä käyttöjärjestelmää. Eli vaikka Debian, FreeBSD tai OpenBSD.

        Ja tiedätkös mitä! Kaikennäköiset ongelmat tuntuvat poistuvan kuin taikaiskusta kun on vakioitu saman firman tekniikkaan jutut tai kun käytetään tuotteita niillä toimialoilla mihin on tehty ja mitä käyttää kaikki muutkin.

        Eri firmoilla on myös eri teknologioissa painotusta. Esim. Oracle ja Red Hat suosivat Javaa, Red Hat suosii kantana PostgreSQL:ää, Microsoft suosii kantana MS SQL:ää jne.

        Minulla ei esimerkiksi ole minkäänlaisia "tietokoneongelmia" vaan kaikki toimii vuodesta toiseen häiriöttä. Käytän juurikin pitkään testattuja, vakioituja ohjelmia ja juurikin sitä teknologiaa joka on teknologia firman omaa tai yhteistyökumppanin tekemää.

        Sitten jos haluaa säädellä ja muokkailla niin siihen sopivat yhteisölliset järjestelmät ovat omiaan ja kaikkia muokkauksia on hyvin dokumentoitu. Yleensäkin koko ympäristö on silloin vähemmän vihamielinen säätämiselle.

        "Ja tiedätkös mitä! Kaikennäköiset ongelmat tuntuvat poistuvan kuin taikaiskusta kun on vakioitu saman firman tekniikkaan jutut tai kun käytetään tuotteita niillä toimialoilla mihin on tehty ja mitä käyttää kaikki muutkin."

        Aika paljon tuntuu porukalla olevan ongelmia myös niitä lässyttämiäsi "vakioituja" systeemeitä käytettäessä. Esim. Ubuntu Unity FireFox yhdistelmällä tai vaikkapa Windows 10 Edge yhdistelmällä. En ole havainnut minkäänlaista eroa ongelmien määrässä noiden "vakioitujen" systeemien ja vaikkapa Ubuntu LXDE Chromium yhdistelmän välillä.

        Sillä että SINÄ haluat porukan vakioivan sovelluspinoaan ei ole mitään merkitystä, jos et halua neuvoa mielestäsi "vääränlaisia" kokoonpanoja käyttäviä niin älä neuvo mutta ÄLÄ MYÖSKÄÄN TULE SOTKEMAAN muuten asiallisia keskusteluja asenteellisella sonnallasi ! Asiallisia ja osaavia neuvojia riittää kyllä ja keskustelu pysyy asiallisena kunhan sinä pysyt poissa sotkemasta asenteellisella ahdasmielisellä sonnallasi.


      • Turpa_kiinni_urpo kirjoitti:

        "Ja tiedätkös mitä! Kaikennäköiset ongelmat tuntuvat poistuvan kuin taikaiskusta kun on vakioitu saman firman tekniikkaan jutut tai kun käytetään tuotteita niillä toimialoilla mihin on tehty ja mitä käyttää kaikki muutkin."

        Aika paljon tuntuu porukalla olevan ongelmia myös niitä lässyttämiäsi "vakioituja" systeemeitä käytettäessä. Esim. Ubuntu Unity FireFox yhdistelmällä tai vaikkapa Windows 10 Edge yhdistelmällä. En ole havainnut minkäänlaista eroa ongelmien määrässä noiden "vakioitujen" systeemien ja vaikkapa Ubuntu LXDE Chromium yhdistelmän välillä.

        Sillä että SINÄ haluat porukan vakioivan sovelluspinoaan ei ole mitään merkitystä, jos et halua neuvoa mielestäsi "vääränlaisia" kokoonpanoja käyttäviä niin älä neuvo mutta ÄLÄ MYÖSKÄÄN TULE SOTKEMAAN muuten asiallisia keskusteluja asenteellisella sonnallasi ! Asiallisia ja osaavia neuvojia riittää kyllä ja keskustelu pysyy asiallisena kunhan sinä pysyt poissa sotkemasta asenteellisella ahdasmielisellä sonnallasi.

        "Aika paljon tuntuu porukalla olevan ongelmia myös niitä lässyttämiäsi "vakioituja" systeemeitä käytettäessä."

        Itseasiassa ei kyllä tunnu olevan havaintoja että niitä olisi paljoa.

        Hiljattain joku kertoi mystisestä avainnippuongelmasta Ubuntussa mutta sitten selvisikin, että oli muokkailtu selainta Firefoxista muuksi.

        Windowsongelmissa tuntuu yhdistävän, että on sotkettu Windows 10:n sovelluskaupan ulkopuolisia, kertalisenssiohjelmia tai jotain virustutkia, tai yleensäkin Microsoftin tekniikan kilpailijoita. Puhtaasti selainsovellukset Edgellä, Microsoftin palvelut ja MS Office 365 ja sovelluskaupan sovellukset toimii ihan hyvin.

        Eli siis ongelmat ovat normaalisti nollassa.

        "Sillä että SINÄ haluat porukan vakioivan sovelluspinoaan ei ole mitään merkitystä, jos et halua neuvoa mielestäsi "vääränlaisia" kokoonpanoja käyttäviä niin älä neuvo mutta ÄLÄ MYÖSKÄÄN TULE SOTKEMAAN muuten asiallisia keskusteluja asenteellisella sonnallasi !"

        No jos minä neuvon kuinka ongelmat saadaan nollaan niin sehän on asiallista neuvomista. Älä itse tule sotkemaan muuten asiallisia keskusteluja virityksillä joista voi tulla ongelmia.

        Ja kun minä neuvon kuinka saadaan ongelmat pois ja jos sitten sotketaan koneet tekemällä päinvastoin niin sehän on sitten oma vika. Aina voi ostaa uuden tietokoneen, asentaa käyttöjärjestelmän uusiksi tai pitää vaikka turpansa kiinni.


      • Turpa_kiinni_urpo
        M-Kar kirjoitti:

        "Aika paljon tuntuu porukalla olevan ongelmia myös niitä lässyttämiäsi "vakioituja" systeemeitä käytettäessä."

        Itseasiassa ei kyllä tunnu olevan havaintoja että niitä olisi paljoa.

        Hiljattain joku kertoi mystisestä avainnippuongelmasta Ubuntussa mutta sitten selvisikin, että oli muokkailtu selainta Firefoxista muuksi.

        Windowsongelmissa tuntuu yhdistävän, että on sotkettu Windows 10:n sovelluskaupan ulkopuolisia, kertalisenssiohjelmia tai jotain virustutkia, tai yleensäkin Microsoftin tekniikan kilpailijoita. Puhtaasti selainsovellukset Edgellä, Microsoftin palvelut ja MS Office 365 ja sovelluskaupan sovellukset toimii ihan hyvin.

        Eli siis ongelmat ovat normaalisti nollassa.

        "Sillä että SINÄ haluat porukan vakioivan sovelluspinoaan ei ole mitään merkitystä, jos et halua neuvoa mielestäsi "vääränlaisia" kokoonpanoja käyttäviä niin älä neuvo mutta ÄLÄ MYÖSKÄÄN TULE SOTKEMAAN muuten asiallisia keskusteluja asenteellisella sonnallasi !"

        No jos minä neuvon kuinka ongelmat saadaan nollaan niin sehän on asiallista neuvomista. Älä itse tule sotkemaan muuten asiallisia keskusteluja virityksillä joista voi tulla ongelmia.

        Ja kun minä neuvon kuinka saadaan ongelmat pois ja jos sitten sotketaan koneet tekemällä päinvastoin niin sehän on sitten oma vika. Aina voi ostaa uuden tietokoneen, asentaa käyttöjärjestelmän uusiksi tai pitää vaikka turpansa kiinni.

        "Älä itse tule sotkemaan muuten asiallisia keskusteluja virityksillä joista voi tulla ongelmia."

        Ketjun aloittaja eli alkuperäinen kysyjä kysyi työpöydän vaihtamisesta Ubuntussa, monelta muulta on tullut asiallisia neuvoja ja ohjeita asiaan. SINÄ olet sotkenut ketjua asenteellisella sonnallasi.


      • Turpa_kiinni_urpo kirjoitti:

        "Älä itse tule sotkemaan muuten asiallisia keskusteluja virityksillä joista voi tulla ongelmia."

        Ketjun aloittaja eli alkuperäinen kysyjä kysyi työpöydän vaihtamisesta Ubuntussa, monelta muulta on tullut asiallisia neuvoja ja ohjeita asiaan. SINÄ olet sotkenut ketjua asenteellisella sonnallasi.

        Ketjun aloittaja kysyi, että onko siitä järkeä ja hyötyä niin Ubuntun tapauksessa EI OLE järkeä eikä hyötyä.

        Sen sijaan voi olla hyvinkin järkevää asentaa Debian virtuaalikoneeseen ja kokeilla sillä vaikka kaikki mahdolliset työpöydät mitä siihen on asennettu ja viritellä ikkunamanageria ja asetuksia, jos sitten vaikka joskus siirtyisi Ubuntusta käyttämään tätä.

        Toimivaa Ubuntua ei kannata käydä sotkemaan.


      • Affiliate-Julkaisia
        M-Kar kirjoitti:

        Ketjun aloittaja kysyi, että onko siitä järkeä ja hyötyä niin Ubuntun tapauksessa EI OLE järkeä eikä hyötyä.

        Sen sijaan voi olla hyvinkin järkevää asentaa Debian virtuaalikoneeseen ja kokeilla sillä vaikka kaikki mahdolliset työpöydät mitä siihen on asennettu ja viritellä ikkunamanageria ja asetuksia, jos sitten vaikka joskus siirtyisi Ubuntusta käyttämään tätä.

        Toimivaa Ubuntua ei kannata käydä sotkemaan.

        Työnnä se Debian virtuaalikone omaan persereikääsi, kun et paskaakaan näytä tietävän.


      • Mihin_olet_perehtynyt kirjoitti:

        Perustele tuo "vakioilla vaan" ja perusteluiksi kunnon FAKTOJA eikä mitään asenteellista lässytystä.

        Ubuntu LXDE-työpöydällä toimii ihan yhtähyvin kuin Unitylla, samoin muillakin vaihtoehtoisilla työpöydillä. Kokemusta on jo vuosia koska olen perehtynyt noihin vaihtoehtoisiinkin työpöytiin toisin kuin sinä.

        Sinä lässytät asenteellisia uskomuksiasi, muut kommentoivat vuosien kokemuksella.

        Fakta 4:

        Tietokoneohjelmat toimivat yleensä ongelmitta. Silloin jos joskus harvoin tulee virhetilanne niin silloin tehdään jotain sellaista mitä ei 99% ajasta tehdä. Yleisimmät käyttötapaukset kun on niin huolella testattu, että viat on löytyneet mutta sitten kun on jotain poikkeavaa tilannetta niin voi vikoja ilmetä.

        ---

        Eli, minä vähän niinkuin yritän minimoida riskejä kaikille mahdollisille virhetilanteille ja olen siinä hyvä. Olen asentanut tietokonejärjestelmiä jotka ovat toimineet vuosikausia ilman mitään mitään manuaalista huoltoa, ylläpitotoimia, ongelmia tai virhetilanteita.

        On kokemusta tietokoneasennuksist ajoita ei ole bootattu puoleentoista vuoteen tai jotka ovat toimineet täysin häiriöttä esim. neljä vuotta yhtä kyytiä.


      • ybernörtteilyksimeni
        M-Kar kirjoitti:

        Fakta 4:

        Tietokoneohjelmat toimivat yleensä ongelmitta. Silloin jos joskus harvoin tulee virhetilanne niin silloin tehdään jotain sellaista mitä ei 99% ajasta tehdä. Yleisimmät käyttötapaukset kun on niin huolella testattu, että viat on löytyneet mutta sitten kun on jotain poikkeavaa tilannetta niin voi vikoja ilmetä.

        ---

        Eli, minä vähän niinkuin yritän minimoida riskejä kaikille mahdollisille virhetilanteille ja olen siinä hyvä. Olen asentanut tietokonejärjestelmiä jotka ovat toimineet vuosikausia ilman mitään mitään manuaalista huoltoa, ylläpitotoimia, ongelmia tai virhetilanteita.

        On kokemusta tietokoneasennuksist ajoita ei ole bootattu puoleentoista vuoteen tai jotka ovat toimineet täysin häiriöttä esim. neljä vuotta yhtä kyytiä.

        Ketjun olisi kai tarkoitus käsitellä apua aloittelijalle työpöydän valintaan, sinä ehdotat Debian-virtuaalikonetta? Jos sinulla onkin teknistä taitoa, et osoita nyt juurikaan tilannetajua.


      • ybernörtteilyksimeni kirjoitti:

        Ketjun olisi kai tarkoitus käsitellä apua aloittelijalle työpöydän valintaan, sinä ehdotat Debian-virtuaalikonetta? Jos sinulla onkin teknistä taitoa, et osoita nyt juurikaan tilannetajua.

        Aloittajan viestissä luki näin:

        "Onko työpöydän vaihtaminen helppo toimenpide ja onko siinä yleensä mitään järkeä tai hyötyä"

        Eipä ole järkeä ja hyötyä Ubuntussa. Sen sijaan jos kiinnostaa tutustua eri työpöytiin niin Debian on siihen oikein hyvä.


      • Hanki_kokemusta
        M-Kar kirjoitti:

        Fakta 4:

        Tietokoneohjelmat toimivat yleensä ongelmitta. Silloin jos joskus harvoin tulee virhetilanne niin silloin tehdään jotain sellaista mitä ei 99% ajasta tehdä. Yleisimmät käyttötapaukset kun on niin huolella testattu, että viat on löytyneet mutta sitten kun on jotain poikkeavaa tilannetta niin voi vikoja ilmetä.

        ---

        Eli, minä vähän niinkuin yritän minimoida riskejä kaikille mahdollisille virhetilanteille ja olen siinä hyvä. Olen asentanut tietokonejärjestelmiä jotka ovat toimineet vuosikausia ilman mitään mitään manuaalista huoltoa, ylläpitotoimia, ongelmia tai virhetilanteita.

        On kokemusta tietokoneasennuksist ajoita ei ole bootattu puoleentoista vuoteen tai jotka ovat toimineet täysin häiriöttä esim. neljä vuotta yhtä kyytiä.

        "Eli, minä vähän niinkuin yritän minimoida riskejä kaikille mahdollisille virhetilanteille ja olen siinä hyvä."

        Olet todella aktiivinen urputtamaan asenteellista sontaasi mutta siihen se jääkin.

        Käytännössä havaittu 8 vuoden kokemuksella (Ubuntu 8.04 alkaen) että ne muutkin työpöydät toimivat Ubuntussa ongelmitta. Kokemusta omista koneista ja useilla tutuilla sama kokemus, osalla yhtä pitkältä ajalta ja osalla 10.04 tai 12.04 versioista alkaen. Ja kaikista Ubuntun lähteistä löytyvistä vaihtoehtoisista työpöydistä. Toimivat ongelmitta.

        Jos sinulla on noiden kanssa ongelmia niin herää kysymys että mitä olet niiden kanssa sekoillut ? Vai onko kyseessä vain luuloon perustuva kuvitelma ?


      • Hanki_kokemusta kirjoitti:

        "Eli, minä vähän niinkuin yritän minimoida riskejä kaikille mahdollisille virhetilanteille ja olen siinä hyvä."

        Olet todella aktiivinen urputtamaan asenteellista sontaasi mutta siihen se jääkin.

        Käytännössä havaittu 8 vuoden kokemuksella (Ubuntu 8.04 alkaen) että ne muutkin työpöydät toimivat Ubuntussa ongelmitta. Kokemusta omista koneista ja useilla tutuilla sama kokemus, osalla yhtä pitkältä ajalta ja osalla 10.04 tai 12.04 versioista alkaen. Ja kaikista Ubuntun lähteistä löytyvistä vaihtoehtoisista työpöydistä. Toimivat ongelmitta.

        Jos sinulla on noiden kanssa ongelmia niin herää kysymys että mitä olet niiden kanssa sekoillut ? Vai onko kyseessä vain luuloon perustuva kuvitelma ?

        Minähän sanoin, että minulla ei ole niitä ongelmia.

        Sen sijaan tässä just sanottiin, että muualla olisi jotain ongelmia: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14524102/ubuntun-tyopoyta#comment-86879536


      • vai-
        M-Kar kirjoitti:

        Aloittajan viestissä luki näin:

        "Onko työpöydän vaihtaminen helppo toimenpide ja onko siinä yleensä mitään järkeä tai hyötyä"

        Eipä ole järkeä ja hyötyä Ubuntussa. Sen sijaan jos kiinnostaa tutustua eri työpöytiin niin Debian on siihen oikein hyvä.

        Minusta siinä on järkeä, jos haluaa Ubuntun helpon asennettavuuden ja laajan laitetuen, eikä tykkää Unity-työpöydästä.


      • vai-

        Tuossa varsin asiallisen tuntuinen Debian vs. Ubuntu -vertailu:

        https://blog.udemy.com/debian-vs-ubuntu/

        Kumpaakaan ei julisteta paremmaksi, mutta ne ovat erilaisia: "Debian and Ubuntu are meant for different users. Ubuntu is aimed at inexperienced users new to Linux, while Debian is a minimalist, no-frills OS created for developers, tinkerers and open-source enthusiast. If you’ve never used Linux before, we recommend going with Ubuntu. If you’re already familiar with Linux, give Debian a shot – you won’t be disappointed."


      • vai- kirjoitti:

        Minusta siinä on järkeä, jos haluaa Ubuntun helpon asennettavuuden ja laajan laitetuen, eikä tykkää Unity-työpöydästä.

        Debian on käytännössä yhtä helppo asentaa. Se vaan kysyy detaljit tarkemmin.

        Oleellinen ero laiteyhteensopivuudessa on se, että Debianissa ei harrasteta suljettuja ajureita.

        Asian voi miettiä niinkin, että jos ei tykkää Unitystä niin miksi yleensäkään valitsee Ubuntua? Onhan sitä kuitenkin Android, CentOS/Red Hat Enterprise, ChromeOS, Mac OS, Windows jne. Luulisi nyt jossain olevan mieleinen työpöytä.

        Tietysti sekin asia pätee, että aina häviää. Valitsee mitä vaan niin aina häviää jossain, että sitä nyt pitää vaan itse määritellä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä.

        Ei sekään ole järkevää ottaa jotain ja sitten säätää kun kuitenkin menee hommat perseelleen kun pitää päivittää uudemmaksi. Että sitä kun valitsee jonkun niin siinä käytännössä kaikkea muutakin ja on normaalia, että ne eivät ole ihan ideaalisia aina. Kehityksestä kuitenkin vastaa sitä tuotetta/palvelua kehittävä firma ja sitä mennään aika pitkälti sen ehdoilla. Se ohjaa sitä kehitystä johonkin suuntaan ja jos jotain säätää ja räätälöi erilaiseksi niin siinä on vaivaa jokaisen isomman päivityksen yhteydessä, ja helposti joka kerralla kokoajan enemmän säätöä.

        Yhteisöllinen järjestelmä sopii paremmin muokkailluun kun muokkaillut saa vaivattomammin siihen käyttöjärjestelmään takaisin ja muiden käyttöön. Ei tarvitse sitä säätämistä tehdä sitten toistamiseen uudestaan.


      • hyvinsemenee
        M-Kar kirjoitti:

        Debian on käytännössä yhtä helppo asentaa. Se vaan kysyy detaljit tarkemmin.

        Oleellinen ero laiteyhteensopivuudessa on se, että Debianissa ei harrasteta suljettuja ajureita.

        Asian voi miettiä niinkin, että jos ei tykkää Unitystä niin miksi yleensäkään valitsee Ubuntua? Onhan sitä kuitenkin Android, CentOS/Red Hat Enterprise, ChromeOS, Mac OS, Windows jne. Luulisi nyt jossain olevan mieleinen työpöytä.

        Tietysti sekin asia pätee, että aina häviää. Valitsee mitä vaan niin aina häviää jossain, että sitä nyt pitää vaan itse määritellä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä.

        Ei sekään ole järkevää ottaa jotain ja sitten säätää kun kuitenkin menee hommat perseelleen kun pitää päivittää uudemmaksi. Että sitä kun valitsee jonkun niin siinä käytännössä kaikkea muutakin ja on normaalia, että ne eivät ole ihan ideaalisia aina. Kehityksestä kuitenkin vastaa sitä tuotetta/palvelua kehittävä firma ja sitä mennään aika pitkälti sen ehdoilla. Se ohjaa sitä kehitystä johonkin suuntaan ja jos jotain säätää ja räätälöi erilaiseksi niin siinä on vaivaa jokaisen isomman päivityksen yhteydessä, ja helposti joka kerralla kokoajan enemmän säätöä.

        Yhteisöllinen järjestelmä sopii paremmin muokkailluun kun muokkaillut saa vaivattomammin siihen käyttöjärjestelmään takaisin ja muiden käyttöön. Ei tarvitse sitä säätämistä tehdä sitten toistamiseen uudestaan.

        "Debian on käytännössä yhtä helppo asentaa. Se vaan kysyy detaljit tarkemmin."

        Käyttäjän kokeman "helppouden" yhtenä elementtinä on kuitenkin usein se, ettei yksityiskohtia pahemmin kysellä.

        "Oleellinen ero laiteyhteensopivuudessa on se, että Debianissa ei harrasteta suljettuja ajureita."

        Debianilla epäilemättä on omat syynsä siihen, mitä harrastaa ja mitä ei, mutta monia käyttäjiä silti kiinnostaa lähinnä se, toimiiko homma heittämällä vai joutuuko sen eteen tekemään työtä. Olen kokenut ja kuullut pelkästään hyvää Ubuntun laitetuesta.

        "Asian voi miettiä niinkin, että jos ei tykkää Unitystä niin miksi yleensäkään valitsee Ubuntua? Onhan sitä kuitenkin Android, CentOS/Red Hat Enterprise, ChromeOS, Mac OS, Windows jne. Luulisi nyt jossain olevan mieleinen työpöytä."

        Koska haluaa Linuxin? Tosin tuon kysymyksesi voisi uudelleenmuotoilla niin, että jos Unitystä ei tykkää, kannattaisiko valita jokin muu Ubuntu-variantti, esim. Xubuntu tai Kubuntu (ja vaihtoehtoja on paljon muitakin). Ehkä kannattaisikin. Toisaalta jos Unity-Ubuntu on jo asennettu ja haluaa siihen toisen työpöydän, en näe mitään estettä sellaisen asentamiselle. Et sinäkään mitään käytännössä merkitsevää estettä ole mielestäni kyennyt esittämään, vaan lähinnä akateemista pohdintaa siitä, miten softapino kannattaisi koota.

        "Tietysti sekin asia pätee, että aina häviää. Valitsee mitä vaan niin aina häviää jossain, että sitä nyt pitää vaan itse määritellä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä."

        Nyt aletaan olla asian ytimessä. Kaikkea hyvää ei saa samassa paketissa ja ominaisuuksilla tahtoo olla kääntöpuolensa.


      • hyvinsemenee kirjoitti:

        "Debian on käytännössä yhtä helppo asentaa. Se vaan kysyy detaljit tarkemmin."

        Käyttäjän kokeman "helppouden" yhtenä elementtinä on kuitenkin usein se, ettei yksityiskohtia pahemmin kysellä.

        "Oleellinen ero laiteyhteensopivuudessa on se, että Debianissa ei harrasteta suljettuja ajureita."

        Debianilla epäilemättä on omat syynsä siihen, mitä harrastaa ja mitä ei, mutta monia käyttäjiä silti kiinnostaa lähinnä se, toimiiko homma heittämällä vai joutuuko sen eteen tekemään työtä. Olen kokenut ja kuullut pelkästään hyvää Ubuntun laitetuesta.

        "Asian voi miettiä niinkin, että jos ei tykkää Unitystä niin miksi yleensäkään valitsee Ubuntua? Onhan sitä kuitenkin Android, CentOS/Red Hat Enterprise, ChromeOS, Mac OS, Windows jne. Luulisi nyt jossain olevan mieleinen työpöytä."

        Koska haluaa Linuxin? Tosin tuon kysymyksesi voisi uudelleenmuotoilla niin, että jos Unitystä ei tykkää, kannattaisiko valita jokin muu Ubuntu-variantti, esim. Xubuntu tai Kubuntu (ja vaihtoehtoja on paljon muitakin). Ehkä kannattaisikin. Toisaalta jos Unity-Ubuntu on jo asennettu ja haluaa siihen toisen työpöydän, en näe mitään estettä sellaisen asentamiselle. Et sinäkään mitään käytännössä merkitsevää estettä ole mielestäni kyennyt esittämään, vaan lähinnä akateemista pohdintaa siitä, miten softapino kannattaisi koota.

        "Tietysti sekin asia pätee, että aina häviää. Valitsee mitä vaan niin aina häviää jossain, että sitä nyt pitää vaan itse määritellä mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä."

        Nyt aletaan olla asian ytimessä. Kaikkea hyvää ei saa samassa paketissa ja ominaisuuksilla tahtoo olla kääntöpuolensa.

        "Käyttäjän kokeman "helppouden" yhtenä elementtinä on kuitenkin usein se, ettei yksityiskohtia pahemmin kysellä."

        Ei siinä mitään sellaista kysytä mikä ei PC-tekniikan perusteisiin kuulu, ja lähtökohtaisesti käyttöjärjestelmän asentajalla tuo tieto on. Puhutaan muutamasta sekunnista mitä menee muutaman kysymyksen vastaamiseen.

        "Debianilla epäilemättä on omat syynsä siihen, mitä harrastaa ja mitä ei, mutta monia käyttäjiä silti kiinnostaa lähinnä se, toimiiko homma heittämällä vai joutuuko sen eteen tekemään työtä. Olen kokenut ja kuullut pelkästään hyvää Ubuntun laitetuesta."

        Toimiihan se Debiankin heittämällä, kun on laitteet yhteensopivia sen kanssa. Kuten Ubuntulla.

        Ei laitteet ole automaattisesti yhteensopiva kaikkien mahdollisten käyttöjärjestelmien kanssa tai päinvastoin.

        Sellainen ero kyllä on, että Ubuntu tukee joitakin tietokonemalleja että toimii niissä mutta muilta osin kyse on siitä, että asentaja itse selvittää yhteensopivuuden ja vastaa siitä.

        Sehän ei ole mikään vika missään käyttöjärjestelmässä jos se ei satu toimimaan jossain laitteessa.

        "Tosin tuon kysymyksesi voisi uudelleenmuotoilla niin, että jos Unitystä ei tykkää, kannattaisiko valita jokin muu Ubuntu-variantti, esim. Xubuntu tai Kubuntu (ja vaihtoehtoja on paljon muitakin)."

        Mutta miksi Ubuntu kun siinä ei ole mitään olennaista asiaa paremmin? Debianissa sentään on oikeasti huolehdittu siitä, että koko pakettikokoelma on huolella testattu.

        "Et sinäkään mitään käytännössä merkitsevää estettä ole mielestäni kyennyt esittämään, vaan lähinnä akateemista pohdintaa siitä, miten softapino kannattaisi koota."

        Vaikka siksi että on paskemmin testattu.


      • Hanki_kokemusta
        M-Kar kirjoitti:

        Minähän sanoin, että minulla ei ole niitä ongelmia.

        Sen sijaan tässä just sanottiin, että muualla olisi jotain ongelmia: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14524102/ubuntun-tyopoyta#comment-86879536

        Sinulla ei ole ongelmia tai et ainakaan tunnusta niitä mutta oleko KOKEILLUT Ubuntun kanssa muita työpöytiä vai mihin perustuu väitteesi niiden ongelmista ? Hanki ensin oikeaa kokemusta Ubuntusta muilla työpöydillä ja JOS havaitset niissä jotain ongelmia niin jatka sitten lässytystäsi. Toistaiseksi lässytyksesi on pelkkää asentellista sontaa ilman mitään FAKTAA tai kunnollisia perusteita.


      • Hanki_kokemusta kirjoitti:

        Sinulla ei ole ongelmia tai et ainakaan tunnusta niitä mutta oleko KOKEILLUT Ubuntun kanssa muita työpöytiä vai mihin perustuu väitteesi niiden ongelmista ? Hanki ensin oikeaa kokemusta Ubuntusta muilla työpöydillä ja JOS havaitset niissä jotain ongelmia niin jatka sitten lässytystäsi. Toistaiseksi lässytyksesi on pelkkää asentellista sontaa ilman mitään FAKTAA tai kunnollisia perusteita.

        "Sinulla ei ole ongelmia tai et ainakaan tunnusta niitä mutta oleko KOKEILLUT Ubuntun kanssa muita työpöytiä vai mihin perustuu väitteesi niiden ongelmista ?"

        Itseasiassa näiden harrastusprojektien sivuilla usein kerrotaan, että tukea ei ole kuin 18kk, 3v tms. eikä täydet 5v, eli tukitaso on heikompi.

        Jo siinä on perustellusti "ongelma" kun käyttöjärjestelmän joutuu päivittämään ennenaikaisesti uudempaan.


      • Hanki_kokemusta
        M-Kar kirjoitti:

        "Sinulla ei ole ongelmia tai et ainakaan tunnusta niitä mutta oleko KOKEILLUT Ubuntun kanssa muita työpöytiä vai mihin perustuu väitteesi niiden ongelmista ?"

        Itseasiassa näiden harrastusprojektien sivuilla usein kerrotaan, että tukea ei ole kuin 18kk, 3v tms. eikä täydet 5v, eli tukitaso on heikompi.

        Jo siinä on perustellusti "ongelma" kun käyttöjärjestelmän joutuu päivittämään ennenaikaisesti uudempaan.

        "Itseasiassa näiden harrastusprojektien sivuilla usein kerrotaan, että tukea ei ole kuin 18kk, 3v tms. eikä täydet 5v, eli tukitaso on heikompi."

        Kerrohan missä Ubuntun (eli siis Canonicalin) sivulla kerrotaan että Ubuntu 16.04:ään asenntulla LXDE-työpöydällä on lyhyempi tuki kuin sillä 16.04:llä muuten tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön.

        Koita nyt keksiä OIKEITA perusteluja tuon lässytyksesi sijaan. Ja löytyykö sitä omakohtaista KOKEMUSTA muiden työpöytien muka huonommasta toimivuudesta Ubuntussa vai meinaatko jatkaa asenteellista arvailuasi ? Oikeaa Faktaa kiitos.


      • Hanki_kokemusta kirjoitti:

        "Itseasiassa näiden harrastusprojektien sivuilla usein kerrotaan, että tukea ei ole kuin 18kk, 3v tms. eikä täydet 5v, eli tukitaso on heikompi."

        Kerrohan missä Ubuntun (eli siis Canonicalin) sivulla kerrotaan että Ubuntu 16.04:ään asenntulla LXDE-työpöydällä on lyhyempi tuki kuin sillä 16.04:llä muuten tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön.

        Koita nyt keksiä OIKEITA perusteluja tuon lässytyksesi sijaan. Ja löytyykö sitä omakohtaista KOKEMUSTA muiden työpöytien muka huonommasta toimivuudesta Ubuntussa vai meinaatko jatkaa asenteellista arvailuasi ? Oikeaa Faktaa kiitos.

        "Kerrohan missä Ubuntun (eli siis Canonicalin) sivulla kerrotaan että Ubuntu 16.04:ään asenntulla LXDE-työpöydällä on lyhyempi tuki kuin sillä 16.04:llä muuten tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Lubuntulla kolme vuotta: https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu/LTS

        Vakio Ubuntu LTS:llä 5v: https://www.ubuntu.com/info/release-end-of-life

        "tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Siis kaikki roina siinä LXDE:ssä saa sen 3v. Tosin joku kerneli tai muu matalamman tason palikka mikä on Canonicalin tukema saa sen 5v mutta Lubuntu härpäkkeet siinä päällä ei.

        Selkeästi 2v huonompi.


      • Rollari.ainoa
        M-Kar kirjoitti:

        "Kerrohan missä Ubuntun (eli siis Canonicalin) sivulla kerrotaan että Ubuntu 16.04:ään asenntulla LXDE-työpöydällä on lyhyempi tuki kuin sillä 16.04:llä muuten tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Lubuntulla kolme vuotta: https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu/LTS

        Vakio Ubuntu LTS:llä 5v: https://www.ubuntu.com/info/release-end-of-life

        "tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Siis kaikki roina siinä LXDE:ssä saa sen 3v. Tosin joku kerneli tai muu matalamman tason palikka mikä on Canonicalin tukema saa sen 5v mutta Lubuntu härpäkkeet siinä päällä ei.

        Selkeästi 2v huonompi.

        Jos todellakin pitkää tukea haluaa niin silloin ainoa vaihtoehto on rolling-tyyppiset jakelut kuten vaikkapa Arch. Muut ovat auttamattomasti huonompia (esim. Ubuntu vain 5 vuotta).


      • Rollari.ainoa kirjoitti:

        Jos todellakin pitkää tukea haluaa niin silloin ainoa vaihtoehto on rolling-tyyppiset jakelut kuten vaikkapa Arch. Muut ovat auttamattomasti huonompia (esim. Ubuntu vain 5 vuotta).

        Rollarin tuki loppuu tavallaan seuraavaan päivitykseen. Sen jälkeen voikin olla paskana.

        Jos haluaa pitkää tukea niin, että homma myös TOIMII niin sitten on HP UX, Red Hat Enterprise, Solaris, Suse jne. joita tuetaan jotain 13v.

        CentOS:n saa sitten maksutta ja sen julkaisuissa ollut tukea 10v.


      • turha.tehdä.ongelmaa
        M-Kar kirjoitti:

        "Kerrohan missä Ubuntun (eli siis Canonicalin) sivulla kerrotaan että Ubuntu 16.04:ään asenntulla LXDE-työpöydällä on lyhyempi tuki kuin sillä 16.04:llä muuten tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Lubuntulla kolme vuotta: https://help.ubuntu.com/community/Lubuntu/GetLubuntu/LTS

        Vakio Ubuntu LTS:llä 5v: https://www.ubuntu.com/info/release-end-of-life

        "tai missä siellä kerrotaan että 16.04:n tuki lyhenee jos siihen asentaa Ubuntun pakettivarastosta vaikka LXDE-työpöytäympäristön."

        Siis kaikki roina siinä LXDE:ssä saa sen 3v. Tosin joku kerneli tai muu matalamman tason palikka mikä on Canonicalin tukema saa sen 5v mutta Lubuntu härpäkkeet siinä päällä ei.

        Selkeästi 2v huonompi.

        Ubuntussa ideana on, että käyttäjä tekee silloin tällöin versiopäivityksen uuteen Ubuntu-versioon, jolloin tuki jatkuu. Tätä voi tehdä tiheämmin (normiversiot) tai harvemmin (LTS). Työpöydät ja muut voi päivittää siihen päälle.


      • turha.tehdä.ongelmaa kirjoitti:

        Ubuntussa ideana on, että käyttäjä tekee silloin tällöin versiopäivityksen uuteen Ubuntu-versioon, jolloin tuki jatkuu. Tätä voi tehdä tiheämmin (normiversiot) tai harvemmin (LTS). Työpöydät ja muut voi päivittää siihen päälle.

        Olet ymmärtänyt väärin.

        Ne LTS versiot on tarkoitettu ns. normi käyttöön.

        Ne välimallit sitten lähinnä ohjelmistokehittäjille. Tämä siinä on se idea. Vastaavaa mallia on muillakin.

        Niiden käyttöjärjestelmien tuen kesto kertoo jotain, kun pitäisi huomioida myös se että toimii kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla. Ei se kuluttajalle sovi jos ei edes sitä lain edellyttämää tuen tasoa voida tarjota.


      • turha.tehdä.ongelmaa
        M-Kar kirjoitti:

        Olet ymmärtänyt väärin.

        Ne LTS versiot on tarkoitettu ns. normi käyttöön.

        Ne välimallit sitten lähinnä ohjelmistokehittäjille. Tämä siinä on se idea. Vastaavaa mallia on muillakin.

        Niiden käyttöjärjestelmien tuen kesto kertoo jotain, kun pitäisi huomioida myös se että toimii kuluttajansuojalain edellyttämällä tavalla. Ei se kuluttajalle sovi jos ei edes sitä lain edellyttämää tuen tasoa voida tarjota.

        Ubuntun normiversiot ovat täysin sopivia peruskäyttäjille ja LTS niille, jotka syystä tai toisesta haluavat harvempaa päivitystahtia. Jos käyttää normiversiota, aina ei ole pakko edes puolivuosittain päivittää uuteen versioon, vaan vanhalla voi mennä pitemmän aikaa ja päivittää myöhemmin. Itselläni on LTS 14.04 käytössä, eikä ole mitään kiirettä päivitää seuraavaan LTS-versioon. Toki aikomus on se kuitenkin jossain vaiheessa tehdä. Olipa kyseessä normi tai LTS, ihan ensimmäisten joukossa ei ehkä silti kannata päivittää, alkuvaiheessa bugeja voi olla tavallista runsaammin.

        Offtopic: Kuluttajansuojaa, sanoi Microsoft kun Windows 10 -päivityksiä asensi.


      • turha.tehdä.ongelmaa kirjoitti:

        Ubuntun normiversiot ovat täysin sopivia peruskäyttäjille ja LTS niille, jotka syystä tai toisesta haluavat harvempaa päivitystahtia. Jos käyttää normiversiota, aina ei ole pakko edes puolivuosittain päivittää uuteen versioon, vaan vanhalla voi mennä pitemmän aikaa ja päivittää myöhemmin. Itselläni on LTS 14.04 käytössä, eikä ole mitään kiirettä päivitää seuraavaan LTS-versioon. Toki aikomus on se kuitenkin jossain vaiheessa tehdä. Olipa kyseessä normi tai LTS, ihan ensimmäisten joukossa ei ehkä silti kannata päivittää, alkuvaiheessa bugeja voi olla tavallista runsaammin.

        Offtopic: Kuluttajansuojaa, sanoi Microsoft kun Windows 10 -päivityksiä asensi.

        "Ubuntun normiversiot ovat täysin sopivia peruskäyttäjille ja LTS niille, jotka syystä tai toisesta haluavat harvempaa päivitystahtia."

        Jos käyttöjärjestelmäversion tuki on vain 9kk niin sen kanssa ei onnistu mitenkään myyjä varmistamaan, että homma toimii 2v myyntihetkestä. Eli ei ole kelvollinen. Canonical vielä selvästi sanoo, että juurikin LTS versiot ovat paremmin testattuja.

        " Olipa kyseessä normi tai LTS"

        LTS on se normiversio. Ne 9kk tuetut ovat kehittäjille.

        "Offtopic: Kuluttajansuojaa, sanoi Microsoft kun Windows 10 -päivityksiä asensi."

        Windows 10 tietokoneissa kuluttajansuoja toimii kyllä. Microsoft tekee yhteistyötä niiden valmistajien kanssa jotka myyvät Windows 10:llä tietokonetta, ja kyllä ne pidetään toimivana vähintään sen 4v. Sen verran joutuvat raahaamaan vanhoja laiteyhteensopivuustukia mukana vaikka kuinka päivittäisivät.

        Tietystikään tämä ei välttämättä päde niille ketkä itse päivittävät Windows 10:ä johonkin vanhoihin koneisiin.

        Sen sijaan kukaan laitevalmistaja ei myy millään Archilla tai vastaavalla rolling releasea, että sieltä niinkuin puuttuu se yhteistyökuvio että käyttöjärjestelmä toimisi jossain tietyssä laitemallissa varmasti.


      • turha.tehdä.ongelmaa
        M-Kar kirjoitti:

        "Ubuntun normiversiot ovat täysin sopivia peruskäyttäjille ja LTS niille, jotka syystä tai toisesta haluavat harvempaa päivitystahtia."

        Jos käyttöjärjestelmäversion tuki on vain 9kk niin sen kanssa ei onnistu mitenkään myyjä varmistamaan, että homma toimii 2v myyntihetkestä. Eli ei ole kelvollinen. Canonical vielä selvästi sanoo, että juurikin LTS versiot ovat paremmin testattuja.

        " Olipa kyseessä normi tai LTS"

        LTS on se normiversio. Ne 9kk tuetut ovat kehittäjille.

        "Offtopic: Kuluttajansuojaa, sanoi Microsoft kun Windows 10 -päivityksiä asensi."

        Windows 10 tietokoneissa kuluttajansuoja toimii kyllä. Microsoft tekee yhteistyötä niiden valmistajien kanssa jotka myyvät Windows 10:llä tietokonetta, ja kyllä ne pidetään toimivana vähintään sen 4v. Sen verran joutuvat raahaamaan vanhoja laiteyhteensopivuustukia mukana vaikka kuinka päivittäisivät.

        Tietystikään tämä ei välttämättä päde niille ketkä itse päivittävät Windows 10:ä johonkin vanhoihin koneisiin.

        Sen sijaan kukaan laitevalmistaja ei myy millään Archilla tai vastaavalla rolling releasea, että sieltä niinkuin puuttuu se yhteistyökuvio että käyttöjärjestelmä toimisi jossain tietyssä laitemallissa varmasti.

        Kun Ubuntun normiversion asentaa, sen tuki ulottuu kyllä huomattavasti 9kk kauemmas, mutta välillä joutuu tekemään tavallista isomman päivityksen dist-upgraden. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. On sinun itse keksimäsi vaatimus, että Canonicalin pitäisi tukea jotain tiettyä versionumeroa vähintään kaksi vuotta, jotta tuote olisi "kelvollinen".

        Päivityksiä on eri laajuisia ja on jossain määrin tulkintakysymys, mihin uuden tuotteen tai uuden version raja vedetään, ja milloin on kyse vanhan version parantelusta. Windowsissa versionumero pysyy pitempään samana, mutta firmalla on tapana julkaista laajoja Service Pack -päivityksiä.


      • turha.tehdä.ongelmaa kirjoitti:

        Kun Ubuntun normiversion asentaa, sen tuki ulottuu kyllä huomattavasti 9kk kauemmas, mutta välillä joutuu tekemään tavallista isomman päivityksen dist-upgraden. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. On sinun itse keksimäsi vaatimus, että Canonicalin pitäisi tukea jotain tiettyä versionumeroa vähintään kaksi vuotta, jotta tuote olisi "kelvollinen".

        Päivityksiä on eri laajuisia ja on jossain määrin tulkintakysymys, mihin uuden tuotteen tai uuden version raja vedetään, ja milloin on kyse vanhan version parantelusta. Windowsissa versionumero pysyy pitempään samana, mutta firmalla on tapana julkaista laajoja Service Pack -päivityksiä.

        "Kun Ubuntun normiversion asentaa, sen tuki ulottuu kyllä huomattavasti 9kk kauemmas, mutta välillä joutuu tekemään tavallista isomman päivityksen dist-upgraden."

        Siis Ubuntun versionumero ei käytännössä saa päivittyä esim. Ubuntu 16.10 - 17.04. Tuossahan muuttuu yhteensopivuuksia niin että on järkyttävä riski rikkoutumiselle.

        "On sinun itse keksimäsi vaatimus, että Canonicalin pitäisi tukea jotain tiettyä versionumeroa vähintään kaksi vuotta, jotta tuote olisi "kelvollinen". "

        Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa myydystä tuotteesta. Käyttöjärjestelmä ei ole kelvollinen kuluttajatuotteeseen jos se ei toimi jokseenkin ongelmitta vähintään 2v myyntihetkestä.

        "Päivityksiä on eri laajuisia ja on jossain määrin tulkintakysymys, mihin uuden tuotteen tai uuden version raja vedetään, ja milloin on kyse vanhan version parantelusta."

        Vaikka siihen, että komponentin versiosta nönnönnöö riippuva asia ei mene rikki tai toimi eri tavalla komponentin päivittyessä.

        "Windowsissa versionumero pysyy pitempään samana, mutta firmalla on tapana julkaista laajoja Service Pack -päivityksiä. "

        Oli tapana. Ja näissä service packeissä muuten oli 2v tuettuna se versio käyttöjärjestelmästä missä service packia ei oltu asennettuna. Tällä tavalla voitiin huolehtia siitä, että Windowsilla myydyt tietokoneet olivat kuluttajansuojalain mukaisia ja toimivat vähintään sen 2v myyntihetkestä. Sitten oli ihan hyväksyttävää, että tuli vähän enemmän asenneltavaa ja säädettävää kun päivitetään service pack, sille yhteensopivat ajurit ja jne.

        Homma muuttui Windows 10:ssä kun siitä tuli rolling release. Se ei enää ole tuote vaan palvelu, ja tuossa nähtävästi tehdään yhteistyötä laitevalmistajien kanssa että voivat varmistaa yhteensopivuuden laitteiston kanssa Windowsin päivittyessä. Myyjä sitten vastaa viimekädessä siitä, että Windows 10:llä myydyt tietokoneet toimivat kuten kuluttajansuoja edellyttää.

        Toki jos esiasennettuna ostaa Ubuntu 16.10:n niin kyllä siinä on silloin laitevalmistaja joutunut tekemään yhteistyötä Canonicalin kanssa, että siihen voi asentaa 17.04, 17.10 ja 18.04 versiot ja kaikki luvatut ominaisuudet ja ne joiden olettaisikin toimivan, toimivat kaiken aikaa. Helposti joutuu tekemään rajauksia minkä luvataan toimivan.


      • turha.tehdä.ongelmaa
        M-Kar kirjoitti:

        "Kun Ubuntun normiversion asentaa, sen tuki ulottuu kyllä huomattavasti 9kk kauemmas, mutta välillä joutuu tekemään tavallista isomman päivityksen dist-upgraden."

        Siis Ubuntun versionumero ei käytännössä saa päivittyä esim. Ubuntu 16.10 - 17.04. Tuossahan muuttuu yhteensopivuuksia niin että on järkyttävä riski rikkoutumiselle.

        "On sinun itse keksimäsi vaatimus, että Canonicalin pitäisi tukea jotain tiettyä versionumeroa vähintään kaksi vuotta, jotta tuote olisi "kelvollinen". "

        Kuluttajansuojalain mukaan myyjä vastaa myydystä tuotteesta. Käyttöjärjestelmä ei ole kelvollinen kuluttajatuotteeseen jos se ei toimi jokseenkin ongelmitta vähintään 2v myyntihetkestä.

        "Päivityksiä on eri laajuisia ja on jossain määrin tulkintakysymys, mihin uuden tuotteen tai uuden version raja vedetään, ja milloin on kyse vanhan version parantelusta."

        Vaikka siihen, että komponentin versiosta nönnönnöö riippuva asia ei mene rikki tai toimi eri tavalla komponentin päivittyessä.

        "Windowsissa versionumero pysyy pitempään samana, mutta firmalla on tapana julkaista laajoja Service Pack -päivityksiä. "

        Oli tapana. Ja näissä service packeissä muuten oli 2v tuettuna se versio käyttöjärjestelmästä missä service packia ei oltu asennettuna. Tällä tavalla voitiin huolehtia siitä, että Windowsilla myydyt tietokoneet olivat kuluttajansuojalain mukaisia ja toimivat vähintään sen 2v myyntihetkestä. Sitten oli ihan hyväksyttävää, että tuli vähän enemmän asenneltavaa ja säädettävää kun päivitetään service pack, sille yhteensopivat ajurit ja jne.

        Homma muuttui Windows 10:ssä kun siitä tuli rolling release. Se ei enää ole tuote vaan palvelu, ja tuossa nähtävästi tehdään yhteistyötä laitevalmistajien kanssa että voivat varmistaa yhteensopivuuden laitteiston kanssa Windowsin päivittyessä. Myyjä sitten vastaa viimekädessä siitä, että Windows 10:llä myydyt tietokoneet toimivat kuten kuluttajansuoja edellyttää.

        Toki jos esiasennettuna ostaa Ubuntu 16.10:n niin kyllä siinä on silloin laitevalmistaja joutunut tekemään yhteistyötä Canonicalin kanssa, että siihen voi asentaa 17.04, 17.10 ja 18.04 versiot ja kaikki luvatut ominaisuudet ja ne joiden olettaisikin toimivan, toimivat kaiken aikaa. Helposti joutuu tekemään rajauksia minkä luvataan toimivan.

        "Homma muuttui Windows 10:ssä kun siitä tuli rolling release. Se ei enää ole tuote vaan palvelu, ja tuossa nähtävästi tehdään yhteistyötä laitevalmistajien kanssa että voivat varmistaa yhteensopivuuden laitteiston kanssa Windowsin päivittyessä. Myyjä sitten vastaa viimekädessä siitä, että Windows 10:llä myydyt tietokoneet toimivat kuten kuluttajansuoja edellyttää."

        Ubuntun voi mielestäni myös ajatella rolling releasena, siis nimenomaan normiversioiden osalta, koska päivityssykli on niin tiheä. LTS:t ovat sitten perinteisempiä releaseja. Eiköhän Windows 10:stä tule myös erilaisia alaversioita ajan mittaan, vaikka niin sanotusti sama tuote onkin kysymyksessä. En ihan jaksa uskoa, että nykyinen Windows 10 otettaisiin vielä vuosien päästä pohjaksi ja asennettaisiin kaikki päivitykset siihen päälle.

        Aina kun päivitetään jotain, voi jotain myös mennä rikki. Hyvinhän nuo Ubuntut ovat asentuneet ja päivittyneet. Ongelmia on odotettavissa lähinnä silloin, jos rauta on kovin uutta, kovin vanhaa tai kovin harvinaista. Edes Microsoftin resursseilla ja verkostoilla ei voi taata sitä, ettei päivitys riko mitään jollain tietyllä softa- ja rautakombinaatiolla, vaikka laajaa testausta varmasti tehdäänkin.


      • turha.tehdä.ongelmaa kirjoitti:

        "Homma muuttui Windows 10:ssä kun siitä tuli rolling release. Se ei enää ole tuote vaan palvelu, ja tuossa nähtävästi tehdään yhteistyötä laitevalmistajien kanssa että voivat varmistaa yhteensopivuuden laitteiston kanssa Windowsin päivittyessä. Myyjä sitten vastaa viimekädessä siitä, että Windows 10:llä myydyt tietokoneet toimivat kuten kuluttajansuoja edellyttää."

        Ubuntun voi mielestäni myös ajatella rolling releasena, siis nimenomaan normiversioiden osalta, koska päivityssykli on niin tiheä. LTS:t ovat sitten perinteisempiä releaseja. Eiköhän Windows 10:stä tule myös erilaisia alaversioita ajan mittaan, vaikka niin sanotusti sama tuote onkin kysymyksessä. En ihan jaksa uskoa, että nykyinen Windows 10 otettaisiin vielä vuosien päästä pohjaksi ja asennettaisiin kaikki päivitykset siihen päälle.

        Aina kun päivitetään jotain, voi jotain myös mennä rikki. Hyvinhän nuo Ubuntut ovat asentuneet ja päivittyneet. Ongelmia on odotettavissa lähinnä silloin, jos rauta on kovin uutta, kovin vanhaa tai kovin harvinaista. Edes Microsoftin resursseilla ja verkostoilla ei voi taata sitä, ettei päivitys riko mitään jollain tietyllä softa- ja rautakombinaatiolla, vaikka laajaa testausta varmasti tehdäänkin.

        "Ubuntun voi mielestäni myös ajatella rolling releasena, siis nimenomaan normiversioiden osalta, koska päivityssykli on niin tiheä."

        Ja ~kukaan ei lupaa sen toimivan rikkoutumatta. Todennäköisesti Ubuntu puhelimissa ja vastaavissa homma toimii juurikin näin, ja sellaisella rajauksella että sovellukset on HTML5:sta tai sitten näitä Canonicalin tukemia.

        "Eiköhän Windows 10:stä tule myös erilaisia alaversioita ajan mittaan, vaikka niin sanotusti sama tuote onkin kysymyksessä. En ihan jaksa uskoa, että nykyinen Windows 10 otettaisiin vielä vuosien päästä pohjaksi ja asennettaisiin kaikki päivitykset siihen päälle."

        Siis Windows 10:stä on Ubuntun tapaan kaksi haaraa: LTSB ja sitten se nopeasti päivittyvä. LTSB on 10v stabiili ja se tulee 3v välein, ja sen saa vain Enterprise versiossa. Sitten tuo nopeast ipäivittyvä päivittyy pari kertaa vuodessa kuten Ubuntu. Home versiossa vieläpä forcella. Pelivaraa korkeintaan saman verran kuin Ubuntulla.

        Miten Windows 10 sitten onnistuu homman hoitamaan on se, että niillä kaiketi on joku käytäntö, että kun ajuri otetaan Windows 10:n mukaan tai on joku laiterajapinta niin se pysyy N vuotta vähintään. Varmaan seuraavat jotenkin kaikkia yhteistyökumppaneiden Windows 10 laitteita mitä myydään, että on vähintään se N vuotta.

        Eli jos itse asentelee johonkin koneen raatoon, päivittelee vanhaa Windowsia tai itse kasailtuun koneeseen Windows 10:ä niin voi periaatteessa olla enemmän riskiä Windows 10:n päivityksissä laiteyhteensopivuuksissa. Sovellusten kanssa on helppoa, sillä niillä rajapinnoilla on luvatut elinkaaret.

        "Edes Microsoftin resursseilla ja verkostoilla ei voi taata sitä, ettei päivitys riko mitään jollain tietyllä softa- ja rautakombinaatiolla, vaikka laajaa testausta varmasti tehdäänkin."

        Ei niitä oikein softa kiinnosta. Ne tarjoavat sovelluksille rajapinnat jota pitävät luvatun aikaa vakaina ja se on sitten sovellusvalmistajien homma katkoa riippuvuudet, jotta Windows voi päivittyä sovelluksen rikkoutumatta.

        Rauta varmaan kiinnostaa mutta tuskin yrittävät edes kaikkea mahdollista testata. Joku käytäntö varmaan, että kyttäävät yhteistyökummpaneiden ja volyymi OEM:ia ostavia valmistajia ja niille sitten minimimäärä vuosia mitä pitää olla toimiva.

        Kuluttajansuojalaissa se juttu, että homma kyllä saa rusahtaa 2v kuluttua rikki mutta pitää olla korjattavissa 4v. Eli Windows 10:llä myytyjen laitteiden ajurit pitäisi saada asennettua vähintään 4v myyntihetkestä.

        Voi siellä joskus jotain harmia olla mutta niin Windowsin kuin Ubuntun tapauksessa tosiaankin asia kiinnostaa Microsoftia, laitevalmistajaa ja myyjää. Rollarin tapauksessa toimivuus pitää olla jotenkin varmistettu. Se ei toimi, että päivitellään vaan ja oletetaan että "ehkä toimii".


    • perustietoa

      Työpöytiä voi olla useitakin rinnakkain, jolloin sisäänkirjautumisen yhteydessä valitaan mikä otetaan käyttöön. Asentaminen tapahtuu tyypillisesti asentamalla yksi ns. metapaketti, joka imaisee mukanaan koko joukon muita paketteja. Esim. Xfce-työpöytä asennetaan komentoriviltä komennolla "sudo apt-get install xfce4" (tai voi asentaa saman xfce4-paketin jollain muulla työkalulla). Sitten vain kirjautua ulos ja valita työpöytä.

      Ohjetta:
      http://askubuntu.com/questions/116602/how-to-install-xfce-desktop-environment

      Hyöty riippuu siitä mitä haluaa. Itse en tykkää Unitystä ollenkaan, Gnome2 oli suosikkini silloin kun sitä vielä tuettiin, nyt olen käyttänyt Xfce:tä joka ei ole ihan yhtä hyvä mutta ainakin Unityä selkeämpi. KDE:llä on myös oma laaja kannattajakuntansa. Työpöytien ulkoasua pääsee katsomaan ihan Googlen kuvahaullakin laittamalla työpöydän nimen hakusanaksi. Makuasioita pitkälti.

    • gnome-panel

      Makuasia, kuka mitä työpöytää haluaa käyttää. Toki vanhemmissa koneissa Ubuntu-asennus voi olla liian raskas ja silloin sen sijaan kannattaa asentaa suoraan Ubuntu Mate, Xubuntu tai Lubuntu (kevein).

      Jos haluaa kokeilla Ubuntussa muuta kuin unitya, niin Gnome Classic työpöytä ei ainakaan bloattaa asennusta, (sama tiedostomanageri nautilus ja muu ohjelmisto, muut työpöydät tuo omat managerinsa ja ohjelmistonsa mm toimisto-ohjelmistonsa ja eri ohjelmistot näkyy muistaakseni sekaisin menuissa).

      Gnome Classicin (Mate-tyyppinen perinteinen Gnome, eri asia kuin nykyinen Ubuntu Gnome mikä on minusta sekava) saa asennettua päätekomennolla
      sudo apt-get install gnome-panel
      Tämän jälkeen kirjaudu ulos, ja tee työpöydän valinta login-ruudun logoa klikkaamalla ja valitsemalla Ubuntu (=Unity) tai Gnome Flashback (Metacity) =Gnome Classic kevyempi versio (kun (Compiz) =raskas versio)) ja kirjaudu sisään.
      Gnome Classicissa pikakäynnistimet tehdään vetämällä ohjelmat menusta yläpalkkiin (-> käynnistin) kun unityssa ne tulee sivupalkkiin (unity-käynnistin-hissi). Itse käytän tätä, tämä on vähän nopeampi kuin unity ja minusta miellyttävämpi käyttää, oli varsinkin 12.04-aikaan kun unityssa ikkunoiden valikkopaneeli oli ruudun yläreunassa, mikä oli tosi kökkö ratkaisu.

    • pyjysäys

      Joo mullakin oli eka autona LADA ja on vielläkin ... kannattasko mun kokeilla muita merkkejä?
      Ooon kuullu et niissä "pissapoika"kin toimii sähköllä ja akkunat nousee ylös ilman veivaamista?
      Pitäs varmaan saada PALJON koulutusta ennenkuin tällänen LADA kuski oppis ajelemaan muilla MERKEILLÄ?
      Onkos muissa merkeissä TÖÖTIN paikka ratin keskellä vai onko piilotettu hankalan valikokon..... taaaaaa....

      • Puke_

        Ton tasosen humoristin ei kannata vaihtaa ladaa muuhun.


    • juupeli___

      Paljon sai väittelyä tämä aikaiseksi mutta toistaiseksi aion pysyä silti vielä unityssä toistaiseksi, on nimittäin ainoa kone tällä hetkellä ja en lähde riskeeraamaan mitenkään. Kiitti vaivannäöstä vastaajille.

      • Koita sitä virtualboxia.. löytyy sovellusvalikoimasta. Se on riskitön ja Debianin kun asentaa siihen niin voi testaillaa varmaan kymmentä eri työpöytää helposti.


      • ymmärrettävää

        Kyllähän Unityn kanssakin pärjää, vaikkei siitä tykkäisikään, etenkin jos käyttö on aika peruskäyttöä kuten nettiselainta. Aina tietysti varmempi pysyä mahdollisimman vakiossa ja testatussa kokoonpanossa, vaikka muutoksiin liittyvät riskit mielestäni nousivat turhankin pintaan tässä ketjussa. Ehkä jossain toisessa tilanteessa tai toisella koneella voit kokeillakin eri työpöytiä, sait ainakin vähän suuntaviivoja millaisia mahdollisuuksia on tarjolla.


      • justjoooo_
        ymmärrettävää kirjoitti:

        Kyllähän Unityn kanssakin pärjää, vaikkei siitä tykkäisikään, etenkin jos käyttö on aika peruskäyttöä kuten nettiselainta. Aina tietysti varmempi pysyä mahdollisimman vakiossa ja testatussa kokoonpanossa, vaikka muutoksiin liittyvät riskit mielestäni nousivat turhankin pintaan tässä ketjussa. Ehkä jossain toisessa tilanteessa tai toisella koneella voit kokeillakin eri työpöytiä, sait ainakin vähän suuntaviivoja millaisia mahdollisuuksia on tarjolla.

        "Kyllähän Unityn kanssakin pärjää, vaikkei siitä tykkäisikään, etenkin jos käyttö on aika peruskäyttöä kuten nettiselainta."

        Unity näkynyt käyttöliittymänä itseajavassa autossa ja näkyi olevan myös Teslan insinööreillä, kun testasivat itseajavaa Teslaansa... On Unityä näkynyt NASA:n tietokoneissa ja sun muissa vaativaa työtä tekevien näytöillä...


      • jooopa
        justjoooo_ kirjoitti:

        "Kyllähän Unityn kanssakin pärjää, vaikkei siitä tykkäisikään, etenkin jos käyttö on aika peruskäyttöä kuten nettiselainta."

        Unity näkynyt käyttöliittymänä itseajavassa autossa ja näkyi olevan myös Teslan insinööreillä, kun testasivat itseajavaa Teslaansa... On Unityä näkynyt NASA:n tietokoneissa ja sun muissa vaativaa työtä tekevien näytöillä...

        Mikäpä ettei, varmaan Unity voi olla tehokas työpöytä sellaisen käsissä, joka sitä osaa ja haluaa käyttää. Mieltymyksiä on kuitenkin erilaisia.


    • Olipas pitkä kinastelu. Komento sudo apt-get install lxde
      antoi itselle tällaisen listan:

      Luetaan pakettiluetteloita... Valmis
      Muodostetaan riippuvuussuhteiden puu
      Luetaan tilatiedot... Valmis
      The following additional packages will be installed:
      alsamixergui clipit esound-common galculator gksu gnome-icon-theme-symbolic
      gnome-mplayer gnome-system-tools gpicview gtk2-engines javascript-common
      leafpad libappindicator1 libaudiofile1 libbonoboui2-0 libbonoboui2-common
      libdirectfb-1.2-9 libdiscid0 libesd0 libfltk1.1 libfm-data libfm-extra4
      libfm-gtk-data libfm-gtk4 libfm-modules libfm4 libgda-5.0-4
      libgda-5.0-common libgksu2-0 libglade2-0 libgmlib1 libgmtk1 libgmtk1-data
      libgnome2-0 libgnome2-bin libgnomecanvas2-0 libgnomecanvas2-common
      libgnomeui-0 libgnomeui-common libimlib2 libindicator7 libjpeg-progs
      libjpeg9 libjs-jquery libkeybinder0 libmenu-cache-bin libmenu-cache3
      libmusicbrainz3-6v5 libobrender32 libobt2 liboobs-1-5 libuser1
      libvorbisidec1 libvte-common libvte9 libwnck-common libwnck22 libxdo3
      libxmmsclient-glib1 libxmmsclient6 lxappearance lxappearance-obconf
      lxde-core lxde-icon-theme lxinput lxmenu-data lxmusic lxpanel lxpanel-data
      lxpolkit lxrandr lxsession-data lxsession-edit lxterminal menu menu-xdg
      mplayer mplayer2 p7zip-full pcmanfm system-tools-backends usermode xarchiver
      xdotool xmms2-core xmms2-plugin-alsa xmms2-plugin-id3v2 xmms2-plugin-mad
      xmms2-plugin-vorbis xscreensaver xscreensaver-data
      Ehdotetut paketit:
      gecko-mediaplayer ntp gnome-control-center apache2 | lighttpd | httpd
      evince-gtk pulseaudio-esound-compat libfm-tools nautilus-actions
      libgda-5.0-bin libgda-5.0-mysql libgda-5.0-postgres libgmlib1-dbg
      libgmtk1-dbg gimp libreoffice lxlauncher lxtask pidgin xfce4-power-manager
      lxsession xmms2-plugin-all menu-l10n mplayer-doc netselect | fping p7zip-rar
      arj lhasa rar rpm unar xfishtank xdaliclock xscreensaver-gl fortune qcam
      | streamer gdm3 | kdm-gdmcompat
      Suositellut paketit:
      perl5
      Seuraavat UUDET paketit asennetaan:
      alsamixergui clipit esound-common galculator gksu gnome-icon-theme-symbolic
      gnome-mplayer gnome-system-tools gpicview gtk2-engines javascript-common
      leafpad libappindicator1 libaudiofile1 libbonoboui2-0 libbonoboui2-common
      libdirectfb-1.2-9 libdiscid0 libesd0 libfltk1.1 libfm-data libfm-extra4
      libfm-gtk-data libfm-gtk4 libfm-modules libfm4 libgda-5.0-4
      libgda-5.0-common libgksu2-0 libglade2-0 libgmlib1 libgmtk1 libgmtk1-data
      libgnome2-0 libgnome2-bin libgnomecanvas2-0 libgnomecanvas2-common
      libgnomeui-0 libgnomeui-common libimlib2 libindicator7 libjpeg-progs
      libjpeg9 libjs-jquery libkeybinder0 libmenu-cache-bin libmenu-cache3
      libmusicbrainz3-6v5 libobrender32 libobt2 liboobs-1-5 libuser1
      libvorbisidec1 libvte-common libvte9 libwnck-common libwnck22 libxdo3
      libxmmsclient-glib1 libxmmsclient6 lxappearance lxappearance-obconf lxde
      lxde-core lxde-icon-theme lxinput lxmenu-data lxmusic lxpanel lxpanel-data
      lxpolkit lxrandr lxsession-data lxsession-edit lxterminal menu menu-xdg
      mplayer mplayer2 p7zip-full pcmanfm system-tools-backends usermode xarchiver
      xdotool xmms2-core xmms2-plugin-alsa xmms2-plugin-id3v2 xmms2-plugin-mad
      xmms2-plugin-vorbis xscreensaver xscreensaver-data
      0 päivitetty, 92 uutta asennusta, 0 poistettavaa ja 33 päivittämätöntä.
      Noudettavaa arkistoa 22,1 Mt.
      Toiminnon jälkeen käytetään 80,2 M t lisää levytilaa.
      Haluatko jatkaa? [K/e]

      Noi voi asentaa kaikki tai poimia tarvitsemansa. Itselläni htpc:ssä toimi LUbuntu moitteetta. Alussa oli muutama bugi. Etuna lxde-työpötään on keveys, perinteinen valikko mistä helppo löytää ohjelmia. Kyllä eri ympäristöjen ohjelmia voi käyttää ristiin. Tekstieditorina kelpaa edelleen gedit. mplayer on turha jos parempi soitin asennettu.

      Paketti lxde-core antoi vielä vähemmän riippuvuuksia. Toisen työpöydän asentamisen ongelma metapaketista on, että tulee "tuplia" samalle samalle tehtävälle. Kuten tekstien editointiin tai kuvien katsomiseen.

      Debiania pidän vaikeampana asentaa. Usein ei toimi uudemmassa koneessa. Kernelin firmikset eivät ole asennusmedialla. Joten verkkokortti ym. laite pitää saada toimimaan jotain firmistä metsäställä. Ja jos verkko ei toimi niiden googlettaminen ja asentaminen hankalaa. Debian toki kelpo systeemi ja sisältää useamman kehityshaaran. Stable tosin niin vanhoja paketteja, että ainakin htpc:n käyttäjälle toivoton. Yrityskäyttöön tiettyjen sovellusten pyörittämiseen vakaa alusta. Mutta jos pitää saada uudelle nvidian kortille OpenCl toimimaan voi mennä hankalaksi.
      Gentoon Wiki on mainio tietolähde ks https://wiki.gentoo.org/wiki/LXDE

      Itse tykkään asentaa päätteessä ja ottaa talteen asennetut paketit. On sitten helppo poistaa jälkeenpäin.

      Minusta Ubuntun oletustyöpöytä on hankala kun siinä ei ole valikkoa. Aloittelija ei ehkä osaa hakea oikea ohjelmaa ja ikkunoiden otsikot hämmentää aluksi. LXDE:ssä on valikko vasemmassa alakulmassa ja ohjelmat näkyvät paneelissa alhaalla.

      • minusta_helpoin

        "Minusta Ubuntun oletustyöpöytä on hankala kun siinä ei ole valikkoa."
        On se valikko ja kaikelle on hakutoiminto. Esimerkiksi kun haet musiikkiohjelmia kirjoitat hakuun mus ja näkyy. Jos haet kaikista ohjelmista, niin klikkaat(tai painat Super A) sovellusnäkymän kuvaketta ja rullailet ohjelmia. Niitä plärättäviä valikoita saat myös yläpaneeliin asennettuna. Sitten voit raahata kuvakkeen käynnistimeen, ja siihen niitä mahtuu paljon. Kuvakkeissa on sitten hiiren oikean napin takana valikko, josta aukeaa esimerkiksi firefoxin yksityinen selaus suoraan.


      • ilman_turhuuksia

        Asennus ilman suositeltuja paketteja onnistuu komennolla:
        sudo apt install --no-install-recommends paketti
        Tuo lxde:kin on huomattavasti pienempi.


    • KDE on hieno työpöytä, mutta vielä kehitysvaiheessa. Debianiin löytyy vielä vanha KDE 4, mutta muissa on uudempi joka on sekasotku Qt5 ja Qt4 sovelluksia. Gtk3 ja Gtk2 kirjastot täytyy käytännössä asentaa myös. Sekä paljon muuta. Jos haluaa käyttää KDE sovelluksia, niin k3b, amarok ja moni muu toimii vielä hyvin Qt4 kirjastoilla ja vaikka LXDE työpöydällä.

      • Debianissa on ns. valmis KDE.

        Kehitysversioissa voi olla keskeneräistä sekasotkua.


    • BuggyBoy

      Kaikki standardista poikkeava aiheuttaa buggaamisen, eli käyttis voi kaatuilla taikka muuta vastaavaa.....

      • Tähän suuntaan joo.

        Ubuntun Unity ei ole virallinen standardi, sillä työpöytäympäristöjä ei ole standardoitu varsinaisesti. Sen sijaan Canonical kontrolloi Ubuntu ekosysteemiä ja täällä Unity on kyllä paikallinen standardi.


    • Ubuntu.poistoon

      Asenna vaan suosiolla parempi käyttöjärjestelmä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      105
      4978
    2. Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!

      https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663
      Kotimaiset julkkisjuorut
      141
      3289
    3. Vanhalle ukon rähjälle

      Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen
      Ikävä
      50
      3165
    4. Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi

      Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      419
      2326
    5. Purra hermostui A-studiossa

      Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.
      Perussuomalaiset
      238
      1442
    6. Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."

      Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito
      Ensitreffit alttarilla
      12
      1261
    7. Mitä sanoisit

      Ihastukselle, jos näkisitte?
      Tunteet
      76
      1217
    8. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      73
      1190
    9. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      31
      1158
    10. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      122
      1059
    Aihe