Voisiko ympäri maan, joka kaupungissa vähintään, järjestää marssin, johon myös tavallinen ihminen voisi osallistua (jos sää sallii)? Vituttaa nämä soihtukulkueet. Minä en ainakaan lähde immosten, eeroloiden ja hännikäisten kanssa samaan jotokseen. Vituttaa ihan tarpeeksi asua samassa maassa niiden kanssa.
Eikö se olisi itsenäisyyttä parhaimmillaan. En minä jaksa katsoa mitään linnanjuhlia, joissa eliitti pönöttää toisilleen ja mukaan on valittu muutama pelle tavallisten tallaajien joukosta kuin Tukholman kuninkaan vastaanotolle Ruotsin vallan aikana.
Itsenäisyyspäivän pitäisi olla nimenomaan koko kansan juhla. Itsenäisyys merkitsee paljon enemmänkin kuin vain sodat, jotka on käyty. Kyllä minä silti aina paraatin katson, maan puolustaminen on itsenäisyyden perusta ja jokaisen velvollisuus, asein tai muuten.
Itsenäisyyspäivä voisi muuttua luonteeltaan. Se voisi olla koko kansan juhla, ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan juhla. Siinä pitäisi kiteytyä yhteiset arvomme, ne joiden puolesta on taisteltu. Avoimuus, sananvapaus. Kansalaisuus. Olla kansalaisena yhteiskunnassa, joka toteuttaa arvokkaina pitämiäni arvoja.
Voitaisiin kaikki lähteä niistä kuplistamme edes yhtenä päivänä ja tavata niitä toisia suomalaisia. Ja toisenlaisia suomalaisia. Sen sijaan, että katsotaan vain televisiosta kun Hursti keittää hernekeittoa, lähdetään itse kaikki ulos ja mennään keittämään sitä hernekeittoa. Istutaan samaan pöytään sen kodittoman kanssa ja lauletaan yhdessä se maamme-laulu. Kaikilla kielillämme.
Jos voi saada muutamassa päivässä 15 000 ihmistä mielenosoitukseen Helsinkiin, niin eikö voi saada ihmisiä liikkeelle myös itsenäisyyspäivänä. Mutta silloin ympäri maan. Mulla ei ole varaa matkustaa minnekään kovin kauas eikä terveyttäkään oikein tehdä sitä.
Itsenäisyyspäivän pitäisti olla meidän kaikkien juhla. Jotenkin mä en jaksa, että se on pelkästään vaan sitä, miten meidät nyt on huomattu jossain muualla. Saara Aalto voisi ihan hyvin esiintyä Senaatintorilla upeassa valoshowssa KAIKILLE itsenäisyyspäivänä kuin olla ottamassa mitalia linnassa. Mulle ei ole tärkeää, mitä meistä nyt ajatellaan jossain muualla. Urheilijat ja suomea edustaneet on tärkeitä mulle siksi, että he kuvastaa sitä, kuinka me ollaan yhtä hyviä kuin muutkin. Mä olen tavallinen suomalainen ja mä olen ylpeä vaatimattomuudestani. Mä en laske, montako kertaa Suomi mainitaan jossain New York Herald Tribunessa. Se ei merkitse mulla, vaikka vientiteollisuudelle se voi jotain oikeasti merkitäkin. Mutta silti se ei voi olla itsenäisyyspäivän ydin. Se ydin ollaan ME, me suomalaiset, me Suomen kansalaiset ja se, mitä me on tehty.
Itsenäisyyspäivän puhe on mulle esim. Li pipossa ja maiharissaan räntäsateessa puhumassa meille muille räntäsateessa seisoville, mitä meidän kaikkien jokapäiväinen työ on saanut aikaan. Että meillä on neuvolat ja terveyskeskukset. Että päänsä rikki löynyt humalainen paikataan. Että me ollaan voitu tehdä elämästä itsellemme täällä elämisen arvoista. Ja että se on se puolustamisen arvoinen asia. Tärkeää ei ole, mitä muut meistä ajattelee, vaan mitä me itse ajattelemme itsestämme ja tulevaisuudestamme.
Moni ei ehkä tänä päivänä enää tajua sitä, kuinka paljon Suomi on rakennettu kansalaisliikkeiden ja osuuskuntien voimalla. Nykyisin sellaiset yhdistetään vain vasemmistoon ja aktiiviporukoihin, mutta vielä sodanjälkeisinä vuosina tässä maassa toimi järjestöjen parissa paljon enemmän ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista suunnista. Suomi on syntynyt ja rakentunut kansalaisyhteiskuntana, vasta hyvinvointivaltion rakentaminen on institutionalisoinut kaiken. Miksi? Kaikki ne järjestöt tietenkin ajoivat hyvinvointivaltion toteuttamia asioita, mutta ei Suomi vielä ole valmis. Ja järjestöjen ja kansalaisten aktiivista osallistumista tarvitaan, että hyvinvointivaltio toimisi. Instituutiot eristäytyvät helposti ihmisistä, joita varten ne on luotu. Kansalaisyhteiskunnan tehtävät on estää sellainen kehitys. Hyvinvointivaltio ei voi korvata kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunta loi hyvinvointivaltion ja sen on myös vaalittava sitä, eikä heitettävä rukkaset kehään. Meillä kaikilla on paikkamme ja tehtävämme täällä ja meidän kaikkien pitäisi tuntea kuuluvamme tähän kansaan ja sen kehitystarinaan.
Mulle Suomen kansalaisia ovat kaikki, jotka jakavat samat tärkeimmät arvot, ne arvot, jota meidän valtio edustaa. Kaikki, jotka ovat valmiita kehittämään tätä maata, niin että se on hyvä asua meille kaikille. Sen takia minä haluan laulaa sen maamme-laulun siellä räntäsateessa yhdessä sen somalin, turkkilaisen pitserianpitäjän, saamelaisen poroisännän tai -emännän, vammaisen, asunnottoman, pitkäaikaissairaan, homon ja lesbon, tehdasduunarin, remonttireiskan, raksamiehen tai -naisen, sari sairaanhoitajan ja sen järjestystä valvovan poliisin kanssa. Ja hilljentyä heidän kanssaan kuuntelemaan Veteraanin iltahuudon ja nostaa kynttilän ylös niille. joiden osa oli kantaa taakka silloin, kun se oli raskain.
Eikö se olisi itsenäisyyttä parhaimmillaan. En minä jaksa katsoa mitään linnanjuhlia, joissa eliitti pönöttää toisilleen ja mukaan on valittu muutama pelle tavallisten tallaajien joukosta kuin Tukholman kuninkaan vastaanotolle Ruotsin vallan aikana.
Itsenäisyyspäivän pitäisi olla nimenomaan koko kansan juhla. Itsenäisyys merkitsee paljon enemmänkin kuin vain sodat, jotka on käyty. Kyllä minä silti aina paraatin katson, maan puolustaminen on itsenäisyyden perusta ja jokaisen velvollisuus, asein tai muuten.
Itsenäisyyspäivä voisi muuttua luonteeltaan. Se voisi olla koko kansan juhla, ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan juhla. Siinä pitäisi kiteytyä yhteiset arvomme, ne joiden puolesta on taisteltu. Avoimuus, sananvapaus. Kansalaisuus. Olla kansalaisena yhteiskunnassa, joka toteuttaa arvokkaina pitämiäni arvoja.
Voitaisiin kaikki lähteä niistä kuplistamme edes yhtenä päivänä ja tavata niitä toisia suomalaisia. Ja toisenlaisia suomalaisia. Sen sijaan, että katsotaan vain televisiosta kun Hursti keittää hernekeittoa, lähdetään itse kaikki ulos ja mennään keittämään sitä hernekeittoa. Istutaan samaan pöytään sen kodittoman kanssa ja lauletaan yhdessä se maamme-laulu. Kaikilla kielillämme.
Jos voi saada muutamassa päivässä 15 000 ihmistä mielenosoitukseen Helsinkiin, niin eikö voi saada ihmisiä liikkeelle myös itsenäisyyspäivänä. Mutta silloin ympäri maan. Mulla ei ole varaa matkustaa minnekään kovin kauas eikä terveyttäkään oikein tehdä sitä.
Itsenäisyyspäivän pitäisti olla meidän kaikkien juhla. Jotenkin mä en jaksa, että se on pelkästään vaan sitä, miten meidät nyt on huomattu jossain muualla. Saara Aalto voisi ihan hyvin esiintyä Senaatintorilla upeassa valoshowssa KAIKILLE itsenäisyyspäivänä kuin olla ottamassa mitalia linnassa. Mulle ei ole tärkeää, mitä meistä nyt ajatellaan jossain muualla. Urheilijat ja suomea edustaneet on tärkeitä mulle siksi, että he kuvastaa sitä, kuinka me ollaan yhtä hyviä kuin muutkin. Mä olen tavallinen suomalainen ja mä olen ylpeä vaatimattomuudestani. Mä en laske, montako kertaa Suomi mainitaan jossain New York Herald Tribunessa. Se ei merkitse mulla, vaikka vientiteollisuudelle se voi jotain oikeasti merkitäkin. Mutta silti se ei voi olla itsenäisyyspäivän ydin. Se ydin ollaan ME, me suomalaiset, me Suomen kansalaiset ja se, mitä me on tehty.
Itsenäisyyspäivän puhe on mulle esim. Li pipossa ja maiharissaan räntäsateessa puhumassa meille muille räntäsateessa seisoville, mitä meidän kaikkien jokapäiväinen työ on saanut aikaan. Että meillä on neuvolat ja terveyskeskukset. Että päänsä rikki löynyt humalainen paikataan. Että me ollaan voitu tehdä elämästä itsellemme täällä elämisen arvoista. Ja että se on se puolustamisen arvoinen asia. Tärkeää ei ole, mitä muut meistä ajattelee, vaan mitä me itse ajattelemme itsestämme ja tulevaisuudestamme.
Moni ei ehkä tänä päivänä enää tajua sitä, kuinka paljon Suomi on rakennettu kansalaisliikkeiden ja osuuskuntien voimalla. Nykyisin sellaiset yhdistetään vain vasemmistoon ja aktiiviporukoihin, mutta vielä sodanjälkeisinä vuosina tässä maassa toimi järjestöjen parissa paljon enemmän ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista suunnista. Suomi on syntynyt ja rakentunut kansalaisyhteiskuntana, vasta hyvinvointivaltion rakentaminen on institutionalisoinut kaiken. Miksi? Kaikki ne järjestöt tietenkin ajoivat hyvinvointivaltion toteuttamia asioita, mutta ei Suomi vielä ole valmis. Ja järjestöjen ja kansalaisten aktiivista osallistumista tarvitaan, että hyvinvointivaltio toimisi. Instituutiot eristäytyvät helposti ihmisistä, joita varten ne on luotu. Kansalaisyhteiskunnan tehtävät on estää sellainen kehitys. Hyvinvointivaltio ei voi korvata kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunta loi hyvinvointivaltion ja sen on myös vaalittava sitä, eikä heitettävä rukkaset kehään. Meillä kaikilla on paikkamme ja tehtävämme täällä ja meidän kaikkien pitäisi tuntea kuuluvamme tähän kansaan ja sen kehitystarinaan.
Mulle Suomen kansalaisia ovat kaikki, jotka jakavat samat tärkeimmät arvot, ne arvot, jota meidän valtio edustaa. Kaikki, jotka ovat valmiita kehittämään tätä maata, niin että se on hyvä asua meille kaikille. Sen takia minä haluan laulaa sen maamme-laulun siellä räntäsateessa yhdessä sen somalin, turkkilaisen pitserianpitäjän, saamelaisen poroisännän tai -emännän, vammaisen, asunnottoman, pitkäaikaissairaan, homon ja lesbon, tehdasduunarin, remonttireiskan, raksamiehen tai -naisen, sari sairaanhoitajan ja sen järjestystä valvovan poliisin kanssa. Ja hilljentyä heidän kanssaan kuuntelemaan Veteraanin iltahuudon ja nostaa kynttilän ylös niille. joiden osa oli kantaa taakka silloin, kun se oli raskain.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Aloittajan kirjoituksesta luin ajatuksella kaksi lausetta.
Toinen oli että vituttaa nämä soihtukulkueet.
Just. Koko muu paskavuodatus oli juuri sitä ihteään.
Jollet voi Itsenäisyyspäivänä marssia Suomen lipun alla niin olet valinnut puolesi.
Paskiainen.
Edellinen viesti yllyttää rikokseen ja on sisällöltään loukkaava ja esitetty poistettavaksi.
Edellinen viesti 22:08 ja 22:21 yllyttää rikokseen ja on sisällöltään loukkaava ja esitetty poistettavaksi.
Kiitän aloittajaa puheenvuorosta. Itsenäisyyspäivä on todellakin koko kansan juhla ja Itsenäisyys merkitsee paljon enemmän kuin sodat. Se on pieniä hyviä tekoja.
Maan puolustaminen on Itsenäisyyden perusta ja jokaisen velvollisuus, asein tai muuten. Lisään vielä, että sitä ei voi palkka-armeijalle taloudellisesti ulkoistaa.
Maamme on suhteellisen avoin demokraattinen yhteiskunta. Se ei ole milloinkaan ollut Suomessa itsestäänselvyys. Ja suurin osaa maailmaa ei sitä ole saavuttanut.
Juuri nyt avoimen demokraattisen yhteiskunnan viholliset pyrkivät omimaan Itsenäisyyden symbolikseen. Osa heistä Linnan juhlissa ja osa Soihtukulkueessa.
Tavalliset ihmiset, nimettömät ja riittävän hyvät ihmiset molemmissa unohdetaan. Tämä on vaarallista ja hajottavaa. Vain yhtenäistä kansaa ei koskaan voi voittaa.
Suomi on raivattu, kylvetty, synnytetty, kasvatettu ja rakennettu kansalaisten voimin. Sen ovat tehneet tavalliset ihmiset, nimettömät ja riittävän hyvät ihmiset. Ei itsekäs vieraantunut eliitti eikä edesvastuuton joukko itsekkäitä kiihottajia.
Meillä kaikilla on täällä paikkamme ja tehtävämme ja me kaikki tunnemme kuuluvamme isiemme ja äitiemme kehitystarinaan. Näin on kaikkialla maailmassa.
Vaatimattoman vastaukseni päätteeksi pidätyn enemmästä ja yhdyn edelliseen puhujaan:
"Mulle Suomen kansalaisia ovat kaikki, jotka jakavat samat tärkeimmät arvot, ne arvot, jota meidän valtio edustaa. Kaikki, jotka ovat valmiita kehittämään tätä maata, niin että se on hyvä asua meille kaikille. Sen takia minä haluan laulaa sen maamme-laulun siellä räntäsateessa yhdessä sen somalin, turkkilaisen pitserianpitäjän, saamelaisen poroisännän tai -emännän, vammaisen, asunnottoman, pitkäaikaissairaan, homon ja lesbon, tehdasduunarin, remonttireiskan, raksamiehen tai -naisen, sari sairaanhoitajan ja sen järjestystä valvovan poliisin kanssa. Ja hilljentyä heidän kanssaan kuuntelemaan Veteraanin iltahuudon ja nostaa kynttilän ylös niille. joiden osa oli kantaa taakka silloin, kun se oli raskain."
Me olemme valmiit tekemään kaiken muiden ihmisten eteen. Me rakastamme rauhaa ihmisten välillä enemmän kuin itseämme.
Siksi me tapamme tarvittaessa. Saastuttaja maksaa.
https://www.youtube.com/watch?v=arKxCiTZoyQ
Rasismin ja fasismin vastaisen Suomen Tasavallan Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlassa kuultua: https://www.youtube.com/watch?v=F5zg_af9b8c
Kiitos videosta :))
Ihana video :)
Kyllä se niin on, ettei vasurien tilaisuuksin tavallisen kansan köyhä lapsiperhe sovi, tarttuu focuksesta ruoste työläisvaarien uudenkarheisiin mersuihin ja saattaapa työtä tekemättömät lapsetkin syöpästä kuormasta makkaranpalan kun tuli semmoisia lehdessä luvattua, sellaisia pitää tuijottaa vihaisesti...
Siksi ne turvapaikan hakijat onkin mukavampia, kun ne ei syö krillimakkaraa eikä oikein maha kestä jäätelöäkään. ja tulevat paikalle bussilla tai kävellen eikä ne meitä rautakouria oo koskaan raiskanneet, paremminkin tuo puoli pitää nämä omat lapsiperheet loitolla jotka söis kuormasta.
>>> Jos voi saada muutamassa päivässä 15 000 ihmistä mielenosoitukseen Helsinkiin, niin eikö voi saada ihmisiä liikkeelle myös itsenäisyyspäivänä.
Pannaan tavoitteeksi tänä vuonna 25.000 ja ensi vuonna kun on juhlavuosi 250.000. Teemana itsenäinen ja puolueeton Suomi. Ei puoluepoliittisia tunnuksia. Rasismikielto. Saa ne kiihottajat marssia yksinään iltapimeessä.
25.000 kannatettu.
Lapset mukaan.
Minä kyllä lähtisin ja kynttilänkin sytyttäisin. Rasistimarssia en katso hyvällä ollenkaan.
Tämä on hyvä idea. Sellainen on harvinaisuus.
Kohde 1 kansallisuus - x kansalaisuus - 2 kotipaikka. Itsenäisyyspäivää pitää juhlistaa osittainvaihdeltuna x2 kansalaisuuden näkökulmasta ja kotipaikan näkökulmasta.
Kiitos aloitteesta minunkin puolestani. Yhteistyö on voimaa. Yhden on ensin sytyttävä. Aloite on sytyttävyydessään esimerkillinen.
Siskot kannattavat.
Ja mummu.
Varmaan lähtisin. Onko jo järjestäjää?
Kenelle vasemmisto sytyttäisi kynnttilöitä?
Tuntemattomille sotilaille.
Itsenäisyyspäivän pitää olla koko kansan juhla!
Aloittajalla on kirkas näkemys siitä, miksi Suomi täyttää jo 100 vuotta:
"Moni ei ehkä tänä päivänä enää tajua sitä, kuinka paljon Suomi on rakennettu kansalaisliikkeiden ja osuuskuntien voimalla. Nykyisin sellaiset yhdistetään vain vasemmistoon ja aktiiviporukoihin, mutta vielä sodanjälkeisinä vuosina tässä maassa toimi järjestöjen parissa paljon enemmän ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista ja poliittisista suunnista. Suomi on syntynyt ja rakentunut kansalaisyhteiskuntana, vasta hyvinvointivaltion rakentaminen on institutionalisoinut kaiken. Miksi? Kaikki ne järjestöt tietenkin ajoivat hyvinvointivaltion toteuttamia asioita, mutta ei Suomi vielä ole valmis. Ja järjestöjen ja kansalaisten aktiivista osallistumista tarvitaan, että hyvinvointivaltio toimisi. Instituutiot eristäytyvät helposti ihmisistä, joita varten ne on luotu. Kansalaisyhteiskunnan tehtävät on estää sellainen kehitys. Hyvinvointivaltio ei voi korvata kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskunta loi hyvinvointivaltion ja sen on myös vaalittava sitä, eikä heitettävä rukkaset kehään. Meillä kaikilla on paikkamme ja tehtävämme täällä ja meidän kaikkien pitäisi tuntea kuuluvamme tähän kansaan ja sen kehitystarinaan."
Tätä 100-vuotishistoriaa rasistiset ja fasistiset kiihottajat pyrkivät tärvelemään.