Jussi Niinistö: Jos Itämerelle puhkeaa vakava

Jussi Niinistö: ”Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle”

Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin,” puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kirjoittaa blogissaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) jatkaa tänään iltapäivällä julkistamassaan blogissaan Ahvenanmaan demilitarisoinnista syntynyttä keskustelua.

Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa Ahvenanmaan puolustamista. Niinistön mukaan Suomen velvollisuus on puolustaa Ahvenanmaata kriisitilanteessa.

Esimerkiksi Ahvenanmaan kansanedustajan Mats Löfströmin mukaan puheet muutoksista Ahvenanmaan demilitarisointiin ovat turhia ja vahingoittavat hallituksen ja Ahvenanmaan välistä luottamusta.

– Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ja Suomen vapaussodan aikaan 1918 saarilla oli sotilaita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Ahvenanmaalla on Niinistön mukaan Gotlannin tavoin strategista merkitystä.

– Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.

– Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan edelleen taannoisiin tapahtumiin Krimillä.

Niinistön mukaan Suomi puolustaa koko valtioaluettaan, myös Ahvenanmaata, vaikka ahvenanmaalaiset on rajattu asevelvollisuuden ulkopuolelle.

– Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin.

Niinistö: En tee ulkopolitiikkaa, kannan huolta puolustuksesta

Suomi ei Niinistön mukaan ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua.

– Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Puolustusministerin tehtävä ei ole tehdä ulkopolitiikkaa, mutta maanpuolustuksesta minun on kannettava huolta. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on asia, joka voisi tulevaisuudessa parantaa kykyämme puolustaa Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistö muistuttaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa niinkin kauas historiaan kuin Krimin sotaan. Ensimmäinen sopimus tehtiin jo 1856. Nykyinen demilitarisointi perustuu vuonna 1921 Kansainliiton päätöksen perusteella laadittuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen.

– Tuolloinhan Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle, ja Suomi puolestaan sitoutui maakunnan erityispiirteiden kuten ruotsinkielisyyden kunnioittamiseen. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu ja sodan aikana puolueeton. Sopimus myös velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistön mukaan sopimuksen allekirjoittivat Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi mutta ei silloinen Neuvostoliitto. Venäjä ei siten ole sopimuksen osapuoli.

– Sen sijaan Venäjän ja Suomen välillä on voimassa välirauhan vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisesti solmima sopimus, jossa Suomi sitoutuu olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata. Puolueettomuutta ei sopimuksessa mainita.
Is
1871
2Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Ahvenanmaan puolustuksesta.

Ensi porras viedään ilmakuljetuksena.

Äänestä

RYSSÄ ei kunnioita mitään sopimuksia vaan tekee mitä kulloinkin sattumalta päissään keksii.

Tämä fakta on kaikkien pidettävä visusti mielessään!

Äänestä
  • Totta ... tuosta kun on näyttöä ... ihan liikaakin.
    IMHO.

    Äänestä

Natoon heti

Äänestä

Onko J. Niinistö sitä mieltä, että Ahvenanmaata puolustetaan Suomen laivaston taholta Ahvenanmaalta käsin? Eiköhän miinoitussuunnitelmat ole jo tehty tuon varalta.

Onhan tuolla muitakin kivisiä luotoja, joihin vihulainen voisi kaivautua? ;)
Hankoniemi ja Porkkala ovat sitäpaitsi edelleenkin edullisemmissa paikoissa.

Taitaa olla melkoisen yksinkertainen tuo puolustusministerimme.

Niinistö ja perSut yleensä tulevat tilanteeseen aina jälkeenjääneiden jälkijunassa.

Äänestä
  • Natoon

    Äänestä

Itä vinkujat paniikissa yrittää valehdella

Äänestä

Natoon

Äänestä

Natoon välittömästi

Äänestä
  • r...än vinkujat paniikissa kun Puolustusministeri sanoi miten asiat on. natoon välittömästi

    Äänestä

  • Natoon

    Äänestä

Jussi Niinistöllä on ain yksi ilme, luulis että on useampiakin, mutta ei oo.

Äänestä

Jussi Niinistö: ”Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle”

Ajatus on todellakin purjelaivojen aikakaudelta.

Siinäpähän purjehtivat kun ohjukset ja Hornetien / Suhoiden konekiväärisuihkut rei´ittävät purjeita.

Äänestä

Itäisen Suomenlahden Haapasaarikin taitaa olla tällä hetkellä aikamoinen sotilaallinen tyhjiö?

Eiköhän tehdä siitä "täysiö" kuskaamalla koko Suomen armeija kalustoineen sinne? On lähempänä Venäjän rajaa, sitä paitsi.

Äänestä

Natoon

Äänestä

Kansainväliset sopimukset määrittävät Ahvenanmaan demilitarisoinnin ei Suomen natottunut puolustusministeri.Onneksi!

Äänestä
  • Suomi Natoon ja Ahvenanmaan puolustus kuntoon. Suomen velvollisuus on puolustaa aluetta joten on syytä varautua jo nyt siihen. Onneksi Itä hännystelijät ei asiaa päätä. Onneksi.

    Äänestä

Natoon

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


ERommeli kirjoitti:

Jussi Niinistö: ”Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle”

Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin,” puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) kirjoittaa blogissaan.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) jatkaa tänään iltapäivällä julkistamassaan blogissaan Ahvenanmaan demilitarisoinnista syntynyttä keskustelua.

Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että Ahvenanmaan demilitarisointi vaikeuttaa Ahvenanmaan puolustamista. Niinistön mukaan Suomen velvollisuus on puolustaa Ahvenanmaata kriisitilanteessa.

Esimerkiksi Ahvenanmaan kansanedustajan Mats Löfströmin mukaan puheet muutoksista Ahvenanmaan demilitarisointiin ovat turhia ja vahingoittavat hallituksen ja Ahvenanmaan välistä luottamusta.

– Ajatus siitä, että Ahvenanmaa voisi demilitarisoituna alueena pysyä mahdollisen aseellisen selkkauksen ulkopuolella, on kauniisti sanottuna naiivi. Sitä ajatusta ei ainakaan historia puolla. Esimerkiksi ensimmäisen maailmansodan ja Suomen vapaussodan aikaan 1918 saarilla oli sotilaita Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja Saksasta. Jos Itämerelle puhkeaa vakava sotilaallinen kriisi, alkaa eri sotavoimien kilpapurjehdus Ahvenanmaalle, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Ahvenanmaalla on Niinistön mukaan Gotlannin tavoin strategista merkitystä.

– Se on portti Pohjanlahdelle. Sen kautta kulkee merkittävä osa Suomesta länteen kulkevista tietoliikenneyhteyksistä. Ahvenanmaalta käsin voi hallita Pohjois-Itämerta, katkaista Suomen meriliikenteen ja aiheuttaa vakavan uhan niin Manner-Suomelle kuin Ruotsillekin. Siksi Suomella ja Ruotsilla on yhteinen intressi puolustaa Ahvenanmaata.

– Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille – viittaan edelleen taannoisiin tapahtumiin Krimillä.

Niinistön mukaan Suomi puolustaa koko valtioaluettaan, myös Ahvenanmaata, vaikka ahvenanmaalaiset on rajattu asevelvollisuuden ulkopuolelle.

– Saarten demilitarisointi ei vähennä saariin kohdistuvaa riskiä, pikemminkin päinvastoin. Tämä on villakoiran ydin.

Niinistö: En tee ulkopolitiikkaa, kannan huolta puolustuksesta

Suomi ei Niinistön mukaan ole puuttumassa Ahvenanmaan asemaan, vaikka se sotilaallisesti olisikin perusteltua.

– Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Puolustusministerin tehtävä ei ole tehdä ulkopolitiikkaa, mutta maanpuolustuksesta minun on kannettava huolta. Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on asia, joka voisi tulevaisuudessa parantaa kykyämme puolustaa Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistö muistuttaa, että Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa niinkin kauas historiaan kuin Krimin sotaan. Ensimmäinen sopimus tehtiin jo 1856. Nykyinen demilitarisointi perustuu vuonna 1921 Kansainliiton päätöksen perusteella laadittuun Ahvenanmaan linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskevaan sopimukseen.

– Tuolloinhan Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuuluvan Suomelle, ja Suomi puolestaan sitoutui maakunnan erityispiirteiden kuten ruotsinkielisyyden kunnioittamiseen. Sopimuksen mukaan Ahvenanmaa on rauhan aikana demilitarisoitu ja sodan aikana puolueeton. Sopimus myös velvoittaa Suomen puolustamaan Ahvenanmaata, Niinistö kirjoittaa.

Niinistön mukaan sopimuksen allekirjoittivat Saksa, Tanska, Islanti, Viro, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Intia, Italia, Latvia, Puola ja Ruotsi mutta ei silloinen Neuvostoliitto. Venäjä ei siten ole sopimuksen osapuoli.

– Sen sijaan Venäjän ja Suomen välillä on voimassa välirauhan vuonna 1940 Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisesti solmima sopimus, jossa Suomi sitoutuu olemaan linnoittamatta Ahvenanmaata. Puolueettomuutta ei sopimuksessa mainita.
Is

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu