"...Ihantalan kankaalle eli maamme johto käy edellistä sotaa. Siellähän tykkituli vihollisen niskaan oli ratkaisijan roolissa, siispä Suomessa pitää olla hirveä tykistö ja sille varastossa miljoonia kranuja."
Täysin asiantuntematonta puppua.
Suomen kehitti 1966 mennessä alueellisen puolustusjärjestelmän vastaukseksi muuttuneeseen sodan kuvaan. Siitä on kuljettu pitkä matka tähän päivään.
Täysin asiantuntematonta puppua.
Suomen kehitti 1966 mennessä alueellisen puolustusjärjestelmän vastaukseksi muuttuneeseen sodan kuvaan. Siitä on kuljettu pitkä matka tähän päivään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
1950-luvulta alkaen kursseilla ulkomailla ainakin Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa ja USA:ssa. Myöhemmin myös NL:ssa.
Oppeja sovellettiin omaan käyttöön nimenomaan puolustuksen käytännön järjestelyissä.
- helle kausi alkukesästä -44 aiheutti sellasen paniikin , että tykkitulitus 1km2 alueelle tupsahti pölyä sellanen määrä ,että korpisoturit eivät nähneet toisiansa ,eivätkä tienneet enää minne suuntaa piti lähteä poteroista
yksi koko sodan kovimmista. Linjat murtuivat nopeasti, mutta taistelukyky säilyi.
"alueelle tupsahti pölyä sellanen määrä ,että korpisoturit eivät nähneet toisiansa ,eivätkä tienneet enää minne suuntaa piti lähteä poteroista "
Täysiin typerä lause! Linjoilla oli oltu jo kolme vuotta ja ne oli läpikotaisin tutut! Jokainen TIESI, missä suunnassa oli vihollinen ja missä kotimaa!
TOTTA sen sijaan on se, että pöly vaikeutti puolustusta ja tukki konetuliaseet ellei niitä suojattu!
huolella maailman sotatapahtumia: Korean sota, siirtomaasodat ja kapinat, Unkarin ja Tshekkoslovakian miehitykset, Vietnamin sota.
Kaikista otettiin oppia ja sovellettiin omaan koulutukseen ja ohjesääntöihin, vaikka alueellinen puolustus pysyi perusratkaisuna.
Satsattiin sissitoimintaan, yllätyshyökkäyksen torjuntaan, ilmapuolustukseen, ohjuksiin jne. Rahapula oli ikuinen, mutta kehitystä seurattiin ja kehitettiin omaa järjestelmää..
Sen takia Suomi on säästynyt itsenäisenä.