MITÖ IIVANA PELKÄÄ NIIN HELEVETISTI ???

"Venäjän "salaiset menot" paisuvat - puolustussektori haukkaa jo 40 prosenttia budjetista

18.10.2016 16:30
KansantalousVenäjä
Suurimmat armeijabudjetit vuonna 2014
Venäjän hallitus kasvattaa huomattavasti ei-julkisten määrärahojen osuutta kuluvan vuoden budjetissa.

Näiden salaisiksi ja erittäin salaisiksi luokiteltujen menoerien osuutta nostetaan vielä loppuvuodesta noin 10 miljardilla eurolla.

Kaiken kaikkiaan ei-julkisten menojen osuus kuluvan vuoden budjetista on 22,3 prosenttia, eli lähes 53 miljardia euroa. Vielä vuonna 2008 ei-julkisten menojen osuus oli vain 10 prosenttia.

Noin kaksi kolmasosaa ei-julkisesta budjetista on sotilas- ja turvallisuussektoreille suunnattuja määrärahoja. Venäjän virallinen puolustusbudjetti kuluvalle vuodelle on 56,4 miljardia euroa, eli 23,9 prosenttia federaatiobudjetin loppusummasta.

Jos virallisen puolustusbudjetin päälle lisätään kaksi kolmasosaa ei-julkisista menoista, nousee sotilas- ja turvallisuussektorin osuus todellisuudessa lähelle 40 prosenttia budjetin kokonaiskuluista.

Venäjän bruttokansantuotteesta maan julkiset ja ei-julkiset puolustusmenot muodostavat yhteenlaskettuna yli seitsemän prosenttia.

Ei-julkisilla menoilla katetaan esimerkiksi Venäjän monilukuisten tiedustelu- ja turvallisuusorganisaatioiden kulut. Maan uuden turvallisuusnyrkin, eli kansalliskaartin perustaminen, Syyrian sotaretki ja mahdollisesti myös Itä-Ukrainan separatistialueiden taloudellinen tukeminen ovat lisänneet ei-julkisten menojen osuutta.

Asiantuntijoiden mukaan suurin osa ei-julkisten menojen kasvusta liittyy kuitenkin maan sotateollisuussektorin krooniseen rahapulaan. Venäjä julkisti noin 10 vuotta sitten kunnianhimoisen suunnitelman maan asevoimien uudistamiseksi. Vuoteen 2020 mennessä ohjelmaan oli tarkoitus käyttää budjettivaroja noin 300 miljardia euroa.

Vuoden 2009 talouskriisi ja vuonna 2013 käynnistynyt talouden uusi taantuma kuitenkin supistivat budjettituloja siinä määrin, että ohjelman rahoittajiksi keksittiin venäläiset valtionpankit. Vuoteen 2014 saakka pankit saivat edullista rahoitusta lännestä ja luotottivat maan sotateollisuutta anteliaasti.

Ilmeisesti sotateollisuusyhtiöt eivät ole kuitenkaan pystyneet suoriutumaan luottojensa lyhennyksistä ja koroista, joten hallituksen on pelastettava yritykset konkurssilta.

Sotateollisuuden suorituskyvystä on ristiriitaista tietoa. Venäjän asevienti on kasvanut vuoden 2001 3,7 miljardista dollarista vuoden 2015 14,5 miljardiin. Venäjän aseteknologia on melko korkealla tasolla, tunnettuja vientituotteita ovat esimerkiksi MIG- ja Suhoi-taistelukoneet, Mi- ja Ka-taisteluhelikopterit sekä S-300- ja S-400-ohjuspuolustusjärjestelmät.

Ilmeisesti sotateollisuuden kilpailukykyä on heikentänyt se, ettei Venäjän asevoimat ole tehnyt riittävästi tilauksia. Suhoi- ja MIG-koneita valmistava OAK-yhtiö teki viime vuonna miljarditappiot ja T-90-panssarivaunuja valmistava Uralvagonzavod on pahoissa talousvaikeuksissa.

Venäläisasiantuntijoidenkin mukaan maan sotateollinen sektori on erittäin korruptoitunut, ja ei-julkisten budjettimäärärahojen jatkuva lisääntyminen tekee tilintarkastuksesta tai parlamentaarisesta kontrollista vaikeaa tai täysin mahdotonta.

Maan pääsotilassyyttäjä Sergei Fridinski on todennut, että kahden viime vuoden aikana sotilassektorin korruptioon on uponnut varoja 14,5 miljardin euron arvosta. Kyseinenkin luku voi olla liian optimistinen."