KAHVIPIRTTI 122 / 2016

Terveiset Helsingin Kauppahallista! Päätin pistäytyä muiden asioiden välissä ostoksilla vanhassa tutussa kauppahallissa. Nostalgiselta alkaa tuntua kun jo 60 vuotta sitten nuorena aviovaimona kuljin päivittäin siellä, lähellä kun asuin Fabianinkadulla.
Vielä oli Hongiston leipämyymäläkin olemassa ja kaikki ihanat kala ja liha & vihannes ja juustokaupat 😊 Katajanokan ajoilta tuttuja.
Aasialaista kevätkäärylettä, nahkiaisia ja lohta keräsin kassiin, ja vielä hieman makeita inkiväärinpalasia ja tyrnimehua. Pieniä lounas ja kahvipaikkoja oli enemmän kuin ennen, ja turisteja!

Pari japailaista nättiä tyttöstä kysyi minulta: miten nahkiaisia syödään? Paperi vaan auki ja suoraan siitä haukataan kävellessä, vastasin:D Jäivät siinä ostamaan, kun minä jo seilasin ympäri hallien nauttien runsaudesta ja kuvaamisesta!

Kahvit hörppäsin tässä samassa, on niin kaunista nuo värisommitelmat verhoissa ja tekstiileissä, ihan juhlavaa nuo tummansiniset verhot!
Kiitos, ja kuullaan taas!

Tervehdys uuteen Pirttiin! Nyt on niin, että jätän rupattelut tähän. Sellainen on nyt menoni. Jatkoa teille!

Siihen Nokia 3310 kalikkaan tuli sellainen vika että sellainen kehä keskusnäppäimen ympäriltä oli irronnut ja pudonnut jonnee.
Niinpä sillä ei voinut enää lukee saapuneita viestejä. Löytyi käyttämätön Samsung, yli 10v. laatikossa pötköttänyt.
Soitin koneen valmistaneen yhtiön asiakaspalveluun. Ei sellaiseen malliin enää uutta akkua saa, vastattiin.
Yks tuttu naapuri arveli että hänen siskollaan vois olla käyttämätön peruspuhelin. Monien soitteluiden jälkeen yhteys saatiin.

Se kaverin sisko toi sen koneen eilen. Laite oli tehtaan pakkauksessa. Kalikka tieten oli sen vaadittavat 16 tuntia latauksessa.
Tietenkään osannut. Vanhasta irrotettu sim-kortti ei mennyt ihan paikalleen. Siihen tarvittiin taas ulkopuolisten apua. En voi sillä kuitenkaan soittaa.
Jäi kysymättä miten laite saadaan aukaistuksi kun ne ohjeet eivät olleet enää laatikossa.
Niin justiin. Umpitumpelon kannattaisi opetella uudelleen se savusymboleilla viestiminen. Nekin näkyvät vaan päivän valon aikaan.

Huomenta, sään puolesta samaa, mutta hyvä näin, pakkaset jäävät lyhyemmän ajan varaan, maaliskuu jo kevät kuukausi.
Osaapa se vielä tiukan talvenkin tehdä, toisaalta kyllä suomalaiset pakkasen kestää;)
Tuohon viimeiseen viestiin, eikös ole hyvä, että kaikki jotakin yrittää, apinatkin?

Nahkiaisia en ole koskaan nähnyt, siis en syönytkään ja jotenkin ei halua moiseen olekaan.
Olen ennakkoluuloinen kaiken tuntemattoman nauttimiseen, nuo Aasian herkut myös vieraita minulle.
Tämän aamun lehdessä kysyttiin oppiiko suomalainen syömään toukkia, hyvin on vastenmielinen juttu ainakin minulle.
En muista että ruuan puutteesta kärsineet olisivat suomessa koskaan puhuneet toukkien syönnistä, vahingossa ehkä niitäkin on mennyt.

Nämä kännykät on nykyään kaikesta älystään huolimatta älyttömiä, ainakin minä joudun tuskailemaan ja sotkemaan harva se päivä.
Niin paljon kaikkea tarjontaa, että sekaisin menee, tuo muisti kun on mitä on, tai olisiko se keskittymisen puute, tai mielenkiinto ei riitä.
Liian paljon ei ole hyväksi missään.
Puhelin pitäisi olla vain yhteyden pitoa varten, muu kaikki turhaa, ehkä jään yksin tämän mielipiteeni kansa;)

Jospa turinat jätän tähän, ei kai ynnämuu nyt kovin pitkäksi ajaksi pirttiä jätä?
Tulipa kerran lyhyt juttu minultakin;)

Aurinkoista aamupäivää!
Oli mukava katsella miten tumman taivaan sekaan leijui ensin muutama valkoinen pumpulipilvi ja sitten rupesi pumpulipilvien rakoon ilmestymään valoa. Aurinkohan se nopeasti valtasi pilvenhattarat, ja nyt on jo mitä valoisin päivä.

Viime viikolla meille jaettiin isännöitsijän kirjeet, joissa kerrottiin, että tiistaiaamuna klo kahdeksalta aloitetaan tuuletusjärjestelmien puhdistaminen, joten asukkaitten pitäisi varutua siivouskomppanian tulemiseen eli siis olla kotona.
Tässä sitä nyt ollaan valmiina kuin Melperi sotaan.
Kerrostaloja on tässä kompleksissa kaksi, joten voi osoittautua todeksi vanha suomalainen sanonta, että odottavan aika on pitkä...

Taidan käydä kutittelemassa kahvipannun pohjaa, jos vielä sattuisi jotakin herumaan.

JA PÄIVÄ SEN KUIN KOMISTUU!
Mutta Vanlastiinaa ei löydy hakemallakaan, vaikka ensi töiseni kävin ilmiantamassa itseni...

Tervehdys,
"Miksi muuten olisikaan, kasvottomina,(useat) omia asioita (halutessa) kertoen pienen tovin kulutamme, iloa jakaen, suruakin, mihin lohtua koetamme antaa."

SkillaN kirjoitti aloituksessaan noin eilen. Ihan hyvältä tuntui, sopii vaikka Pirtin huoneentauluksi.
Kerronpa oman päiväohjelmani, se on taas tuonne Työväenopiston luentoa kuuntelemaan meno. Eipä muuta tarvitse tehdä, se riittää päivän piristykseksi. Huomenna sama juttu. Yleensä meno on kerran viikossa nyt on poikkeustapaus.
-
Minulla on käytössä peruspuhelin ns. vanhanaikainen. Se on ruotsalainen Do-Ro senioripuhelin. Kun on tietokone /läppäri en tarvitse sitä puhelimeeni.
Voisin tietenkin 'älypuhelimen' hankkia ihan leikkimistä ja mielenkiinnon vuoksi, mutta toistaiseksi olen nykyiseen kännyyni tyytyväinen. Olen kyllä jälkeläisten puhelimiin tutustunut.
Ulkona ei minulla ole päässäni silmälaseja, joten näppäilysysteemi sopii paremmin minulle kuin hipaisut. Enkä todellakaan ole kiinnostunut käyttämään liikkeellä ollessani nettiä. Ainoa vika Do-Rossa on että siitä puuttuu yksittäisten puhelinnumeroiden sulkutoiminto.

Aamupäivää.

Doro on minullakin,enkä muuta tarvitse.
Ei innosta nuo hipaisunäppäimet.

Meni taas viime yö ihan lekkeriksi ½neljään mennessä en vielä ollut unta saanut;(

Tänään on kerhohuoneelle Lähimmäispalvelun tyttö vetämässä jotain touhua meille.

Sitten viideltä saunaan,mutta ei putkaan;))
Pilvinen on sää.
näkyillään...

Sellainen doro seniori puhelin meillä molemmilla on, se tyydyttää puhlin tarpeemme. Siinä isot numerot, siihen voi tallentaa ystävien tai muitakin numeroita. Minulla se on aina matkassa jos lähden ulos, autolla tai kävelemään. Autossa oma laturi jolla voi puhelimen ladata. luulen sen olevan jo 7 vuotta vanhan, sitä voi lähettää viestejä ja saada niitä, enempää en vaadi puhelimelta. Läppäri tosiaan molemmilla ja minulla lisäksi hyvä kamera josta voi siirtää kuvia läppäriinkin jos haluaa, tosin Kahvipirttiin ei niitä kuvia saa,Facebookkiin kyllä.
Noista nahkiaisista senverran, niitä olen parikertaa maistanut, hyviä olivat hiilloksessa kypsytetyt. Erikoisinta lienee etanan syöminen, olin töissä hotelli Haagassa, siellä oli, taitaa vieläkin olla ravintolakoulu. Meille tarjottin joka päivä ruokaa jota oppilaat olivat valmistaneet, yhtenä päivänä areriaan kuului etanoita ajattelin pakko maistaa tuskin koskaan muuten niitä olisin syönyt. Isoja tummia möykkyjä, ei tullut kysyttyä miten ne valmistetaan syötyä kuitenkin tuli. Ilmastolaitteiden tutkijat kävivät päivällä, mittasivat kaikki arvot kuulema talon takuutarkastuksessa näkevät onko kaikki kunnossa. Lättyjä paistoin iltapäivällä, ehkä taas jotain eilistä myöhemmin.
Työväenopistolla minäkin joskus nuorempana kävin Helsingissä en nyt muista milloin, mutta joku kurssi kuitenkin, terveiset kat-leijalle
Kauniiksi tämä päivä tullut, aurinko paistanut ja lämpökin 7.

Joo...en tietenkään ajatellut pitkää lähtöä Pirtistä. Minulle vain sattuu "työntäyteisiä" päiviä, kuten eilen. Olin aivan naatti, eikä paljon paremmin ole nytkään.

Hurskaisen puhelin ongelmista. Tuttua on, että vanhaan malliin ei saa akkua.
Minulla on käytössäni Nokia 5110, hyvä puhelin. Lienee 15 vuotta ikää. Viimeksi sain akun pikku myymälästä, josta löytyi toisen puhelinmallin akku, joka sopi. Sekin alkaa olla nyt sökö. Eikä sitä myymälääkään enää ole. Kyllä se puhelimeni vielä pelaa kun usein lataa. Kun mökilläni ei ole sähköä, ostin halvan Samsungin ja siihen prepait liittymän varapuhelimeksi. Hyvin toimii, eikä laskusta ole huolta, kerran vuodessa kioskilla lataus. En yleensäkään kantele puhelinta taskussa, se kertoo että en paljon puhelinta käyttele. En ole niin tärkeä henkilö, jonka pitää olla aina käytettävissä.

Muori77 kertoi, ettei ollut saanut unta puolineljään mennessä. Jos minulle kävisi niin, niin totaalisesti seuraava päivä olisi piloilla. Nukun melko säännöllisesti 8-9 tunnin yöunet. Harvoin tulee poikkeuksia.

Nahkiaisia kerran ostin että näen mitä ne ovat. Vastentahtoisesti söinkin, mutta en uusi. Siitä on aikaa n. 40 v. Onhan se tottumuskysymys, kuten sammakoiden syöntikin. Olen jotenkin selvillä, millä ravinnolla nahkiaiset kasvavat, sekin vaikuttaa. Voin olla ennakkoluuloinen, mutta tässä en kamppaile luulojani vasta, vaikka muutoin en ole ronkeli ruuan suhteen.

Ihan vähän kuumottaa taivaanrantsusta oranssia. Se on merkki menneestä päivästä. Eipä muuta kuin uutta päivää odottelemaan.

Tuosta puhelimesta senverran tässä alkaa olla ikää senverran, että oman isenikin takia voi tarvita puhelinta, tai tai tuo läheisenikin voi soittaa. Ei se paljon paina.
Ei minulla puhelimen latauksen kanssa ongelmia ole autossakaan, tupakansytyttimeen vain laturi kiinni, niin siinä se latautuu niinkuin kotonakin. Kyllä sellaisen saa varmaan kaikkiin puhelimiin.

Huomenta, kovin on pilvinen aamu, saattaa jotain tänään sataa, kertoilette auringostakin, mikä se sellainen onkaan, ei täällä ole mitään sen näköistä viikkoihin nähty.
Kyllähän valoisuus lisääntyy, jos maa saa lumi peiton, mutta tuopa se melko varmasti myös liukkaat kelit, hyvä ei milloinkaan.

Enpä ole mitään menettänyt, kun on maistelut noista erikoisimmasta herkuista jäänyt väliin, kyllä nämä oman maan ruuat minulle riittää.
Tuo puhelin ja sen vaihto tuli minullekin tyttären innostamana ja vähän tämä pankin toiminta siihen myös paineen toi, nuo kortti tunnukset ensi vuonna poistuvat ja kännykällä on toimittava.
Kiinnostuksen puute laitteeseen hankaloittaa sen käytön oppimista, mutta hyvä kumminkin on kännykkä olipa mikä tahansa.
Metsään varmaan mennessäsi otat kännykän mukaan ynnämuu, siellä se puoltaa paikkaansa, jos jotain sattuu, vaikka onhan sitä tultu toimeen sielläkin ilman tätä yhteyttä.
Hyvä keksintö, kun eivät sen käyttöä uusilla hienouksilla niin vaikea hallinnaiseksi tekisi.

Tuo ruotsalaisten herkku on kokematta ja ihan suosiolla jätän kertomusten perusteella maistamatta ja haistamatta myös,)
Samoin mustekalat ja muut toukat ja etanat väliin jätän, jos en sitten tietämättäni niitä jostakin ruuasta saa.

Työväen tai Kansalaiopiston kävijät kokivat täällä aikamoisen pettymyksen, kun alkamassa olevia ryhmiä peruttiin useita kymmeniä, rahan puutteessa.
Onhan nämä paikat olleet jopa sivistyksen lisääjiä, puhumattakaan käden taidoista ja yksinäisyyden karkottamisesta.
Luulisi noiden rahojen turhempaankin menevän

Jospa nuo äänetkin mistä puhuit Venlastiina tuon ilmastoinnin suhteen vähenisivät, kun hyvän tarkastuksen tekevät.
Minulla on olohuoneessa ikkuna raollaan parvekkeelle, en tiedä vaikuttaako se haitallisesti ilmastointi laitteisiin, mutta pieni tuuletus sitäkin kautta.
Tässä istuessa kyllä olkapää on suojattava, vedon tunnen.

Nytpä alkaakin näyttää siltä, että pilvet lähti jatkamaan matkaa ja jotakin taivaan pohja värejä meilläkin näkyy ja merkkejä sen kirkkaan ja toivotun pallon valoilmiöitä heijastuu, hienoa.
Tästäpä onkin hyvä alkaa päivän puuhat, kerhoon ja sitten tavanomaisiin touhuihin, päivän jatkoa vaan teille toisillekin, hyvää sellaista;)

Silloin ei säästellä kun matuille keksitään virikkeitä. Täällä ei uimahallissa muita enää käykkään kuin nuoria matu miehiä. Heille on kuljetuksetkin tietysti.

Aamupäivää.

Onkohan tuo jokin outo valoilmiö tuolla itäisellä taivaalla,häikäsee just tässä koneella istuessani.Sitä kun ei ole näkynyt moneen viikkoon;)

Viikkopöllö on näköjään minusta tullut,ei se lähimmäispalvelun tyttö eilen tullut,vaan tulee tänään.

En minäkään noita etanoita ja muita ötököitä söisi.Kerran olen nahkiaista maistanut ei ole minun syötävää;(

Katselen paljon noita luonto-ohjelmia.
Viime yönä tuli eläinten rakastumisesta ohjelmaa,kuinka krokotiiletkin viestittelevät ja Flamingot,se vasta balettia oli.
Onneksi meillä ole semmosia otuksia mitä on tuolla lämpimissä maissa.
Enhän minä pääsis ulos koskaan;))

Noh näkyillään...

Kuulkaa, ei meidän elinaikamme riitä kaikenlaisia ruoka-aineita maistelemaan kun jo aika pienellä määrällä ruokaa tulee toimeen. Valintaa on tehtävä rankalla kädellä.

Kyllä saa ihmetellä Citymarketin hyllyjen väleja kulkiessaan sitä ruoka-ainesten monilaisuutta. Paljon ovat lisääntyneet eksoottiset lajikkeet maahanmuuttajien tarpeita tyydyttämään.
Trendit tulee ja menee, kannattaa huomata niihin liittyvän voimakkaan kaupallisuuden mainostamisieen. Olen senverran vanhanaikainen että arvostan itsevalmistettua ravintoa alkutuotteista, jotka nekin toivon tulevan mahdollisimman läheltä. Luomuun suhtaudun kriittisesti.
Vartin kuluttua bussipysäkille ja kuuntelemaan luentoa presidentin merkityksestä USA:ssa. Sopii hyvin lähestyvien vaalien edellä.

Kyllä täällä on päivänpaiste valaissut niin maat kuin puutkin jo aamuvarhaisesta. Yöllä heräsin ja menin parvekkeelle nauttimaan raikaasta hapesta, ja eikös vain kuu hymyillyt vasten kasvojani!
Mieleni tekisi ostaa pieni teltta ja paksu makuupussi, lämmin patja ja hyvä tyyny ja siirtyä parvekkeelle nukkumaan. Edellisessä kodissa ei haitannut yhtään ketään, kun nukuimme makuuhuoneen ikkuna raollaan. Täällä on kassillinen papereita kertomassa miten pitää olla ja toimia tai olla toimimatta.
Jos parvekkeen ovi on raollaan, nousevat taloyhtiön lämmityskulut.
Sähkölaskun maksavat asukkaat omasta pussistaan, mutta siitä huolimatta ei parvekkeella saa käyttää sähkögrilliä. Kysymykseen "miksi ei" ei vastausta ole kuulunnut.

Muutenhan tämä on rauhallinen, ja varsinkin naapurit ovat mukavia - tervehtivät tai vastaavat tervehdykseen ensi näkemällä. Jutellaankin, jos satutaan pihalle samanaikaisesti.
Mahtaisikohan johtua osittain siitä, että tämä on vuokratalo? Tuskin. Täällä vain sattuu asumaan fiksuja ihmisiä. Edellisessä paikassa kyllä oli muutama mukavakin, joita uskalsi pihalla tervehtiä pelkäämättä että nolaa itsensä.

Tässä on ollut melkoinen paussi, kun Laten kanssa rupesimme muistelemaan entisiä tuttujamme, eikä kumpikaan muistanut yhtä nimeä. Kävin ihan ääneen läpi aakkoset ja sitten ajattelin, ettei se maalta merelle vie, jos emme nimeä muistaisikaan. Se oli loistava ajatus; heti helpotti ja sukunimi pompahti esiin kuin kumipallo vesiämpärin pohjalta.

On se kumma miten paljon meillä on ihan arkisia muistelmia!
Hyvää jatkoa teille kaikille!

Kyllä se johtuu siitä että se on vuokratalo. Omistusasunnoissa asuu epäkohteliasta ja ylpeää väkeä. Tyhmiäkin varmaan.

Hiljaisen maiseman syysillassa luontotoimittajat vertailivat kokemuksiaan eri luontotyypeissä. Sanoivat nyt vietettävän keskisyksyn aikaa.
Voi hyvinkin niin olla.
Näin marketin kylmähyllyllä valmiiksi maustetun jyväbroilerin. En ostanut kun ei ole sellaista grilliä, jolla saisi samanlaisen muhevan herkun, joita kaupan grillistä saa.
Kotimatkalla muistin että onhan minulla mikron päällä Lidlistä ostettu pienoisliesi. Laitan sen muhimaan sinne 100 asteeseen muutamaksi tunniksi.
Onhan tuo kokeiltava. Ties miten hyvää linnusta tulee. Voisi lintua valella välillä jollakin kanachikken kastikkeella.

Kädet kihelmöi kun hansakt käsissä ulkonikkaroinnista tullut mitään. Monet käsieni reumakyhmyt mahtavat tykätä moisesta kyttyrää.
Laitan yöksi niihin kipugeeliä kun se Virosta tuotu ärhäkkä käärmesalva pääsi jo loppumaan.

Huomenta jälleen, torstai päivä alkamassa, mikäs siinä, sehän on toivoa täysi;)
Näyttää siltä että mittarin lukemat on juuttuneet paikoilleen, joka aamu sen neljä astetta lämmintä vaan pitää.
Hyvä niin, pitäisi lämmityskulujen olla pienet, eihän patterit tulikuumina tarvitse hehkua.
Sinnikäs on tuo koivukin ikkunani edessä, harventunut vähän, mutta melkoisesti keltaisia lehtiä vaan puussa kiinni on, kaunis se on.
Tänä aamuna seurasin helikopteria, mikä aika lailla kattojen tasoilla kierteli kirkkaine valoineen, mitä teki, sitten lopulta parkkipaikalle laskeutui, kai sen huomasi toisetkin ja ylihuomenna lehdestä saadaan tieto, mitä touhusi.

Tuo rahojen jakaminen on varmasti vaikea juttu, kaikki tahot niitä vaatii, tingitä ei mistään, vasta sitten on pakko, kun pussi suljetaan.
Todellista puutetta kärsiviä on paljon, siinä mukana maahan tulijat osana ja varmasti useammalla tarpeeseen ne avut mitä saavat.
Heidänkin joukossa sitten sellaisia, jotka kaiken hyödyn korjaavat, välittämättä todellisesta hädästä.
Joka asiassa on se käänteinen puoli, siellä leipä jonoissa ja vähävaraisten ruokailussa tapahtuu varmasti paljon väärin käytöksiä, kaikilla ei todellinen hätä.
Oli juttua juuri tuosta ruokailun tilasta, siellä ei kenenkään tuloja vaadita esille ja näin pienellä paikkakunnalla melko hyvin se varattomuus ja varallisuus tiedetään ja ihmisten omatunto on olematon.
Ruokailemassa käyvät hekin, joilla taatusti ei tiukkaa ole.
Tämänlaisia me suurin osa ihmisistä vaan ollaan.

Sama pätee varmasti myös asumisenkulttuurissa, ihminen joka huomioi toiset tekee sen myös, onko kysymyksessä omistus tai vuokra asunto.
En ole huomannut mitään eroa, vaikka itse asun omistus asunnossa ja toisella puolen vuokratalo, jonka asukkaat tervehtivät minuakin, kai se asukkaista on kiinni, ei asumisen muodosta.
Ylpeydestä en oikein mitään osaa sanoa, sekin usein väärin ymmärrystä, ei tunneta toista ihmistä, olen minä saanut sitä ylpeän viittaa joskus kantaa, syitä ylpeilyyn ei ole, eikä ollutkaan.

Voi miten tuttua onkaan tuo nimien unohtelu ja unohtuu siinä paljon muutakin, joskus asiaa päivittelen, lohdutuksena saan kuulla, että ei se vaarallista ole;)

Tuo tarjonta kauppojen hyllyillä jopa väsyttää, kun saa etsiä ja etsiä sitä tarvitsemaansa, lukea tuoteselostuksia, että löytyy se ihan tavallinen mitä tarvitsee.
Minusta on tämä pieni kauppa missä pääasiassa ostoni teen kerrassaan ihana, ei ehdi väsyä, kun koko kauppa on pieni ja kaikki meikä mummon tarpeet löytyy.
Joskus joutuu sitten jotakin erikoista muihin kauppoihin etsimään ja pois tullessa uupumus voittaa.
Huonosti on maailman asiat, toisaalla kärsitään nälkää ja toiset uupuu runsauden eteen, jotakin pitäisi voida asian hyväksi tehdä.
Kuuntelin vähän aikaa illalla nuorten työssä olo asioiden keskustelua ja yhtään viisaampi en ollut, en tullut, pistin Tv kiinni.
Paljon puhetta, vähän hyödyllistä, asiaa korjaava en kokenut.

Samaa mieltä muori kanssasi, onneksi ei meillä ole noita hirvityksiä, kyykäärme melkein pelottavin;)
Jatkan joulukorttien tekoa tänään, liki kolmekymmentä meni eilen kerhossa ja jouluun on vielä runsaasti aikaa, pitää sitä ahertaa ja kun siinä aika nopsaan kuluu, kun niitä näpertää, ne on niitä minun mieli puuhiani.
Varmaan keksitte itsekukin mieleistä puuhaa täksikin päiväksi ja ilta taas sitten viisaampi siinä asiassa, heippa!

Päivää!

Eilen en avannut edes tietokonettani, enkä vilkuillut tietenkään Pirttiäkään. Täytyi sorvailla asioita tärkeysjärjestykseen. Kävin terveyskeskuksessa pienen, jonkin verran vaivaavan asian takia. Ei muuta kuin lähete sairaalan päivystykseen. Sielläpä notkuin odottelemassa tutkimuksia, kokeita ja tuloksia 10 tuntia. Aloin tuntea itseni sairaaksi.)

Viimein myöhäillasta pahkura poistettiin. Kyllä siinä oli takana mahdollisuus isommastakin ongelmasta. Se kokeilla ja tutkimuksilla suljettiin pois. Tänään kävin seuranta tutkimuksissa ja tietysti kokeitakin otettiin. Asia tuli selväksi, ei mitään suurta, matka jatkuu. Kyllä se vaan kovasti helpotti. En voi valittaa saamistani terveyspalveluista.

Hyvinhän keskustelu on sujunut, olen nyt sentään lukenut viestit. Nyt yllä kertomani on vienyt puhtini tyystin. Ehkäpä tässä palaan päiväjärjestykseen. Sen verran kännykän mukana pitämisestä, tottahan pidän mukana jos kauemmas poikkean, tai on odotettavissa asiapuhelu.
Liikun aika paljon muutaman kilometrin ympyrän sisällä. Siinä ei isoja riskejä ole oletettavissa. Suivaannuin aikoinaan siitä, kun juuri kaupan kassalla alkoi puhelimeni päristä ja vastasin. Höpöjuttua oli puolitutulta tulossa ja sitkeästi. Ajattelin, että ei tällaisesta tule hittojakaan! Niin...mitä vanhoihin tulee, lähin puhelin oli 12 km. päässä. Elettiin sitä silti. Tuskin isäukkoni koskaan puhelimeen tarttui, en ainakaan tiedä. Ymmärrän, ettei tämä vertaukseni ole mielekäs, mutta kannattaa sekin muistaa.

Mutta nyt pitää pistää poikki. Liikaa paisui "omat asiat", se kai osoittaa että "tärkeitähän" ne. Jatkellaan...

hyvvee päevee;)

Minä pähkäilen tuon s-pankin kanssa.
IHmettelen kun tuonne postiini tulee semmonen 0,00€lasku ???
yritin soittaa sinne konttorille,mutta jonossahan siellä piti olla,kyllästyin ja länttäsin puhelimen kiinni;((

Ihmetyttää nuo kehitys apu jutut,kuinka nyt on saaneet selville minnekä ne rahat on menneet,johtajien taskuihin.

Sillähän siitä säästyy kun ei osallistu niihin.
Suomen valtiokin on hukannut miljoonia.

Eipä tässä kummempia,pähkäillään edelleen.
näkyillään...

Huhhuijaa!
Ihan veti harmaaksi tunnelman, kun rupesin ajattelemaan pankki- ym. paperisotia.
Vuosikausia niin pankkien kuin muitten tärkeitten(?) virastojen kanssa asioiminen kuului työhöni. Olivatkohan asiat silloin selkeämpiä, kun koskaan ei tullut mieleenkään iskeä hanskat tiskiin?

Nykyisin pankkitoiminta näyttää olevan tunnuslukuja toisensa perään, ja minun tunnuslukuni taitaa olla pelkästään se, jolla revitään tuohta pankin seinästä.
Kai sitä taas osaisikin, jos joutuisi kaikki raha-asiat hoitamaan, mutta onneksi viisitoistavuotiaana oli sen verran järkeä, että ymmärsin ensisilmäyksellä pihkaantua passeliin poikaan.
Nuorempi jälkeläisemme tuli yhtenä päivänä kysymään kunnollista pankkia.
Hän oli erään pankin asiakas jo säästöpossuikäisenä, ja nyt hänellä sattui olemaan
muutama irrallinen seteli, jotka hän ajatteli tallettaa tililleen. Vaan eipä onnistunut,
kun hänen olisi pitänyt varata aika!

Minä olen saanut tarpeeksi pankkikokemusta hoidellessani sisko-vainaan raha-asioita. Lankoni hoiti leskeksi jäätyään sisareni tiliä parhaansa mukaan, mutta sitten hänkin kuoli, ja sisarentyttärellä oli täysi työ omien asioittensa hoitamisessa.
Nykyisin Late hoitaa myös Mujejärven asiat, Niitähän ovat kiinteistövero ja sähkö.
Toisaalta hän saa usein sikäläiseltä sähkölaitokselta tervehdyksiä, joissa kerrotaan sähkökatkoksista. Niitä on siellä tosi usein.
Oikeastaan on ihan turhaa kulua maksella sähköstä perusmaksuja, kun ainakin me suomalaiset pärjäisimme ilman sähköä.
Paitsi, jos otamme läppärit mukaan. Mutta matkapäiväkirjaa kirjoittaessa voisi opetella vaikkapa kaunokirjoitusta.
Kuka tietää, vaikka oppisin vielä siististi kirjoittamaan ennen kuin kaunokirjoitus poistetaan tietotekniikan tieltä.

Moikka!

kirjoitan vaan vaatimattomasti hölökynkölökyn

Sitä joutuu joskus nostohomminkin

Joku kirjoitti ettei Raimbow tuotteissa olisi mitään laadukasta, kun ovat hinnaltaan vähän edullisempia. Ainakin vihreät viinirypäleet ovat tuoreita ja makeita.
On myös sanottu että rypäleiden lievä hapokkuus ole hammaskiilteelle hyväksi. On kai heillä omenoitakin. Mikään ei ole enää 100% vaaratonta.

Huomenta ja viikonloppu taas aluillaan, mihin nämä päivät oikein kiirehtii.?
Eilinen päivä meni kortteja tehden ja kolmekymmentä vaan sain aikaan, hidasta puuhaa, mutta ehtiipä vielä tekemään, jos tarvetta tulee.
Tuohan se joulun lähestyminen paljon muutakin puuhaa, tyynyliinoja kerhossa painettiin, niiden paketointi ensi kerralla.
Perinteiset joulukassien sisällöt on paketoitava, sitten valmiina, kun ilmoitus tulee, että voi viedä lahjoitukset kuusen alle.
Kalenteri alkaa olla täysi, tai niin täysi kuin haluan, kai siellä muutama päivä omiinkin hommiin jää.

Noista laatuisuuksista voi olla montaakin mieltä, ei se aina hintakaan tae ole, ostan kyllä kyseisiä tuotteita, jos kohdalle sattuu.
Joka päivähän kumotaan joku hyväksi todistettu, otapa sitten selvää, mikä se olisi se hyvä ja terveellinen.
Tänään leipä, huomenna joku muu, mikä luokitellaan epäterveelliseksi.
En ole koskaan ruuan kanssa leikkinyt, halpaa pääasiassa ostanut ja tänne asti olen päässyt melkein ilman lääkäreitä.

Asiassa olet Ruuneman, kun pirttiä nostelet, tosin kyllä se nurkan takaa aina esiin saadaan, ehkä joidenkin kiusaksi asti.
Kärkeen aina halutessa päästään, joskin ei tätä näkyvyyttä tämän enempää kaipaa.
Aina joku kirjoittaja kuitenkin ihan omasta takaa pirtin ylös nostaa, vaikka aika nopsaan nämä ketjut nykyisin nurkan taa joutuvat
Aina ainakin se yksi viesti päivässä tulee, ei kovin kauas jouduta, kiitos vaan "enttinen" ja "pysyomillas" viesteistä ja hölykynkölykyn molemmille;)

Kaikki muuttuu Eskoseni, myös pankin asioiden hoito, meilläkin keskipäivällä jonkun tunnin on pankki auki asiakkaille, aika se on tilattava, jos enemmän asioita ilmaantuu.
Ei kohta osaa näitä kaikkia uusia asioita hallita, lupasivat pankista kyllä ilmoittaa lapsille, kun alan enemmän höperöimään.

Olipa ynnämuulla jännät paikat, hyvä että kaikki kuitenkin kohdallaan.
Kyllä se hiljaiseksi vetää, jos jotakin erikoista ilmaantuu ja nykyään kun niin kovasti paljon ikäviä esimerkkejä löytyy.
Syytä on terveyttään ja kuntoaan seurata, näillä kymmenillä se on riskikin suurempi, pitäisi ne kokeet vuosittain otattaa, vaikka vaikea nykyään on kokeisiinkin päästä.
Omalla kohdallani olen kaiken melko helposti saanut sujumaan.

Olen vähän sitäkin mieltä, että suomen valtion rahat suurilta osin menee meidän omien "isokenkäisten" palkitsemiseen, on aivan satumoisia tuloja vähänkin "oksalle "päässeiden ansiot.
Sama kohtalo kuitenkin kaikilla, kun loppu tulee, ehkä silloinkin vielä onnen kantamoiset mukana seuraa, hautaankin pääsee valtion avustuksella.
Hyvä mieli kuitenkin on, omillaan on elon polun astellut, siinä verojen kera muitakin avustanut;)

Tänään melkein sellainen en tee mitään päivä, näin ainakin tässä vaiheessa oletan, saa sitten nähdä osaako ihan lonkkaa vetää;)
Mukavaa syksyistä päivää, kohtahan se on talviaikakin edessä, sitä odotellessa heipähei!

Täytyy myöntää minulla on usein sellainen etten tee mitään päivä. No eihän sitä ihan mitääntekemätön olla voi, mutta jos ei missään käy eikä harrasta puhdetöitä niin vähällä pääsee. Kotihommat ovat sellaisia taloustöitä, niitä ei lasketa. Muutama vuosi aiemmin tuli käytyä kerran viikossa eläkeläis kerhossa ja joissakin retkillä sekä teatterissa, nyt ne on jääneet. Tuo kylähistoriakirja sekin on nyt valmis, 30 lokakuuta tulee painosta ulos ja samalla myyntiin. Siihen tilaisuuteen aiomme mennä.
Harmaa tuo syksyinen päivä, aika vähän on lehtiä enää puissa. Tuossa lähistöllä oli muutama pihlaja isojakin ja marjoja vaikka kuinka paljon, nyt kaikki ihan tyhjiä marjoista ja lehdistäkin.Isot tilhiparvet muutamassa päivässä putsasivat.
Täytyy myöntää vähälle jää nuo reissut, kauppa on tuossa ihan vieressä, mutta joskus tulee tehtyä reissu muihinkin kauppoihin, silloin menen autolla. Onhan tämä tuttu kylä jossa asumme, melkein aina siellä reissuilla jonkun tuttavan näkee no siinä tovi menee.
Eipä tässsä nyt mitää erkoista asiaa ollut, mutta ilmottauduin kuitenkin pirtin vahvuuteen.

No nythän Laten ja kumppaneiden "muistelu-urakka", kylähistoria on loppupistettä vaille päätöksessä. Muistan kyllä, että siitä oli puhetta(kirjoituksen muodossa) vuosi, pari sitten. Aikansahan ne ottaa, olen jossakin pienessä kirjoitusryhmässä joskus ollut mukana.

Enpä minäkään saa tästä päivästä toimintapäivää. Tottahan nyt jotakin, kävin terveysasemalla näyttämässä toimenpiteen jälkiä ennakkoon aikataulutetun mukaan. Samalla patikoinnilla muonavaraston täydennyskin.
Vaikka puuhani eivät ole mitenkään välttämättömiä, niitä on kuitenkin riittänyt tyhjyyden täyttämiseksi.

Pitemmät reissuni ovat jääneet. Olihan tarkoitus tänä vuotena Kanarialla käydä, sitten se typistyi ajatuksissa Viron kylpyläreissuksi, nyt ei taida tulla edes Hesan reissua. Eikä ole välttämätöntäkään.

Kummalista tapahtuu: sankari- hyväntekijä Rami Adhamin, syyrialaistaustaisen toiminta on joutunut rikostutkintaan. HS julkaisi tästä kolmen sivun jutun. Vaikka median juttuihin täytyy suhtautua varauksin, vankasti näyttää siltä että huijarista on kysymys. Eihän se ainoa ole, monta juttua on tullut tietoon, jossa moraali on kadonnut omaan kansaan kuuluvia kohtaan. On ollut tapauksia, että tänne on kutsuttu "maamiehiä" töihin ja pidetty sitten orjatöissä lähes ympäri vuorokauden vuosia ilman palkkaa.
Yksi tällainen kuppila-baari häipyi äkkiä täältä lähistöltä, tuomiot ehti sentään tulla. Myös turvapaikan hakijoiden järjestelijöinä on usein "maamiehet". Kuljetus on lyhimmillään: rahat pois ja matka Välimereen, jotkut pääsee yli, joitakin ehditään pelastaa, jotkut uppoavat. Sehän ei liikuta bisnesten tekijöitä, "liikemiehen" pitää ajatella kylmän viileästi. Vai pitääkö?

Joo..päivä on taas pilattu, iltahämäräksi on mennyt. Huomista kohti...

Huomenta kosteaan lauantai aamuun, matot kuitenkin parvekkeenkaiteella happea haistelee, pitää vahtia, etteivät huuhtelua saa;)
Niin se taas viikonloppu edessä, siivousta, pyykin pesua ja ruuanlaittoa.
Pyykinpesussa suurin homma kuivumaan ripustus, pitää ennen siivousta kaali pilkkoa, olen sellainen sotkija, että lattialta melkoinen määrä löytyy ja ikävä heti alkaa siivoamaan, kun on kaiken kertaalleen tehnyt.
Onpa taas ongelmia kerrassaan;)

Noiden kahden ihailijan viesteihin totean, että pirtin miehet ovat laatua numero yksi minunkin mielestä ja olettekos huomanneet, myös oikein uskollisia pirtille.
Ikävä tulee kun muutamankin päivän pois ovat.
Tuosta vapaana olosta ei minulla tietoa, ehkä itse kertovat tai sitten ei.

Hurskaisen Islannin ihasteluun, ei ole tullut siellä käytyä, mutta pojan tyttö on kovasti ihastunut Irlantiin ja sen asukkaisiin, sinne haluaa vielä töihin pyrkiä.
Taitaa jäädä näkemättä tämä satujen saari, vaikka niin kovasti saduista tykkään;)
Viikonloppuna se kesäaika päättyy ja talvea alamme tosissaan odottamaan, mutta tällä vauhdilla millä päivät ja kuukaudet vaihtuu, todellakin kohta on kevät;)

Onhan se miehillä hieman toisenlaista tuo harrastusten toteuttaminen, kun useinkin ne käsityöt mitä miehet harrastaa vaatii isompia välineitä kuin sukkapuikot ja näin ollen ei kotona tehtäviä harrastuksia miehillä niin runsaasti kerry, mitä meillä naisilla.
Hienoa on varmaan nähdä histotiikki kansien välissä, kun on mukana teossa ollut.
Nyt vaan seuraavaa projektia suunnittelemaan Late.
Perinteitä siellä Nurmijärvellä on jo hyvin kaukaa, varmasti mielenkiintoista luettavaa se historian teos, ei taida kuitenkaan A.Kiveä koskettaa?

Eipä nuo kaukomatkat oikein houkuta, on niin levotonta joka puolella, Pärnyssä olivat meidän yhdistyksen jäsenet, kehuivat matkaa niin, että sinne voisi vielä lähteä.
Katsotaanhan kevääseen, suunnitteilla on Kroatian matka, sekin houkuttaa jos terveyttä riittää ja budjetti sallii, sinne yritän mukaan.
Satuin minäkin kuuntelemaan tätä Rami Adhamin haastattelua, en osaa oikein kantaa ottaa, itse väitti toimineensa oikein, tiedä sitten tänä päivänä näitä väitteitä, uskoa vaiko ei, eipä varmaan syyllisyyttä tunnusta itse, mutta eikös se niin ole, ei savua ilman tulta.
Hätä Syyriassa on kuitenkin tosi ja vaikea ymmärtää miksi tätä sotaa ei saada loppumaan.
En ole sinne rahoja ollut laittamassa, vaikka tarpeeseen menisivät, sikäli kun jonkun luotettavan kanavan löytäisi, mutta tässä on nyt suurempien asioiden hoidosta kysymys, mitä minun muutamat eurot voisi aikaan saada.
Kansan käsi sanotaan olevan karttuva ja varmaan onkin, mutta tarvitsijoita tuntuu aina ja joka paikasta löytyvän, pakko on johonkin raja vetää.
Tuo mitä ynnämuu kirjoitit pitää paikkansa, oman maan kansalaiset toisten hädästä hyötyvät.

Mutta nyt on alettava tämä oman elämän kohentaminen, jos en itse hommiin tartu, ei mistään löydy tekijää ja onneksi vielä minulta onnistuu.
Päivän onnistumista teille kaikille.

Täytyy vähän selvittää tuota kylähistorian kirjaa jossa olen ollut mukana.
Nurmijärvi on aika iso pitäjä ja siinä monta kylää. Nurmijärven oma historia on kunnan teettämä ja siitä on valmiina 3 osaa. Nurmijärvi itsenäistyi 1605 toki asutusta on ollut ennenkin, pitäjä oli alkujaan paljon suurempi siihen kuului osa Hyvinkäätä ja Tuusulaa. Nykyään se on väkiluvultaan Suomen suurin maalaiskunta asukkaita yli 43000. Kolmas osa Nurmijärven historiasta valmistui 1974 varmaan lähivuosina seuraa jatkoa, sillä onhan edellisestä kirjasta jo mennyt monia vuosia. Kyllähän siinä viimeisessä osassa minunkin nimeni on, aloitin kunnallispolittisen urani vuonna 1973,
Urheilulautakunnassa, olin sen puheenjohtaja 12 vuotta. Harrastin urheilua ja pelasin lentopalloa sekä yleisurheilua. Parhaimmat saavutukset olin pitäjän mestari kerran aikusten kuulassa ja kiekossa useita kertoja.
Se tästä Nurmijärvestä jossa olen ikäni asunut, mutta syntynyt sen yhdessä kylässä Perttulassa.
Siitä kylän historiasta se kirja kertoo ja olen ollut sen tekemisessä mukana. Siellä asuin vuoteen 1957, silloin menin naimisiin Venlastiinan kanssa. Ja nyt jatkamme tätä taivalta täällä Kirkonkylässä jossa olemme asuneet melkein koko yhteisen elämämme. Pari pientä asumista ensin muualla, sitten teimme asunnon mummulan vintille.
!973 olimme mukana rakentamassa 7 perheen rivitaloa hartiapankilla Vantaan joen rannalle.
Siellä asuimme yli 30 vuotta. senjälkeen muutimme kirkonkylän keskustaan, nyt asumme siinä lähellä "mummulanvinttiä" jonka talon vanhin poikamme nyt omistaa.
Olen taas harkinnut tätä liian kauan ei kelvannut kirjautumiseni.
Latelta terveisiä.

Nurkkapatriortti erehtyi sen verran, kun mainitsi kunnallispoliitisen urani alkaneen 1973, silloin alkoi valtuustokauteni jota kesti yli 24 vuotta sitä ennen olin tuolla Urheilulautakunnassa ne 12 vuotta olihan niitä muitakin tehtäviä mutta olkoon.

Kyllä Nurkkapatriortti nimitys LateVaanille hyvin sopii. Niinkin pitkä on ollut kuntapolitiikon ura ja asuminen koko ikänsä lähes samoilla kulmilla: se kyllä oikeuttaa nimitykseen!

Minä olen tavallaan rauhanajan siirtolainen. Ensin kovaa yritystä pärjätä, kotikulmilla Pohjois-Karjalassa, siellä viimeksi Joensuussa. Eipä tuntunut elinmahdollisuudet aukeavan, monien muiden tavoin junan tuomana Helsinkiin. Siellä kymmenkunta vuotta ja täällä Vantaalla 45 vuotta. Siinä ne tossunkulutuspaikkani vuosissa.

Ay-liikkeessä olen jossain määrin ollut mukana osaston toiminnassa ja työmailla. Ehkä ei ole liioittelua puhua entisestä ay-aktiivista. Kuntavaaleissa en ole täällä ollut edes ehdolla ehdokkaaksi. Ei ole ollut pyrkyä, eikä kysyjiäkään. Varmaan monien mielestä lienen ollut epävakaa päättelyissäni. Ja juuri näin hyvä, en ole harmitellut!

Salainen.ihailija haluaisi tietää, että ovatkohan vapaita miehiä - tarkoittaen Hurskaista ja ynnämuuta. Puolestani vastaan: ei! Sopimukseni ja lupaus on 57 v. vanha, on tietysti edelleen voimassa täysimääräisesti. Enempää en tästä halua kertoa!

Tämä päivä meni levon merkeissä - no pienet kävelyt syyskoleassa ilmassa tuli tehtyä. Huomenna sitten vielä kunnon lepopäivä!

Eipä enää tee mieli keräyksiin rahoja laittaa, kun niin paljon on epärehellisyyttä siinä
hommassa.
Johtaja laittaa rahat omalle tililleen, niinkuin se erään Afrikan maan keräys meni!
Hiljattain siitä oli juttu tv:ssä.
Se vain on kumma, ettei paremmin katsota, mihin rahat ovat menneet!

Ehtoota tuas ;)

Päivämän että huraht.
Kävin tuolla Karismassa taas kerran.

nyt ne on ohjeman keksinneet tuonne "töllöön"
hulvattomat hautajaiset,vähän aikka katsoin ei oo minun ohjelma,ennemin pelaan pasianssia tässä koneella.

Päivä on ollut pilvipoutainen,mittarissa 0,1c
Uutisiakaan ei tee mieli katsoa,ainasta sotaa ;(

Illan jatkoja kaikille.
näkyillään...

Tuli taas hurahdettua Bonnierin puhelinmyyjän ansaan. Ennen kuin oli edes äkkiä, posti toi jo toisen tiedekirjasen. Nyt täydellä hinnalla.
Näistä jo yli 30 lisälasku kun muutenkin on tiukkaa talouden puolesta. Osaampa seuraavan kerran ohittaa jo makean syötin.
Aloin siinä lukemaan sitä laskua. Onhan siellä joku peruutusoikeus, mutta se on tehtävä 5 vrk kuluessa tuotteen saapumisesta.

Valoisaa sunnuntai aamupäivää, näyttää kuin olisi pilvet ohentuneet ja pieni tuuli niitä pilviä yhä vaan pois puhaltelee.
Tulikin nukuttua hieman pidempään, miten sitä unta nyt riittikään, kai siksi, että kaikilla on lepopäivä, siis minulla myös;)
Vaikka ilma melko hyvältä näyttää, ei lenkkeilijöitä liiku, muutenkin liikenne hiljaista, kai vasta kauppojen auettua alkavat ulos lähteä.

Mukava kuulla, että on muita jotka noihin puhelimen kautta myyntiin sortuvat, minulla on nuo lehtimyyjät koitoksen kivi, kun en suoraan osaa iskeä puhelinta kiinni, jään kuuntelemaan heitä ja taas sorrun.
Ekaksi sanon, että en aio tilata, mutta kun hetken kuuntelen ja yritän väliin jotain, mutta sitten huomaan tilanneeni puolen vuoden lehdet.
Pitäisi se esto ottaa puhelimeen, kun ei useinkaan osaa sanoa päättäväisesti ei.
Perunut olen jonkun kerran, mutta kyllä siinäkin aikaa menee, kun kirjauduttava kyseisen lehden sivuille.

Nuo telkkari ohjelmat on kyllä menneet mahdottomiksi, räjäytellään ja kaikkea muuta hullua missä ei ole päätä ei häntää ja nuo laulutkin on muuttuneet huutamiseksi, yleisön kirkumiset päälle ja entäs se kielen käyttö, huh,huh.

Onnea pitkästä avioliitosta ynnämuulle, eipä taida nykyisin monikaan tuota vuosimäärää kerätä.
Minulle tulisi ensi kuussa kuusikymmentä vuotta, en epäile yhtään etteikö olisi jatkunut, mutta toisin oli jossakin määrätty.
Tuli sitä joissakin tehtävissä oltua työ aikana, ei mitään kummaa, kaupungin joissakin lautakunnissa myös, mutta pientä oli minun vaikuttaminen.
Kokeilua kyllä siitäkin miten asioihin olisi voinut sanasen sanoa, kai tuli sanottuakin.

Vähäiseksi on jäänyt muualla asuminen, lapsena perheeni kanssa, Viialassa kävimme sodan aikoina, siitä Vuohijärvelle, Mikkeliin ja sitten takaisin synnyin kaupunkiin.
Joskus on käynyt mielessä josko nyt eläkeläisenä muuttaisi muualle, mutta heti kohta ajatus sellaisesta on kuollut.
Tuttu ja turvallinen on nykyinen asuinpaikka, mihin sitä täältä lähtisikään;)

Minä olen näiden järjestöjen rahapyyntöihin pienillä summilla heltynyt ja niitä pyyntöjä kertyy vuoden mittaan jokunen, olen sen verran hellä mielinen, että ajattelen ehkä sinisilmäisesti, että jotakin apua näistä pennosista olisi.
Suurempia summia en anna, ei ole mahdollistakaan.

Nyt katselemaan josko jotakin mielenkiintoista pientä puuhaa keksisi, hyödyksi sitä näin vapaa päivänäkin haluaa olla, jospa sukat vaikka jonkun kylmiä varpaita lämmittäisi, heippa vaan!

Kurkkasin tavoistani poiketen näin päiväsaikkaan en yleensä koneella istu, mutta nyt ei huvita oikein mikään, ajattelin pelata koneella.
Ihmetellen kysyn Kristiina23, miksi et rohkene kirjoittaa milloin sinulle sopii, ei täällä muistini mukaan koskaan ole minun viestiä odotettu, ainakaan niin ei ole tarkoitus.
Kirjoita toki ja usein;)

Olen SkillaN kanssasi samaa mieltä noista musiikkitapahtumista, että usein liian kovaa melua ja meininkiä, Mutta nyt, oikein isolla kirjaimella kuuntelin Saara Aallon laulua, eilenillalla, kun hän kilpaili x-factor laulukisoissa.

Oli tosi kaunis esitys, ihana kertakaikkiaan! Tuomarit nousi seisomaan ja osoitti suosiotaan.
Hänellä on satumaisen kaunis ääni, kevyesti nousee ylös ihan pilviin saakka.
Melkein vilunväreet selässä meni!

Tämä oli toinen karsinta, jossa hienosti läpi!
Loppukilpailu edessä vielä, toivon hänelle Onnea, ja ettei flunssa iske nyt ratkaisevalla hetkellä!

Kyllähän ne puhelinmyyjät kokee riesana, kun heitä joskus tulvimalla puhelimeen tulee. Aika sitkeitäkin yrittäjiä saattavat olla, jos vaikka hiukankin antaa periksi tai suostuu kuuntelemaan. Olen kehittänyt torjumismenetelmän, että en kuuntele alkuunkaan, vaan aina ilmoitan ettei kiinnosta. Jos pulina jatkuu, pistän puhelimeni kiinni. Joskus harvoin saattaa sama soittaja pirauttaa heti uudestaankin, mutta lopetus on entistäkin sähäkämpi.

Epäkohteliastahan tällainen keskeyttämiseni on, mutta minkäs teet? Yrittäähän myyjäkin ansaita tai antaa näyttöjä mahdollisesti provisiopalkalla tai on koeajalla yrittämässä. Tässä asettuu vastakkain kaksi intressiä: myyjän täytyy saada tilaus millä keinolla tahansa, minä taas en missään tapauksessa tuotetta tarvitse. Voihan sen ajatella niinkin, että miksi tuhlaisin myyjän aikaa. Luin erästä juttua suuresta puhelinmyyntifirmasta, jos viidestäkymmenestä soitosta yksi johtaa tulokseen, on saavutus keskimääräistä parempi. Työpaikkoja tässä firmassa on kuulemma aina tarjolla koska on vaihtuvuutta. En olisi sopiva tällaiseen työhön, enkä edes yrittäisi, vaikka olisin puolta nuorempi. On se luonnekysymys.

Kuulin pienen pätkän S. Aallon lauluesityksestä. Eipä tuntunut kiinnostavalta. Näinhän se makuelämykset menevät, Esim. Tapio Rautavaara tai Olavi Virta tuntuivat oikeilta, tämä ikään kuin linjauksenani. Ei kyllä haittaakaan erilaisuudet, kukin voi hurrata kuten tahtoo.

Syksyinen, sumuinen oli tämäkin päivä. Kyllä tuonne ulos mahtui pienelle lenkillekin.

Huomenta uuteen viikkoon ja viimeiseen lokakuussa, sitten toinen pimeä kuukausi ja sitten joulukuu valoineen, ehkä lumineen myös.
Aina sitä jouluksi maahan edes ohuen lumen soisi, tunnelma jouluinen ja valoisakin.
Ehtiipä tässä vielä monenlaista keliä tulla jouluun mennessä, loskaakin, sitä ikävintä, on tähän vuoden aikaan yleensä pitänyt.

Juuri tuo minulla myös vaikeaa iskeä puhelin korvaan kiinni, kun tiedän elantoaan yrittävän puhelinmyyjänkin saada. ja kaiken kaikkiaan ei haukkumisen väärti kuitenkaan.
Joskus toivoisi, että eivät olisi niin sinnikkäitä;)
Kai sitä tunteella elää ja yrittää olla kohtelias, miksi sitä ei yrittäisikin, eihän tämän myyjän tilaa tunne.
Olen ynnämuu kanssasi samaa mieltä, entisten laulajien lauluista sai sanoistakin selvän ja tarttuva usein sävelkin.

Tämän Saaran laulamista olen harvoin kuullutkaan, jonkun mainos pätkän kuitenkin ja hyvin lauloi siinä ja luonnollisen oloinen oli laulaja, onnea vaan yritykselle.
Jostakin luin ennustuksen, että voittaa.
Olen varmaan ulkona näistä nykyisistä laulajista, kun en oikein tunnista ketään, samanlaista on tuo musiikin tuotto tänä päivänä.
Joitakin laulajia olen kuullut ja ihmetellyt miten suosion onkaan saavuttanut.

Nuo valot tuolla ulkona alkaa taas levitä, parvekkeille ja pihapuihin on valoja ilmestynyt, toivoisi, että ei hyvin räikeitä kukaan laittaisi, pelkkä perinteinen riittäisi.
Makuja on monenlaisia ja siitä asiasta ei voine tuomiota jakaa.
Tuikkuja olen minäkin jo parvekkeella polttanut ja marraskuun lopulla kuusen laitan, jos nyt onnistun saamaan, adventista se minun joulun odotus alkaa, kyntteliköt ikkunoille aina Loppiaiseen asti.

Harmissani olen minä myös noiden tieto ja taide kirjojen arvottomaksi tekemisestä, niitä tuli kerättyä siinä toivossa, että arvo säilyy.
Kuuntelin yhtä asiantuntijaa telkkarissa ja hän sanoi, että kannattaa käyttää asiantuntijaa arvostelemassa kirjahyllyjä, sillä vieläkin joku vanha kirja on hinnoissaan.
Minulla numeroituja kirjoja ja niilläkään ei mitään arvoa tänä päivänä ja niin kuin ne aikoinaan maksoivat, tätä se on kun yrittää jotakin haalia, näin käy.
Raha menee rahan luo, se pitää paikkansa tässäkin kohdassa.
Olisit hurskainen hyppinyt siellä lehtikasoissa, niinhän sitä lapsena tehtiin;)

Otavan iso tietosana kirja minun hyllyssä ja siihen monta eläin sarjaa ja matkailuun liittyvää isoa sarjaa, sitten näitä taidekirjoja myös, nyt niiden selkämyksiä katselen ja pölyjä joskus pyyhin.
Lukenut en juuri mitään ja kuviakin katsellut harvakseen, sielläpä on lasin takana.
Mitäpä kannattaa harmitella, tyhmyys se on minulla monessa jutussa, mistä harmia saan.

Nyt jätän harmittelut ja alan pyykin silitykseen ja sitten käsitöiden ja ystävien pariin, hauskaa päivää teille toisillekin, unohdetaan harmittelut;)

Päivää pirttiin.

Kävin tänään tuolla Akuutissa ja sain särkyriuskeen kankkuuni;)hyvä.

Nyt pitäisi ottaa Fysioterapeutille ottaa yhteys.
Epäilyttää onko siitäkään mitään apua.
Rahan menoa vain.

Olen samaa mieltä teitin kanssa noista nykylaulajista ja lauluista,ei pure minuun.
Olen kai niin vanhanaikainen;)

Minulle ei tule puhelimeen mitään mainoksia,siinä on semmonen esto,kun en muista miten se laitettiin;(

Tuonne sähköpostiin tulee joitakin,mutta ne on helppo heittää roskiin.

jospa nyt loppupäivä menisi ilman kipuja.
näkyillään...

Minua kahvi närästää.

Miauuu! Miauuu!
Täällä maukuu kahvikissa. Olemme juoneet kahdestaan kaksi pannullista kahvia, ja on sellainen olo, että ainakin pannullinen vielä maistuisi.
Päivä on vetisen harmaa, eikä tunnelmaa piristä se, että olemme lähes kaksi tuntia odottaneet puhelua arvaus - anteeksi - terveyskeskusksesta.
Odottelu on pitkästyttävää, mutta kahvi on pitänyt meidät hereilä.

On niin tylsä olo, etten viitsi mesota sähköpostistakaan.
Olen miettinyt lopettaa koko sähköpostin. Postia tulee päivittäin vaikka muille jakaa, ja minulle riittää puuhaa poistaa mm. kaikki ne ylen ystävälliset ilmoitukset, joissa kerrotaan minulle hankitun muutaman kymppitonnin suuruinen laina, jossa on edullinen korko.
"Olemme tilanneet sinulle" -sepitelmiä esim. puoleksi vuodeksi sen-ja-sen aviisin puoleen hintaan, ja entäs ne pelit! Niitä on ilmaiseksi ja puoli-ilmaiseksi vaikka millä mitalla.

Jos viitsisin, voisin vastata jokaiselle erikseen, että seuraava tyrkytys koskee sitä kirjaimellista lähetyskieltoa, jonka yritän viimeisillä voimillani hankkia.
Myös puhelinmyyjät ottavat koppaani, mutta olen oppinut sanomaan EI.

Vaan nyt sanon vain heipä hei!

Huomenna ennustavat räntää ja lunta roiskivan. Tietysti se on selvä juttu, joka syksyhän näin on tehnyt. Siihen vain huonosti tottuu, vaikka toisin vakuuttelisi. Lehtiä on runsaasti jalkakäytävilläkin. Jos sopiva keli rännän ja lämpötilan suhteessa tulee, paikattavia terveysasemilla riittää.

Ei tänään mikään hassumpi ilma ollut, mutta kyllä se synkeän oloinen, sumuinen keli ainakin minuun vaikuttaa. Jouduin ihan käskyttämään itseäni, että välttämättömät toimet tuli tehdyksi: marketti, roskien vienti ja kohtuullinen lenkura kävelyäkin vain tällä tarkoituksella. Siinä se ansiolistani väkinäisesti lyösättynä.

Jotenkin ihmiset kaikkoavat, kun kävelykadulta penkit on poistettu ja ne muutamat jätetyt eivät iskuskelijoita vedä. Eikä se ole terveellistäkään. Kaupassa vain äkkiä käydään, kävellään totisin ilmein niska köyryssä sivulle vilkuilematta eteenpäin. Eipä edes huumori juttusille riitä, mutta onhan meno aikakin tehokaan näköistä. Sama se on meno meikäläiselläkin.

Kylläpä tähän oloon tottuu kun aikansa totuttelee. Huomiseen...

Huomenta hämärään aamuun ja kahden asteen lämpimään.
Kyllä ne pakkasaamut ovat saaneet vielä viipyillä, siitä johtuen liukkaudet kosteilla teillä, hyvä niin, tulisikin kunnon pakkaset ja lunta, olisi oikea talvi.
Yksi syksyyn kuuluva kuukausi ja sitten talvi saapuu, millainen senpä sitten näkee.
Tuskin enää sellaisia talvisodan pakkasia kumminkaan.
Kerhossa saimme monta pakettia valmiita töitä myynti koppaan, kunpa ostajia myyjäisiin tulisi, pieni pakkanen muistuttaisi villa vaatteiden tarpeesta.

Nuo lehdet kadulla ovat aikamoisia" pommeja", kun kosteana sinne jäätyy, siinä moni kuperkeikan heittää.
Melko paljaina puut jo on, mutta vielä monesti voi kaupunki yrittää katuja puhdistaa.
Eipä noita seisoskelijoita juurikaan kaduilla näe, nopsaan kuulumiset vaihdetaan ja sitten matka jatkuu, tuuli menemistä jouduttaa.

Kahvi se aamulla minullekin vauhdin kiihdyttää, mutta aamukahviin sitten jääkin.
Närästäminen minun kahvin määrääni supisti ja ei nyt enää muistakaan päiväkahvia, ei iltakahvia, ne jääneet kokonaan pois.
Puurolinjaa olen minä myös yrittänyt opetella ja sitten pääateria iltapäivällä, illaksi jää jotain keveämpää ja hedelmiä.
Sähköpostia tulee minullekin, poistaa saa urakalla, hyvin vähän mitään asiallista.
Niitä ei taida millään konstein pois saada?

Päivä on valennut, sen minkä nyt valoistuu pilvisenä päivänä, valoa saa polttaa koko päivän, jos jotakin tarkkaa tekee.
Tästä on lähdettävä hallituksen kokoukseen, tämän vuoden loppuun ja sitten loppuu sekin touhu kohdaltani.
Niin ne pikkuhiljaa vähenee nuo menemisetkin.
Viettäkää mahdollisimman antoisa päivä ja pistäkää viesti pirttiin.
Ihan omatahtoisesti tietysti, tuolla palstalla jo luulevat, että minä jyrään, ettei kukaan uskalla muualla kirjoittaa, no näinhän ei missään tapauksessa ole, uskon jokainen itse sen kirjoitus paikan haluaa valita.
Ehkä huumoriksi tarkoitettu olikin tämä epäily.

UAMUPÄEVEE.

Ei siitä eilisestä Akuutin käynnistä hyötyä ollu.
Yöllä särki selkää nii että pakko oli buranaa
naamariin heittää.
Vaan sevisihän nyt aamulla tuo särky.
Ulkona sataa RÄNTÄÄ;(((
Minä kun reagoin noihin sään vaihteluihin kropallani.se reuma,se reuma....

Nyt olen yrittänyt tuonne fysiatriseen,kun sain lähetteen sinne,vaan ei meinaa päästä,on nähtävästi jonoja;(
Eipä tässä kummempia.
näkyillään...

Eipä asiaa kummenpaa, mutta Pirtti meinaa upota. Toki tänään tein tuon silitys reissun lapseni luona ja heillä on kova odotus, kun isä ja poika palaa Espanjasta. Jalkapalloa olivat siellä katsomassa.

Talvirenkaiden vaihto heillä on meneillään, kun taas minulla on mukamas "kitkat", jotka taas toinen liike määritteli, että ne on talvirenkaat, joista on nastat irroitettu!

Näin niitä mummia huijataan.

Olen ajatellut renkaiden vaihtoa, mutta kun ne eivät ajattelemalla vaihdu. Onhan vielä aikaa ja kun ei välttämättömiä ajoja ole, eiköhän tuo järjestyne. Kilometrin vähän liukkaallakin ajaa, kun valitsee rauhallisen ajan. Olisi pitänyt valita kitkarenkaat, kyllä niillä olisi jyryyttänyt kesät, talvet pieniä ajoja. Nyt se on vaan vaihdeltava.

Kalassa taas kävin, tietysti autolla, mutta en täyttä lastia marketista onkinut. Hyvän mielen se saiturille tekee, kun saa vähän halvemmalla kuin lähistöltä. Eihän siinä muita kuluja edes ajattele.

Muutaman kuukauden olen puolittanut kahvitteluni. Ennen meni 4 kuppia/pv, nyt 2 kuppia/pv. Kyllä sekin vähä auttaa niin paljon, ettei kahvin puute mene kärsimyksen puolelle.

Eilisen kaltainen, synkeähkö päivä oli tänäänkin. Ei se nyt kuitenkaan päivänokosiani häirinnyt. Onkohan minulle jäänyt karhun geenejä tavallista runsaammin, kun syksyn tullen alkaa pahna yhä useammin horrokseen houkutella. Katsellaanpa vaan jatkoa näihin päivien jonoon!

Milläpä sitä mittaisi, onko kirkasvalolaitteen käytöstä mitään erikoista hyötyä. Silti otin sen joka aamuiseen käyttöön.
Johtuu siitä ensimmäisestä kerrasta joskus vuosia sitten. Olin sen loisteessa iltapimeällä ainakin tunnin. Silloin sen huomasi.

Lunta alkoi tulemaan kai ennen 9. Sitä sateli koko päivän. Yhtään tekosyytä en keksinyt siivoamisen tekemiseen enää myöhemmäksi.

Harmikseni näin että nyt kolmaskin orava oli tullut pihaan. Laitan toiseen syöttötörppöön vain varpuslintusten käyntireitit.
Marketin maapähkinä maksaa 2.70e kilo. Oravat tekisivät posaani turhan ison loven. Lisäksi ne pelottavat pikkulinnut pois.

Teillä esiintyi jo liukkautta. Rekka suistui jo ojaan maakuntaradion kuuntelualueella. Sulana vielä meillä tiet olivat asvalttiosuuksillakin.

Huomenta hieman valoisamman näköiseen aamuun, uusi lumi peitti eilen maan, mutta nyt enää nurmikoilla, tiet on sulat.
Ehti vielä lokakuun loskat näyttäytyä, toivottavasti ei pahemmin ole teillä rytissyt.
Kunnon routaa ei maan pinta ole saanut, sen suomen luonto kaipaa, ja sitten on talvi ja paljon lunta, näin kasvu onnistuu tulevana kesänä.

Minä ihastelen noita oravia, jotka seikkailevat katujen yli, yhtään raatoa en ole nähnyt, hyvin on liikenteen taidot niillä opittu;)
Pikkulintuja ei näissä ympyröissä paljonkaan näe, varpusia joskus pensas aidassa.
Tuosta puistosta on syöttöpaikka poistettu, siihen kerääntyi isompia lintuja kymmeniä ja niinpä ei nyt mahdollista ruokkia pienempiäkään.
Kaikilla hyvää tarkoittavilla hommillakin on ne lieveilmiöt.

Talvirenkaiden vaihto on käynnissä, liikkeet missä näitä hommia hoidetaan ovat hyvin työllistettyjä.
Kalliiksi tulee tuo auton pito, onnekseni auton hävitinkin, vaikka nyt sitten aina toisten kyytiin olen pyrkimässä, varmaan kiusaksi asti.
Olen aika rohkea aina näitä ystäviä hyväksi käyttämään, toivottavasti jotenkin pystyn korvaamaan, rahaa ei kukaan suostu ottamaan.

Kyllä saisivat minuakin huijata jos auton omistaisin, en ymmärrä yhtään mitään autojen päälle, neljä pyörää ja ratin tunnistan, vaihteetkin sinne päin, muistelen liikenne valoihin inssi ajossa jääneeni, mutta kortin silti sain.
Ehkä kaikkien onneksi autosta luovuin.

Ikävää tuo ainainen kipujen kanssa paininta, minulla ei yöllä juurikaan kolota mitään, harvoin muulloinkaan, liikkuminen vain tuskaa teettää.
Kerran olen polviini piikit saanut, en huomannut apua tulleen, nyt yritän näitä venyttely liikkeitä tehdä ja on kuin jotakin hyötyä olisi ollut.
Särky pillereitä otan viimeiseen hätään, usein kaupalle lähtiessä, näin selviän kotiin takaisin.
Pitkät kauppamatkat suosiolla olen jättänyt, ehkä tekisi hyvää vähän matkaa jatkaa, tulisi se pakollinen liikkuminen hyödyksi.
Luin juuri tuolta Fasesta miten vajaatoiminta kilpirauhasessa vaikuttaa moneen asiaan, mieli meinaa maahan painua, paino nousee ja väsyttää, merkillinen vaiva sekin, en oireita huomannut, sattumalta ne löytyi ja nyt sitten lääkitsen itseäni.
Olen ehkä niin arkinen ja tavallinen tumpelo, että en tätä vaivaa edes osaa sairaudeksi luokitella, kipua ei ole, silti aika haitallisena sitä pidetään.

Eilen oli hallituksen kokous ja siellä sain ilmoitettua, että en enää ole hallitukseen käytettävissä, nuorempia on jo yltäkyllin, heidän vuoronsa on nyt paneutua asioiden hoitoon.
Yleisesti on näköjään aika vaikea luopua noista tehtävistä, vaikka ikää jo olisi, ainoa olin joka eroa tehtävistä pyysi, vaikka ikä suurin piirtein kaikilla jo pitkälti yli seitsemän kymmentä on.
Reilut viisitoista vuotta minä pidin tärkeänä joka paikkaan kuulua ja päätöksistä olla päättämässä, nyt meinaan vapaana seurata sivusta.
Käsitöitä vielä ainakin yhden vuoden vedän ja laulamassa käyn, se riittäköön.
Eipä näitä suunnitelmia kovin pitkälle voikaan tehdä.

Pakotan itseni kauppa reissuun, vartta vasten lempi omenoita menen tavoittamaan, Ingrid Marie on omenan nimike ja niitä ei monesta kaupasta nykyään löydy, ennen oli ensimmäinen joulun alun tuonti omena.
Minulle hyvä hapokkuus tässä omenassa.
Päivän jatkoja teille kaikille, varokaa mahdollisia lehtiä kaduilla, ne on jään veroisia jalan alla.

Pilvessä on ja aamulla vain 1,6 eilen hiukan lumensekaista satoi, ei se maassa näkynyt. Uskottava se on, kesäaika päättyy 30 lokakuuta, vaikka ei noita kellonsiirtoja tarvitssi, kesä on mennyt ja sillä siisti.
Oliko se nyt perjantaina kun maanteillä siirrytään talviaikaan. Renkaatkin ilmeisesti voi laittaa tai laitattaa alle, edessäpäin se homma. Minulla talvirenkaat huoltoasemalla säilössä kun vaihtaa jää kesärenkaat säilöön. Ei ole tässä talossa säilytyspaikkaa, siinä yksi lisäkustannus auton pitoon.
Olen senverran laiska,että tunnen tarvetta autonpitoon, kortti vielä voimassa.
Onhan se aika kallista tuo autonpito, mutta kaikkihan maksaa, mitään en vielä ole saanut ilmaiseksi, paitsi roskapostia postiluukusta ja sähköpostista.

Päivää.

Kaupugille piti lähteä,yks lääke lopussa ja tarvitsen joka aamu sen ottaa.

Kamalaa kierrellä siellä isossa keskuksessa,;(Hiki päässä.

Luovuin autosta noin 10vsitten enkä ole katunut.Silloin nousi just pensan hinta ja vakuutusmaksut lisäksi katkoivat antennin 2kertaa,silloin sanoin nyt riittää.

Onneksi olen saanut tuon taksikortin,siitä on apu,kun pääsee ovelta ovelle.
Meillä on tänä vuonna päässyt bussissa rollika kanssa ilmaseks,mutta se kun ei vie ovelta ovelle.Hyvällä ilmalla on sitäkin tullut käytettyä.
Jotain etua veromarkoilleen.
En muita etuuksia saakaan.

Nyt kuiskaan;selkä on ollut hiljaa,toivottavasti ei osaa lukea;))

Lunta on meilläkin eilen ja tänään roiskinut,mutta ei vielä ole maahan jäänyt.
tulis pikku pakkanen se piristäisi,eikä selkää kolottaisi.

Näkuillään...

Eipä jäänyt täällä lunta tai räntää maahan, vaikka hiukan muutamaan otteeseen tiputtelikin. Tietysti juuri silloin vähän roiskasi räntää, kun olin marketista tulossa muonapusssin kanssa. Ei pahemmin haitannut.

Vähän turhake se auto on minulla. Varmaan pärjäisin hyvin muutenkin. Pidän nyt kuitenkin toistaiseksi, olkoon sen verran ylellisyyttä. Kunnossa oleva pelihän se vielä on ja vakuutuksestakin tulee täydet bonukset, koska olen osin onnenkauppaakin onnistunut välttymään törmäilyltä.
Pieni "töyssäys" tapahtui yli 40 sitten, sehän ei bonuksiin enää vaikuta.

Tänään olivat papat pirteinä, hyvin yritteliäitä olivat myös pelikoneilla. Ehtivät kuitenkin myös juttua vääntää. Voisihan sanoa, että joutavanpäiväistä hupattelua, mutta näinhän saa väliin ollakin. Ei näitä tosijuttuja jaksa aina pohtia, niin sekalaista on meno maailmalla ja täällä. Siihen kun vielä tule omat kivut, niin joskushan sitä on jo ihan melkeinpä mielenterveyssyistäkin höllättävä ja päästeltävä "väljemmällä."

Muuten...kinkkua oli jo myynnissä. Hyvissä ajoin, minä tuskin ostan ollenkaan. Monta vuotta on mennyt, että enintään kilon murikan saatan ottaa. Se vain on sitä, että en oikein ymmärrä, miksi pitäisi poikkeuksellisesti mällätä. Eipä muuta uusi päivä hakuun!

Täys'pimeä jo ulkona,..vein roskapussin ja ihailin oman ikkunani lämpimän punertavaa valoa. Onneksi piha ja roskispaikka on hyvin valaistu, ihan voisi iltalenkin tehdä kietelemällä talojen välissä. Onhan ensimmäisissä kerroksissa pieni piha, jossa monella on jo valaistus ja ikivihreitä pensaita.

Saunan jälkeen istun aina hetken ulkona, sauna kun on seuraavassa rapussa ja sen ulkopuolella on sementtinen kaide, jossa on kiva hengähtää raittiissa ilmassa. Lippikselläkin menin saunan jälkeen sisäpihalle hetkeksi vilvoittelemaan 😊
Aika hyvin on saatu räätälöityä tuo astmalääkitys kohdalleen, tänään oli tulokset spirometriassa jo paremmat. Hyvä kun talven pakkaset on taas edessä, että henki kulkee!
Leppoisaa illanjatkoa kaikille 🌿🌺🌿🍒😍

Huomenta, vähän vaaleampaan aamuun kuin aiemmin, syy jotakin valkoista on maahan tullut, ei paljon, mutta valoa lisää.
Yksi aste lämmön puolella, että hujaus ja maa on taas musta.
Ajattelin eilen illalla, että mikä pimeys olisikaan, ellei noita katuvaloja olisi, ei sitä monesti tämmöiset aatokset päähän tule.
Muistan syksyiset illat mökillä, siellä ei naapurin valojakaan näkynyt, oli ihan vähän pelottava olo.
Hyvänä puolena pimeydelle oli, mitä upein tähtitaivas , kun ei pilvessä ollut.

Miksihän tuo roskapussin vieminen minulla niitä vastenmielisempiä hommia, siihen pitäisi löytää mies, jota komentaisi homman hoitamaan;)
Huushollissa missä mies on, taitaa useimmin hänen hommiaan tuo puuha ollakin.

Enpä ole vielä kinkun myyntiä aloitetun näissä kaupoissa missä asioin, mutta johan ne kohta pikku joulut alkaa ja niissä yleensä kinkku on tärkeä.
Monena vuonna olen jo siihen pieneen juhla kinkkuun tyytynyt ja jos löytäisin hyvän lihapalan, sekin riittäisi sen asian ajamaan.
Nuo peliautomaateilla paheksutut ihmiset kartuttavat myös niitä urheilun ja monen muun saamia avustuksia.
Luin eilen juuri näistä tuetuista lomista, niitäkin Ray tukee ja anomalla joku pienituloinen, myös eläkeläinen voi saada edullisen viikon loman.
Ei siis niin suurta pahaa, ettei jotakin hyötyäkin, toki en tämän vuoksi ketään innosta pelaamaan omaisuuksia, ei vaan aina huomata tätäkään puolta.

Varmaan noita taksi lippuja on täälläkin, mutta en ole ottanut selvää kuka ja millä perusteilla niitä saa, no vähäistä tarpeeni onkin.
Onhan niitä kuntoiluun ja varmaan moneen muuhunkin eläkeläisillä alennetut hinnat, tuota linja-auto matkustukseen päiväsaikaan olen kuullut suunnitellun ilmaiseksi ajamista eläkeläisille.
Täällä on hyvin huonot kulkumahdollisuudet, kello kuuteen illalla loppuu liikenne ja sunnuntaina ei pääse mihinkään, jotakin asian parannusta moni syrjemmässä toivoo.

Aikamoinen riesa tuo sähköposti homma on minullakin ja kun saan vaan 20 jaksoissa niitä poistettua, tuntuu "kallista" aikaani kuluvan tuohon poisto hommaan liialti menevän
Siitä se hitaasti ja hartaasti tehden työ riittää hurskainen, kun viimeiseen nurkkaan pääset, voit alkaa alusta, onnittelen kuitenkin, että alkuun olet päässyt;)

Niin se on, että muutoksia pankeissa tehdään rajulla kädellä, ei siinä kysellä miten vanhat pärjää, siksi minäkin tuon älypuhelimen hommasin.
Kätevä sillä on pankissa asioida näin koneella, kaupasta rahaa nostan tarvittaissa, sekin hyvin toimii.
Kysyin viimeksi pankissa sisällä käydessäni, miten sellaiset jotka ei pysty näitä koneella asiointia varten tunnuksia ottamaan, sanoivat juuri tuon lukulaitteen ja myös sen, että asia hoituu.

Mitäs sitä tänään tekisikään, vähän on hommat hakusissa, mutta eiköhän näillä iltaan päästä, seuraillaan lumen karttumista ja mitä muuta sitä päivään kuuluukaan, ihanaa kun ei ole pakko mitään tehdä, jos ei halua, eikö vaan?

Päivää.
Kirjoitin jo pitkän rimpsun,vaantämä peijakkaan kone nieli sen;(

Miten sini-sirkku saat noita kivoja juttuja tänne pirttiin??
Minä saan kyllä sähköpostiini laitettua niitä,mutta en tänne.

Märkää näyttää ulkon olevan mittarissa 0,1c

Kyllä tuota mainospostia tulee tänne koneelle ja luukusta tuolla ovella.
Onneksi on tuo poista nappi tässä,sitä käytän paljon;(

Näkyillään...

Moikka Muori77! Olen ladannut netistä emojit koneelleni, josta niitä voi käyttää. Onhan täällä muutamia muitakin, joilla on nämä samat kuviot 😍 En tosin tiedä ovatko ne eri konemerkeille tai selaimelle. Lukemalla se useimmiten selviää.

Nyt pitää lähteä tutulle kampaajalle, on uusiutumisen tarve ennen talventuloa, hei vaan!

Ilman valaistusta ei tänään sisällä oikein nähnyt mitään. Rauhallisin liikkein siivoilin. Silti tuli jälkeä. Imuroin ja laitoin oikein matot pitkästä aikaa.
Ei puuvillasta tehdyt vaan iloisen punaiset muovimatot. Ne on helppo pestä sisäsaunan kaakelilattialla.
Sisällä jo hämärsi kun meni ulko-oven taa katsomaan säätilaa. Oli laitettava sadepuku ja ne kevyet, lämpimät muovisaappaat jalkahein.
Ajoin fillarilla kaupalle, mukana kasillinen juomatölkkejä ja muovipulloja. Sain niistä 3.10€. Olisin halunnut ostaa niitä vihreitä ja makeita viinirypäleitä.
En sitten viitsinyt kun muuta rahaa ei ollut mukana. Niinpä päivästä tuli > en tuhlannut centtiäkään päivä <

Olisin voinut pelata netissä rahapelin, pari kun siellä on saldoa 9.75 € mutta odotan parempia tuureja ja viuhkoja.
Kahteen pystyuuniin sytytin tulet. Tällä kertaa hoidin pellit kun joskus se unohtuu ja lämpö karkaa harakoille. Pieniä olivat päivän tapahtumat tänään.

En ole tarkemmin perehtynyt muutoksiin, joita pankkipalveluihin on taas tulossa. Ns. älykännykkää en ole aikonut hankkia. Jos laskujen maksu tietokoneella verkkopankissa loppuu, silloin tulee harkintojen paikka. Toistaiseksi katselen asioita hötkyilemättä.

Sateinen, synkkä päivä oli tänäänkin ja sellaisena taitaa jatkua. Jospa siihenkin hiljalleen tottuu. Se vain kesän jäljiltä ankealta tuntuu, vaikka eihän tämä eka syksy ole katseltavaksi.

Työhuoneeni - joka on parvekkeella - täytyi pistää talviteloilleen. Eihän siitä tule hittojakaan, että vaikka turaa kerää päälleen, siitä huolimatta vapinan puolelle se menee ja niiskuttaminen alkaa. Näissä hommissani kun ei saa työn puolesta hikoilevaa villapaitaa. Näprääminen ei jaksa edes sormia vetreinä pitää.
Eipä sen suurempia, hyvää jatkoa teille!

Huomenta sateiseen ja lämpimään perjantai aamuun.
Lämpöä on liki kahdeksan ja vettä sataa kuin kesällä konsaan. Onhan luvattu kylmenevää, jopa pyryä, kun ei nyt liukasta vielä tekisi.
Tytär vaan mökille jälleen, vaikka on iso selkä ajettava, mikä siinä on, että sinne vaan vetää, suunnittelivat taas kerran joulua mökillä, no riippuu paljolti säästä, joko jäät tulee järveen.
Paljon ovat verkolla kuhia saaneet, sain minäkin yhden, viime viikon loppuna 14 kpl.

Melko tumpelo olen minäkin noiden siirtojen ja muunkin suhteen tällä koneella, mutta kirjoittaa osaan, en kaikkia tyydyttävästi, mutta kuitenkin tekstiä saan aikaan.
Nuo pankin muutokset harmia monelle teettää, mutta kyllä ne rahansa sieltä jollakin tapaa on tarvittaessa ulos saatava.
Minulta ei mene pankkimaksuja, joskus aikoinaan pääsin avain asiakkaaksi ja ikäni oli hyödyksi, sitä ei pois oteta, ellei säännöt muutu, vaikka säästöjä ei olisikaan.
Kyllä ne jollakin konstilla tämänkin edun pois ottavat, korko on aivan olematon varmaan joka pankilla.
Minä en hevillä noita vaihtoja tee minkään kohdalla, vasta uutta netti yhteyttä tarjosivat ja ihmetys oli suuri, kun en suostunut halvempaa ottamaan.
On vähän huonoja kokemuksia sähkö vaihdosta, päätin että en lähde mitään muuttelemaan, joka lasku se kuitenkin on maksettava, iso homma saattaa tulla muutaman euron tähden.

Eipä sitä huiskimalla siivousta tehdäkään ja hyvä, että nyt olet saanut kotisi kuntoon hurskainen.
Tarkka poika olet, kun et sortunut mitään pullorahoilla ostamaan, et edes pelikoneeseen euroa laittanut, tiedä vaikka voittanut olisit.
Minun veikkauksen tilille ei vaan voittoja ilmaannu, aina sama 0,99 siellä on, mutta optimistinen luonteeni jaksaa vaan toivorikas olla.

Ei taida auttaa vaikka pyytäisit vaimoa kynsikkäät neulomaan ynnämuu, vilu taitaa vähän isommin koetella siellä parvekkeella.
Kynsikkäät tuli mieleen, kun me sellaiset haitarin soittajallemme neulottiin, joulu pakettiin laitetaan, hän valitteli torilla että kädet kohmeloituu, kun oli viileä ilma.
Sellaisia piti ennen paljain sormin pakotetut hommia tekemään, monesti vaan sormen päät näkyi.
Saitko montakin taulua tänä kesänä?

Nyt taitaa tulla taas en tee mitään päivä, taitaa tulla tavaksi, no kyllä sitä jotakin puikoilla aikaan saa, mutta sitä nyt ei voi laskea miksikään saavutukseksi.
Katselin lehdestä miten kauniita kukka asetelmia olivat aikaan saaneet, mutta sekin vaatisi metsään menoa, sammalta ja varpuja hakemaan, no eipä tiedä vaikka ennen joulua ehtisikin.
Aika ison rahan säästäisi, jos joulutervehdykset itse tekisi ja omaksi iloksikin niitä voi laittaa.
Hyvin suunniteltuhan on puoleksi tehty, joten hyvällä alulla on hommani, päivän iloja teille ja kasvavia ideoita.

Oli niin turkasen hämärää ettei edes Pirttiä näkynyt. Löytyi kuitenkin.

SkillaNin ehdotuksiin "kynsikkäistä." Tunnen ne suojavälineet. Kirvesmiehet käyttivät ennen vanhaan talvella sellaisia sormikkaita ulkona mm. laudoitustöissä, koska joutuivat nauloja käsittelemään. Nythän on jo pitkään ollut naulauskoneet, joten lienee sekin kynsikkäiden käyttö historiaa. Jonkun verran olen käyttänyt suojakäsineinä näppylähanskoja rujommissa hommissa oikeita nahkarukkasia.

Enpä aio palata parvekeverstaani käyttöön ennen ensi kesää.(jos silloinkaan) Oli vain huolimattomuuttani jäänyt keskeneräisiä rästejä ja niitä hoputin päätökseen ennen vielä kylmempiä kelejä. Kyllä ne työni kesälläkin olivat pääasiassa ajankulutusta, jos sattui tyhjä aukko tulemaan.
Sen mukaista puuhanikin, funteeraamista, kokeiluja ja vähän tulosta. Ei kyllä ollut tavoitteitakaan, kunhan jotain puuhasin. Tottahan jotain vähäistä tuli tehdyksikin.

Eipä työt menneet pilalle tänäkään päivänä kun en tehnyt mitään. No labrassa kävin verta luovuttamassa, seurantatutkintaa yllätysten välttämiseksi. Tuleehan siitä n. 3 km kävely. Sitä varten en ole autoa käynnistänyt, mahtuu jaloitteluohjelmaani. Mitäpä tässä meikäläisellä muuta, teille hyvää jatkoa!

Pimeää, kosteaa aamua ja viimeistä lokakuun lauantaita, huomenna lopetetaan kesäaika ja talven tuloa ruvetaan seuraamaan.
Lämmintä kuitenkin vielä liki kuusi astetta, krassit parvekkeella kukkii, kuukauden päästä jo joulukuusen voi laittaa valoineen, silloin adventin alkua eletään.

Onpa aikaa siitä, kun olen kaakaota juonut, miksi, en osaa sanoa, ei vaan ole tullut mieleen, se kahvikuppi on useimmin käteen osunut.
Usein minä myös ostan viikonloppuna seuraavan viikon ruoka tarpeet ja useimmiten tuosta pienestä kaupasta, niitä hehtaari halleja en jaksa kulkea.
Hyvin on tuossa kaupassa asiat järjestetty, jos kassalle jono syntyy, myyjä kilauttaa kelloa ja kohta on toinen kassa avoinna.
Tehokasta on myyjien työskentely, jokainen tarttuu työhön missä apua tarvitaan ja hyvin sujuu.

Minulla ensi kuussa kilpirauhaskokeet, vuosi edellisestä, saapa nähdä vieläkö lääkitys on kohdallaan.
Hyvä että seurantaan on päässyt, ettei aivan omien epäilyjen varassa ole ja elä.
Nyt vetäydyt kuin karhu talviunille ynnämuu, kun harrastelut aiot naftaliiniin laittaa;)
Tuo lenkkeily sinulla jo verissä, varmaan et monta päivää jätä.
Venyttelyt joka aamu tehokkaasti suoritan, mutta tuo lenkille lähteminen ei millään toteudu, sauvatkin oven pielessä siitä muistuttaa, mutta aina jotakin mielekkäämpää vaan eteen tulee.
Kyllä vielä aion torhakoitua ja ainakin pikku lenkillä rupean käymään, aina joku syy menemättä jättämiseen löytyy, sataa tai tuulee, mutta teille tunnustan laiskuutta se vaan on.

Kyllä on hurskaisella tuuria, kun ei pakkasia ole tullut, saat ne pihatyötkin tehtyä, sitten vaan uunin edessä istuskelet ja liekkejä tuijotat hyvillä mielin, kun kaikki valmista uuden kevään tullen.
Tekemällä ne työt poistuu, vaikkakin, tuo siivoaminen jatkuva työllistäjä, taas olisi imuri laitettava hurisemaan.
Euroja se vie tuo lintujen syöttäminenkin, mutta hyvä että homman kuitenkin teet hurskainen, kyllä se jollakin tavoin, jossain palkitaan.
Iloa ainakin antavat, kun siinä pihapiirissä lentelevät ja voi joku harvinainen vieraskin joskus pistäytyä.

Nyt alkaa päivä valeta ja puuhat odottavat, harmi kun pirtti usein tuonne toiselle sivulle niin nopsaan joutuu, aloituksia on runsaasti, mutta osataanhan pirtti esille nostaa;)
Hyvähän se on, kun aloittajia uusille ketjuille löytyy, mutta vähän samoilla riidan ketjuina pyörii kaikki.
Sinnikäitä löytyy muitakin kuin minä, tosin riitaa en kenkkuilua harrasta ja kun noita ketjuja lukee pitää pyörittää päätä, yhtä todistelua kaikilla oikeassa olosta ja ei se lopu koskaan.
Nyt kuitenkin minä taas kerran tämän viestini lopetan ja toivotan hyvän päivän oloa.

Päivää .
Harmaa on aamu edelleen;(

Olin eilen kyläilemässä tuolla Kumialla,siellä kun on kissat,olen heikkona niihin.

Närhikin tuli siihen pöntölle keikistelemään,komia lintu sekin on.

Tänään on käväistävä jossakin kaupassa.Aion mennä tuonne L.....n

On ne ihme tohtoreita nykyään,kävin tiistaina tuolla keskussairaalan akuutissa,eilen tuli lääkäriltä kirje jssa oli selostus vaivoistani,ihan hyvä juttu,mutta tohtori oli kirjoittanut 78vmies en ole tietääkseni ollut sukupuolen vaihdos leikkauksessa !!!!!
pistää miettimään minkälaisia virheitä lääkärit tekevätkään???????
Joku sanoi tuttu kun kerroin,että voisi olla rahakas juttu jos antaisin jollekin juorulehdelle.

Empä taida viitsiä,soitin kyllä sinne sairaalaan ja lupasivat korjata asian.

noh näkyillään taas....

Melkein lopuillaan tämä lokakuu, täällä meidänkylän meillä ei vielä loskaa ole näkynyt, eikä taida ehtiä enää tullakkaan. Lunta tai oikeastaan räntää satoi yhtenä päivänä, samoin pakkasen puolella on parikertaa ollut, vettä kuitenkin satanut aika usein.
Kohta pari vuotta tulee asuttua täällä Heikkiläntiellä, eilen oli sellainen takuutarkastus jossa kaikki asunnot tarkastettiin ja havaitut viat kirjattiin.
Pari vikaa mekin ilmoitettiin vessan pönttö vähän heiluu ja jääkaapin sekä pakastimen ovet aukeaa väärään suuntaan. Luultavasti rakennusliike viat korjaa.
Tuolla Suomi 24 palstoilla on paljon aloitteta, minä olen vain muutaman kerran siellä käynyt ja vain jonkun lauseen kirjoittanut. Ei ne asiat riitelemällä parane, on parempi laiha sopu, kuin toisten alistaminen.
Tuolla Facebookissa käyn päivittäin, mutta täällä pirtissä nykyään aika harvoin. Taitaa puhti loppua, kuitenkin elämäni aikana monessa aiassa ollut mukana.
Taitaa aurinko näkyä tänään, senverran pilvipeite rakoilee, lämpöäkin 4,6.
Nyt sanon kuin ynnämuu Hyvät jatkot teille!

Terveisiä roskiskäynniltä. On tuo rollaattori kätevä tuossa roskapussien kuskauksessa. Oli neljä kassia vietävänä: poltettava jäte, biojäte, (kartoni, lasi, metalli) ja jätepaperi, jota kertyy nopeasti kassillinen.
Meillä vaihdettiin ulko-ovi, tuli ovikoodi. Se on mukava kun ovi aukeaa automaattisesti ulos mentäessä. Kynnys mataloitettiin rollaattori- ja pyörätuoli-ihmisiä ajatellen.
Täältä lännestä on pilvet siirtyneet itäkoilliseen joten aurinko meille paistaa ja ilma on kuulas. Maisemat ovat avartuneet kun puista lehdet pudonneet, minäkin näen nyt nuo läheiset naapuritalot. Poissa on ruskan loisto ja värikkyys. Tammi pitää vielä kiinni lehdistään kun haavat, vaahterat ja raidat ovat jo paljaina.
Pidänkin tänään kunnon lepopäivän eilisen vierailun jälkeen. Olivat pojanpojan tytöt 6 ja 4 vuotiaat äitinsä kanssa viisi tuntia kylässä. On noilla lapsilla energiaa, pelattiin, askarreltiin, piirrettiin, oltiin piilosilla, keitettiin ruokaa ym.
Lähden tästä päivätorkuille puoleksi tunniksi, se tekee hyvää ja jaksan valvoa sitten illalla. Illalla laitan jo kellot normaaliaikaan.

Olihan se vähän selkeämpi päivä tänään. Jopa muutaman minuutin äskettäin aurinkokin kirkasti iltapäivää.

Sekava on 70 palsta. Normaalimenossa ehkä kirjoittaisin muihinkin ketjuihin, jopa olen harkinnutkin. En kuitenkaan ole toimeksi pistänyt, en ole halunnut pistää nokkaani rähinään. Toki voisin, mutta nyt liippaa niin paljon överiksi. Jotenkin tuntuu, että olen aikuisempi, murkut vain käräjöi tyhjästä. Moninikkiin suhteeni on selvä: joskus olin mukana turhauttavassa, tehtiin sopimus turhan kiistan lopettamisesta - se kesti 20 min. Dokumentteja en käy kaivelemaan.

"Ei ne asiat riitelemällä parane, on parempi laiha sopu, kuin toisten alistaminen", kirjoitti LateVaan. Olen samaan mieltä. Jotenkin tuntuu siltä, että
joku/jotkut tuovat runsaasti ansioitaan esille, mutta käytäntö osoittaa, että elämänkoulu on jäänyt heppoiseksi ja siinä myös tutustuminen erilaisiin ihmisiin. Yhteisössä täytyy pärjätä monen tasoisten ja hyvin erilaistenkin ihmisten kanssa. Pitkälti yli kymmenen vuoden kouhottamien aina samasta mitättömästä asiasta ei kyllä mene järkeeni. Mitä sitten lie pielessä? No joo...
mutta kyllä tuo tilanne harmittaakin syrjästä katsojaakin.

Hyvin ovat Kat.leijan taloyhtiössä huonosti liikkuvia huomioineet. Lienee enempi harvinaista.

Aina se väliin tuntuu minustakin kuten - Late mainitsi - että puhti on hiipumassa. Siinäpä sitä on käskyteltävä itseään, jos meinaa tallusteluaan jatkaa. Ja jatketaanhan sitä pienistä häiriöistä huolimatta. Katsellaan!

Sunnuntaiaamun rauhaa, hiljaisuutta mikä on tyypillistä näin pienessä kaupungissa ja nyt noiden kellojen siirto vielä sotkee nukkujia;)
Minulle on jäänyt epäselväksi miksi noita kelloja pitääkään siirtää?
Harmaa aamu, tätähän se on nyt ollut monta päivää, mutta luvassa on sään muutos, ehkä ensi sunnuntaina jo lumen seassa tallustamme.

Monta kertaa olen minä myös aikonut sanaisen arkkuni avata tuolla palstalla, mutta sitten muistan miten turhaa se onkaan, asia ei mene päähän jos sitä ei halua.
Ihmettelekin miksi kukaan viitsii osallistua näiden kiista kumpaneiden ketjuihin, eihän se muuta kuin tulitikun repäisy jatkamiseen.
Harmittaa, kun lyhensivät ketjujen määrää, ennen neljäkymmentä ketjua näkyvissä, nyt se mikä on ja aina ketjut nurkan taa menee.
Löytyyhän ne sieltä, mutta kun sitä aikaa on niin vähän eläkeläisellä;)

Tuossa seniori talossa myös sellaiset ovet mistä Katleija kerroit, sitten summerit joka asuntoon, näin vieraat pääse sisälle.
On se muuten kumma miten ongelmia vaan löytyy vaikka kaikki siinäkin talossa viimeisen päälle, ihmiset kuitenkin aina tyytymättömyyttään kertoo, kaikkien mielen mukaan ei asiat tunnu menevän.

Eipä todella riidellen asiat selviä, kuten on todettu ja ihmettelyä aikaan saa tämäkin, mistä kummasta sitä riidelläänkään, tuiki tuntemattomat ohmiset ja onko se tärkeää, kuka on kunkku palstalla?
Perätään keskustelua, ja sitten vaan väittelyä vanhoista asioista, joku viisas kaiketi on sanonut, vaitiolo kultaa, pätee palstallakin, jos ei yhteisymmärrystä löydy, annetaan olla.
Riitan tarvitaan useampi, jos joku välttämättä haluaa kinata, tehköön sen yksin, toiset ohittavat riita viestit.
Palsta kirjoittelu tyrehtyy, jos ei asian laita toiseksi muutu.

Komea lintu se närhi on, mutta paha ääninen, kasvinmaalla meinasivat herneet syödä ja perunan noston jälkeen sieltä perunoita etsivät.
Se harmihan se on, että ruuan perässä kertyy ei toivottujakaan lintulaumoja, riesaksi asti, kauankos sitten kestääkään, kun ruuat loppuu.
Toisaalta ruoka on elinehto kaikille eläimille, niille ei toivotuillekin, mikähän ne pihapiiristä karkottaisikaan muualta ruokaa etsimään, eihän eurot riitä yhden ihmisen kohdalla lintulaumoja ruokkimaan.

Olipa lääkäriltä kömmähdys, hyvä ettei kuitenkaan vääriä lääkkeitä muorille määrännyt, eipä niitä sensaatio juttuja lehdistä enää jaksa edes lukea, hyvä kun muuten selvitit asian muori.

Kristiina23, olisiko kaikki nuo kolme ja muutama vielä reiluuden nimissä;)
Ylläpito ei taida haluta puuttua, ovat hyvillään kun jotakin viestejä tulee, olkoon laatu sitten vaikka nolla.
Ehkä niiden mainosten takia on hyvä että kirjoittelua on, vaikka minkälaista, pääasia, että näkyvyyttä saavat.
Tuo tuhatnikki ei tarvitsisi enää kavereita väittelyynsä, ehkä lopettaisi, kun huomaisi, että ei kukaan hänen väittämistään seuraa, tai voi olla niin, että siitäkin vain innostuu;)
Olkoon, minä pysyn syrjässä.

Naapuri talon mies pienen koiransa kanssa näköpiiriini ilmestyi, voi miten terhakka onkaan koiran tepsuttelu, isäntänsä vähän hitaammin astelee.
Tästä se alkaa pyhäpäivän vietto minullakin, kun tämä kirjoittelu on saatu tehtyä ja tulihan sitä lukea asti;)
Oikein leppoisaa päivää teille palsta ystävät.

Talviaika on nyt sitten "virallisesti." Sinänsä turha homma pistää ihmiset parikertaa vuodessa kelloja rassaamaan ja ajan muuttumiseen sopeutumaan.

Olipa aika mikä tahansa, entiseen malliin olen päiväni turannut. Sen sain aikaisiksi, että hilasin talvirenkaat takakonttiin. Vaihtaisin itse, mutta auton ohjekirjassa kerrotaan, että tunkki ei ole tarkoitettu yleensä renkaiden vaihtoon, vaan ainoastaan hätätapauksessa käytettäväksi. Hempulivälineitä tekevät, joista kuitenkin varoitetaan vahingonkorvausten välttämiseksi.

Pieni kävelylenkki, syömistä, nukahtelua, lukemisyrityksiä, näillä olen saanut päiväni tuhlattua. Siitä ei jää paljon muisteltavaa, eikä ole tarviskaan.

Yllä olevassa viestissä intetään vanhaa virttä, "meilaamista." Eiköhän se liene ollut rutkutuksena ainakin tuhat kertaa. Välipä tuolla. Huomista kohti!

Huomenta uuden viikon alkuun ja lokakuun viimeiseen päivään, sää on lokakuinen, räntää sataa ja on pimeää, lämmintä vielä kaksi astetta.
Mitä tuokaan marraskuu tullessaan, ehkä jo lumipeiton ja pakkastakin, näin on ennusteltu, mutta sää vaihtelee ja voi olla, että pysyvää talvea odotellaan.
Lämmityksessä säästetään, vaikka ei sitä missään huomaa, laskut tippuu saman suuruisina, onko sitten niin, että mahdolliset nousu tarpeet vähenee.

Raskasta aikaa on hurskainen elänyt vaimon sairastuttua, nyt eron ja ikävän kanssa painiminen on voimia kysynyt.
Työn sanotaan olevan paras lääke oman itsensä hoidossa ja sitä olet kertomuksiesi mukaan tehnyt, nyt voi vielä se ikävä päälle painaa, mutta siitä se elämä uudet uomansa löytää.
Aikaa surra ja muistella, kyllä siitä helpompaa ajan mittaan tulee, joskin kaipaus seuraa elämän loppuun.
Lopulta aika kultaa myös ne mahdolliset ikävät tapahtumat ja muistoissaan voi jopa hymyillä.
Maan matosiakin jaksat muistaa, niin pitääkin, onhan ne yksi osa maailman kaikkeutta, hyvin tärkeitäkin vielä ja ravitset nurmikon myös lehti silpulla.
Se kuulostaa oikealta jatkuvuuden kannalta, noin ajattelen minä myös ja tekisinkin, jos olisi missä tehdä;)

Työtä ihmisille, siinäkin asia mitä ei aina loppuun asti ei ajatella, tosin rahapussia se kysyy, jos kaiken teettäisi vieraalla, mutta näin työ lisääntyisi ja kansan talous paranisi.
Tokihan mielen virkeänä pitää, jos itse jaksaa ja haluaa kaiken tehdä, mutta huonoilla välineillä ja kunnolla se on tarpeetonta ja kaikki ei pysty lainkaan näihin renkaidenkaan vaihtoon.
Näillä kymmenillä, jos suinkin on mahdollista voi tältäkin osin itseään säästää, on sitä tullut tossua toisen eteen pistettyä toimeen tulon vuoksi, joskus hyvin raskaissakin töissä.
Pitäisi jaksaa ajatella, kun kulutan lisään työpaikkoja, harmi vaan, että sen työn tekemisen mukana kulkee niitä eurojen ottajia valtavasti tekemättä kovinkaan suurta panosta itse asian hyväksi.
Ehkä olisi unohdettava se ainainen pihistely ja sukan varteen kerääminen, nyt on aika elää ja nauttia siitä vähästäkin mikä kohdalle sattuu, ei varmaan hurraata voi kuitenkaan huutaa monenkaan eläkkeellä olijan elämästä.
Työtä se elämä' on ollut, nyt yritämme työtä nuorille saada, sillä se kuitenkin elämän kulkuun niin suuresti vaikuttaa.

Sivuutan tuon arvostelevan osuuden olan kohautuksella, siihen on totuttu.
Kiitos myönteisistä viesteistä, näitä täällä tarvittaisiin koko palstalla.
Kun ajattelee miten pientä on tämä kirjoittelu palstalla, kun verrataan maailman hätään, ihmettelemään pistää.
Jos täällä ei sopua ja harmoniaa löydy, miten voidaan tuolla isojen sotaisuuksien ja tuskan keskellä löytää.
Ihmisistä se kaikki on kiinni, sopu syntyy ymmärtämällä, kuuntelemalla ja anteeksi antaen, ei valtaa ja voittoa tavoitellen.
Oman itsensä tarkkailu olisi paikallaan meillä kaikilla.
Näin vakavasti kirjoitan tänä lokakuun viimeisenä päivänä, eipä vaan taida ketään tavoittaa, mutta näin kuitenkin toivon, että joku sana herättäisi ajattelemaan, että toisiamme tarvitsemme, iloa päiväänne, vaikka synkkää on.

no aavattetilav ätte aatslap nion naatalip. niiprut isiätip elliramlip aatna

ie ämät tyn nivok ääemip elo. oknirua aatsiap niin itsaakkrik ätte.

Kyllä sinä Skillan tämänkin kestät.

Voi herttuleis, että nämä molemmat häiriköt tulee tänne Kahvipirtin oven pieliin oksentelemaan, kun aikansa ovat solvanneet toisaalla Pirtin suosiota, jopa "sumppilan" perustaen!!;))?

Mitäpä tässä pelättävää, tyyneydellä suhtautuu Skillankin moiseen nahisteluun,..eihän se ketään jaksa kiinnostaa, säälittää pikemminkin.

Ulkoa tullessa pujahdin kuumaan suihkuun ja puin kotiasun päälleni, kamppailtuani ensin vas. isovarpaan kynnen kanssa. Se pahus kun on kupera ja reuna saattaa kengästä kipeytyä jos liian pitkäksi kasvaa.

Vielä saan ne hyvin lyhennettyä, mutta tuo kynsi vaatii tarkkuutta, etten leikkaa ihoa! Nyt on varpaat puhtaissa sukissa kuin koko mimmikin. Ystäväpiiriin kuului ennen pedikyyri/manikyyri/kosmetologimme, mutta siirtyi sittemmin ilmattariin. HARVENEE SE YSTÄVÄJOUKKOKIN, ANTEEKSI toli tökkästyä niin kuin ullamirjami innoissani.

Mitäpä tässä muuta on suoritettu, haukea munakastikkeella laitoin ruuaksi, kevätsipulisilppua ja kunnon kokkare voita, hyvää kuin mikä🐬

Annoin leikata lyhyeksi olkapäihin ulottuvan tukkani, ja sävyttää hieman ruskan väreillä.
Kiva oli pestä lyhyt tukka , kuivaakin nopeammin, eikä tarvitse muotoilla joka päivä.

Vielä pitää löytää pitkä kaulahuivi oranssin, beessin ja tummanruskean sävyillä. Heippa taas

Iltaa ;))

Onhan päivällä pituutta,tuntiu ettei ilta tule millään.

Kaupassa kävin,empä ole muuta tehnyt.
Yks hyvä naappuri toi eilen ruokaa,tänään vain lämmitin microssa,hyvve olj.Aina tuntuu että toisen tekemä on parempaa;)

Vettä on lorotellut pitkin päivää.
Eipä tässä kummempia.
näkyillään...

Lokakuu vetää viimesiä, aamupäivällä valoisempaa, sitten alkoi vähän satamaan taisi olla vähän luntakin sateen seassa. Kaippa sitä taas tottuu tähän syksyn pimeyteen, onhan niitä jo kertynyt useampi tähän ikään mennessä.
Onhan se niinkin kaikki vuodenajat on kahlattava, niin syksyt kuin talvetkin,tuleehan se kevätkin aikanaan.
Eilen oli se kyläkirjan julkistamistilaisuus, kyllä oli yllätys, oli paljon entisiä ja varmaan nykyisiäkin kotikyläni asukkaita paikalla. Kirjasta tuli komia kirja, siinä tuli aika hyvin ja sopuisasti kylän historia esille, Kirjalle tuntui olevan menekkiä useat ostivat monta kirjaa minäkin ostin viisi, on niitä sukulaisia ja omaakin väkeä joita se kiinnostaa. Kirja maksaa 30€ kyllä niitä useampi sata meni heti kaupaksi.
Minua jäi vähän harmittamaan kun en saanut isäni kuvaa siihen vaikka ensin oikein pyysivät, se oli vuodelta 1918 otettu kuva, se onkin ainoa kuva isästäni, no onhan se minulla, oli kuulema sotkeutunut johonkin sähköpostiin kirjan painossa. Muuten juttuni olivat ihan kohdallaan.
Muuten tämä päivä on mennyt ihan kotihommissa.

Noita "heittelyitä" tulee, tuntuu melkein olevan luonnon laki, että joitakin pakosta jurppii. Ehkä kaiveluun kimmoitti SkillaNin erittäin hyvä viesti. Esim. "Ihmisistä se kaikki on kiinni, sopu syntyy ymmärtämällä, kuuntelemalla ja anteeksi antaen, ei valtaa ja voittoa tavoitellen.
Oman itsensä tarkkailu olisi paikallaan meillä kaikilla." Näinhän se on.

Hurskaisella puuhaa riittää ja aikalailla myös toimeksi pistää. Tietysti vanhassa omakotitalossa ei hommat lopu. Ehkäpä uurastus häivyttää myös murheiden miettimistä. Kevät on hyvä tavoite seuraavaksi.

Renkaat sain autooni vaihdettua. Ruuhkaa oli, aamusta jätin auton rengasliikkeen parkkipaikalle ja illasta kävin pois. Siinä tuli myös marssia. On sekin päänvaivani ohi.

Oli käymässä "huulenheittäjiä." Kyllähän siinä asiaa ja asian vierestäkin tuli useampi tunti huventui. Nyt tuntuu, että tämä päiväni on käytetty. Katsellaan...

Huomenta Pyryn päivään ja marraskuun ensimmäiseen, pyryä ei ole, mutta ehkä lähiaikoina.
Lämpötila nollan vaiheilla, sekin vihjeen antaa talven lähiaikoina alkavan.
Eilinen käsityökerho meni rattoisasti, asetelmia koreihin tehtiin pöydällä pidettäväksi, valoketjut kierrettiin metsästä tuotuihin tarpeisiin, siinä sitten jokainen omaa taide tyyliään toteutti.
Kivoja tuli, saa nähdä kelpaako ostajille.
Kyllä noita kauppoja kannattaisi kierrellä, monen euron säästöt saatiin, kun tehtiin ostokset halpahallista, verrattuna näihin tavaratalojen tarjoamiin.

Uimahalliin vaan hurskainen ja toisten joukkoon, siitä se elämä virkistyy)
Onhan se marraskuu pimeää aikaa, mutta lumen tullen (mahdollisesti) valoistuu kummasti ja se, että joulu jo kurkistelee monen mieleen saa eloa myös marraskuulle.
Olipa hyvä kun noin pienin vahingoin selvisit "kolarista";)

On se melkoista sohluuta minun tietokoneeni käyttö myös, pankista olen selvinnyt , mutta näiden kirjautumisien ja sen sellaisten kanssa tulee väliin tenkkapoo, kun mikään ei kelpaa, yksi haaste nuo lehtien peruutusten teko, aikaa menee.
Tässäkin eteen tulee tuo, kun ei osaa sanoa aina ei ja sitten kesto tilauksena taas uutta puskee.
Ohjelmien lataamiset ja sen muut tarpeet, paina sitä, tee tätä ja sitten oletkin jo sekaisin, aloita vaan alusta.
Onnea vaan yrityksellesi Kristiin23, jaksa, jaksa;)

Tuo kynsien leikkuu varpaista on jo melkoinen haaste, miten ne kasvavatkin niin paksuiksi?
Sävyillä leikkiminen pukeutumisessa on kivaa, vaikka nykyään melkein kaikki sopii, ruudut ja pallot käsikädessä.
Maku asioista ei pidä väittelyä aikaan saada, kaikki olkoon luvallista ja oma persoona saa näkyä.
Minulla on kammo haukea kohtaan, missä vaiheessa se tuli, en muista, oliko kala suolatonta tai raakaa, nyt hajukin pahaa tekee.

Onnea Late kirjan valmistumisen johdosta, olithan keräämässä aineistoa ja varmaan mielenkiintoinen teos syntyikin.
Menneisyyden asiat pitäisi kirjojen kansien väliin kaikkialla saada, sillä joku viisas on sanonut, ellei tunne historiaa, ei ole tulevaisuutta.
Kivoja naapureja sinulla muori, kun ruuankin tuovat ;)

Noista "heittelyistä" mistä ynnämuu mainitsit, tulee minulle hyvin lapsellista kaivattua "keskustelua" mieleen, mutta siihen on palstalla totuttu, pojat (mahdollisesti tytöt) hiekkalaatikolla, tämä on minun, eipäs kuin minun, tyyliin.
No huvinsa jokaisella, sallittava se vaan on.
Huulenheitto on välillä ihan tarpeen, meillä sitä hommaa tehdään puikkojen kilinän ohessa.
Ei tietenkään juoruillen vaan totuuden ja ystävyyden merkeissä;)
Tätä saman suuntaista mitä pirtissäkin tehdään, väliin asiaa esiin tuoden, välin huumorilla höystäen, minulla tämä on vähän päiväkirjan kerrontaa;)
Näin toivon teillä toisillakin olevan, koska on mukava lukea mitä ja miten elämä kulkee muualla kuin omissa ympyröissä.
Jään odottamaan kerrontaanne;)

Hyvää marraskuun eka aamua Kahvipirtin keskustelijoille !

Mikäs täällä on pirtissä käydessä, kun saa lukea kanssakulkijoiden elävän elämän sattumuksia ja maailmanmenon tarkkailua empaattisen emäntämme huolenpidossa. Joka kerta nautin myös sisutuksen väriharmoniasta. Maailman melske tulee olohuoneisiimme, Aleppon hätä ja USA:n presidentin vaalit. Ihmeen tarkkaan meitäkin pidetään ajan tasalla tuosta loan heitosta ja raadollisesta menosta, pitäkööt amerikkalaiset hyvänään sen pressan jonka valitsevat. Laulukilpailutkin ovat kuin pudotussotaa, kovat on panokset. Ei luulisi meidän eläkeläisten, mummojen ja vaarien enää tekevän mieli mihinkään kamppailuihin heittäytyä, ei tarvitse kilpailla työpaikoista, ei suosiosta eikä maineesta eikä ainakaan keskustelupalstan pomotuksesta. Yhä enemmän arvostan rauhaa itseni ja läheisten kesken, sopusointua ja ymmärtämystä. Anteeksi voi antaa, vaikkei pyydettäisi, unohtaa painolastina kulkevaa, jolle ei itse mitään voi. Tällaisia me olemme, tuskin muuksi muutumme.

Etelärannikollekin on luvassa huomenna lumipyryä. Tulkoon vaan, renkaat on vaihdettu ja Icebug-ihmekengät jalassa pysyy pystyssä. Kesävaatteita haalin pikkuhiljaa kasaan, runsaan viikon päästä paetaan kahdeksi viikoksi etelän aurinkoon. Katkeaa pimein aika mukavasti ja sitten saakin virittyä jouluisiin asioihin.

Hauki ei kuulu minunkaan suosikkeihini, en ole koskaan ostanut sitä. Lastenlapset virvelöivät mielellään ja haukea tulee saaliiksi. Laitan yleensä kalapihveiksi, koska siinä pienet ruodot jauhautuvat murekemassaan ja kermasta saa mehevyyttä. Sini-sirkku taitavana ruuanlaittajana varmasti loihtii tästä kaislikoitten katapultista eli jänkäkoirasta maukasta syötävää, ja saaristolaiset vievät joka joulu presidentille perinteisen jouluhauen. Kuhaa laitan kokonaisena keitettynä maukkaan muna-tilli-kermakastikkeen kanssa, ja äitini laittoi isommista hauista samantapaista , oli soikea iso kalakattilakin. Hitsi kun alkoi tehdä mieli vanhanajan lihapiirakkaa, kun illalla telkkarikokki teki, sellaista jauhelihalla, sipulilla riisillä ja munalla täytettyä voitaikinaista, koko pellin kokoista umpipiirakkaa...on kyllä tuhtia evästä. Lohesta tehtynäkin herkkua, jos vaikka itsenäisyyspäivänä tarjoaisin sellaista.

Pysykää pystyssä ja valoisalla mielellä !

nyt paloi PINNA;( tämän koneen kanssa.

Lääkäriltä tuli korjattu viesti olen sentään nainen;)

Huomenna olisi markkinapäivä,vaan jos lunta tulee paljonkin,niin mites rollikan kanssa menet.
Sen näkee sitten huomenna.

nyt tarttee kahvia ihan livenä.
näkyillään...

Hyvinhän se Kylähistorian julkistaminen ja leviäminen on käyntiin lähtenyt LatenVaan kertoman mukaan. Sehän on jo osapalkinto tehdystä työstä. Ehkä kylän ja paikkakunnan yleisempi tunnettavuus voi kantaa laajemmallekin.

Niinhän se pitäisi pystyä unohtamaan ja ainakin ymmärtämään pienet herjat ja loukkaukset, joita on osakseen saanut. Ymmärtäähän sen jotenkin, jos herjaaja on kertakaikkiaan sellainen pöllö, johon on syytä soveltaa erikoistapauksissa "jokamiehen syyntakeettomuutta." Myönnän, että minullekin on reaalielämässä joskus tapahtunut niin, että pistän välit poikki. Kaikkea en oleviitsinyt kuunnella sellaiselta, jolla voi olettaa olevan kyky jonkinlaiseen vastuullisuuteenkin.

Minullahan on tietysti ennakkoluuloja jonkin verran eräisiin eksoottisiin ruokiin, joihin en edes halua tutustua. Yhden kotimaisen ennakkoluulon torjuin - se oli hevosenlihan syönti. Eivät meillä vanhempani hevosta syöneet, ei syöneet naapuritkaan, vaikka ruuasta oli puutetta. Kun muutin omaan talouteeni, oli tietysti rahastakin kova pula. Siihen aikaan hevosia rahdattiin lahdattavaksi, kun niitä tarvittiin entistä vähemmän savotoilla puutavaran kokoamiseen ja myös pelloille alkoi löytyä traktoreita. Hevosen lihaa oli tarjolla ja suhteellisesti hyvinkin halpaan hintaan. Tulin siihen tulokseen, että hevonen on siistiruokainen, ei raadonsyöjä. Täytyhän lihankin olla hyvin syötävää, eihän se ollut kotieläimeni. Söimme hyvää, kohtuhintaista lihaa. Voin sanoa, että se pelasti perheemme pahemmasta pulasta.
T. ynnämuu

Huomenta keskelle viikkoa, vielä vaan lämmön puolella mittari ja lunta on tullut härmäksi asti.
Taitaa siellä etelässä aloittaa talven tulon ennen meitä, vähän pohjoisempana olevia.
Tänään on teatteri päivä, kappaleen nimeä en muista, enpä tietenkään, kun ei oikein innosta koko homma, mutta pakotan itseni väliin menemään kulttuuriakin ammentamaan.

Miten onkaan meillä samanlaiset mietteet Ramoona ja Sini-sirkku, kun minulle myös heräsi halu tehdä tuota lihapiirakkaa, monta muuta Tv kokkien tekemien ruokien mieltymyksen koen.
Silakka fileitä katselin kaupan tiskistä, niistäkin tykkään, vaikka en kovin paljon niitä ole laittanutkaan, haju vaan on voimakas, mutta ruuan hajut pitää kestää.
Possun kylki ja lapa paikat näkyi taas olevan tarjouksessa, laitan uuniin palan ja sitä on sitten kiva laittaa leivän päälle ilta ateriaksi, kun ei suurempia laitoksia viitsi tehdä.
Ramoonalla matka suunnitelmat, onnea vaan mukaanne;)
Sini-sirkku noita nautintoja kaikesta löytää, no tokihan hyvän ruuan tuoksu mielen nostaa, taitava emäntä olet ollut ja sitä olet edelleen.
Tuon, Takaisin kotiin katson minä myös, nyt jo toista kertaa, eikös siihen ole lisä jaksoja luvassa?

Mielellään katsoo noita sarjoja hieman vanhemmalta ajalta, tämä nykyinen meno telkkarissa ei yhtään miellytä.
Nuorten kielenkäyttö (vanhempienkin) on jotain aivan kamalaa, oikein korviin koskee ja entäs se epäselvä mutina esityksissä, teksti pitäisi laittaa näkyviin, kun ei edes suomenkielestä selvää saa.
Kuuloonkin vaikuttaa tuo kännykkä saati sitten silmiin, ainakin näin vanhalla silmät rasittuvat näitä koneita tuijotellen.
Tekokyynelillä on lääkittävä monta kertaa päivässä.

En kovin valmis ole minäkään noita erikoisia ruokia syömään ja en ole myöskään hevosta syönyt, onko sitä ollut kaupan tiskillä edes kauan myynnissä, en ainakaan ole nähnyt en kuullut.
Kallista on, niin olen käsittänyt.
Ynnämuun kertoman mukaan ihan hyvää lihaa ja miksikäs ei olisi, onhan metsän saaliitkin syötäväksi tarkoitettu karhusta alkaen, syödäänkö myös suden lihaa, jos sitä jostakin saisi.
En ole edes jänistä maistanut, metsä lintuja en myöskään ja ne nyt kuitenkin olivat ennen melkein joka päiväistä ruokaa, missä niitä oli mahdollisuus saada.
Majavia ainakin olen nähnyt laitettavan, sitäkään en ole syönyt.
Paljosta olen vailla vielä, vaikka vanha jo olen ja varmaan näiden edellä mainittujen kohdalla ilman jäänkin.

Minun suullani ylistät ynnämuuta ja Latea, hurskainen, samaa mieltä, sillä erotuksella, että lisään sinut luetteloon mukaan, mainioita miehiä pirtissä on aina ollut, ehkä lukijoiden joukossa lisää, mutta eivät vaan rohkene sisään astua.
Se kotipaikka on kaikille varmaan se parhain paikka olla ja elää, niin minulle myös, pieni ja rauhallinen, turvallinenkin ainakin vielä.

Nyt siellä etelä rannikolla varmaan lumen kanssa taistellaan, täällä päivä kirkas ja aurinkokin yrittää pilkistellä.
Joka paikkaan toivon mukavaa oloa, lumen seassa tai ilman:)

Puolipäivää!
Olen tapellut aamupäivän ensinnäkin nimimerkkini kirjautumisesta ja toiseksi olen suutuspäissäni hukannut miltei kaikki sanat, kun olen yrittänyt päästä tämän pirttimme luokse. Kirjautumiseni ei taaskaan kelpaa.

Ja asiaakin olisi ollut: meillä nimittäin oli maa valkoisena Pyryn nimipäivänä vähän ennen puolta yötä. Lylyn lykintään ei niillä lumilla vielä olisi päässyt , eikä pääsisi vielä nytkään, vaikka tuuli tuiskuttaakin lisää lunta.

Olen eilen aloittanut itselleni melkoisen urakan: kirjahyllyn järjestämisen. Permanto, sohva, kolme tuolia ja kirjahyllyn päällinen sekä pieni, pyöreä pöytä ovat täynnä kirjapinoja, jotka pitäisi aakkos- tai arvojärjestyksessä mahduttaa ainoaan kirjahyllyymme.
Ei se helppo urakka ollut silloinkaan, kun meillä oli tilaa toisellekin kirjahyllylle, mutta ei silloin sentään kirjoja kasoittain tarvinnut kellarikomeroon varastoida.

Tämän pakkoinspiraation sain sen tähden, että jonnekin piti mahduttaa uusin tulokas elikkä perttulalaisen nurkkapatrioottini kyläkirja.
Eipä sillä eikä sen puoleen, kyllä minäkin jonkinlaista lukkarinrakkautta Perttulaan tunnen, ja kyllä se kyläkirja on niin hyvin toimitettu, että sen tekijät voivat riemulla ottaa vastaan ne paikkakuntalaiset, jotka olivat rynnineet kyläkirjan julkistamistilaisuuteen.
Mahtoivatkohan tekijät arvata, että kirjalla oli heti seurantalon sali tupaten täynnä ostajia.

Odottelemme tässä rakasta vierasta, ja nyt on pakko yrittää edes näyttää siltä kuin innokkaasti raivaisin lattialle liikkumistilaa.
Onneksi tulija on niin ihana ihminen, ettei hän pahemmin järkyty vaikka kompastuisikin kirja kasoihini,

Terveisin: Venlastiina

Oiskoon "hurskainen" pikkusen liioitellen päästellyt: "Late vaan, kuten Ynnämuukin ovat meikään verrattuna napamiehiä. Tämän äärimmäisen nirkosesti katkeroituneena tuon julki." Älähähän mitään, hurskainen, ei ainakaan kannata katkeroitua. Totta on, minulla napa ja voi näin kyllä puhua napamiehestä. En kuitenkaan yhtenään tuijottele napaani, en siis mielestäni ole vain "omaan napaan tuijottava." No niin, SkillaN onnistuneesti siirsi myös sinut, hurskainen, samaan ryhmään ja vielä kehua paukautti päälle. Onhan se ujon helpompi kestää joukossa kehuminen.

Hevosen lihan nauttimisesta, se halpa myynti ajoittui 50- luvun lopulle ja 60 luvulle. Ja juuri silloin sitä tarvitsin. Myöhemmin hevosen lihan arvo ja hyvyys selvisi laajemminkin ja samalla lahtihevoset väheni. Hinta hyppäsi rajusti ylös, jopa yli parhaan naudanlihan. En ole pitkiin aikoihin kaupoissa nähnyt hevosenlihan myyntiä, en maksaisikaan siitä älyttömiä hintoja. En jäänyt hevosenlihaan "kiinni", vaikka se hyvää olikin.

Päivemmällä alkoi lunta tupruttamaan. Roskapussin kuljetusmatkalla lumessa kahlasin. Saattaisi 5 sm olla lukema, juoksutuspaikoissa tuplaten. Nyt lunta tulee vain heikosti.

Taloyhtiön tiloissa olevalla kuntosalilla olen vuosia käynyt. Muutama kuntoiluvehje siellä on, talkoilla ja kerjuulla hankittuna. Kyllä niillä saa itseänsä remputettua, 15-20 min. se on kerrallaan minulle riittänyt. Nyt on ollut toista viikkoa "siipeni vähän maassa." Eiköhän se aamulla taas remputus ala, niin luulen. Mutta nyt lopettelen kirjoitteluni tältä erää ja toivon teille talvisia jatkoja.

Tarjoaako kahvipirtti yökyöpeleille kahveeta maidon kera. Oisko jotain oikein herkullista kahveewieneriä? Paljonko kertyy hinnaksi?

Huomenta pieneen pakkaseen, lumimyrskystä ei vielä havaintoja.
Teatteri esitys oli hauska ja osat vietiin hyvin läpi, minua vaan ei naurattanut, taidan melkoinen tosikko olla.
Alkaa tuntua, että parhaiten viihdyn itseni seurassa.

Löysikö" puskahuuto" kahvia ja jotakin herkullista, toivon niin, maksua ei pirtissä peritä, pistäydy toistekin jos tarjoukset maistui.

Voi että pyörän selkään uskaltaudut hurskainen, entäs jos nurin olisi viskannut?
Villisikoja kuvissa olen nähnyt, syönyt en tietämäni mukaan ole.
Kyllä tuota puuhaa talolliselle riittää;)

Mites se onkaan vaikeaa tuo kehuminen vastaan ottaa, vaikka itse toisia kiitellessä teen sen vain vilpittömän rehellisesti, silti ei ehkä samalla mielellä itselle osoitetut tunnu oikeilta, tai niiden totuudellisuuteen ei osaa uskoa.
Eihän se pitäisi kehuna ollakaan, totuuksia vaan enemmissä määrin.
Kyllä se vaihe elämässä oli, että ruuaksi haali mitä vaan sai, ainakin halvalla piti löytää, kai siitä perimä jäi, ei nykyisinkään mitään filettä kaipaa.

Minä luopuisin mielelläni koko kirjakaapin sisällöstä, niin harmittaa ne rahat mitä niihin on uhrannut, muka sijoituksina, mitä vielä, nyt ei kelpaa mihinkään.
Eipä taida ainoa hyvä uskoisuuteni virhe olla.
Onhan siellä joku vanha kirja jolla saattaa olla hieman arvoakin.

Yllytän minä myös Kritiina23, mene sinne kuntosalille, kuten" mummoriesu" kehotti, ilman kokeilua ei voi tietää miten hyvää se tekeekään.
Sama homma olisi minun myös tehtävä, mutta itseni tuntien, en tule sitä tekemään, yritän kyllä täällä kotona ohjeiden mukaan kuntoilla, ehkä pientä apua siitä on ollutkin.
Tuohon metsään menemistä rajoitta nuo polvet ja särky tabletteja ei jatkuvasti haluaisi popsia, olen hyvilläni pienistä kauppa reissuistani, kun jaksan sinne mennä.
Minulla ei nuo verenpaineet ja muut sellaiset ole vielä ainakaan harmina, mutta ahdistus jonkun verran myös liikkumista vaikeuttaa, perintönä sen olen saanut.
Isäni kuoli astma kohtaukseen, samoin mummoni.
Toivon minäkin sinun pirtissä poikkeavan toistekin "mummoriesu".

Nyt pitää rientää kauppaan sitä tarjous sikaa hakemaan, saa makkaran sijasta leivän päälle laittaa, kunhan uunissa kypsäksi ja makoisaksi paistaa.
Saattaa sieltä monta muuta tuotetta mukaan lähteä, onhan pyhäinpäivä edessä, jotain erikoisempaa pitää laittaa, tulee juhlavampi olo;)
Varokaa liuklastelua, saattaapi olla tiet liukkaina.

Aamupäivää.

Kävin eilen siellä markkinoilla,toin myös pirttiin sen rinkelin.

Samalla reissulla kävin semmosella fysikaaliterapeutilla,on lääkärin lähete Hänelle.
Kyllähän se hoito tuntui ihan hyvälle,vaan en usko että siitä on ihmeemmin apua tuohon selkääni,ja on aika arvokasta 58€kerta,kela korvaa jotain;(

VaLkoiselle näyttää meilläkin nurmikot,vaan ei sitä monta senttiä ole.

Harmitti se markkinoilla käynti,kun en löytänyt sitä "seksi"kauppiasta;(
Vähän siellä oli väkeä,ainakin silloin kun minä siellä olin.
No yritän ensikuussa uudelleen;)

Nyt juon livenä kahveet.
näkyillään...

Kirkkaan aurinkoista aamupäivää!

Miten mukavalta tuntuu tuo kirkkaus,...lieneekö osatekijä on valkoinen lumipeite pihalla? Kupillisen kahvia tulin nauttimaan kun luin muorin tuoneen Viipuririnkilää tarjolle😊 kiitos, aina yhtä hyvää! Nyt sitten pitäisi aloittaa imurointi ja pyykkikone käyntiin.
En saanut millään aloitettua aikaisin aamulla siivousta, katselin Areenasta Takaisin kotiin jaksot, jotka jäi näkemättä.
Nyt on laitettava vauhtia itseeni, että saunailtana on paikat nautittavassa kunnossa, heippa ja kiitos!

Olihan se valoisampi päivä tänään. Aurinkokin jaksoi puolen päivää näyttäytyä ja se lähes täysi valkoinen peite maassa kaiken muuttaa. Pakkasta oli juuri sen verran ettei ollut kovin liukasta eikä kuraa roiskinut.

En sentään kovin tosissani kehumisten kehnoa kestävyyttäni maininnut. Ehkä se on hyväkin tapa, jos se on jotenkin perusteltu tapaus. Jos kokee turhasta kehumista, koen sen vähän kiusallisena. Sitä paitsi, turhan usein kehuminen "väljähtyy" merkityksettömäksi muodollisuudeksi, tavaksi vaille sisältöä, keinokohteliaisuudeksi.

Kaikkea sitä voi sattua, kävin kellarikomerosta talvilenkkarit. Päälle päin vilkaisulla näyttivät ihan hyväkuntoisilta. Toisena käyttöpäivänä joku raaputti kengänpohjassa. Pohjahan oli irti kantapäästä puoleen väliin. Jälki sellaista, ettei halpiskenkää voinut ajatellakaan korjattavaksi. Löysin varastoituna toiset lenkkarit, nekin ihan tarkasteltuna käyttökelpoiset. Meni jälleen pari päivää ja taas pohjasta kuului ylimääräinen rahina. Samanlainen vika, roskikseen menivät. Olihan se melkoinen sattuma. Taitaa olla niin, että muovitavaraa syö aika yhtälailla kuin kulutuskin. Oli vielä varsinaiset talvikengät, jo muutoinkin enemmän laatutavaraa, nahkaa ainakin. Ei ainakaan päivän koeajossa pohjat irronneet. Enköhän niillä ainakin kevääseen tallaa.

Tämä päivä meni melkeinpä miellyttävämmin kuin edeltäneet synkän tuntuiset päivät. Pienestä se ihmismieli virkistyy. Kaikki kuitenkin kelpaa, huomiseen...

Päivä kulunut ihan olemattomiin, ei oikeastaan mitään tullut tehtyä, no veinhän roskapussit, siinä samalla reissulla katsastin miten auton lämmityslaite toimii. Renkaiden vaihto jäi ensi maanantaihin eli silloin ensimmäinen vapaa aika huoltofirmassani. Eihän ne kelit vielä niin kauheat ole olleet sentti lunta ja aste pakkasta. Kilometrin matka huoltoon ja pääsee vähän oikoteitä.
Parvekkeelta korjailin vähän kesävarusteita parempaan talteen, eihän tuossa avoparvekkeella oikeastaan mitään tekemistä olekkaan talviaikaan. Ehkä vähän kynttiöitä poltetaan ja asennan jouluvalot, no kanervat säilyy kevääseen.
Kyllähän ne kesäkengät on täytynyt jo ajat sitten jättää, on minulla kellarikomerossa vielä sellaiset lämpöiset talvisaappaat, ei niitä nyt vielä kannata hakea.
Tosiaan täälläkin aurinko jonkinverran paistoi ja kun sitä luntakin on niin kirkasihan se syksyn pimeyttä.

Ovatko sielut vierailleet heidän yönä?

Te nollat ehkä turha kysyä?

Huomenta, pimeään kahden asteen pakkaseen, lunta sen verran että nurmikon vihreys on hävinnyt.
Niinhän sitä on taas viikonlopun tienoissa ja tavanomainen siivous hyvällä alulla, matot ja muu irtain parvekkeella haistelemassa pienen pakkasen tuoksuja.
Lonkka meinaa nyt tehdä liikkumisesta hankalaa, burana piti nielaista, että pääsee sen verran liikkeelle, että paikat kuntoon saan.
Pitäisi vielä pankkiin jaksaa, tunaroin ja kadotin tunnusluvut puhelimesta ja apua nyt tarvitsen niiden takaisin saantiin.
Mitenhän tuokin homma pääsi tapahtumaan ja tuleeko jatkoa tälläiselle, hankaluudelle?
Paljon on opittavaa ja ennen kaikkea muistettavaa.

Hurskaisen ennustus voi hyvinkin pitää paikkansa talven tulon suhteen, aika useinhan sitä on jännätty tuleeko valkea joulu.
Muorin kanssa myös samaa mieltä, ei taida näillä kymmenillä nuo fysikaalliset ihmeitä tehdä, hieroja voisi vähän pehmitellä.
Luin juuri lehdestä lääkärin vastauksen, kun kysyttiin laihduttamisesta tällä iällä, että tärkeämpää on pitää huolta lihaksista, että ne ei surkastuisi.
Se on todettu ja viruttelua yritän suorittaa joka päivä.

Minä laittaudun aina aamu kymmeneltä telkkarin ääreen katsomaan tuon sini-sirkun mainitseman ohjelman.
Pitää tässä touhuilemaan ruveta viestini kirjoituksen jälkeen, että valmista on kymmeneltä;)

Noin kävi minulle Lapin matkalla, lenkillä olin ja hyvä että en kaatunut, kun pohja lenkkarista irtosi.
Lopun ajan kävelin sitten kävelykengillä, kai se olisi aina uhrattava euroja, että saisi kestävämpää tuotetta.
Tuo vaara se on mistä ynnämuu mainitsit, kehumista kehumisen tarpeen vuoksi ei pitäisi antaa, harvoin ja vain aiheesta.
Siinä se sitten onkin taito laji, että osaisi kiitoksen oikealla tyylillä esittää.

Parvekkeella on minulla myös vielä siivottavaa, krassit on kukkineet, mutta nyt on aika jo kanervia tilalle laittaa, lyhtyjä siellä jo onkin, mutta ei vaan tule kynttilöitä useinkaan niihin laitettua.
Aika vähän kynttilöitä poltan, mutta kunhan nyt kuusen saan(jos) niin siinä sähköllä palavat , ei niin vahdittavia ole kuin elävä tuli.

Nyt on sitten sen touhuilun aika, no vielä totean, että sieluja en huomannut vierailulla, mutta yksi xx9 kyllä piipahti, nolla viestillä muisti.
Iloa päiväänne, sanoisi irkku;)

Kaksi mukillista Presidentin sekoitusta tms. tiputtelee Mocca Masterini minulle joka aamu. Pistin paksulti ruohosipuli Creme Bonjouria ruisleivälle. Eilen oli tuota herkkua CM:ssa tarjouksena euro per rasia ja kolme kpl sai sitä hamstrata.
Siinä kylkiäisenä menivät aamulääkkeet mm. antibiootti borreliaasin hoitoon. (en muista olenko tuosta punkinpuremasta jo kertonut)Tuo punkin ryökäle oli päässyt ryömimään vaatteitteni alle ja puraissut oikeanpuoleiseen jenkkakahvaani. Tytär onneksi uimahallilla huomasi se rengasmaisen punoituksen siinä. Punkki oli jo pakaran jättänyt ties koska.
Voi kuinka kauniisti aurinko paistelee, pakotan itseni uimahalliin ja saunaan ip.llä.
Nyt lehden lukuun, yleensä luen sen ensimmäiseksi, nyt on pasmat hieman sekaisin.

Kiitos kat.leija kirjoituksestasi punkin puremiin, siis en lähde enää koskaan metsään. Sitä jäin ihmettelemään, että punkki lähtee "lätkimään" puremansajälkeen, koska lapsena niitä sai nyppiä lehmistä aina ja siellä ne kasvoi ja kiinni pysyi, mikäli ei ollut kiintiö täynnä ja itsekseen putosi.

Oma aamuni alkoi, lähteekö auto käyntiin ja lähti, joten laitoin täydet höyryt päälle, että ikkunat sulaa. Sitten kävin sanomassa naapurille, että varautuu, että hänen auto ei lähde käyntiin, koska hän oli unohtanut valot päälle, josta kävin jo soittelemassa hänen ovikelloaan, mutta ei herännyt. Hän oli jo kuitenkin käynyt putsaamatta autoaan lumesta, mutta ovet eivät avautuneet, koska on sähkölukko!

Siitäkö "sikisi" minulle uusi mietintä, jos ovet ei avaudu, niin millä hän saa konepellin auki ja akun ladattua? Kuka tietää?

Heti päästyäni lapseni luokse, etsin laturin, mutta, mutta, ei se toiminut, mutta nohevana ? (oletan), ei se virtaa saanut, koska tämä sama töpseli oli ajastettu!?! Sitä´paitsi en löytänyt plus/miinus merkintää, saatikka, että olisin sitten ymmärtänyt niistä liittimistä, joista toinen oli punainen ja toinen punamusta?

Lapseni (herättyään) latasi myös sitten autonsa akun ja sanoi tämän puna/musta ongelman "arviolta", mutta hänen lähdettyään ajattelin sitten myös ladata oman autoni, mutta se "ilviö" oli ilmeisesti pistänyt laturinsa omaan autoonsa, koska sitä ei enää löytynyt.

Ja mitä vielä? Silitykset oli hoidettu ja kiirehdin myös saunaan, että olisin kolmelta kotona. Eteisen kellosta olin ajan katsonut. Kotiin tultua kello oli kaksi??

Minä en nyt ymmärrä, että onko tämä vanhuus tätä, tätä, tätä, aina uusia ongelmia ja ties mistä? Juuri kun olin selvittänyt tuon tili/pankki/e-maksujen ym. siirron ehkä onnistuneesti?

Aina olen ajatellut, että olen niin ongelmaton mummi, tyyni ja rauhallinen, jonka lapsi on lähellä tarvittaessa tavata lapsenlapsineen ja hieman velvollisuutta/syytä käydä heillä, koska en halua olla "tunkeileva anoppi", joten olen aina tervetullut.

Jännä odottaa, mikä seuraavaksi tulee minun pieneksi murheeksi, koska mokasin itseni jo tänään. Kyllä minä se aamulla muistin!? Unohdin sitten kuitenkin, että lapseni synttärit on tänään!? 49-v

Iltapäivää.

Touhun tyttö tuo Kristiina23

Hehehhh.

Olen sanonut monta kertaa tuo vanhuus peijakas tuo noita kutsumattomia vieraita;)

Muistin kanssa on tekemistä;(
On lappija jääkaapin ovessa ja tässä koneeni vierellä semmosessa korkkitaulussa ja vielä semmonen allakka kirja tuossa lähellä,sittenkin tahtoo jotain välillä unohtua.

Tänään oli käynti siellö Fysioterapeutilla.
En osaa sanoa onko siitä sen kimmempaa apua,kunhan nyt muutaman kerran käyn.
¨Tuo pikku pakkanen taisi auttaa paremmin,ei ainakaan nyt kolottele;)

Se on kuulema huomenna pyhä.
Minulle on kaikki päivät pyhiä;)

Jaksellaan.

Muutama aste pakkasta, hyvin vähän lumisadetta eikä jalkakäytävät olleet pahan livakoita . Siinä nämä kohtuuhyvät ulkoiset puitteet.

Kerran olen kadottanut puhelimen pin - koodin, en siis muistanut, kun harvoin suljenkaan. Onhan PUK- koodi, jonka avulla voi saada puhelimen avattua, mutta eihän sitä papereistani löytynyt. Kyllä operaattori saa puhelimen auki, maksoi 10 euroa.

Kat.leijan kertoman muistuttamana - minullakin oli punkinpurema, ehti olla reilun teevadin kokoinen punainen läikkä. Lääkäri totesi borrelioosin ja söin 3. viikon kovan antibioottikuurin. Siitä on jo monta vuotta, mutta kun nyt alkaa nivelissäni olla kaikenlaista, tulee mieleen että voisiko "borre" olla piilevänä. Olen kyllä torjunut sen toistaiseksi ja pistänyt iän ja rappeutumisen piikkiin.

Onhan Kristiina 23 ollut monenmoista ongelmaa ja myös naapurillaan. Saattaa tarvita jonkun näppäräsormisen apua, jotta saa konepellin tai ovet auki. Minulla on autossa sähkölukot, mutta ovien avaus tapahtuu avaimella jommastakummasta etuovesta. Sen olen huomannut, että lukot temppuilee sateisten ja sumuisten ilmojen jälkeen seuraavissa pakkasissa. Lukkoja pitäisi muutama kerta vuodessa rasvata, tai käyttää lukkosulaa. Niin myös on hyvä, että ovien tiivisteet vetelee jäätymisen estämiseksi silikonilla. Selviä asioita muutenkin - kunhan kirjoitin.

Nyt vääntäydyn telkkarin ääreen. Jospa siitä löytyy unilääkkeet. Jatkoja teille!

Täytyy poiketa pirtissä, talvi tulossa ja vanhoissa autoissa on usein ongelmia käynnistyksen kanssa. Akut tyhjenee helposti jos vähän ajelee tai auto seisoo useita päiviä ilman käyttöä. Jos auto on sähkötolpan vieressä yleensä siinä on kello joka parintunnin ajan antaa virtaa moottorin ja auton lämmitykseen, siinäon ajastin milloin virta tulee, ei muuta kuin tepseli pitää olla mittarissa ja auto käynnistää kun kaksi tuntia on melkein kulunut. Lisäksi tolpan sähkörasiaa voi käyttää myös parintunnin ajan akun lataukseen. Minulla on lisäksi akun vieressä sellainen pikalaturi jolla voi ladata akkua vaikka joka päivä sen kaksi tuntia. Kovilla pakkasilla se on hyvä apuväline, maksoi jotain 40 €. Tuo lukon avaaminen jos akusta on virta häipynyt, onnistuu ainakin minulta, kuljettajan puoleinen kahva siinä anakin minulla sellainen osa joka siirtyy ja oven lukon voi avata auton avaimella. Autoni on 11 vuotta vanha.
Päivä on muuten ollut kaunis ja aurinkokin välillä paistanut. Kaupoilla kävin, meinaan pärjätä pyhän yli näillä eväillä.

Tuo ynnämuu ehti jo ennen minua selvitellä noita autossa olevia ongelmia, minä vähän pidin taukoa välillä. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Moikka.

Lumihiutaleita hiljalleen,,,, näin Pyhäinpäivän aamuna satelee.
Pakkasta viisi astetta, siinä kun pysyisikin, olisi ihan sopiva talveksikin, kai se kuitenkin oikea talvikin ajallaan tulee pakkasineen, lumituiskuineen.
Sitä suomalainen kaipaa, kirkkaita kuutamoita ja tähtitaivasta, narskuvaa lunta jalan alle.
Kävimme eilen jo haudoilla, pitkään palavat kynttilät sinne jäi tuikkimaan, haikeat muistot herättäen.
Näin se elämä vaan jatkuu kysymättä mitä toiveita ihmisillä olisi.

Minulla ei noita auton käytöstä syntyviä huolia ole, onneksi, riittää näitä sotkemisia selvitellä muutenkin.
Salasanoja nyt joka puolella kysytään, kännykässäkin, sekaisin tässä menee, no nyt kuitenkin taas kaikki kunnossa, miten kauan se on kokonaan toinen juttu.
Pitääkin katsella minne kätköön sen Puk koodin olenkaan laittanut, tallessa se on, kun nyt vaan muistaisin?

Kannattaa seurata oireita mitä punkin puremaksi joutunut iholleen saa, ystävättäreni joutui sairaalaan ja pienen halvauksenkin koki, tuleeko koskaan täysin kuntoon.
Toisella ystävättärellä meni käsistä voimat ja särkyjä seurasi, käsityö ihminen vielä, nyt on joutunut kaikenmoisten vaivojen kanssa sairaalassa olemaan.
Vakavasti on nämä puremat otettava.
Onkohan niin, että kaikkien kimppuun ei jostakin syystä nämä kiusan tekijät tartu, en ole koskaan edes nähnyt moista otusta, vaikka ulkona paljonkin olen möyrinyt.

Kihti on vieras juttu myös minulle, no eihän se tule kuin aatelisille, joilla sini veri virtaa suonissa, minulla tämä rahvaan veri toivottavasti kuitenkin tehokkaasti virtaa;)
Teillä joille tämä vaiva on tullut, voitte onnitella itseänne, perimässänne on aatelinen veri, ehkä vaivakin helpottaa tämän tietäen;)
Äläpä luule ainut mummeli olevasi jolle näitä harmeja ryppäissä tulee Kristiina 23, täällä toinen jolle aina yhtä aikaa isompi kasa sotkuja ilmenee, mutta nehän on voitettava,, eikö vaan;)

Hurskaisella niin kovin lähellä tuo vaimon menetys, ikävä varmaan vahvistuu, juuri näin vainajien muistelu päivänä, mutta siitä se aina vaan helpommin käsiteltäväksi muuttuu, unohtumatta kuitenkaan koskaan.
Niin paljon hyvää ja huonoakin niihin vuosiin sisältyy mitä yhdessä kuljettiin, on hyvä että ne huonoimmat muistot hälvenee.
Tietysti jokaisella kaikki tämä niin omakohtaista ja omalla tavalla surukin mukana elää.

Nyt sitten pyhiä viettämään, vaikka ei arjesta paljon muutukaan, josko puhtaan puseron päälle laittaisi, johan sekin juhlistaa, mukavaa päivää kaikille.

Kaksi tai kuusi lumihiutaletta leijuu silloin tällöin ilmassa, ja jotenkin vaikuttaa siltä kuin päivä alkaisi paistaa.
Minun pitäisi - ei enää paistaa - mutta koristella kakkupohja, kun molemmat pojat ovat tulossa visiitille. Esikoinen on kuulemma tulossa vasta sunnuntaina, kun hänen on kolmesataakuusikymmentäkolme metriä talsittava. Kuopus seurannee veljensä esimerkkiä, vaikka jostakin syystä olin ymmärtävinäni, että hän tulee jo tänään.
Minulle se sopii mainiosti! Voin kaikessa rauhassa kahvitella ja kuunnella musiikkia.
Laten levy- ja solistivalinnat ovat yhteneväiset minun musiikkimakuni kanssa.
Meille ei puolin eikä toisin ole tapahtunut kuin päiväkodin pikkujoulussa Suomen voitettua jääkiekossa maailmamestaruuden.
Päiväkotitäti kuulutti, että nyt laulamme "Enkeli taivaan lausui näin..". Pikkupoika pomppasi pystyyn ja huusi: - Ei sitä! Ei sitä! Lauletaan SUOMI ON UUSI MAILMANMESTARI!

Nyt tuli kiistaa tämän masiinan kanssa. Jos lyön virheen ja korjaan sen, se kyllä onnistuu, mutta sen jälkeen jokin näppäinpiru tai muu painovirhepaholaisen sukuinen häirikkö syö seuraavan kirjaimen ja seuraavan ja seuraavan...

Voi, jospa se kuopuksemme sittenkin tulisi jo tänään. Nyt on ammattiapu tarpeen.
PITÄKÄÄ PEUKKUJA, SAATTE KERMAKAKKUA,

Tuosta Kihdistä sen verran että kyllä se tulee ihan meille tavallisille pulliaisillekin eikä vain aatelisille, siksi minäkin sitä ensiksi epäilin.
Esim. nesteenpoistolääkkeetkin voivat nostaa veren virtsahappopitoisuutta ja sitten ne vh-kiteet kertyvät mm. ukkovarpaan tyviniveleen ja tulehduttavat sen.
Muistan työajoiltani tapauksen kun kirurgi olisi jalan amputoinut, mutta sisätautilääkärimme teki oikean kihti-diagnoosin ja jalka parani kihtilääkityksellä.

Tuleehan se kihti muillekin kuin aatelisille ja siniverisille. Minun on pakko olla esimerkki: kihti todettiin ja oli kiusallinen. Eikä takuulla minusta ja esivanhemmistani löydy aatelisia, siniverisiä eikä muutakaan yläluokkaan viittaavaa. Renki oli ukkini, myöhemmin mökkiläinen ja kun metsäyhtiö oli salokorvesta antanut velaksi mökin paikan. Metsäyhtiö sai "kiinnitetyn" työmiehen ja olihan ukkini maksanut tonttivelan työllään. Se ei käsittääkseni muuttanut verta "sinisemmäksi." Omaisuudeksi muuttunut mökkitontti ja kyhätty mökki oli vähäarvoinen, tosin asukkaille mieltäkin ylentävä.

Toisaalta on pidetty kihtiä erikoisesti yläluokan vaivana. Heillä oli varaa syödä ja mällätä, sekä aikaa mielin määrin törsäilyyn. Ehkä nälkäinen kansa säästyi paremmin kihdiltä, tai sitä ei edes huomioitu suurempien ongelmien ohella. Tarkoitan tällä vanhaa aikaa. Näistä ne on puheet johtaneet kihdin valikoivaan hakeutumiseen. Niin...tämä minun kihtini: lääkäri tietysti kuulusteli, vastasin rehellisesti. Olin sinä kesänä kolme kuukautta yhtä jaksoa mökillä. Tein aika paljon töitäkin. Otin myös olutta janojuomaksi, ehkä keskimäärin 3 p/päivässä. Joka ilta savustin tai paistoin pieniä ahvenia ja muikkuja. Näistä lääkäri teki johtopäätöksen, että kun lopetan pienkalojen nahkoineen syömisen ja jätän oluen lipittämisen pois, kihti paranee. Lupasin totella.

Niin uskottomastihan siinä kävi. Kihtini hellitti, jopa parani. On se siinä väliin tuntuma ollut, että rajoilla menen: uusiko vai ei. Kertomani on jonkinlainen osoitus siitä, että syömä-ja juomatavat vaikuttavat tähän "herrojen tautiin." Näin vain työläistaustaisen, proletaarin, on parasta pysyä lestissään, eikä kurkotella edes omatekoisia herkkuja.))

Samantapainen "auttamishalu" kuin Venlastiinalla, on myös koneellani, kirjoittelee itsekseen päin...jotakin. Luulen, että se johtuu hätäisestä vaihdostani W 10 ohjelmaan. Sellainen ennakoiva kirjoitusasetus on olemassa, joka ennakoi. Sen poistamiseksi minun täytyisi lukea t-koneen käytön aapista. En ole hätäillyt. Tarkkaan on poikanne matka mitattu, 363 m. Riittääköhän varmasti vai jääkö rappusille.

Johan tätä tekstiä ainakin tuli laulun sanoin" mahtuuhan maailmahan näitä..."

Hyvää sunnuntaiaamun rauhaa, päivä valkenee kuuden asteen pakkasessa ja näyttäisi tulevan kaunis päivä, niin kirkkaana tuo taivas nyt on.
Kolmen viikon päästä ensimmäinen adventti ja siitä se joulun odotus ja puuhastelu alkaa.
Johan noita valoja parvekkeilla näkyy, kai tähän syksyn harmauteen valoja haluavat laittaa.

Tottahan tuo on mitä ynnämuu ja Katleija sanoivat kihdistä, mutta minä vähän yritin olla leikkisä ja muistan Englannin jollakin kuninkaalla , varmaan useammallakin sen ajan hallitsijalla kihdin olleen.
Oliko Henrik seitsemäs, hän joka vaimojaan mestautti.
Minulla kone myös hyppii, vaihtaa kirjoituksen toiseen lauseeseen, mitä olin aiemmin kirjoittanut ja pyöriikin välillä kuin hyrrä.

Peukut on ollut pystyssä, saakohan tuota kerma kakkua?
Lapsilta noita oivalluksia joskus kuule ja kun kohdalleen sattuu, hauskoja ovat.

Huolista vapaita on nurmen alle päässeet, vuoro se meille kaikille joskus tulee hurskainen.
Näiden vaivojen kanssa on vaan matkattava loppuun asti.
Olisiko aihetta käydä tohtori sedän tai tädin luona, tuon sydämen vuoksi.
Kyllä se niin on, ette tekemättömät työt mielessä pyörii, mutta tekemällä sekin vaiva hoituu;)

Laitoin nyt parvekkeen kuntoon viimeistä hommaa myöten, sopii talven vaikka tulla.
Kuusen ja jouluvalot jos vielä laitan, kelpaa joulunkin saapua.
Myyjäiset ensi perjantaina ja sinne viimeisiä puikoin tehtäviä töitä joudutan, miesten sukkien kysyntää on ollut, niitä pitää vielä muutamat tarjolle jouduttaa.
Ruotsalaisuuden päivä, sitä liput juhlistaa, seuraava pyhä on sitten isänpäivä ja sitä seuraava lapsenpäivä, että päiviä riittää.
Niitä tässä sitten odotellaan ja aikanaan koittavat, nyt tälle päivälle kaikkea mukavaa toivotan.

Tänään satoi lunta lisää. Lykkäsin aamusta lenkille lähtöä, tuli lumisade ja niin jäi lenkkeilyni tältä päivältä. Tartteeko sitä nyt joka päivä? Eipä tietenkään, on ainakin selitys.

Ymmärsin hyvin SkillaNin huumorin kihdeistä. Sitä paitsi, totta ainakin toinen puoli, kunkkujen tautinahan kihtiä on pidettykin. Onhan eräs merkillinen piirre esitetty, eräiden tutkimusten mukaan kihti vähentää alzheimerin taudin riskiä neljänneksellä. Jo vain siihen käy sanonta: ei pahaa, jotta ei jotain hyvääkin.

Näppärästihän hoitui K23 kertoma naapurin autonovien avaus. Sattuuhan sitä, että muisti pätkii. mutta jos tuota tyyppiä unohduksia käy usein, voisi olla parempi, ettei todella ovet autosta avaudu.

Eipä tässä ole suurempia kerrottavaksi. Uutisista tulee yhtä ja toista, ei aina kovin hyvääkään. Niinhin näytän ajan myötä turtuvan. Tulee mitä tulee, näissä rattaissa meikämanne on niin vähäinen palikka, ettei pientäkään kolinaa
saa aikasiksi. Se on luovuttajan asenne, mutta ei maha mittää. Jatketaan vaikka tossuilla hipsuttelua. Hyvää talven jatkoa!

Huomenta viikon alkuun ja talven tuntuun, pakkasta kahdeksan ja luntakin sen verran, että aurat pääsi hommiin.
Tuulen kylmyyttä lisäävä viima, saa huppua päähän nostamaan.
Tästä kun ei kovin paljon pakkanen kirisi koko talvena, aivan siedettävä olisi, vaikka tottuuhan sitä kylmyyteen ja sitten ei suurempikaan lukema haittaa.

Nyt sitten kuunnellaan ja katsellaan lähipäivät Amerikan elämää, minulle kyllä riittäisi vähempikin tarjonta.
No koko maailmaan se valinta jollakin tapaa koskettaa, saavatko viisaan presidentin joka osaisi maailman rauhaa edistää.
Taitaa vaan siinäkin asiassa olla puolensa, aseteollisuus kaipaa sotia ja totta kai Amerikka osallisena.
Vallan ja voiman mahdistahan sitä suurvallat sotivat, siinä vaan kuolee niin paljon sellaisia, joilla ei mitään halua eikä hyötyä sodasta ole, kärsimyksiä vaan saavat osakseen.
Pakkohan sitä on jostakin kuunnella tuota vaali touhua, kun joka puolelta siitä toitotetaan.
Pieni on ihminen suurten asioiden kohdalla ja varsinkin täällä meidän kotimaassa mahdollisuudet vaikuttaa hyvin pienet, sodatkin olisi ehken loppunut, jos meillä niihin vaikutusta olisi.

Hurskaiselta ei työt tunnu loppuvan, hyvä niin, mieli pysyy eteenpäin ajattelevana ja virkeänä;)
Minäkin kurkistin oven väliin, kun en muistanut, että lehti ei tulekkaan, ihminen on tapojensa orja.

Naapuri apu monessa kohden ihan tervetullut asia, sitä vaan nykyisin enää hyvin harvoin tarjotaan.
Kivoja naapureja sinulla Kristiina23, ja ne lasten suusta tulevat hyvin aidot kommentit usein paikallaan.
Muistan minä myös joulun, kun pieni nelivuotinen punapää lauloi, se videoitiin ja niinpä saan palata muistoihin sitä kautta, nyt tyttö jo yhdeksäntoista vuotias.
Lapsenlapsen lapset kasvaneet ihan huomaamatta, vanhin pääsee joulukuussa armeijasta ja nuorin yksitoista vuotias, miten vanha olenkaan, ei meinaa muistaakaan.

Nyt rupean pullan paistoon, kerhoon kaipaavat kahvileipää ja eihän sitä saa jos ei tuulemaan laita.
Koettakaa kahlata siellä etelässä lumihangessa, meillä ei lumen tulo ole vielä esteeksi liikkumiselle.
Päivä jatkoja ja virkeää mieltä.

Hei,
Sinullakin punapää lapsenlapsi minullakin on kaksi pojanpojan pikku punapäätä, tytöt 6 ja 4v.
Kummallisesti perimät kulkee suvuissa, mieheni oli pitkä punatukkainen mies jota kaverinsa nuorena nimittivät majakaksi.
Meidän kolmella lapsellamme kahdella tummat hiukset kuten minulla, mutta keskimmäisellä pojalla vaaleat hiukset ja hän siirsi ne punatukkaisuusgeenit lapsenlapsilleen. Olisipa mieheni elänyt ja nähnyt heidät, mutta ei hän ehtinyt nähdä yhtään lastenlastaankaan, kun elämä jäi niin lyhyeksi.

Turun taivas on tasaisen harmaa ja mittari näyttää tällä hetkellä miinus kahdeksaa. Kyllä näytti kummalliselta kun viikonloppuna ihmiset olivat kovasti liikkeellä kaupungilla. Kaupat näet auki kuin arkena ja ostoksia tekevät ihmiset liikkeellä runsain määrin.
Jatketaan.....

Noista tukan väreistä, ei oikein tiedä, ei meillä ketään punatukkaista ole ollut, isä ja äiti molemmat tummatukkaisia lapsista tummia ja vähemmän tummia. Minä vielä viisivuotiaana aivan pellavapää, nyt sellainen vähemmän tumma. Aika kuitenkin rientää omat poikamme lähentelee kuuttakymmentä ja heidän tyttärensä 23 ja hänen veljensä kohta 16. Nuorimman pojan tytär 21v eikä kellään punaisia sävyjäkään.
Ilma täällä kohtalaisen talvinen -5 vaikka lumi melkein puuttu, tuuli sentään kohtalaisen vilponen.
Aamuherätys oli vähän kiireinen oli talvirenkaiden vaihtopäivä, huoltovirmassa kävin, kiireitä siellä oli ollut ja varmaan vieläkin, viimeviikolla ei aikaa saanut.
Eihä tuosta lumesta kerrostalossa asujalle mitään muuta harmia ole, ainoa haitta kun auto seisoo tolpan vieressä niin voi joskus joutua kaivamaan sen esiin.
Tämä päivä muuten aivan tavallinen arkipäivä, ei tarvitse edes kaupassa käydä, joten ei muuta ihmellistä. Kiva tapahtuma kuitenkin kun nuorimman pojan myötäjäispoika soitti ja lupasi taas poiketa meille, hän on opiskelee Helsingin yliopistossa Antiikin historiaa, mm. kreikkaa ja latinaa. Hän käy meillä aika usein ja se on meistä mukavaa.

Eihän pakkasta pahan paljon ollut, mutta tuuli kävi tosi viuhakasti. Kerrostalojen väliin muodostuu "tuulitunneleita" joissa tuulen vauhti kiihtyy. Tällainen vähän erikoinen paikka on markettireissuni välillä. Minulla oli vain lippis päässäni - joka ei ollut kovin viisasta - kun puskin vastaseen kotia. Jukuplaut kun alkoi päätäni särkeä kylmä viima. Kerrankin tuntui saavutukselta kun pääsin porraskäytävään pakoon ja piiloon.

Sisällä retkahdin sohvalle kun tuntui huippaavan. Siinä retkottaessani palautui yli 70 vuotta vanha muistikuva hyvin elävästi mieleeni. Tulin talvella hiihtäen kotia, matkaahan oli 7 km. Siinä suksilatu kulki 3 km matkan suoaukean poikki. Pakkasta lienee ollut -25 ja rivakka vastatuuli. Kyllä minulla oli vaatettakin päällä ja parit lapaset päällekkäin, mutta silloin se ei riittänyt. Muistan hyvin, että aloin pelätä, pääsenkö perille. Pääsin ja kun kompuroin sisälle, melkein samassa pyörryin. Kun heräilin hössöttäjien keskellä, oli outo maku
suussani. Selvisinhän siitäkin ja myös aamulla kouluunkin. Niin...juuri se samanlainen makuvivahde tuli tänään, vaikka en pyörtyillytkään. Tämä on vain merkki siitä, että kylmän sietokykyni on romahtanut, ellei harjoittelu sitä runsaasti korjaa.

USA:n presidenttivaalit ovat erikoiset. Enpä ymmärrä, vaikka taustietoja olen lueskellut. Näin kohujen siivittämänä mahtivaltion presitentti valitaan, voiko sitten sanoa, että kansa saa sen, jonka ansaitsee.

Kone päkistelee vastaan, parasta lopettaa sen kiusaaminen. Toivon teille hyvää jatkoa!

Eipä ol päivät veljeksii. Pitää laittaa tyryä paljon päälle kun ulos aikoo. Kädet hiukan paleli.
Oli jo pimeä kun kauppaan ehdin. Heijastusliivi aina päälle. Se näyttää autoilijasta melko joulukuuselta.
Pyörän etukorissa on vanha patterilyhty irrallaan. Ei meitin poliisit ole pysäyttäny vaikka minkäänlaista valolaitetta ei munamankelissa aina ole. Pakko pitää naisten pyörää kun se miesten mallin tanko on jo vaarallinen ikä-ikiliikkujalle,

Nyt vielä lumisade on harvakseltaan leijailevaa. Jospa se pysyttelisi siellä rannikon läheisyydessä.
Suosittelen itselleni tästä lähin noita Nutrilett tapaisia jauhetuotteita rasvaisen kinkkumakkaran ja kermajuuston sijaan. Paino on 1½kg liian korkealla. Se jo tuntuu ylämäessä ja työtä tehessä.

Huomenet pieneen kymmenen asteen pakkaseen ja tuulen tuiverrukseen, oikein markkina keli, eipä houkuta mennä edes vilkaisemaan..
Äkkiä tuo sään vaihtuminen tuntuu, mutta kyllä siihenkin tottuu.
Ensi yönä sitten nähdään miten rapakon takana kansa tahtonsa ilmaisee, kovin on äänet tasassa, valittiinpa kumpi tahansa seuraamuksia tulee.

Onko hurskaisella rukkaset lapasten päälle, pelkkä lapanen ei lämpöä pidä.
Pienestä on kiinni tuo sinun ihanne paino, voihan se tuon verran heittää jos paljon vettä juo;)
Tuosta heijastin liivin käytöstä, siihen pitäisi ainakin tuolla pimeillä teillä liikkujien pukeutua.

Voimien loppumista tuo on ynnämuu, kylmyys vie lämmön ja sitten pitää jännittää kaikki lihakset jaksamiseen, diaknoosi ihan omasta päästä.
Kai sitä todellisesti jotenkin pinnistää, kun kylmä puree ja sitten jännitys oman osansa vaatii, mitä tuo maku sitten onkaan?
Karvahattu päähän, siellähän ne meidän tärkeimmät kapistukset, aivot, on
suojeltavana.
Minä pienet kauppamatkat avopäin menen ja siksi kai aivoni ei hyvin toimikkaan.

Ei minunkaan suvussa paunapäitä ole, tyttären mieheltä peruja lapselleen tuo punatukkaisuus, nyt sekin on kadonnut, kun värit tasaisen usein päässä väriä vaihtaa.
Minusta aika outoja nuo vaaleanpunaiset, vihreät ja lilat hiukset mitä nykyään näkee.
No kaiketi se on ajan henki.
Kummasti ne suvussa nuo perimät kulkee hypäten aina yhden sukupolven yli, kuten vasen kätisyyskin.
Tuo muoti myös miesten hiuksia leimaa, aika huikeita leikkauksia parturit tekevät, enää harvoin periteistä miesten hius mallia nuorilla näkee.

Nyt pitää puikot käsiin ottaa ja yrittää kiriä vielä yhdet miesten sukat perjantaille.
Päivällä laulamaan ja sitten taas puikot kalisemaan, yksitoikkoistako?
Terveiset vaan teille kaikille Savosta.

Lunta tuli lisää ihan kunnolla. Sen verran pikkupakkasta, että kuiva lumi sai tuulennujakoissa kyytiä. Kinoksia kasautui ja toisaalla jäätiköt ja katot tuuli pyyhki paljaaksi.

Eilisestä opin ja tuli näytetyksi toteen, että vanhakin voi vielä oppia. Pistin markettireissulle toisen villatakin varsinaisen takin alle, kaulukset pystyyn ja karvahattu päähän upotettuna niin, että vain silmät saivat suunnan näyttää. Ei vilu vapisuttanut. Olisin voinut hyvin jotakin ulkonakin puhutella, mutta keskittyneitä ja kiireisiä olivat ihmiset liikkuessaan. En nyt tietenkään häirinnyt.

Mitäpä häpeämistä siinä on, jos tarpeeseen leipäjonosta ruokaa hakee. Sellaista tarvetta on. Arvokasta työtähän talkoolaiset tekevät ruuan jakelun järjestämiseksi. Tosin en ihan tarkkaan toiminnasta tiedä, mutta valtaosin vapaaehtoisvoimin sitä hoidetaan. Muutaman tunnen, joka käy siinä hommassa jelppimässä. Eihän se kaiken kattava toiminta ole, hyvähän se silti.

Lumisadekin näyttää melkein loppuneen, lienee tauko tekeillä. Katsellaan...

Huomenta taas keskelle viikkoa, pieni pakkanen, näyttäisi tuuli tyyntyneen, joten ihan hyvä ulkoilu ilma varmaankin.
Eipä tarvitse edes kauppaan mennä, että siinä sitten minun ulkoilut jää, vaikka ilmassa ei puolustelun aihetta löydy.
Taitaa käydä höpsösti Amerikassa tuon presidentti kisan kanssa, kai kansa sielläkin tietää, mikä hyväksi on.
Tulevat ajat saa taas tuutin täydeltä haukkumista ja ylistystä katsoa ja kuunnella, tuskin meidän elämää kuitenkaan ihmeemmin muuttaa.
Voihan se koskettaa kauppasuhteita, niistä en osaa sanoa mitään.

Meillä täällä eletään omalla tavallaan, tuhlataan ja ei tule osalla kansaa mieleenkään, että ruokaa voisi säästää.
Kyllä jonoja syntyy, hyvä että tarjolla on jotakin, heille joille ei euroja tarpeeksi kerry elämiseen.
En tiedä ihmisten elintasoa, mutta leipä jono kuitenkin pitkäksi kuulemma muodostuu, näin kertovat tuossa lähellä paikkaa asuvat, kun jono kadulle heidän ikkunoiden alle kertyy.
Kertoman mukaan sinne mersuillakin tullaan ja voisi kuvitella hädän olevan olematon, jos sellaisilla autoilla on vara ajella.
Itse en ole nähnyt ja ihmisten kertomiin ei aina voi luottaa, on myös seurakunnalla sellainen halpa ruokailu, jossa kolmella eurolla voi syödä mahan täyteen ja siitä kertoi ihminen, joka itse käy ruokailemassa.
Siellä ei kysellä tulojen perään, kaikki saa kuka pyytämään sinne menee.
Itse en ole jonottanut, en ruokaillut, mutta eipä tiedä milloin sekin aika koittaa, punalappuisia kyllä kaupasta kalastan.

Kyllähän nuo hurskaisen hommat pitää kuntoa yllä ja samalla ennakoi mahdolliset vahingot.
Kun riuskasti heiluu, kyllä loppu joka hommasta aikanaan tulee ja taas on hyvä mieli, kun on homman suorittanut.
Eihän kiire ole mihinkään, tuo neljätuntinen päivä jo aivan riittävä, onhan ikä hyvitys tultava.

Vapaa ehtoisten työpanos on joka paikassa arvokasta puuhaa, sen ole kokenut oman yhdistyksen puitteissa, tosin siinä aika pieni porukka sen hyödyn saa.
Apua voisi varmaan antaa monessakin avustus pisteessä, mutta nämä tarpeet ei oikein kohtaa.
Minun avustus henkilökohtaisella tasolla on nuo anomukset postin kautta, toivon niidenkin menevän tarpeeseen.
Paljon on pyytäjiä, mutta pientä se avun antaminen on pienellä eläkkeellä elävältä, jotakin kuitenkin.

Uskallatpa tarttua miehisiin hommiin Kristiina23, olen joskus jotakin minä myös yrittänyt, mutta kokemukseni on, että parasta pyytää apua alan ihmisiltä.
Onnekseni talossani on mukava puheenjohtaja, jonka apuun voin aina luottaa ja ellei hän pystyy auttamaan ohjaa oikean avun antajan puheille.
Joskus on hyvä olla pieni avuton nainen, vaikka pääasiallisesti pyrin oman elämäni seppä olemaankin.
Kaikkea ei itse tarvitse osata, onhan ammatti miehet olemassa;)

Tänään minulle sellainen ei suunnitelmia oleva päivä, tiedän kyllä mihin se johtaa, mutta ihan kiva ajatella, että ei mitään pakon omaista työtä tiedossa.
Kävelen jääkaapin, tietokoneen ja telkkarin väliä, kyllä se iltaan johtaa sellainenkin puuhastelu. mukavaa päivää teille toisillekin;)

Kokeillaanpa tässä, miten Saana, Saini ja Saaga reagoivat maailman tilanteeseen. Olisivat voineet flikat kaikessa rauhassa mennä talviunille, niin heidän ei tarvitsisi nyt pohtia miten maailma makaa tämänpäiväisen vaalituloksen seurauksena.

Taitaa olla tarpeetonta haaveilua olettaa, että maassa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Kun nyt valituksi tullut on joittenkin televisiomielipiteitten mukaan koko maapallon jos ei nyt ihan presidentti niin ainakin tärkein sellainen.
Rauhan ruhtinaalta hän ei vaikuta, mutta kun presidentti Trump tramppaa, jäävät siinä miljoonat eri valtioiden kansalaiset jalkoihin.
Niinhän sitä sanotaan, että heikot sortuu elon tiellä.

Ja ne kaikkein heikoimmat eli viattomat lapset!
Millaista kieltä he oppivatkaan maailman presidentiltä?
Olen tässä röyhistellyt rintojani sen johdosta, että olen suomalainen.
Me suomalaiset emme milloinkaan valitsisi maamme presidentinksi niin rivosuista henkilöä kuin nyt on valittu.

Onhan televisiossa päivittäin kaiken maailman tiede- ja taidehenkilöitä sekä muita puheenvuoron käyttäjiä, joiden kielenkäyttöä vahvistavat
v-alkuiset niin teon- kuin laatusanatkin.
Mutta yhtään presidenttiämme ei heidän joukossaan ole.

*****
En jaksa ruveta testaamaan pääsenkö Venlastiinana yllekirjoittamaan tai kelpaako Puskasuleima.
On yllä tai alla mikä tahansa nikki, sen takana olen minä.

Hyvää päivän jatkoa kaikille!
toivottaa: Venlastiina ja kumppanit

Jännittää kovin mitä tulee tapahtumaan. Uskomaton tilanne ollakseen totta.
Kaikki USA:n "takapihat, kuten Suomi, ovat nyt vaarassa. Virolaisilla kylmä rinki

Mitäpä tuota, kieltämättä hämmästyttävää USA:n vaalien tulosta ja sen jatkoa ryhtyy jännittelemään. Vähän vajaa kansan puolikas on valintansa tehnyt, valitsijamiehistä kuitenkin selvä enemmistö.

Näin suuri joukko on valinnut suurisuisen miljardöörin toiveittensa toteuttajaksi ja kansakunnan esikuvaksi, nähtävästi joukossa on ihan perustyötätyötä tekevää joukkoa, joka voi pahoin. Ennen kuulumattoman räväkkä törkeä puhe ja suuret lupaukset ovat tepsineet. Eihän tämän sortin toiminta aivan uutta ole meille suomalaisillekaan. Riittävän kauan kestävä toisto ja jankutus muuttuu joillekin uskon omaiseksi totuudeksi ja kun ne vielä kuorrutetaan tuulesta temmatuilla lupauksilla ja härskillä kielenkäytöllä "kansanomaistaen". Näin niitä "jytkyjä" rakennetaan, täällä tosin vaatimattomimmissa puitteissa.

Näillä jytkyillä on tapana sulaa. Tuskinpa Tramp saa edes rakennettua muuria Meksikon välille ja Meksikon maksamaan kulut. Obaman aikaansaaman terveydenhoito- ohjelman voi ehkä perua, mutta se ehkä jo opettaa monta kansalaista näkemään. En näe erikoisempaa syytä mitään jännitellä, seuraan kyllä maailman menoa. Yötäkään en valvonut näin vähäpätöisen asian kuin jonkun pressan vaalin takia. Heräsin tänään hyvin nukutun yön jälkeen normaaliin aikaan klo 7.00.

Kristiina23 kirjoitti:"Ymmärrän "ynnämuun" ja useimpien miesten asenteen, että "leipäjonoon" ei mennä, jos ei ole tarvetta." Mitäpä tuohon olisi lisäämistä. Miksi menisin jos ei ole tarvetta? Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnan on pidettävä huolta kaikista, myös hyvin huonosti toimeentulevista. Juuri heihin leikkaukset ovat kipeimmin koskeneet. Leipäjonot voi olla vain hyvä täydentävä osa, ei muuta.

Hiton paljon rysäytti tänään vielä lunta. Nämä seudut johtavat lumimäärien tilastoja. Siinähän sitä tallaillaan.

Ehtoota.

Lunta tulvillaan.......
Sitä on roiskinut pitkin päivää,eihän talvi tavoittaan mene;)

Minulla kyllä "heitti"tänään,olisi pitänyt mennä sinne fysiatriseen hoitoon,MUTTA kun luulin sen olevan huomenna;(
Vaikka allakassani lukee oikea päivä.
Noh jalkahoidossa olin ja silloin soitti,missä muori viipyy.
Huomenna menen sitten sinne,sovimme niin.
Jalat on taas hyvät,vois vaikka polkalle lähteä;)

En minäkään valvonut sen USA;n vaalin takia,vaan kun ei uni tullut,niin ei.
Katselin jotain kauhuleffaa.
Tämä Suomi24 oli päivällä niin tiukasti kiinni etten päässyt pirttiin en sitten millään.
Onneksi nyt sentään aukesi pirtin ovi.
Mukavaa iltaa kaikille.
näkyillään...

Huomenta torstai päivään, sen sanotaan olevan toivoa täynnä, nyt vaan kovasti toivomaan.
Toivoa tarvitaan, kyllä tuo eilinen valinta yllätti ihan kokonaan, en millään olisi jaksanut uskoa näin käyvän.
Minun elämään tuskin ehtii paljonkaan muutoksia tehdä, mutta pelkään pahoin, että sekavaksi maailman tekee.
Kyllä sitä päämiehiltä jotakin osaamista ja johtajan taitoa tarvitaan, koulutustakin paikalle pyrkivältä.
Enpä rupea pohtimaan, edes yrittämään sellaista, kun omat tietoni/taitoni ei moiseen yllä, mutta pelätä voin sitä, että paremmaksi ei maailman asiat muutu ja Amerikassa osalle kansaa vain huonommaksi.
Lupasihan Trump olla koko kansan presidentti.

Oikeassa olet Venlastiina tuosta kielen käytöstä, papeista lähtien tuo sana varasto on jokaisen mediassa liikkuvien huulilla, en kyllä päämiesten ole huomannut puhuessaan näihin sopimattomuuksiin sortuneen. (siis minun mielestä sopimattomiin)

Onhan näitä "jytkyjä" ollut suomessakin, mutta ne näkyy vaimentuvan niin puheissa kuin teoissakin, kansan asiat taitaa jäädä toiseksi siinäkin porukassa ja enää ei sellainen räksyttävä puhe kuulu.
Ainahan toivotaan tapojen parantuvan, miksi ei tässäkin asiassa näin voi tapahtua, on ehkä todettu, että kovasti ei haukkuva koira puremaan pysty ja maltti on valttia.
Päätöksien eteen kun joutuu, on pakko suu suppuun laittaa.
Mielestäni on ihan oikein, että tämä hukkaan heitettävä ruoka saadaan sitä tarvitseville, eikä sitä voi piilotella, että tarvetta tälläiselle on meillä suomessa vaikka hyvin vointi valtion titteliä pidämme.
Näiden leikkauksien toteutuminen vain lisää jonojen pituutta ja se jos mikä on häpeä suomen päättäjien taidottomuudelle.
Häpeä ei ole ruokaa tarvitsevien jonossa seisoa, ei heidän vikansa ole, että työtä ja toimeen tuloa kaikille riitä, mutta toivoisi, että koko kansa osaa ottaisi näihin vaikeuksiin, mitä tällä hetkellä koemme.
Kakun jakoa olisi tasattava myös niille, jotka ei elämässään ole saanut kultalusikkaa suuhun.
Itse olen elämäni aikana työtä saanut ja toimeentuloni hankkinut, ei rikkauksia, mutta en vielä ole ruokaa joutunut jonottamaan, en edes sodan jälkeen ruoka jonoissa.
Toivon kovasti, että en joutuisikaan, mutta eihän sitä tiedä mitä yllätyksiä vielä minunkin kohdalle tulee.

On hyvä, että sinulla on mahdollisuus lämmittää myös puilla hurskainen, sähkö on kallista, minullekin tuli taas isompi sähkölasku, johtuu kaiketi siitä, että pakkasia niin monta käytössä.
Nyt pitää urakalla ruveta syömään, että saan yhden pois päältä;)
Hullua täyttää kaiken maailman marjoilla ja muulla, sitten harmitella sähkön kulutusta.
Omia tekosia, mutta kyllä kulutan marjoja kovasti, kohta saan tyhjennettyä pois yhden pakkasen ja sitten taas normaalisoituu kulutus, näin uskon, onhan nyt valojakin pidettävä kaiken päivää.

Kyllä sitä allakkaa on syytä tutkia useammin, ettei tuollaisia "töppäyksiä" sattuisi muori,
vaikka silti ne asiat tuppaa unohtumaan ja päivät sekoittumaan.
Minulla tänään hiusten leikkuu heti yhdeksältä, joten nyt on pakko lopettaa ja lähteä liikenteeseen.
Samalla reissulla käyn passikuvassa, kun sekin vanhaksi meinaa jäädä.
Eihän sitä tiedä tarvetta sillekään, mutta tulevaa ei koskaan tiedä.
Mukavan tuntuinen päivää aluillaan, ilma suosii ulos menoa ja siitä se päivä jatkuu, niin varmaan teillä toisillakin;)

Eilen kävin vielä tänne kirjoittamani jälkeen kaivamassa lumesta autonkotteroni.
Kiire tuli siksi, että ikkunasta tähystin ja huomasin että molemmilta puolilta autot olivat lähteneet. Siinä oli hyvä lapion kanssa heilua. Paljastui myös se, että hengästyin hätäisessä touhussani ja pitihän välillä henkeä vetää. En ole niin kuin ennen!
Tänään on vasta illasta vähäisen lunta sadellut.

USAN: pressavaaleista jauhetaan joka lehdessä ja tiedotusvälineessä. Olen kovin valikoivasti seurannut, paljon samaahan tulee. Tulee varmaan riittämään, vaikka vasta tammikuussa valta vaihtuu. Trump on puhunut niin paljon ristiin ja oikeasti ei taida kukaan tietää tämän pressan tulevista aivoituksista. Populisti on käyttänyt kaikki keinot ja onnistunut. Asiat vain ovat kärsineet. Taidan ottaa tämän asian käsittelystä vapaata. Turha turhauttaa.

SkillaNin maininta passikuvassa käynnistä hätkäytti minun tarkistamaan passini voimassaoloa. Ei hätää, on vielä toista vuotta. Passi tai henkilötodistushan pitää tarvittaessa löytyä. Pienenä näyttönä kelpaa ajokorttikin joskus, mutta ei kuitenkaan kaikessa.

Tv tarjoilee jonkin dekkarin. Sehän on helppoa katseltavaa. Sinneppä, jatkoja!

Huomenta jälleen, aina sitä yhtä uteliaana päivää alkaa odottaa, mitä se tuokaan tullessaan.
Tänään myyjäiset, pieni jännitys, miten kauppa käykään?
Kirjoittajat vähissä, mutta en vielä ihan yksin kuitenkaan, kiitos "pojat".

Tuota samaa minäkin ounastelen mistä ynnämuu mainitsi, juttua Amerikan elämästä kuullaan kyllästymiseen asti ja aika tuntemattomat on uuden presidentin mietteet.
Eduskunnan kyselytunnilla meidän ministerit rauhoittelivat kysyjiä, kehottivat odottamaan ja katsomaan, mitäpä muuta tässä voikaan.
Onhan arvoitus miten kaikkeen jo sovittuunkin kantaa ottaa, muun muassa tuo ilmasto kysymys, siitä hänen lausumat ei kovin hyvää lupaa.
Eihän se nyt yksi mies yksin voi päättää, mutta suunta voi tarjota, vähätellen tähänkin asiaan vaalitaistossaan kantaa otti.
Onhan historiassa joitakin ikäviä muistoja valtion päämiehistä, toivotaan nykyajan tuoneen toisenlaisia päätöksiä ja päättäjiä.
Henkilökortti on hankittu ja viikon päästä pitäisi postiluukusta pudota, 54 euroa kuva 20 euroa, (mikä aina vaan on kamala) aika kallista on, mutta viisi vuotta nyt siltä osin mennään.

Niitä röntsä kelejä minä myös uskon tulevan ja se on ikävää, onhan tämä mennyt aika ollutkin hyvin mukavaa kelin suhteen.
Hiihto urheilua harrastavat ovat onnessaan ja kyllä täällä meilläkin jo hiihtämään pääse, sen verran lunta on tullut.
Laskettelurinteet myös pääsevät aikaisin kautensa aloittamaan.
Siellä etelämpänä melkoisen sohjon tekee, jos äkkiä lumet sulaa, onhan lunta reilusti sinne tullut.
Eilen satoi täällä iltapäivän melko runsaasti ja tänä aamuna sitten lumiaurat kolisi jo kukon laulun aikaan.
Pieni pakkanen vajaa kahdeksan astetta, oikein sopiva ilma jälleen vaikka ulkoiluun.
Hitaasti hyvä tulee hurskainen, ei vaan pakkanen jäädytä työmaatasi, silloin voi tahti vaan hidastua;)
Ison euromäärän säästät, jos jaksat huhkia itse.

Nyt minä alan tehdä lähtöä sinne myyjäis paikkaan, palvelu talolla ne myyjäiset pidetään ja samalla pieni ohjelma tuokio talon asukeille.
Saapa nähdä joko villaista ihmiset kaipaa, nyt sitä on tarjolla aika suuri määrä.
Aloitellaanpa viikonlopun alkua (taas) tällä tapaa, toivon kaikkea hyvää ja miellyttävää perjantaipäivää teille lukijoille ja pirtin oven aukaiseville.

Tänä aamuna oli tusinan verran pakkasasteita. Taisi olla tämän syksyn ennätys.
Eipä se pahemmalta tuntunut kun ilmanvirtaukset olivat vähäisempiä.

Vähäisiksi jäi ulkona kävelynikin. Ruokakauppaan ei ollut tarvetta lähteä. Täytyyhän ne entiset, kerääntyneet sapuskatkin käyttää. Huushollia kunnostellessa aikaa hupeni, kun sitäkin harkiten ja tuumaillen tein. Kummasti vaan kerääntyy varastoihin turhaa, varsinkin paperikasat vielä pitää yksitellen tarkastella. Siitäkin on oppia muistutuksena, olen joskus heittänyt pois sellaista, jota on sitten saanut turhaan etsiä.

Rauhallisesti kulunut päiväni ei anna aiheita jutusteluun. Joten toivon hyvää jatkoa, jos joku sattuu Pirttiä katselemaan ja lukemaan.

Päivätorkuilta herättyäni aurinko paistoi täydellä terällään. Valaisi komean talvimaiseman.
Yle:n paikallisradion toimittaja loihe lausumaan, harvinainen ilmiö marraskuun pimeydessä. Lisäsi, mukava kun kävit.
Iltapäivällä pilvistyi ja pakkanen laski. Ennen hämärän laskeutumista maisemaan, variksen äänessäkin oli optimistisempi sävy. Ne vaistoavat sään lauhtumisen.

Luontoihmiset tietävät että varikset vaakunnallaan ilmaisevat myös mielialojaan - ulkoilman ammattilaisia kun ovat.
Vein linnuille nyt ensi kertaa auringonkukan siemeniä. Kylän ainoa komistus, fasaanikukko tuli syömään niitä.

Siitä superkuusta näkyi illalla jo isoin osa. Aviisi kertoi että viimeksi v.1946 se nähtiin noin isona.

Aloitellaan lauantai päivää, pakkanen putosi viiteen asteeseen, mukavan tuntuinen on ilma hengittää.
Eilen jo tuntui kuin olisi pakkanen vähän nipistellyt olihan kaksitoista astetta, nyt luvassa aina vaan lämmön suuntaan menoa.
Tarttuva tauti on tuo valojen ripustelu parvekkeille, kun yhdet ilmaantuu, hetkessä jo useammalla parvekkeella valot loistaa, ihan mukavan näköistä.
Onneksi ei niitä räikeitä valoja minun näköpiirissä, kyllä se perinteinen valo on kaunein ja ympäristöönkin sopivampi.
Maltan odottaa adventin aikaa, silloin jotakin minä myös laitan tuikkimaan parvekkeelle.
Myyjäiset onnistuivat, villaiset kelpasi, siinä sivussa vähän muutakin.
Yksi pariskunta sanoi koko suvulle ostavansa käsin neulottuja neuleita ja taisi kaikille jotakin löytyä.

Kovin hiljaiseksi menee tämä pirtin oven aukaisu, enteileekö jotakin, no katsotaan, kiva kun muistatte ynnämuu ja hurskainen.

Harvoin minäkään kauppaan suuntaan, ostan aina vähän reilummin kerralla ja sitten pärjään jopa viikon kaupassa käymättä.
Maitoa juon vähän, joten sekään ei kauppaan menoa aiheuta.
Tänään piipahdan tuossa pienessä kotoisessa puodissa, sieltä kaiken ruoka puolen saan, ei se niin mahtavaa tämä yhden ihmisen kulutus ole, vaikka hyvä syömäinen olenkin.
Vähän pidemmän matkan päässä on kauppa mistä kaiken muun sitten saan, langoista lähtien ja myös apteekki samassa talossa.
Syytä on ne lehtikasat tarkastaa ennen keräykseen vientiä, hyvin ohuet kirjeet sinne helposti katoaa.
Minulla sähköpostissa se vaara on myös, katoaa ihan aiheellinenkin roskapostin mukana ja sitä roskapostia riittää.

Hurskainen nuo luonnon merkit hallitsee, variksen tavatkin tunnet;)
Enpä tiennyt tuollaisen kuunkaan olevan näköpiirissä, tai eihän se minulle näykkään, jos en yöllä katsomaan nouse, aloittaa taivaalle kipuamisen väärältä suunnalta minun näkökulmasta katsoen.
Yöllä nukun ja en jouda sitä katsomaan, aamulla joskus olen nähnyt, kun on kierroksen keittiön ikkunaan kiertänyt, usein talojen taakse silloinkin hukkuu.
Fasaaneja edellisen asunnon pihapiirissä useinkin näki, nyt saan tyytyä oravien ja joskus jäniksen näkemiseen.
Yhtenä päivänä yllätyin talitintin ilmestyttyä parvekkeen kaiteelle, sieltä kurkisteli lasin takaa, oli kuin olisi sanonut, tipauta vähän ruokaa, sitä vailla olen.
Ajattelin että laitan sinne vähän jotakin syötäväksi kelpaavaa, mutta sitten järki tapasi, jos sen teet, kohta talo on maalausta vailla.
Harmittaa kun ei pysty apua ruokailuun antamaan noille pienille ystäville.

Nyt näyttää harmaalta tämä päivän valkeneminen, mutta haitanneeko, nämä hommat näkee kyllä sähkön avulla tehdä ja melkein koko päivän nuo valot palaakin, ainakin jos jotakin tarkkaa tekee.
Katsellaan ja seurataan sitä kuuta kenelle se näkyy, voipa pilven takana viihtyä, päivän jatkoja vaan kaikille, pirttiin kurkkaaville.

Huomenta! Joku naapuri on lähtenyt koiransa kanssa aamukävelylle. Täällä näyttää olevan sellainen arvojärjestys, että naisihmiset kävelyttävät koiriaan mutta koirat kävelyttävät isäntiään.

Aamuohjelmiin kuuluu autojen omistajilla lumityö ja huolehtiminen siitä, että narunpätkä yhdistää kärryn sähkötolppaan.
Kukapa sitä talvisen kylmään autoon tarkenee istua...

Mitä tulin juuri kirjoittaneeksi: eikös vain siellä piskuinen piski vauhdita isäntänsä aamukävelyä reippaaseen tahtiin!
***
Eipä olisi luullut, että meikämuija päätyy tuijottelemaan aamukävelyllä olevia koiria.
Joskus laskemme kuinka monta punaista autoa on kaupan pihassa. Ilmoja tietysti seurailemme, ja minä täyttelen kuvaristikoita ihan urakalla. Joskus tuppaa mietityttämään, onko tämä elämistä vai vain olemista.
Tänään on siitä poikkeuksellinen päivä, että parin tunnin kuluttua lähdemme arvauskeskukseen piikitettäviksi eli influenssarokotukseen. Siellä todennäköisesti tapaa vanhoja tuttuja ja kuulee monenmoisia kuulumisia.
Sitä ihan unohtaa, että elämässä on muutakin kuin olohuoneen ikkunat, josta näkee tielle ja kaupan pihaan.
***
Vastapäätä rääkkää läppäriään elämäntoverini, joka yrittää saada lampaita kettaan. Kolme tukua hän onnistui houkuttelemaan aitaukseen, mutta yksi oli livahtanut karkuun.
Ei kai se pelin täydellinen onnistuminen tai epäonnistuminen maalta merelle vie. Sanotaanhan sitä, että lapset ovat terveitä, kun he leikkivät. Sitähän me molemmat olemme joskus jutelleet, että taidamme olla tulossa lapsiksi jälleen.
Vieläköhän kellarikomerossamme olisi nukkeja, että minäkin pääsisin leikkimään.

TERKKUJA KAIKILLE!

Huomenta myös täältä- pitkästä, pitkästä aikaa. En ehtinyt lukea kuin tuon viimeisen viestin, siinä VS suunittelee nukkekotia/teatteria, niin miten se nyt menikään.....
Eipä mittää, leikkii ne nuoremmatkin.
Kai tuo Pokemonien jahtaaminenkin on just sitä. On siinä se hyvä puoli että (tervejalkaisilla ) tulee liikuntaa jopa kuulema kymmeniä kilometrejä parhaimillaan.Omaan Samsung kännykkäänkin ovat kynsiään hioneet monesti, tuo nuorempi väki että mummolle pitää ehottomasti laittaa ohjelma että pääsisin niitä jahtaamaan. Tähän saakka (ja aina ) olen saanut sen torjutuksi. Sanoin että kun tuo leikkimieli vielä kiihtyy niin siirryn suoraan "sisäleikkeihin" ja sillä siisti ! Kännykkä on täynnä kaikenlaisia pelejä, kuka on niistä kiinostunut- minä en.
Kohta ne yhdet sisäleikit alkaakin- ollaan nimittäin lähdössä neljännen polven nuorimaisen 1 v synttäreille tunnin kuluttua. niin että leikkimistä piisaa. 3 vuotias olisi yhtenään tulossa yökylääm iso-mummon luo--- ja taas leikit jatkuu. Leikkivistä aikuisista lapset tykkää ,nehän suoraan rakastavat semmoisia aikuisia- kuten me kaikki tiedämme.
Luonto on lunta tulvillaan. Puhdasta, Valkoista pumpulia. Pumpulista tulee mieleen; useat pikkujoulut joissa pitää toimia tai vähintäinkin esittää; mitäs muuta kuin senioritanssia isolla joukolla. Ainahan siinä sivussa saa puurot ,torttukahvit, yhdet joulu lögit onkin jo nautittu. Tontutkin kummailee jossain pikkujoulussa. Kai nekin on jonkinlaista "leikkimistä" ! nyt täytyy alkaa suunitella tuota seuraavaa leikkireissua.

Tämän päivän sankari alkoi juosta jo vajaa 9 kk ikäisenä. Oikeasti. Kaikki pistää jouksulla- kai että pysyy railakkaan ja liikkuvaisen isosiskonsa perässä.
Kiire näkyy alkavan jo noin pienenä- pahalta näyttää..
HYVÄÄ ISÄN ja UKIN PÄIVÄÄ huomeseksi kaikille miehille ja erityisesti pirtin mukaville herroille.
MK

Ehtoopäivää.

Pyykit on kuivumassa;)
On se niin rankkaa se narulle laitto;)
Kiva kun Meri-kukkakin on maisemissa.

Minulla näkyy tuo kuumöllykkä suoraan,pakko laskea nuo kaislaverhot alas.
Samoin aamuaurinko silloin kun se sattuu nousemaan.

Nyt kuulin juttua tuosta Trumpin valinnasta;California aikoo Perustaa oman valtion ?????Eroaisi UASta huh,huh mitä juttuja.

Kyllähän maaliman kirjat on sekasin.
Minustakin kun lääkäri teki miehen;))))))

Joulu valoja on täälläkin aika monella parvekkeella.
Minä en aio paljon laittaa,muutama tuikku vain.

Eipä tässä kummempia,kissat on paapottu ja menivät tuonne pankolle lämpimään;))
näkyillään...

Siis taas näppihäiriö,piti olla USA.

Iltaa! Niin se on tullut hinkattua tämäkin päivä lopuilleen. Olihan hyvä keli, nollan pinnassa, ulkokävelyäkin tehdä. Puitteista huolimatta, pariin kilsaan se jäi, sekin muonan hankinnan yhteydessä.

Kyllä se nyt taakse jäänyt lumimyräkkä toi tännekin parkkipaikalle työssä kuntoilijoita. Eihän aurauskalusto pääse autojen väleihin ja huonon kelin takia eläkeläisten ja osin työssä käyvienkin autot jököttivät paikoillaan. Toisaalta, mikäs sen monipuolisempaa kuntoilua onkaan kun lapioita heiluttelee. Siinähän tulee tuttumme, "hurskaisen" työt mieleen. Tosin näissä lumihommissa enempi minimuodossa.

Meri-Kukkakin ilmestyi ja hyvässä vedossa tuntuu olevan je menoakin riittää. Aina se tulee mieleen pitkän poissaolon aikana, että onko jonkin sortin propleemat kiusaamassa.

Meillä mylläsivät kaikessa viisaudessaan saunavuoroja. Toki oli asiallista perustettakin. Tässä talossa alkaa väkeä enemmänkin köpistyä niin paljon, ettei sauna jaksa kiinnostaa ja vaikeuksiakin voi olla. Niinpä saunan lämmityksestä yksi päivä poistettiin ja vuorolistaa tiivistettiin. Niin muuttui saunavuoromme. Se on ollut aina perjantaina, nyt on lauantaina ja myöhempäänkin. Juuri saunasta tultua aloin tätä kirjoitusta toskaamaan.. Mokoma homma tuntuu pieneltä kiusalta, kun yli 50 vuotta ehti saunomisaikaan totutella. No niin... onhan tämä minulta ihan turhanpäiväistä narinaa, mutta kyllä se vaan kiusaa.

M-K toivoi hyvää isän ja ukin päivää kaikille miehille ja
"erityisesti Pirtin mukaville herroille." Mietin, että miten tuo olisi otettava? Kiitän puolestani tästä huomiosta, mahtuuhan se "kaikille miehille" määritelmään hyvinkin. (" mukavaksi herraksi" minulla on vaikeuksia eläytyä))) . Hyvää jatkoa, ennustavat yhä lämpöisempääkin!

Huomenta, pieneen pakkaseen ja tähän isän päivään.
Onnea kaikille isän tittelin saaneille, tärkeä paikka on olla isä.
Omaa isääni muistan lämmöllä, vaikka kovin paljon yhteistä aikaa ei ollutkaan, työ vei siihen aikaan tiiviisti isän ajan, mutta huolen piti ja turvallisuutta antoi.
Reiluna miehenä isäni koin, hän ymmärsi nuoren tarpeet ja kun yhdessä ostoksille mentiin, ostettiin mitä minä halusin, tietenkin budjetin rajoissa.
Äidin kanssa aina tarpeellista, ei niin mieluisaa aina ollut.
Elämä ei ollut aina niin helppoa siihen aikaan, mutta kuopuksena koin kaiken rakkauden ja huolen pidon, olin rakastettu lapsi.

Meillä saunat vain lauantai päivänä, vähän on kylpijöitä, minun vuoroni illalla viimeinen vuoro ja olen tyytyväinen.
Päivän työt tehty, yöpaita vaan päälle ja sänkyyn;)
Seniori talossa käydään kovaa kinaa saunojen suhteen.
Lenkkisaunaa vaaditaan lopetettavaksi, kun sauna vuoroja on peruttu, ilmaisen lenkkisaunan vuoksi ja varmaan täyttäkin on, kun neljäkymmentä huoneistoa talossa on.
Meillä ei lenkkisauna ole tuonut yhtään saunavuoron peruutusta.

Mukava kuulla meri-kukan olosta, ei ole aikoihin kuultu ei nähty, tuosta leikkimisestä, kyllä se alkaa onnistua meiltä, en kyllä tuohon Pokemonien etsintään lähde, mutta muuta kiva kyllä olen valmis harrastamaan.
Yhtä leikkiä se on vaikka korttien teko ja se jos mikä on kivaa.
Eilen laitoin tikapuihin lastenkuvia, piti sellaiset hankkia, kun on sisustamisessa kaikki tuo erilaisuus muotia.
Pitäisikö haalia ikkunan puitteet tai vanha ovi, no taidan unohtaa.

Nuo koirien ulkoiluttajat minä seuraan päivän mittaan ja melkein tutuksi on tulleet vakituiseen kulkevat, vaikka puheissa en ole ollutkaan.
Katson tarkalla silmällä miten sitä koiraa kohdellaan, hyvin on tähän asti kaikilla suhde hyvältä näyttänyt.
Erään naapuri koiran isännälle sanoin, että ole huomioinut, että tämä pikku hauveli tahtonsa esiin tuo, minne sitä mennään, sanoi näin olevan.
En nyt aina ikkunasta kurki, tällä koneella istuessa ja ruokaillessa keittiön työpöydän edessä, näissä on mukava liikennettä seurata.

Katsoin minä myös tuon Kimmo Ohtosen Huippuvuoren ohjelman, ymmärsin että näitä hänen tekemänään tulee lisää.
Mahtavat maisemat ja luonnon kuvaukset, eikös tämä Ohtonen myös Pyykön kanssa luonto ohjelmia tehnyt?
Harrastus se on tuokin, ei kaikille aukea halu luonnon ankeuksiin tutustumiseen, mutta h kiva on lämpimässä kodissa näitä ohjelmia katsoa.
Surullista on tuo eläinten tuhoaminen, mutta niinhän sanotaan, toisen kuolema on toisen leipä, pikkulinnuille mahdollisuus runsaampaan ateriaan.

Jospa alkaisikin kinkkujen tarjouksista puhuminen, jäisi tuo presidentti asia vähemmälle.
Meinaa ärsyttää tuo arvailu päivästä toiseen mitä nyt tapahtuukaan, kai ne asiat esille aikanaan tulee, mutta onhan näistä asiasta tietävien päästävä arvailemaan ja ansioitaan nostamaan.

Ehkä tänään unohdamme kaiken ärsyttävän ja keskitymme isän juhlintaan, kellä sellainen vielä on juhlan kohteena, minä muistoissa hänen mukanaan kuljen.
Tytär vie kynttilät haudalle, minulla nuo polvet hiukan menoa estää, mutta pojantytär kuitenkin isänsä luo lounaalle hakee, näin juhlin heidän isän päivä juhlaa.
Olkoon päivänne onnellinen, isät ja iso-isät varsinkin, nauttikaa päivästänne.

Aamua kaikille. Jäi tässä aikaa isänsä onnittelijoita odotellessa, joten ehdin pistäytyä Pirtissä. 2 siniristilippua liehuu silmien edessä kun ikkunasta ulos katson-- siis kahden eri
talon liput näkyvät ! Hanki on yhtä valkoinen kuin eilenkin, mutta taivas harmaa.

ym:lle; kyllä ne onnentoivotukset on ihan aidolla mielellä ja sydämellä laitettu. Ja minkäs mahdat jos koen pirtin miesten olevan sellaisia. Mukavia,sopuisia, hyväkäytöksisiä- silloin on herrasmies. Ei siihen mitään koukeroita, koreuksia ja "humeluureja" tarvita". Päinvastoin.

Eilen sai herkutella monenmoisilla herkuilla. Nuoripari oli itse leiponut mm pasteijoita joissa oli sisällä jauhettua hirvenlihaa ja puolet jauhelihaa. Osasivatkin olla hyviä. Ihan kivaa kun nuoret tekee itse leipomuksensa yhdessä. Ässätkin piti tehdä jo toista satsia kun ennakko vieraat olivat syöneet edelliset.
Samaan aikaa sisukas pojan miniä oli pudottanut painoaan 10 kg pitkin syksyä tosin. Pitää kuulema pikinien sopia päälle kevät-talvella.

Tuo isän/ukin päivä toivotus on edelleen voimassa sellaisenaan. Nyt pitää alkaa valmistelemaan kahvipöytää valmiiksi, ettei tarvi koko aikaa olla itse keittiössä.
Hyvää isänpäivää myös kaikille pirtin naisväelle. Eikös sellainen sanonta ole että jokaisen miehen takana on nainen, joten onnea meillekin. Ja paljon !
Hyvää sunnuntain jatkoa.

Rattoisaa isänpäivää!
Juuri nyt on koira lähtenyt isää kävelyttämään. Yhtään äitiä ei näy koiraa taluttamassa.
Mahtavatko viimeistellä isänpäiväkakkoja?

Talvipäivä on valkoinen maata ja taivasta myöten. Kuuset ovat kuin pumpulilla koristellut joulupuut.
Kohta kai alkaa keskustelu aiheesta tuleeko valkea joulu.
Minä juon vielä yhden kupillisen kahvia. Olen nimittäin horoskooppimerkiltäni kissaeläin, ja kyllä horoskooppini taitaa ainakin osoittain pitää paikkansa, sellainen kahvikissa olen.

Poiketkaa porukalla kahville, jos satutte liikkumaan meillä päin.

Tänään käväisi jo asteen lämpimän puolella. Kadut jo näkyvästi lumipeitteestä sulahtavat. Kyllähän autoralli vähän katuakin lämmittää. Saattaa olla, että nämä lumet ehtivät lähteä jo tässä kuussa ja pianhan uuttakin voi tulla.

M-K:lle, uskonhan minä että isänpäivän onnittelusi on ihan aidolla mielellä kirjoitettu. Minustahan se hämminki johtuu, sanojen ymmärtämisestä ja kieltämättä ennakkoluuloisesta asenteestani. En kovin korkealle nosta koko isänpäivän juhlintaa. Se on ollut virallisesti käytössä vajaan 30 vuotta, (1987) En muista vanhassa kotipiirissäni koskaan isänpäivästä edes puhutun.

Aikaisemmin on "epävirallisesti" jonkin verran isänpäivää vireillä pidetty lähinnä kauppiaiden toimesta ja toiveesta. Tarkoituksena piristää kauppaa kuivana kautena jouluhässäkkää odotellessa. Suurimman osan elämääni olen elellyt niin, ettei siinä ole isukin päivät näkyneet ja enempi vaisuhkosti nytkin tämä merkkipäivä menee. No joo...olkoon, ei propleemaa.

Tämän päivän ansiolistaani tulee muutaman kilsan kävely hyvissä olosuhteissa ja päivittäinen roskapussin kuljetus roskavarastoon. Onhan sitä siinäkjn. Katsellaan uuden viikon alkua...

Huomenta viikon alkuun ja liki puoleen marraskuuta, taas kerran kauhistelen tuon ajan kulkua ja koko ajan ikää karttuu.
Kolme astetta miinuksella ja taivas harmaa, ei siis mikään mieltä ylentävä ilman suhteen tämä päivä ehken ole.
Omien korvien välissä se on tuo mielialankin nostattelu, sitä nyt pitää yrittää.

Täytyy todeta minun myös, että pojasta/tytöstä polvi paranee, minun jälkikasvuni kaikki kunnostautuneet erikoisesti juhlien laitosta, mukava se on istua hyvin katettuun juhlapöytään.
Omat taidot sitten ruostuukin, kun harvemmin tarvitsee näitä touhuja tehdä.

Isiä on hemmoteltu ja Leiriniekka aloitti päivän kahvilla, poiketen näin juhlan kunniaksi arjesta.
Terveellisempi tuo puuro olisi itse kullekin, mutta kahvia sitä pitää aamulla saada, muuten päivä ei alkuun pääse.
Vilkaisin minäkin ulos herättyäni ja olipa ikkunan alla jos jonkinlaista käpälän jälkeä, orava, jänis ainakin, sitten suorana rivinä kulkeva juotti, voisiko olla kettu, tai kissakos se sellaiset jäljet jättää?
Ajelimme ilta hämärissä poikani luota ja pari supia tien yli juoksi, niitäkin on paljon tänne meille päin tullut.

Olen jo aiemmin kertonut, että yhtään piikkiä en flunssan varalle ole ottanut, en muitakaan rokotuksia, itsepäinen olen nyt myös, vaikka kovasti kehottavat sen piikin ottamaan.

Kyllä se isän päivä vieläkin sellainen varjo on äitien päivään verratessa, mutta hyvä että isillä kuitenkin joskus heille vaan varattu päivä on.
Joka päivähän se kuuluisi elää, niin isien, äitien kuin lastenkin päivää, olisiko se ihan vaan ihmisen päivä.
Herrasmiehiä sillä tavallisella äänen painolla lausuttuna on pirtin miehet, ei koskaan mitään härskiä ole kirjoituksissa ollut, sopuisaa viestittelyä elämän arjesta, joskus enemmän,, joskus vähemmän, mutta kaikki anti on ollut mieleistä.
Kiitos siitä teille kuuluu, unohtamatta kuitenkaan naistenkaan osuutta, kaikki yhdessä se pirtin henki luodaan.

Olisipa tuo kakku vähän lähempänä tarjolla varmasti tulisin sitä nauttimaan, kiitos kutsusta sinulle Venlastiina;)
Päivään tästä olisi nyt siirryttävä, arki kutsuu, puikkojen kilinään ja puheen sorinaa lähden kuuntelemaan ja osallistumaankin, hyvää päivää vaan teille toisillekin.

Tämä päivä kulunut kohta iltaan, kohtalaisen lämmintä, liekö pakkasta lainkaan. Se superkuu olisi nyt ollut nähtävillä jos ei tuo pilvipeite olisi niin tiivis. Tässähän ne päivät vain lyhenee eikä superkuukaan niitä pidennä.
Kyllä minun täytyy sanoa tuosta isänpäivästä, minusta se on mukava, molemmat pojat perheineen tuli käymään ja kuinka sattuikaan melkein samaan aikaan.
Lauantaina kävimme flunssapiikillä, olemme sen aina ottaneet kun se meille ikäihmisille on jaettu. Kyllä ne pistäjät ovat hyviä, ei sitä huomaakkaan kun piikki on pistetty. Piikin ansiosta olen säilynyt vuosikymmeniä ilman pahempaa flunssaa.
Nyt tässä vain odotellaan perunoiden kypsymistä, kaikki muu onkin jo valmiina.
Tuossa päivemmällä myötäjäispoikamme kävi vierailulla, sanoi yhdistävänsä eilisen isänpäivän ja tämänpäiväisen nimipäivän, löi niinkuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Ei kyllä se nyt on mentävä kokeilemaan, joko perunat ovat kypsyneet.

Aamusta yritimme flunssapiikille. Terveyskeskuksessa oli ryysis, ihmisiä käytävän täydeltä ja tietysti odotustilan jakkarat käytössä. Ilmoituksessa oli että aamulla ensimmäinen tunti on ajanvaruksen tilanneille. Tietysti menimme sen jälkeen, koska ajantilausta ei ollut. Enpä tiedä mitä tapahtui, vai rynnivätkö kaikki yhtä aikaa. Täytyy katsella myöhemmin sopiva päivä, eihän tuo nyt ole muutamasta päivästä kiinni.

Nyt ilmoja tutkivat laitokset ovat sitä mieltä, että täältä eteläpuolelta lumet lähtevät. Siltähän tuo näyttää, jos ennustetut pitemmän välin lämpötilat toteutuvat. Vetistä rönttäkeliä ja pimeäähän se tietää. Eipä sillä suurempaa merkitystä ole, voihan se vähän mielialaa varjostaa.

Isänpäivästä vain sen verran, että ne yhteydenotot hoitui, jotka oli oletettavissa. Se oli mielestäni täysin riittävää tähän asiaan, onhan kuitenkin jokainen päivä toistaiseksi olemassa.

Siinä se päivä meni. Marketista sapuskaa, muutamien tuttujen kanssa kuulumisten vaihtamista ja samalla reissulla pienet kävelyt hyvissä keleissä. Oikeastaan jotakin pitänee ryhtyä harrastamaan, en valita tekemisen puutetta, mutta funteerausta se valintakin vaatii. En kuitenkaan päädy "vapaehtoiseen pakkotyöhön." Nähdään taas kirjoitelmien muodossa, heippa!

Tänään ollut vain kaksi hämärää vastakkain,kunnon päivää tuskin lainkaan.
Hyvä late kun sanoit tuon nimipäivän, nyt muistan onnitella teidän perheen sankaria:
Onnea, Onnea, paljon. Laulaisin vaikka, mutta saattaa muistuttaa erehdyttävästi --oliskohan vaikka ruisrääkkää-. Joten jätän laulun väliin.
Olipas kiva kuulla leiriniekasta jotain.. monta asiaa päätyi kun 24:sen ylläpito lopetti aikoinaan ne "minä " sivut. Niitä minä olen kaivannut monesti. Mutta aikansa kutakin,, ,kai siihen pitää niin suhtautua.

Juu, kyllähän lienee lähinnä kauppiaitten keksintö tuo isänpäivä. mutta kun ajattelee sen siten, että jos se lisää yhdessä olemista . Lapset käyvät tervehtimässä vanhempiaan. Ainahan siinä yhteiset kahvitkin tulee nautittua. Onhan se tasa-arvoista äitienpäivän kanssa. Kauppiaitten pettymykseksi ei meille ainakaan ilmesty suuria lahjuksia (ei tosin edes joulunakaan, koska meillä on jo kaikki tarpeellinen)). Kummassakin on tärkein se yhdessä olo ja kuulumisten vaihtaminen ja yhteisen ajan viettäminen. Mukavaa kun jollain nimikkeellä käyvät.

Olen useana vuonna käynyt flunssapiikillä iltapäivällä vähän ennen sulkemista. Aina olen päässyt melkein heti. Kiireisimmät ryntää aamusta ,silloin saa kyllä vähän odotella. Tuon pneumokokki piikin otin jo monta vuotta sitten. Kolme keuhkokuumetta riitti parin vuoden sisällä. Siihen piikkiin ne loppuivat. Sekin on taipumus herkästi saada- eihän kaikki pidä ainuttakaan keuhkokuumetta.
Onkohan sitä semmoinen "maanantaipäivän" tuote ?? Jäänyt vähän "keskeneräiseksi" (on tuossakin sana - keskeneräinen- )) Siis kun monet taudit mieluusti iskevät.
Nyt tämä pohdiskelu loppuu. Toivottelen leppoisaa ehtoota kaikille tasapuolisesti ja nähkää mukavia, vaikka kesäunia.

Huomenta jälleen, niin sitä tämäkin aamu nähtiin, vaikka usein jo miettii nukkumaan mennessä, että näkeekö seuraavan aamun.
Alkaa tuo ikä jo näitä mietteitä päähän saamaan, mutta eletään toivossa ajan jatkuvan.
Sää jatkuu saman moisena, kolme miinusta ja harmaa taivas.
Se vähä lumi mitä satoi on maassa edelleen.

Keuhkokuumeen olen lapsena sairastanut, mutta sen jälkeen ei ole ollut, ilman piikkejä olen saanut olla terveenä.
Kovasti paljon yllyttävät ystävät syömään jos mitä pilleriä näihin polvi vaivoihin, mutta olen niin saamaton ehkä, että nekin on jäänyt.
Olen ajatellut, että jos tässä jotenkin selviäisi vaikka huonomminkin ilman suurempaa pillereiden nautintaa loppuun asti.
Enpä muistanut eilen onnitella täällä pirtissä juhlivaa, Facebookissa muistin, onnea vaan eilisen johdosta nimipäivä sankarille myöhästyneenä.
Mitä "minä" sivuja tarkoitat meri-kukka, minun muisti ei sellaisia nyt aikaan saa, minä vaan sitä oksa puuta kaipaan, se esti väärinkäsityksiä hyvin.

Mielen virkistämiseen ne harrastelut saisi vaikuttaa, eihän sitä pakolla tekemisestä nauti.
Sekin vielä, että voisi itse nautintoa tuottamastaan saada, on tärkeää ja ynnämuulla siihen tuloksien aikaan saamisesta nautinto syntyy.
Ainahan se luomisen työ, ainakin jos itse on tyytyväinen hyvän mielen tuo.
Itse koen jo sen, kun saan käteen tai jalkaan istuvan tekeleen, onnistumisen iloa tunnen.

Onnistumisen nautintoa hurskainenkin tuntee, kun ojaa syntyy, kyllä sitä voi ihan reilusti ihastellakin, kova urakka onkin.
Täällä meillä luin juuri lehdestä että saman vuonna rakennettu talo kuin hurskaisellakin, sen talon rossipohjasta löytyi korjausten yhteydessä pommi.
Armeijan miehet sen hakivat pois ja varoituksen sanan sanoivat, jos tälläisiä löytöjä esiin tulee, ei itse saa mennä nykimään.
Arvelivat olevan sotamuisto tai kapinan aikainen "aarre" kai se oli jo vioittunut, ettei suurempaa vahinkoa olisi aikaan saanut.
Tämmösiäkin yllätyksiä voi vanhat talot kätkeä.

Onhan se tuo isänpäiväkin yksi tapa kyläillä, ehkä pitäisi olla enemmänkin näitä päiviä, jolloin perhe yhteen kokoontuisi.

Kerhossa pidimme inventaarion ja todettiin, että vielä jäi tavaraa joulukuusi keräykseenkin, paketoimme ja ikä päälle merkittiin kenelle sisältö paketissa olisi ja sitten joulun aikaan kauppaan kuusen alle paketit viedään.
Joku taho sitten paketit tarvitseville toimittaa.
Hyväntekeväisyys kohteita valtakunnassa löytyy ja lisää tulee tämän tiukentuvan ajan myötä.

Tänään sitten laulamaan ja näihin omiin puuhiin, ennen kuin huomaakaan on ilta käsillä.
Muistelkaa auringon paistetta ja sen odotusta, siinä se mielikin kepeänä pysyy.

Ehtoopäivää:))

Eipä tuosta oikein tiedä missä mennään,kaks pimeää vastakkain.
Noista rokotuksissta.Minä EN OTA,erehdyin joskus 80-luvulla ottamaan,kun kaikki työkaverit touhotti niistä,se oli rankka talvi,en ole aikoihin ollut niin kipeä kuin silloin koko talven.
Jutteli muutama vuosi sitten terveyssisaren kanssa ja sanoi etten todellakaan tarvitse.
Jos tuntuu köhää tulevan otan valkosipuli vettä,muutaman päivänä semmosen lääkelasillisen.
Sairastin lapsena kovan tulirokon,piikkejä pistivät neljän tunnin välein,käsivarsissa oli pitkään reikiä;)

Nyt otan potilasasiamiehelle yhteyttä,kun olen mukamas MIES ja ikäkin on ihan päin prinkkalaa,mukamas 89v
Pistää epäilemään onko nuo lääkeiden lausunnotkaan oikein;((

Eipä ole näkynyt sitä superkuuta;(olen kyllä yrittänyt katsella,vaan ei edes tähtiä ole näkynyt.

Tänää sitten kohta lenkkisaunaan.
näkyillään...

Pimeä tai hämärä päivähän se taakse jäi. Leppoisa keli kuitenkin tallustella kauppahommat.

M-K:n vinkistä otin vaarin, en tänäänkään rynnännyt piikitysjonoon. Antaa nyt suman purkautua. Huomenissa iltapäivävuoron jonoon ehkä menen. Piikin kyllä käyn, luulen että se on ennenkin auttanut, mutta eihän se piikitys nyt ole päivän päälle.

En kertonut harrastuksieni sisällöstä, ei liene tarpeenkaan. Skillan epäili sen olevan "luomisen työtä." Ehkä ei, vaan paremminkin aivan puisevan tekniikan harjoittelua ja kokeilua mielin, tyvestä puhun noustaan. Voisihan se olla pohjana johonkin...mutta taitaa aika loppua kesken. Sitäkään en märehdi, useinhan ihmisiltä jää jotakin kesken.

Hurskaisella on oikeata luovaa työtä ja vielä hyödyllistäkin. Ojan luonti näissä keleissä on homma, jota on syytäkin ylpeydellä vaikka itsensäkin ihastella. Olen kyllä ojaakin luonut aivan leipätyönä, joten en aivan tyhjänpäällä ole jos siitä puhun.

Onpa "muori77" silmänkääntötemppu tehty kun on mieheksi nimetty. Siinä olisi etsimistä eturauhasvaivasta.))) Voisiko se olla sitä suuntausta, joka pitää turhana eri sukupuoliakin.

Tässäpä tämän päivän kerrottavani. Toiste paremmalla vedolla! Voikaa hyvin.

Mulla on ollut tapana käydä ottamassa tuo ilmainen kausi-influenssarokotus, kun ei siitä ole minkäänlaista haittaakaan ollut. Joskus 90-luvun lopulla minulla oli B-influenssa ja en kyllä mieluusti sitä enää kokisi, varsinkin kun jo näinkin vanha olen.
Minulla on kyllä erittäin hyvä vastustuskyky, vaikka en ole Vitaeprootakaan nauttinut enkä muitakaan luontaistuotteita. En muista koska edes nuhaakaan ollut.
Ärsytysyskäkin tuli vain verenpainelääkkeestä, loppui kun lääke vaihdettiin.
Kuuntelen tässä kirjoittaessani kuinka rännit ropisee kun katolta lumet sulaa. Meillä on semmoiset lämmitysjohdot ränneissä, jotka pitävät rännit sulina.
Eipä meitä enää monta pirtissäkävijää ole.
Muu osa palstaa on muuttunut miekkailuareenaksi, jossa kilpaillaan pistinten terävyyttä ja osumatarkkuutta. Älä SkillaN lannistu, on edes yksi paikka johon voi jotain kirjoitella ja tervehtiä vanhoja tuttuja.

Olipa onni etten lähtenyt iltapäivällä kauppareisulle kävellen, kun pääsin kaupan pihaan ja astuin autosta ulos kokeilin onko lompsa taskussa. Ei ollut, se siitä, en joutunut kahta kilometriä kävelemään mennen tullen.
Kyllähän sitä tässä iässä voi sattua tuonlaistakin, jos olisin mennyt lähikauppaan olisin saanut ostokset ilman lompsaakin.

Onhan tämä pirtti sellainen paikka johon on hyvä tullä, samanlainen kun on ollut jonkinaikaa pois kotoa niin on hyvä tulla kotiin, se on paras paikka.
Kyllä nyt muori on parasta tiedustella siltä potilasasiamieheltä, kuinka siellä terveyskeskuksessa asioita hoidetaan, eikö tämä ollut jo toinen kerta lyhyen ajan kuluessa, kun erehyivät.
Minä en muista kaivaneeni ojaa kuin yhden kerran, asuttiin appiukon yläkerrassa, tieltä pihaan oli rumpu mennnyt tukkoon silloin kaivoin rummun molemmin puolin parimetriä. Siinä oli onneakin löysin ojan pohjalta pienen hevosen vai olisiko ollut aasin kenkä. Siitä ajasta on melkein 60 vuotta kenkä on edelleen tallessa, mutta annoin sen vanhemmalle pojalleni pari vuotta sitten joka sen talon nyt omistaa. Siellä se on nyt oikeassa paikassa.
Harjoittelin tänään sillisalaatin tekoa, kyllä minä sitä olen aiemminkin tehnyt, aika harvoin vain tulee tehtyä, jouluna takuuvarmasti, on se niin hyvää.

Huomenet harmaaseen keskiviikko aamuun ja nimipäivä sankarina on Aarni, onnea juhliville.
Tuo sää ei mieltä ylennä, en viitsi edes pirtin vaihtoon ruveta, jospa huomenissa olisi reippaampi olo.
Kauppaan pitäisi lähteä, langat taas kerran loppuneet, tuntuu kuin jatkuvasti niitä saa olla ostamassa.

Sillisalaatti sai joulun ajatukset syttymään, eipähän sinne ole kuin reilu kuukausi, kun vuoden yhtä kohokohtaa juhlitaan.
Kaupoissa yhä enenemissä määrin joulu näyttäytyy, malttaisivat vielä joululauluja poissa pitää.

Minulta tuo niin pienempi kuin suurempikin kuu jää harvakseen katseltavaksi, kun aina sen näkymä ajan vetelen unia.
Mökillä joskus ennen vanhaan niitä elokuun kuutamoita katsoin ja haaveilin kuunsiltaa pitkin kulkevani jonnekin, minne se ei koskaan selvinnyt;)

Pieneksi on pirtin oven aukaisijain määrä mennyt, mutta laatua voi ylistää, ei mitään sekaisia kirjoittavia ole joukkoon eksynyt.
Kai sitä vaan tätä totuttua tapaa pitää jatkaa, sitten kun yksin jään pirtin keinustuoliin, kaiketi sitten pirttikin lakkaa ilmestymästä.

Paha mieli se varmaan on heillä, jotka jo ehtivät hiihtämisen makuun päästä, ja nyt sitten lumet sulavat, mutta varmasti sitä vielä tulee, tuleeko sitten sinne etelän suuntaan, onkin jo eri juttu.
Eipä sitäkään nyt suremaan auta ruveta, toivossa eletään.
Tuolla sivuteillä kaventavat tietä, kun ne ojan sivut niin loiviksi tekevät, ainakin näin autoa ajamaton miettii.

Arvailen edelleen noita ynnämuun harrastuksia, olisiko kovasti tärkeää jälkipolville olevaa, eli kirjoitusta, vaikka luomisen kykyä siinäkin toteutetaan, aivan kuin siveltimen kanssakin;)
En utele, enkä sen tarkempia vastauksia odota, onnea vaan teeppä nyt mitä tahansa.

Kristiina23 on tainnut ruveta kuntoilemaan tosissaan, kun ei pirttiin ole aikoihin viestiä laittanut, mitä sini-sirkkukin piilottelee?
Ehkä tuolla muissa ketjuissa kirjoittavat, mutta minulta jää lukematta useimmiten nuo palstan viestit, sitä samaa jauhantaa ei jaksa lukea.
Syyskokous olisi tänään, mutta nyt en mene, se ihme ei ole koskaan tapahtunut aiemmin, kai se uupumus todella alkaa painaa ja halu irrottautua tehtävistä on isosti päälle tullut.
Aina vaan enemmän ja enemmin kotona tykkään olla.
Nyt tätä päivää elämään, mitä sitten iltaan mennessä tapahtuu, sitä ehkä huomenna selvitän;)
Pikku hiljaa niitä jouluisia asioita voi vaikka suunnitelmiin liittää, adventti valoja katsella ja sen semmoista sitä aina vaan huomaa tekevänsä.
Keksikää jotain kivaa ja ilosta tähän harmauteen;)

Heippa Skillan ja muut 😋

Kirjoitan Hus Vieraana täältä Jorvin sairaalasta. Keuhkokuume on hellittänyt, ja pääsen tänään kotiin. Heikoksi veti tuo tulehdusarvojen nousu 400! Nyt ovat jo laskeneet, joten kotiinpaluu aputytön kanssa on edessä. Saan apua ensimmäisenä päivänä jääkaapin täydennyksessä, ja apteekissa käyntiin, joten kyllä elämän tästä lähtee taas käyntiin.

Läppärin pyysin poikaani eilen tuomaan, kun en tienyt kunnon kohentuneen jo tarpeeksi. Palaan asiaan kunkotiolot vakiintuvat ja otan saatavilla olevan apukaartin kiitollisena vastaan 🌺

PS. Ihan ikävä jo oli minullakin teitä kaikkia palstalaisia,...iloiseen moikka😋 sini-sirkku

Tässä perunoiden kypsymistä odotellen ajattelin muutaman sanaan kirjoitella. Tänään kävin apteekissa ja sain lääkkeeme taas ajan tasalle sekä luettelon lääkkeistämme mitä sähköisellä presepteillä meille on, siinä näkee miten niitä taas on uusittava kun yleensä vuoden lääkkeet on kirjattu.
Sini-sirkulle terveisiä ja pikaista paranemista.
Kyllä tuo Kristiinan auton akku pitäisi ladata nyt kun on pienikin pakkanen niin ei lähde käyntiin. Toinen vaihtoehto olisi ajettava vähintäin sata kilometri yhtäpäätä niin voisi virtaa taas olla. Helpoin olisi ostaa uusi akku, mutta autolla pitää ajaa aika usein, jotta akku pysyy kunnossa. Se kolmas vaihtoehto olisi sellainen pikalaturi joka asennetaan akkuun ja sillä voi tolpan mittarista ladata akkua vaikka joka päivä parituntia. Minulla on sellainen.
Ei vielä ollut potut kypsiä, no ei tässä kummempia asioita olekkaan joten terveisiä muillekkin.

Tänään menimme piikitystä hakemaan iltapäivän vuorosta. Hoituihan se, puolentoista tunnin jonotus. Riittäähän tällä alueella rokotettaviakin, 45 oli edellä jonossa. Suunnilleen 2 min. se yhdeltä kesti. Eipä sen enempää voi odottaa kun käytössä oli vain yksi toimintapiste. Mitäpä tuosta, tuolipaikka oli istuskella, lämpötila sopiva ja juttuseuraakin ajankuluksi. Pääasia että homma tuli hoitoon.
Selvisihän miksi s-s oli poissa kirjoittelemasta. Toivotaan että kunto kunnolla täydeksi kohenee.

Tuleehan niitä hetkiä, että tuntuu ettei kaikki ole kohdallaan. Niin on minulla nytkin, yskä ryskää ja väliin on halju olo. Sen näen sitten, livahtaako ohi vai pistääkö oikeasti läsimään. Kokemuksia on, että parissa päivässä oireilut voi häipyäkin. Tällä saamallani piikityksellä ei ole tekoa kumpaankaan suuntaan. Sehän alkaa tehota parin viikon kuluttua - jos tehoaa.

Tässä ilmoittautumiseni tällä kertaa. Katselen jatkoa vaikka huomenna.

Aamupäivä oli jo pitkällä kun tiirustin wessan ikkunasta, siitä kapeasta taivaalle. Tutut paikkalinnut enää lentelemässä.
Jotain sumua oli ilmassa kun näin lokin harmauden keskeltä kuin aaveen lentävän järven suuntaan.

Tiesin mitä pitää tehdä, puhdistaa oman tontin osuus. Alkoi jo hämärtää kun tuli eteen se luonnonkiven lohkareesta tehty pyykkikivi.
Ojassahan se rötkötti, tiesin sen ennestään. Olin sorkkinut vedelle aikaisemmin kulku-uomaa, tukkeamatta naapurin tontinkaan veden kulkua.
Kivi on niin painava, että isolla työllä sen voi kangeta pois. Väsy tuli. Oli lähdettävä hämärissä lämmityspuuhiin.
Ja tietenkin hörppäämään lämmitettyä mehua, vedellä lantattuna. Tukevaa iltapalaa, ettei heikko alkais hiveleen sii.

Loskaa ajo- ja kevyillä väylillä. Kuulin ja näinkin aura-auton jyryyttävän enintä loskaa pois.
Prisma-studiossa näen pirtsakan uutisankkuri Matti Röngän Reetta tyttären napakasti osallistuvan juontajana keskusteluun.

Pirtin SkillaN emäntä toivoo ehkä huomisen olevan hiukan valoisampi...edes jossakin mielessä. Sitä jäädään odottamaan.

Huomenta, jatketaan uudessa pirtissä 123/2016, päivä ei toivomisistani huolimatta sään puolesta valoisemmalta näytä, mutta jospa mieli kuitenkin paremman päivän laatii.