Kertokaapas arvon naiset, miksi naisella on vaikea hyväksyä eronneen miehen lapsia ja sitä, että mies huolehtii heistä esim. vuoroviikoin? Yksi seurustelusuhde alkoi rakoilla ja loppuikin ilmeisesti tästä syystä. Ja olen käynyt asiasta myös keskustelua naisten kanssa. Jotku ovat tämän myöntäneetkin. Miehen kuitenkin tulee hyväksyä naisen lapset ehdoitta. Niinhän se kuuluukin olla, mutta tasapuolisesti.
Tuntuu vain, että suhteen aloittaminen on mennyt vaikeaksi tästä(kin) syystä. Onko se sitten sitä, että nainen on mustasukkainen, kun ei saakkaan mieheltä kaikkea huomiota? Aikanaan, kun olin vielä deittisivustoilla, naisten profiileissa kyllä lueteltiin ja listattiin asioita myös lapsiin liittyen. Ne ei tainneet sisältää miehen lapsia?
Kaipa se on vain hyväksyttävä, että minun lapset on jotain, mitkä olisi parisyhdeyhtälössä liikaa. On tässä nyt kertynyt kasa naispuoleisia ystäviä deittailujen jälkeen. Kelpaan siis ihmiseksi heidän elämään. Keskustelukumppaniksi, olkapääksi, vaikkapa lenkkiseuraksi jne. Mut siihen se sitten jääkin...
Mies yhteishuoltajuudessa
24
848
Vastaukset
- mister48vee
Oikeat on päätelmäsi vaikka miehenä kirjoitan.
Ei yh-naisetkaan hyväksy toisten naisten lapsia.
Naiset alkaa ns. pesäänsä ja kotiansa rakentamaan parisuhteissa ja siinä lapsesi on vain tiellä....ja etenkin jos ovat pieniä...
Olen ja olin pienten lasten isä ja vastaavasti sain kehuja että vastuuntuntoinen ja en kuppiloissa istuva yms. mutta en kelvannut lasteni takia pidempään ja vakavampaan suhteeseen.
Siksi heitinkin tuon nettideittailun huitsinnevadaan lukemattomien pettymysten jälkeen.
Katkeroitunut en ollut kun loin monia lyhyt aikaisia "suhteita" ja lapseni voitti senkin... - UpeanIsänVaimo
Kaipa meitä naisia on moneen junaan. Mieheni oli 6- ja 10- vuotiaiden lasten yksinhuoltaja tavatessamme. Vaikka kahdenkeskistä aikaa oli rajallisesti, niin niinä hetkinä mies keskittyi vain meihin. Onhan selvää että lapset vie oman osansa ja niin kuuluukin olla. Suurin ongelma ehkä tulee suhteissa, jos vanhempi linnottautuu lasten kanssa omaan kuplaansa eikä ota uutta kumppania siihen samaan mukaan.
Nyt lapset on jo nuoria aikuisia ja suhteemme voi edelleen hyvin. Miehen ansiota on se, etten koskaan ole joutunut kokemaan lasten kilpailevan samasta tilasta hänen tunteissaan kuin minä. Lapsia rakastetaan omalla tavalla ja kumppania omalla tavalla.
Mies on ollut myös loistava isä ja olen ylpeä lämpimistä ja rakastavista väleistä lapsiin.- eipakonomaista
Tuo on positiivinen elämäntarina mutta se on eriasia kun olet tutustunut ihmisenä, miehenä ja sitten isänä ja näitä tarionoita on suomessa.
Mutta nyt on kysymys netti-maailman raadollisesta maailmasta missä yh-isän kohtalona on jäädä sille toiselle sijalle kun valinnanvaraa on.
Se on eriasia tutustua live-maailmassa.
Itsekkin olen seurustellut parin yh-äidin kanssa ja kolmatta kertaa ei tule ja niinkuin kerroit että tämä uusikumppani on otettava täyspainoisena tähän ns. valmiiseen perheeseen mutta se ei ole toteunut minun kuin muidenkaan kohdalla kun ne ensitapaamisten jälkeiset alkuhuumat hälvenneet niin alkaa nopeasti se arki missä tällä uudella ei ole sijaa kuin ns. rahoittajana, ei sananvaltaa kasvatuksessa ja lapsetkin hyppii silmille ja olet arvojärjestyksessä sitä perheeseen kuuluvaa koiraakin alempi.
Tätä en toivo kenellekkään mutta monessa parisuhteessa näin on.
Nyt olen yh-isä ja saan kuunnella noita tekstiä kuinka vastuunalainen ja siksi tutustumisen arvoinen olenkin mutta mitään sädekehää päähäni en halua lapsistani ja tiedän nuo parisuhteiden komastuskivetkin käytännössä oppineena mutta katkera en ole kun tämä on ollut oma valintani ja tietoinen mutta ainahan toivossa ja haaveissa voi elää....
itse poistuin netista kun tajusin homman nimen että lapseni häritsivät monta ja olisi orastavankin parisuhteen tiellä ja kun oli vaihtoehtoja ja tämän sanoivat suoraan ja poistin profiilini kun tarpeeksi monta kertaa olin lyönyt päätäni tiiliseinään ja itsetuntoakin alkoi syömään ja nyt keskityn live-maailmaan...
- syymuualla
Tapauskohtaista.
Jos miehen lapset käyttäytyvät epäsosiaalisen epäsovinnaisesti saa mieskin jäädä. Jos mies kohtelee lapsiaan huonosti ja/tai hänen kasvatusmetodinsa ovat karkeita ja ankaria saa mies jäädä. Jos lasten ja miehen vuorovaikutus on eripuraista ja yhteishenki hukassa saa mies jäädä. Jos sisarukset kinastelevat jatkuvasti keskenään ei kiinnosta senkään seuraaminen. Jos mies on joka ilta kiinni lasten harrastuksissa ja sinne kuskailussa ei nappaa sekään. Jos miehen lapset eivät tule toimeen omien lapsieni kanssa ei ole kerta kaikkiaan järkeä olla miehenkään kanssa.
Olen heivannut muutamia seurustelukumppaneita juuri yllä mainitsemistani syistä.
Ei ole automaattisesti niin, että jos miehellä on lapsia ei kiinnosta suhdekaan. Menin naimisiin miehen kanssa, joka on täysin yh-isä äidittömälle lapselleen. Lapsi on luonteeltaan kultainen, isän ja lapsen välit lämpimät ja toimivat, hän ja lapseni edellisestä suhteestani tulevat loistavasti toimeen keskenään.- Sinkulamies_
Niin. Sinä asetit ehdot miehen lapsille. Näin teki ex tyttöystävä. Minun lasten olisi kuulunut parantaa tapojaan. No ongelma oli lähinnä hänen luonaan tavaroiden unohtuminen lattialle tai kesällä auki jäänyt olko-ovi. Omani muuten hyväkäytöksisiä ja hyväntahtoisia. Hänen kiroili, huusi ja haastoi äitiään ja auko päätä. Siitä huolimatta ongelma oli vain minun lapsissa. Kerran mainitsin asiasta, niin näytettiin ovea. Ei se ihan nuin mustavalkoista ole, mitä kerroit. Tämä vain oma tarinani, joten ei edusta kaikkea. Edustaako sinun kommenttisi kauttalinjan kaikkea?
- exät_sen_pilaa
Uskoisin, että naiset hyväksyvät ne lapset, mutta usein siellä kummittelee se lasten äiti jonka pillin mukaan lasten isä hyppää. Eli mies ei ole pystynyt katkaisemaan napanuoraansa tähän lastensa äitiin. Ja äitihän käyttää yhteisiä lapsia hyväksi tässä uusien suhteiden pilaamisessa. Miehet eivät osaa sanoa 'ei' exälle, kun kyseessä on mitenkään mikään lapsiin liittyvä. Sovittuja vuoroviikkoja / viikonloppuja muutetaan lasten äidin mielen mukaan, tingitään omista menoista ja harrastuksista 'lasten edun' nimissä. Ei kukaan järkevä nainen kestä tällaista vätysmiestä, joka ei osaa sanoa exälleen ei.
- Josannatvedättää
Tää on totta. Eksät määrää uudenkin perheen tahdin. Kukaan jaksa aina antaa periksi ja olla se joustava. Eksät voi niin monesta narusta vetämällä hallita jos mies on ihan vätys. Asiat pitää tehdä selväksi erotessa ja jos muutoksia tarvii niin pitää itse hommata joku muu hoitamaan.
- SamaTilanne
Olen myös mies ja yhteishuoltajuus vuoroviikottain. Hyvin on mennyt muuten, mutta ei juuri kehuja satele. Kaverit oli sitä mieltä että naiset tykkää kun pärjää noin hyvin.
Tuskin, on noi lapset lähes aina este vaikka ovat jo omatoimisia teiniikäisiä.
En minä ilman lapsiakaan olisi mikään naisten päiväuni, joten fuck it..... - naisellinen1
Heipparallaa!
Kerronpa oman kokemukseni. Mulla on neljä lasta, joiden kanssa aletaan olla "voiton puolella" iän suhteen. Yyhoona olen ollut vuodesta 2008. Voin kertoa, että seurustelukumppanin löytäminen tämän sirkuksen kanssa on ollut haastavaa. On toki löytynyt miehiä, joille iso katras ei ole ollut ongelma, aluksi. Kun arki on astunut kuvaan, mieli on muuttunut.
Mä ajattelen näin, että mun tulevalla miehellä pitää olla omia lapsia. Koska lapsellinen mies tajuaa mitä elämä niiden mukuloiden kanssa on. Lapsellinen mies ei yleensä enää halua lisää niitä kakaroita. Mulla oli potentiaalinen kumppani, lapseton mies, joka tuli loistavasti toimeen mun katraani kanssa. Mutta hän halusi omia. Ja minä en enää. Lopetin suhteen ja päästin miehen vapaille markkinoille etsimään itselleen sopivampaa kaveria.
Näin äkkiseltään ajateltuna en jaksaisi lähteä suhteeseen miehen kanssa, jolla on pieniä lapsia. Syynä pelkästään se, että mulla oma orkesteri. Orastava suhde voisi kaatua siihen, että löisin jarrut pohjaan miehen lasten takia. En siksi, ettenkö tykkäisi lapsista. Koska mä tykkään. Mutta siksi, etten jaksaisi tämän oman rumban lisäksi lähteä mukaan uuteen, paljon monimutkaisempaan hullunmyllyyn.
Kerroinko jo, mikä on yksi mun huonoista puolista? Porskuttelen enemmän tunteella kuin järjellä! :D- Ihanuustilanne
Hei sinä neljän lapsen yh-äiti, voisitko kertoa että miten tai mistä löysit näitä mies ehdokkaita?
Itse olen juuri eronnut kahden lapsen äiti, huoltajuus tulee todennäköisesti olemaan vuoroviikoittaista kunhan tilanne selkenee.
Parisuhdetta varsinaisesti en heti kaipaa, luulen että olisin valmiimpi sellaiseen vasta jonkin ajan kuluttua. Mielessäni olen kuitenkin jo ehtinyt ihmetellä, että missä ihmeessä 40 nainen voisi kohdata "potentiaalisia" miehiä? Koska uskon että sekin aika koittaa kun kaipaan oikeasti uutta parisuhdetta.
- yyhoo
Minä olin paisuhteessa 2 lapsen isän kanssa 2v. Lopulta suhde kaatui miehen exään ja toiseen lapseen. Mies oli täysin exänsä oikkujen kanssa naimisissa. Aloin tuntemaan itseni kolmanneksi pyöräksi. Lisäksi hänen nuorempansa 11v. pojalle ei saanut sanoa mitään negatiivista, kuten pyytämällä olemaan hiljempaa tai kieltämällä nätisti, ettei avaisi uuninluukkua. Ja kyllä todella riideltiin siitä, kun leivoin kakkua ja poika availi uunin luukkua. Pyysin, etei näiin tekisi, niin hän loukkaantui ja siitä sitten alkoi iso riita. Hän ei myöskään juuri koskaan käynyt meillä kylässä lastensa kanssa, koska he eivät halunneet. Minä sitten omien 2 lapsen kanssa ravattiin viikonloput miehen luona.
Ihan sama miten meillä meni, mutta on paljon miehestä kiinni, miten nainen tulee sopeutumaan miehen lapsiin. Ongelma ei yksin ole naisessa.- kahden_kauppa
Oikeesti, mikä ihmeen pakko se on yrittää kasata kaikkien kakaroita yhteen ja samaan paikkaan ja yrittää tehdä elämästä jotain sellaista mitä se ei ole.
Ettekö voineet järjestää niin, että sun kersat olivat isällään ja miehen kersat äidillään samalla viikolla/viikonloppuna ja kas, te kaksi olisitte voineet olla kaksisteen!
Ei olisi ollut miehen eksää eikä sitä negatiivista nuorimmastakaan välissänne.
Joskus tuntuu siltä, että aikuiset ihmiset tekevät yksinkertaisista asioista tahallaan vaikeita.
Olen seurustellut eronneen miehen kanssa nyt yli 8 vuotta. Hänellä on 4 lasta, nyt jo aikuisia, minulla 2 teini-ikäistä. Meidän jälkikasvu tapaa pari kertaa vuodessa, yleensä kesäaikaan pidetään tälle porukalle grillijuhlia. Eikä ole ollut missään vaiheessa mitään tarvetta sen enempään, hyvin tulevat siitä huolimatta, tai juuri siksi, keskenään toimeen.
Minun lapsillani on koko ajan ollut oma isä läsnä, ei ole tarvetta ollut isähahmoon.
Minä olen hoitanut yhteydet exään kaikissa asioissa.
Miehen lapsilla on oma äiti, ei ole heilläkään ollut tarvetta uuteen äitiin. Mies hoitaa itse exänsä kanssa asiat, olen tavannut toki hänen ex-vaimoaan heidän lasten häissä ja lastenlasten ristiäisissä. Kohteliaasti tervehditään ja muutama sana vaihdetaan. Ei ole ollut tarvetta enempään puolin eikä toisin.
Meidän parisuhde on meitä kahta varten, ei siihen ole tarvinnut lapsia eikä exiä sotkea. Kun minun lapset muuttavat pois kotoa, sitten mietitään tilanne uudestaan, ostetaanko uusi yhteinen koti vai muutetaanko jomman kumman nykyiseen, vai jatketaanko niin kuin nyt, eli asutaan kahta kotia. Ei voi tietää, eikä edes ole tässä vaiheessa mitään tarvetta edes sitä miettiä. - Näin_se_vain_on
kahden_kauppa kirjoitti:
Oikeesti, mikä ihmeen pakko se on yrittää kasata kaikkien kakaroita yhteen ja samaan paikkaan ja yrittää tehdä elämästä jotain sellaista mitä se ei ole.
Ettekö voineet järjestää niin, että sun kersat olivat isällään ja miehen kersat äidillään samalla viikolla/viikonloppuna ja kas, te kaksi olisitte voineet olla kaksisteen!
Ei olisi ollut miehen eksää eikä sitä negatiivista nuorimmastakaan välissänne.
Joskus tuntuu siltä, että aikuiset ihmiset tekevät yksinkertaisista asioista tahallaan vaikeita.
Olen seurustellut eronneen miehen kanssa nyt yli 8 vuotta. Hänellä on 4 lasta, nyt jo aikuisia, minulla 2 teini-ikäistä. Meidän jälkikasvu tapaa pari kertaa vuodessa, yleensä kesäaikaan pidetään tälle porukalle grillijuhlia. Eikä ole ollut missään vaiheessa mitään tarvetta sen enempään, hyvin tulevat siitä huolimatta, tai juuri siksi, keskenään toimeen.
Minun lapsillani on koko ajan ollut oma isä läsnä, ei ole tarvetta ollut isähahmoon.
Minä olen hoitanut yhteydet exään kaikissa asioissa.
Miehen lapsilla on oma äiti, ei ole heilläkään ollut tarvetta uuteen äitiin. Mies hoitaa itse exänsä kanssa asiat, olen tavannut toki hänen ex-vaimoaan heidän lasten häissä ja lastenlasten ristiäisissä. Kohteliaasti tervehditään ja muutama sana vaihdetaan. Ei ole ollut tarvetta enempään puolin eikä toisin.
Meidän parisuhde on meitä kahta varten, ei siihen ole tarvinnut lapsia eikä exiä sotkea. Kun minun lapset muuttavat pois kotoa, sitten mietitään tilanne uudestaan, ostetaanko uusi yhteinen koti vai muutetaanko jomman kumman nykyiseen, vai jatketaanko niin kuin nyt, eli asutaan kahta kotia. Ei voi tietää, eikä edes ole tässä vaiheessa mitään tarvetta edes sitä miettiä.Olet onnistunut siinä mistä vain moni unelmoi.
Itselleni tuli ero, koska mies unohti olevansa mies, eikä pelkkä isä. Lapsen jatkuvat ongelmat, ongelmat exän kanssa, lapsen kiikuttaminen sinne ja tänne, lapsen jatkuvien toiveiden huomioiminen, exän jatkuva narisememinen joka helkkarin asiasta, mikään sovittu ei pitänyt (kesälomat, viikonloput, illat) teki lopun suhteestamme.
Tätä samaa varmasti kokee sekä miehet että naiset, jos toisella osapuolella on lapsia. Lapsen omaavilla on napanuora niin tiukasti kiinni, eikä sitä osata höllätä vaikka toisella pitäisi olla vastuu esim. vuoroviikoin.
Itselle tulevat kysymykseen vain miehet, joiden lapset olevat niin aikuisia, ettei sitä isää juoksuteta pitkin iltoja ja viikonloppuja selvittämässä mikä ongelma milloinkin on kyseessä. - nnnnnnnndndn
kahden_kauppa kirjoitti:
Oikeesti, mikä ihmeen pakko se on yrittää kasata kaikkien kakaroita yhteen ja samaan paikkaan ja yrittää tehdä elämästä jotain sellaista mitä se ei ole.
Ettekö voineet järjestää niin, että sun kersat olivat isällään ja miehen kersat äidillään samalla viikolla/viikonloppuna ja kas, te kaksi olisitte voineet olla kaksisteen!
Ei olisi ollut miehen eksää eikä sitä negatiivista nuorimmastakaan välissänne.
Joskus tuntuu siltä, että aikuiset ihmiset tekevät yksinkertaisista asioista tahallaan vaikeita.
Olen seurustellut eronneen miehen kanssa nyt yli 8 vuotta. Hänellä on 4 lasta, nyt jo aikuisia, minulla 2 teini-ikäistä. Meidän jälkikasvu tapaa pari kertaa vuodessa, yleensä kesäaikaan pidetään tälle porukalle grillijuhlia. Eikä ole ollut missään vaiheessa mitään tarvetta sen enempään, hyvin tulevat siitä huolimatta, tai juuri siksi, keskenään toimeen.
Minun lapsillani on koko ajan ollut oma isä läsnä, ei ole tarvetta ollut isähahmoon.
Minä olen hoitanut yhteydet exään kaikissa asioissa.
Miehen lapsilla on oma äiti, ei ole heilläkään ollut tarvetta uuteen äitiin. Mies hoitaa itse exänsä kanssa asiat, olen tavannut toki hänen ex-vaimoaan heidän lasten häissä ja lastenlasten ristiäisissä. Kohteliaasti tervehditään ja muutama sana vaihdetaan. Ei ole ollut tarvetta enempään puolin eikä toisin.
Meidän parisuhde on meitä kahta varten, ei siihen ole tarvinnut lapsia eikä exiä sotkea. Kun minun lapset muuttavat pois kotoa, sitten mietitään tilanne uudestaan, ostetaanko uusi yhteinen koti vai muutetaanko jomman kumman nykyiseen, vai jatketaanko niin kuin nyt, eli asutaan kahta kotia. Ei voi tietää, eikä edes ole tässä vaiheessa mitään tarvetta edes sitä miettiä.Tuo ei sovi kaikille. Itse en yhtään tykkäisi noin eriytyneista elämänpiireistä, mulla sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja elämän kokonaisvaltainen jakaminen on tärkeää myös parisuhteessa.
Ne joille tuo sopii, eläkööt niin... mulle tuo olisi kuitenkin kaukana hyvästä elämästä, enemmän olisi pahin painajainen.... - mekkk
Näin_se_vain_on kirjoitti:
Olet onnistunut siinä mistä vain moni unelmoi.
Itselleni tuli ero, koska mies unohti olevansa mies, eikä pelkkä isä. Lapsen jatkuvat ongelmat, ongelmat exän kanssa, lapsen kiikuttaminen sinne ja tänne, lapsen jatkuvien toiveiden huomioiminen, exän jatkuva narisememinen joka helkkarin asiasta, mikään sovittu ei pitänyt (kesälomat, viikonloput, illat) teki lopun suhteestamme.
Tätä samaa varmasti kokee sekä miehet että naiset, jos toisella osapuolella on lapsia. Lapsen omaavilla on napanuora niin tiukasti kiinni, eikä sitä osata höllätä vaikka toisella pitäisi olla vastuu esim. vuoroviikoin.
Itselle tulevat kysymykseen vain miehet, joiden lapset olevat niin aikuisia, ettei sitä isää juoksuteta pitkin iltoja ja viikonloppuja selvittämässä mikä ongelma milloinkin on kyseessä.Kun ollaan erottu ja lapsen ovat äidin viikolla niin isän ei tarvitse olla yhteydessä mitenkään ex tai lapsiinsa muuta kun seuraavata viikosta. Saamattomia noin miehet jostka antavat ex pompotella mennen tulle eikä saa ruotuun että nyt ei ole minin vk vaan ex. Pitää erota kunnolla eikä olla eron jälkeen yhteyksissä apljonkaan muuta kun sopia milloin lapset hakee omaan tapaamiseen.
- Melkeinaina
Yleisimmät syyt ovat:
a. Nainen epäilee, että mies rakastaa lapsiaan yli kaiken eikä pysty rakastamaan ketään naista yhtä paljon.
b. Miehen lapset ovat luonteeltaan/käytökseltään sellaisia, että naisen on vaikea pitää heistä. - yhukko
Ai, tämä ketju on vielä hengissä. Hyvä, että herättää edelleen keskustelua.
Monessa viestissä on kirjoitettu, että miehen exä pompottelee ja mies hyppää exän pillin mukaan. Varmaan monessa tapauksessa näin onkin. Mutta näin ei ole omassa tapauksessani. Yhteishuoltajuus toimii mutkitta ja sovituista asioista ja aikatauluista pystytään pitämään kiinni. Myös loma-ajat, työmatkat (yllättävätkin) saa puolin ja toisin ymmärrystä ja joustoa tarvittaessa. Niin eli exä ei ole puuttumassa/kiukuttelemassa mistään, eikä muutenkaan puutu tai ole ollut kiusaa tekemässä. Hänellä on oma elämä ja puolin ja toisin arvostamme toisetemme uusia elämiä.
Kun tuokin puoli on kunnossa, niin silti ei tunnu mikään riittävän. No mutta onpa taas pari uutta naispuolista tuttavuutta jotka on kyllä kaatanut huolensa ja murheensa minulle, mutta sen jälkeen taas rohkaistuneet alkaa katselemaan jotain jännempää kaveria. Olen kuulamma aivan ihana ja fiksu mies ja hyvä ystävä. Jiihaaa!! Sitähän mä just halusin, pelkkää ystävyyttä." Yhteishuoltajuus toimii mutkitta ja sovituista asioista ja aikatauluista pystytään pitämään kiinni. Myös loma-ajat, työmatkat (yllättävätkin) saa puolin ja toisin ymmärrystä ja joustoa tarvittaessa."
Toimii toistaiseksi. Naiseen voi iskeä yllättävä mustasukkaisuus kun muutat yhteen uuden naisen kanssa. Lisäksi sopimiseen tulee yllättäen kolmas (neljäs jos naisellasikin on jo mies) osapuoli. Ja jos teidän uusilla kumppaneillanne onkin lapsia eksien kanssa, onkin jo helposti 8 ihmistä joiden menojen täytyy osua yhteen.
Lisäksi, kuten tässäkin ketjussa on todettu, on joidenkin naisten mielestä joustavuus on esäsi pillin mukaan pomppimista ja että sinulla on napanuora kiinni exässä.
- raakatotuus
Olen samassa tilanteessa pienet lapset vuoroviikoin kuin AP ja huomannut samat piirteet ja asennoitumisen naisten puolelta....olen "varmasti tasapainoinen enkä baareissa riekkuja" mutta ne lapset....
Tuohon "pillin mukaan tanssimisesta" kommentoin kun melkein pakko tehdä kompromissejä kun aina silloin tällöin puolin ja toisin menoja mihin ei voi lapsia ottaa niin se ei tarkoita pillin mukaan vaan eräänlaista yhteistyötä lastenkin edun mukaisesti mutta tämähän tarkoittaa naisten puolelta....
Naisilla on vain paremmin vaihtoehtoja löytää lapseton tai korkeintaan viikonloppu-isä joka ei ole niin lapsi-sidonnainen mutta se on realismia....ja itsekkin aikoinaan tuli seurustelua (ennen omia lapsiani) totaalisen yh-mamman kanssa ja sitä "herkkua" en suosittele kenellekkään kun sen suhteen ensihurma on hävinnyt niin olet aika sivullinen ja sitä perheeseen kuuluvaa koiraakin alempi...ja itsekkin olen pyrkinyt oppimaan näistä virheistä näissä uusissa naissuhteissa ettei niitä toista toiselle ja huomioi myös tätä uutta naista yms.... .ja monet miehet lähtevät kimppaan kun on erityisesti nuoremmista yh-mammoista kyse ja nämä 35 naiset jäävät ulkopuolelle....mutta jälleen tämä on realismia.
AP:lle sanoisin että olet ollut selkeästi laastari ja se ylimeno vaihe kun kerrot olleesi kuuntelija ja sen jälkeen "hyvä ystävä" ja sitten naiset menevät vihreämmille niityille...mutta jälleen realismia.
Olen sen pari kertaa keskustellut (ei katkeruudella toista sukupuolta kohtaan) parin naisystäväni kanssa face to face ja sanoneet että naisten on vaikeampi hyväksyä toisten tekemiä lapsia ja kun on näitä vaihtoehtoja....silloin nettimaailma raadollisuuksineen on erttäin huono hakupaikka yh-isälle ja siksi minäkin poistuin sieltä ja keskityn korkeintaan live-maailmaan. - 40plus
Moi
Mielenkiintoista:) Mä ajattelen vuoroviikkoäitinä taas, että mies, jolla on lapsia on potentiaalisempi kuin lapseton (joka voi haluta lapsia). Realismiakin on, että tavallisella miehellä on takana ero ja lapsia olemassa. Vielä on aika vähän omia kokemuksia miehen lapsista ja pääosin positiivisia. Tosin kerran on tyttö testannut ilmeisesti kumpi on isän prinsessa - haastava tilanne isälle, lapselta ihan normaalia kai. Tilanne olisi pitänyt yhdessä selvittää.
Enemmän kokemusta olla ex:n roolissa. Olen tottakai toivonutkin, että ex miehellä olisi mukavia naisystäviä, kun ovat lapsen elämässä myös ja pyrkinyt olemaan hyvissä väleissä. En ole pompottanut ex:ää, kun ei ole mitään intressiä häneen tai ongelmiin. Joskus kuitenkin kuullut tuon pompottelu syytöksen asiasta, joka ex:n kanssa sovittu - ilmeisesti hänellä ei jostain syystä kanttia kertoa uudelle! Koska on toivottavasti molemmissa rooleissa joskus vielä eli löydän miehen, niin pitäisi olla naisena myötätuntoa ja ymmärrystä.
AP siis kelpaisi lasten puolesta ainakin minulle. Muut asiat sitten ratkaisee. Kiltteys on hyvä ominaisuus miehessä, jos on turvallinen myös :)- yhukko
Kiitokset rakentavasta vastauksesta. Olen toki kuullut useammasta suusta, että mielummin mies lapsien kera, kuin ilman. Varmasti se näin onkin arvomaailman ja ymmärryksen lasten kasvattamisen suhteen. Mutta kun tulee kysymys yhteisestä ajasta ja miehellä ei sitä aikaa lasten vuoksi olekkaan, kun naisella on, alkaa ongelmat. Ainakin minun kokemuksen mukaan. Viikonloppuisät vaikittaisi olevan kovempaa huutoa parisuhdemarkkinoilla juuri siksi, että voivat sitä aikaa antaa helpommin.
Kysymyshän ei ole lopulta siitä, ettenkö kelpaisi jollekin, vaan siitä että kuinka pitkäksi aikaa ja olenko riittävä, koska en lapsiltani voi vaadittavaa huomiota antaa. Tuntuu, ettei ihmisillä (naiset/miehet) riitä karsivällisyyttä sitoutua sen vertaa, että voisi tutustua niissä puitteissa mitä on. Ajan kanssa asiat ja ajan käyttö helpottuu. Vai haetaanko vain vaihtelua lapsiarkeen? Isänä en tule tinkimään vanhemman velvollisuudesta ja lasteni oikeudesta vanhempiinsa. Sen ei vain kuuluisi olla pois mahd. parisuhteesta tai edes kolpaile sen kanssa.
Ilman katkeruutta yms. totean kuitenkin, että vähemmällä mielipahalla pääsee, kun keskittyy olemaan onnellinen ilman kumppania. Palailee asiaan sitten, kun lapset ei pyöri enää "esteenä" :)
- Eiselapsimutmut
Rakastuin tuossa ensisilmäyksellä pitkän yksinolon jälkeen ja minulle selvisi, että miehellä on lapsi. Ei siinä lapsessa mitään, mutta menneen todella huonon kokemuksen takia
yhdestä luonnevikaisesta ja vainoavasta lapsen äidistä olen jotenkin hieman lukossa.
En koskaan enää halua joutua vastaavaan tilanteeseen.
Ehkä aika auttaa tähän . Asiat ovat nyt näin. - EronnutNainenVastaa
Kaikki riippuu tuosta, naisesta kehen tahtoisit tutustua.
Koska ei kaikille naisille miehen/sinun lapsesi ole ongelma. Naiset joilla on omia lapsia, ehkä isompia tai aikuisia, saattavat hyväksyä helpommin juuri sinun lapsesi/ olemisesi heidän kanssaan.
Mutta kysymys on jostain muustakin tärkeästä, jota ei oteta yleensä huomioon aina tai ollenkaan.
Kun erotaan liitosta, jossa on lapsia ja tehdään päätös -
Yhteishuoltajuudesta yleensä lasten parhaaksi:
Niin ei ihme että uusi naisystävä, hermostuu ja alkaa ilmaantua näitä ongelmia uudessa suhteessa.
Koska sinun lapset ovat joko uhmaiässä tai murrosiässä ja hyvin usein sinun luonasi juuri sinun vastuullasi ja usein uutta suhdetta rasittaa, myös entinen puolisosi -Joka roikkuu takapiruna taustalla säätämässä ja määräämässä kaikkea tai mahdollisiman monia asiota.
Yhteishuoltajuus kannattaisikin tehdä hieman eri tavalla: Esimerkiksi näin että, lapsesi ovatkin sinun luonasi vain kaksi tai yhden kerran kuukaudessa ja heidän, pääasiallinen kotinsa olisi heidän äitinsä luona - mikäli lasten äiti on kykenevä kantamaan vastuun yksinään lapsista.
Mielestäni on rasittavaa ja hullua, että lapsia heitellään kuin Jauhosäkkejä -
vuoroin vanhemmalta toiselle ja vielä vuoroviikoin.
Onhan lapsillekkin parempi, että he ovat yhdessä paikassa pidempään ja elämä mahdollisesti helpompaa ja mukavampaa, kun ei koko ajan ole päällä kauhea häslinki.
Näin kannattaisi sopia, myös uuden naisystävän kanssa asiat:
Kaikki meidän lapset ovat, samanarvoisia ja tervetulleita käymään sinun ja meidän kodissa.
Entistä puolisoa ei tulisi, sotkea uuden perheen elämään turhaan säätelemään.
Asiat ovat sovittavissa, jos vain järki leikkaa aikuisilla ihmisillä. - äitihahmo
No on meitä poikkeuksiakin. Haaveni oli löytää mies, jolla olisi lapsia, ihan vaan siksi kun itsellä ei ole ja pidän lapsista, ja aikuisena olemisesta heille ja heidän mukana kasvamisesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.42437- 1161607
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill361346Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1561181- 521095
- 1131082
- 571041
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1051034Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.46909- 60882