"- - ei voida sulkea pois sitä, että kirkko joko ulkopuolisen poliittisen paineen seurauksena tai omasta tahdostaan luopuu julkisoikeudellisesta asemastaan."
http://kappeli2.evl.fi/kkoweb.nsf/c7f32a5129224528c2256dba002d78f0/e3cb4b616646125ec2258050002951a4/$FILE/Kirkon tulevaisuuskomitea_Mietintö.pdf
http://kappeli2.evl.fi/kkoweb.nsf/c7f32a5129224528c2256dba002d78f0/e3cb4b616646125ec2258050002951a4/$FILE/Kirkon tulevaisuuskomitea_Mietintö.pdf
Vastaukset 61
Vanhimmat
"Julkisoikeudellinen asema" = valtiokirkko konkreettisine etuoikeuksineen
Tästä oma ketju, jossa tekstiä lisää helpommin siteerattavassa muodossa.
Voi sanoa myös julkisoikeudellinen erityisasema.
Kiltit juridiset ilmaisut pehmentävät kovaa ydintä.
Kirkolla on lähetyskäskynsä!
Purkamisiin.
Tämä heijastuu myös hautaustoimea koskeviin vaatimuksiin:
Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnössä (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 47. Sivut 134-138) todetaan seuraavaa, lopussa myös hautaustoimen uudelleen järjestämisestä:
”Mikäli kirkon jäsenmäärän lasku johtaa sisäisen identiteetin tai ulkoisen kuvan huomattavaan muutokseen, on mahdollista, että paine yhteiskunnallisen aseman muuttamiseksi kasvaa samanaikaisesti. Siksi ei pidä sulkea pois sitä, että kirkko joko ulkopuolisen poliittisen paineen seurauksena tai omasta tahdostaan luopuu julkisoikeudellisesta asemastaan. Käytännössä tämä merkitsisi luopumista yhtäältä verotusoikeudesta, toisaalta kirkolle asetetuista julkisista tehtävistä. Lisäksi se muuttaisi radikaalisti kirkon asemaa yhteiskunnassa ja siirtäisi sen kokonaisuudessaan yhdistys- tai muun vastaavan lain piiriin.
…
Muutoksen seuraukset
Kirkon julkisoikeudellisen aseman lakkauttaminen edellyttäisi muutosta Suomen perustuslakiin ja useisiin muihin lakeihin. Nykyisen kirkkolain säilyttämiselle ei enää olisi perusteita, joten kirkkoa koskeva sääntely olisi mietittävä ja rakennettava uudestaan, pitkälti yhdistys- tai muun vastaavan lain varaan.
Lainsäädännön perustavaa laatua olevien muutosten ohella prosessin suurimpia kysymyksiä olisivat todennäköisesti kirkon uuden rahoituspohjan rakentaminen, hautaustoimen uudelleen järjestäminen sekä kirkon eläkejärjestelmän kohtalo.”
Tässä Ev.-lut. kirkon omassa mietinnössä ei ole paneuduttu yhdenvertaisuusnäkökulmaan, julkisen vallan neutraliteettiperiaatteen asettamiin vaatimuksiin. Niiden mukaan kirkon julkisoikeudellisen erityisaseman lakkaamiseen ei tarvitse odottaa kirkon jäsenosuuden laskua alle määräenemmistön (2/3) tai jopa alle puoleen, niin kuin kirkko tuntuu ajattelevan. Yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden vaatimus myös uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta koskee hyvin pieniäkin vähemmistöjä, sillä itse asiassa se koskee kaikkia, jokaista yksilöä. Ihmisoikeusnäkökulmasta uskonnottomat ja muut uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomat ovat tällä hetkellä jo erittäin suuri vähemmistö Suomessa. Se on myös edelleen suureneva ryhmä samaan tapaan kuin Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa.
Näin ollen sote-alueissa on varauduttava siihen, että hautaustoimen julkinen palvelutehtävä ennen pitkää siirtyy julkisen vallan palveluksi samaan tapaan kuin synnytyssairaalatkin ovat. Sote-alueet voisivat hoitaa myös perustettavien krematorioiden ja niiden yhteydessä olevien tunnustuksettomien kappelien toimintaa. Hautauskulttuurihan on myös Suomessa muuttumassa nopeaa vauhtia siihen suuntaan, että tuhkaus yleistyy edelleen ja että vainajan tuhka haudataan tai sirotellaan kokonaan nykyisten hautausmaiden ulkopuolelle. Varsinkin tuhkan sirottelu maa- tai vesialueen omistajan luvalla on lisääntynyt ja lisääntymässä nopeasti. Näin ollen hautaustoimen osittainen irrottaminen ev.-lut. seurakuntien uskonnottomia syrjivästä toiminnasta voisi alkaa krematorioiden ja tunnustuksettomien kappelien perustamisella.
"Tässä Ev.-lut. kirkon omassa mietinnössä ei ole paneuduttu yhdenvertaisuusnäkökulmaan, julkisen vallan neutraliteettiperiaatteen asettamiin vaatimuksiin."
Niin, perusoikeusnäkökulmat eivät paina, vaan enemmän jäsenmäärän kehitys ja miellipideilmast5o.
Kirkon kannattaisi ottaa huomioon ihmisoikeusnkökulmat ajoissa.
Pisteitä?
Julkisoikeudellinen asema pitäisi kuulua vain kunnille ja valtiolle - sekä mahdollisesti rajoitetusti joillekin muille, uskonnollisesti neutraaleille toimijoille (kuten SPR:n veripalvelu).
Kirkko koittaa hääriä kailaisille elämänalueilla ja tyrkyttäytyy myös ateistien henkisen tuen antajaksi. Semmoinen menee teologilta helposti puoskaroinniksi.
Teologilla on taipumus luottaa itseensä liikaa... Kun on muka erityinen suhde "korkeampiin voimiin"... Kuin poppamiehillä...
Tärkeä teksti.
Vakavaa asiaa. Ainakin kirkon kannalta.
Vallan niinkuin vanhemmat.
Hyvä muistuttaa näköaloista.
Pohtiminen paikallaan.
Jos kirkko ja valtio erotettiin jo viime vuosituhannella, niin kuin piispat väittävät, silloin valtiokirkollisten erityisoikseuksien poistaminen onkin helppo homma.
Ei todellakaan suljeta pois...
Hyvä opetella virallinen termi
Paikassansa kannattaa käyttää nätisti.
Keskustelu ei karahda valtiokirkko-termiin, kun piispan mukaan valtiokirkko lakkautettiin Suomessa jo 1800-luvulla (heh).
Hautaustoimi pitää avata.
Ei sentään hautoja?!
Lasten kirkollisverovelvollisuus ja "pakkouskonto" kouluissa vege.
Myös vauvojen pakkojäsenyyden rekisteröinti valtion väestöttteojärjestelmässä on väärin.
Väestötietojärjestelmässä...
Painetta lissää!
Vapaa-ajattelijain vaatimus kirkon ja valtion erottamisesta nousee yhä ajankohtaisemmaksi. Se on saanut kirkon varautumaan.
Ja antivaparit kampanjoimaan tällä forumilla vapareita vastaan.
Tästä keskusteltiin 16.10. VAbaarissa Helsingissä.
Kumpa vapaa-ajattelijat keskittyisivät vain hautausmaihinsa!
Kirkko pohtii myös hautausmaidensa asemaa. Luopuminen on yksi vaihtoehto.
Hautausmaitten ylläpito on merkittävä toimi kirkon imagon rakentamisessa.
Veikkaan että vieläkin löytyy kymmeniätuhansia, jotka kuvittelevat, että jos ei kuulu kirkkoon, ei ole mahdollista tulla haudatuksi hautausmaalle. Moni varmaan myös luulee, että kirkkoon kuulumattomille hautaaminen olisi kalliimpaa.
Vapareitten pitäisi tiedottaa tästä vaikkapa joissakin eläkeläisten julkaisuissa. Perusteena voisi olla, että vaikka vanhemmissa ikäpolvissa kirkkoon luuluminen onkin keskimäärin korkeampaa, löytyy heistä kuitenkin paljon uskonnottomia joille tällaisen tiedon jakaminen olisi varsin perusteltua.
Mainitsin tämän ainakin AlfaTV:n haastattelussa; sen katsojakuntahan on keskimäärin iäkkäämpää väestöä.
Mutta toki ET-lehteen yms. olisi hyvä saada juttuja myös.
Sote-alueille krematorioita ja tunnustuksettomia seremoniatiloja.
Sote-lakiin kiireellä mukaan!
Asiaa esiin kaikille puolueille.
Kirkon "kauhuskenaarion" jatkojalostukseen.
Rrsss
= valtiokirkko
Myös Sorsa nostaa esion valtiokirkollisuuden.
Santeri Alkio puhui taannoin yksinkertaisesti kirkon ja valtion erosta. Käytännössä Suomessa kirkko ja kunnat ovat liian tiiviissä kytkennässä. Tavalla joka rikkoo yhdenvertraisuutta ja uskonnonvapautta.
Toisaalla keskustelussa on viitattu SPR:n julkioikeudelliseen asemaan, joka ei ole kuitenkaan syrjivä niin kuin kirkon asema on.
SPR:n erityisasemasta on laki, ja se koskee seuraavaa:
"Suomen Punainen Risti ― Finlands Röda Kors, jäljempänä järjestö, on Suomen valtion tunnustama julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelemisesta sodan aikana Genevessä 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyyn neljään Geneven yleissopimukseen (SopS 8/1955) sekä näiden yleissopimusten Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyyn kahteen lisäpöytäkirjaan, joista ensimmäinen koskee kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemista ja toinen kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemista (SopS 82/1980)."
Tätä asemaa ei voi sanoa syrjiväksi. Sen sijaan yhdelle tai kahdelle uskonnolliselle yhdyskunnalle annettu julkisoikeudelllinen erityisasema on epäyhdenvertainen eli muita uskontokuntia ja uskonnottomia katsomuksia syrjivä.
Asianajajia koskevassa laissa säädetään:
"Asianajajayhdistyksen yhteydessä toimivat riippumattomat valvontalautakunta ja valvontayksikkö, joille kuuluvat tässä laissa säädetyt asianajajien toiminnan valvontaan liittyvät tehtävät"
sekä tarkemmin em. elinten toiminnasta.
Silti "Tämän lain säännöksillä ei rajoiteta oikeutta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana."
Tätä asianajajaliiton asemaa jäsentensä valvojana ei voine sanoa syrjiväksi? Vai voiko? Toki se antaa asianajajaliiton jäsenille mm. palvelujen hinnoittelussa etua muihin oikeusavun tarjoajiin verrattuna.
Joka tapauksessa yhdelle tai kahdelle uskonnolliselle yhdyskunnalle annettu julkisoikeudellinen erityisasema on epäyhdenvertainen eli muita uskontokuntia ja uskonnottomia katsomuksia syrjivä.
tällä mennään valtiokirkkoasemaa purkamaan
Esille sekä iso perusasia että pienehköjä erilliskysymyksiä.
Antivapari tykkää tästä yhtä vähän kuin valtiokirkko-termistä.
Joten kumpikin.
Kääk!
Muunnelmia samasa teemasta: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/10/29/kirkon-julkisoikeudellinen-asema-valtiokirkko-kirkkovaltio/
Viime kädessä tämä.
Ensi kädessä. Liikkuu koko ketju.
Perustuslaki: Uskonnon ja omantunnon vapaus
"Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."
Kirjassaan suurlähettiläs Antti Hynninen (2015, Ulkokehällä. 255 sivua. BoD) esittää seuraavaa: ”Meidän on syytä tehdä selvä ero valtion ja kirkon välille. Vastuulliset poliitikot ja kirkonmiehet voisivat tarttua toimeen.”
Kansainvälinen kokemus antaa perspektiiviä.
He tekevät sen itse.
Skenaario III voittajaksi.
Hyvä että varustautuvat vääjäämättömään.
Uusi eduskunta 2019- asialle!?
Puolueiden ohjelmaan!?
Tietokirjailija, professori (emeritus) Anto Leikola ja uskontotieteen professori Tuula Sakaranaho puhuvat tiistaina 6.2.2018 klo 12.00 Musiikkitalossa alkavassa tunnustuksettomassa juhlatilaisuudessa kansanedustajille ennen valtiopäivien avajaisia. Musiikkiesityksistä huolehtii Claes Andersson, piano.
Samaan aikaan, ennen eduskuntatalossa järjestettäviä valtiopäivien avajaisia on tuomiokirkossa jumalanpalvelus, jossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Tunnustukseton tilaisuus uskonnollisen tilaisuuden vaihtoehtona järjestettiin eduskunnan väelle ensimmäisen kerran helmikuussa 2017.
Tilaisuuden järjestävät Suomen humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto, ja sen juontavat Helsingin seudun vapaa-ajattelijain varapuheenjohtaja Binar Mustafa ja Suomen humanistiliiton puheenjohtaja Irma Peiponen.
Järjestäjät ilmoittavat tilaisuuden lähtökohdaksi perustuslain ja yhdenvertaisuuslain, joiden mukaan ketään ei saa syrjiä myöskään uskonnosta tai vakaumuksesta johtuen.
Ruotsissa vastaava tilaisuus on nyt virallinen osa valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksia. Sitä ennen Humanistiliitto järjesti tilaisuuden neljä kertaa ilman virallista statusta.
Suomen eduskunnan puhemiesneuvosto on toistaiseksi kaksi kertaa ilmoittanut, että se ei ota kantaa Musiikkitalon tunnustuksettomaan tilaisuuteen, mutta katsoo, että tilaisuus ei ole virallinen osa valtiopäivien avajaispäivän ohjelmaa.
Asia nousi epäsuorasti esiin legitimiteettikysymyksenä A-studiossa tänään.
Kirkon ja valtion erottaminen on lenkki josta vetämällä liikuuu koko ketju. Silti pitää puuttua myös yksittäisiin asoihin.