vieraana kielenä helpottaa muiden eurooppalaisten kielten opiskelua. Espanja, venäjä ja venäjän piskurainen sukulaiskieli ruotsikin onnistuu helpommin, jos ruotsiin haluaa käyttää aikaansa.
Valtakieli saksa, englanti, ranska ensimmäisenä
PoRusskij-PåRyska
1266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen opiskellut kielet seuraavassa järjestyksessä:
1. Äidinkieli Suomi
2. Pakkoruotsi
3. Pitkä englanti
4. Lukion lyhyt Saksa
5. Venäjä yliopistossa alkeista alkaen (sivuaineena)
6. Espanja työväenopisto
7. Ranskan alkeet kesäyliopisto
Olisipa järjestys ollut toinen. Sen ruotsinkin olisi helposti vetäissyt myöhemmin, jos tarvetta olisi ollut. Ei mitään tarvetta. Aitoruotsalaisetkin käyttävät mieluummin englantia kuin yrittävät ymmärtää heille outoa muumiruotsia, ja lisäksi kuvittelevat sen suomeksi.
PS. Tämä Android ei millään usko, että suomessa kielet ja kansallisuudet kirjoitetaan pienellä kirjaimella. Moneen kertaan joutuu korjaamaan, ja lopputulos on silti epävarma.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Tää ei käy, kun Suomi on luterilainen ja saksan osaamienen ei sovi Suomen luterilaisille. Jos osaa saksaa Suomesssa niin se on valtiolinen haitta.
Ennen peruskoulua pakkoruotsi oli vain keskikoulussa ja lukiossa. Suomenkielisessä kansakoulussa ruotsia ei luettu. Pakkoruotsi alkoi Pohjois-ja Itä-Suomessa 1970-luvulla ja pääkaupunkiseudulla 1980-luvulla. Jos ruotsia halusi oppia ennen peruskoulujärjestelmää, kansalais- ja työväenopisto oli helppo vapaaehtoinen väylä kuten muillekin kielille.
Pakkoruotsi on valtavaa yhteiskunnan varojen hukkausta, samoin kahden kansalliskielen keinotekoinen ylläpito. Vapaavalintaisena ruotsi on ok, nippanappa. Kansalais-ja työväenopistoissa ruotsin opiskelu on varteen otettava vaihtoehto, mukava harrastus joillekin.
Lisäksi globalisoituneessa maailmassa tarvitaan muitakin kuin europpalaisia kieliä.
Esim. kiinan ja japanin kielet ovat merkittäviä Aasiassa toimiessa, koska alue on noussut maailman talousmoottoriksi.
Kaikkialla Venäjän rajan naapurimaissa on venäjän kieli tärkeä, paitsi Suomessa missä venäjän syrjäyttää pakkoruotsi.
Venäjää puhutaan jopa pohjois-Turkissa, Iranissa pohjois-Kiinassa ja kaikissa entisissä Neuvostoliiton maissa.
Vähintään kolme vuotta pakkoruotsia peruskoulussa, aivan turhaan. Varsinkin pojat turhautuu. Sitten vielä lukiossa pakkoruotsia kolme vuotta päälle. Pitkän matikan ja pitkän fysiikan lukijoilla ei tuntikehys riitä lukion lyhyeen kieleen kuin kolme lukukautta. Lyhyt kieli jää kesken. Viitseliäimmät pinkoo ennen kirjoituksia, mutta korkein arvosana on liki mahdoton, jos aikoo selviytyä lukiosta kolmessa vuodessa. Sitten ylioppilaskirjoituksissa on viisi laudaturia ja esim. tynkäsaksan b tai c.
Pitkä matikka l, reaali l, äikkä-suomi l, muumiruotsi l, enganti l, tynkäsaksa b. Sitten teknilliseen korkeakouluun ja kansainvälistä tutkimusta tekemään. Meitä kusetetaan.
Miksiköhän valmistumisajat yliopistoissa pitkiä? Menisikö kallista opiskeluaikaa myös vieraiden kielten opiskeluun?
Kohta tietotekninen kehitys lopettaa kaiken pakollisen kielikoulutuksen, kun korvanappitulkit kääntävät reaaliaikaisesti kaikki maailman kielet niitä puhuttaessa.
Kieliopetus tietysti jatkuu, mutta vain vapaehtoisena. Muu on järjetöntä. Kunhan äidinkielen opettelee hyvin, niin konetulkki hoitaa muut kielet.
Tosin svekot ovat tässä tapauksessa kuin luddiitteja eli teknisen edistyksen vastustajia tunnetuista syistä... ;-)
Pakkoruotsi ei ole kieliaine vaan poliittinen kouluaine ja siksi se tule säilyttää ikuisesti. ;-)