niin ehditte ekumeeniseen rukoushetkeen Pyhän Henrikin kirkossa.
Henrikin muistopäivän päätteeksi järjestetään ekumeeninen rukoushetki Helsingissä Pyhän Henrikin kirkossa, Pyhän Henrikin aukio 1. Iltarukous alkaa klo 18.30; radioinnin takia paikalla pyydetään olemaan klo 18.15. Rukoushetki radioidaan suorana YLE Radio 1:ssä.
Rukoushetken johtaa isä Marino Trevisini katolisesta kirkosta. Rukoushetkessä avustavat kirkkoneuvos Seppo Häkkinen luterilaisesta kirkosta, isä Heikki Huttunen ortodoksisesta kirkosta ja nuorisotyöntekijä Heli Lassi adventtikirkosta. (KT 10.1.2005 kh)
Lisätietoja: dosentti Markus Hiekkanen, [email protected]
Kirkko Suomessa 850 vuotta -juhlavuoden verkkosivut osoitteessa www.kirkko850.fi
Symposiumin tarkempi ohjelma
Symposium ja ekumeeninen rukoushetki ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Symposiumiin toivotaan ilmoittautumisia sähköpostiosoitteella [email protected].
Henrikin muistopäivän päätteeksi järjestetään ekumeeninen rukoushetki Helsingissä Pyhän Henrikin kirkossa, Pyhän Henrikin aukio 1. Iltarukous alkaa klo 18.30; radioinnin takia paikalla pyydetään olemaan klo 18.15. Rukoushetki radioidaan suorana YLE Radio 1:ssä.
Rukoushetken johtaa isä Marino Trevisini katolisesta kirkosta. Rukoushetkessä avustavat kirkkoneuvos Seppo Häkkinen luterilaisesta kirkosta, isä Heikki Huttunen ortodoksisesta kirkosta ja nuorisotyöntekijä Heli Lassi adventtikirkosta. (KT 10.1.2005 kh)
Lisätietoja: dosentti Markus Hiekkanen, [email protected]
Kirkko Suomessa 850 vuotta -juhlavuoden verkkosivut osoitteessa www.kirkko850.fi
Symposiumin tarkempi ohjelma
Symposium ja ekumeeninen rukoushetki ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Symposiumiin toivotaan ilmoittautumisia sähköpostiosoitteella [email protected].
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaalimaassa kasvanut piispa, Suomen kansallispyhimys (Kaalimaa = Gaelin maa, Pohjois-Englanti/Irlanti).
1100-luku oli ristiretkien vuosisata. Katolinen ja ortodoksinen kirkko erosivat lopullisesti vuonna 1054. Suomesta tuli idän ja lännen välinen taistelukenttä.
Novgorod teki sotaretken Hämeeseen vuonna 1186 ja hävitti Ruotsin pääkaupungin Sigtunan vuonna 1187. Paavin kirje Upsalan piispalle vuodelta 1171 tai 1172 on ensimmäinen Suomea koskeva asiakirjalähde.
Ilmeisesti syntyperältään englantilainen Henricus tuli Ruotsiin paavin lähettämässä seurueessa ja valittiin Uppsalan piispaksi. Legendojen mukaan hän teki Suomeen ristiretken yhdessä Ruotsin kuningas Eerikin kanssa.
Myöhemmin legendoihin liittyivät kertomukset siitä, miten Lalli surmasi Henrikin Köyliön järven jäällä ja ihmeistä jotka liittyivät Henrikiin. 1200-luvun mittaan Henrik saavutti pyhimys -aseman ja kansallispyhimyksenä häntä aletaan pitää 1400 -luvulla. Henrikin muistopäivää vietetään 19. tammikuuta.
Runsaasta legenda-aineistosta on päätelty, että Henrik oli historian henkilö ja useimmat tutkijat pitävät myös kuningas Erikin Suomeen tekemää ristiretkeä todellisena tapahtumana. Retki on ajoitettu 1150 -luvun lopulle ja sen tarkoituksena oli liittää Suomi Ruotsin kirkolliseen organisaatioon.
Lähde: Kansallisbiografia, (Ari-Pekka Palola)
Näinköhän on, että ekumenian tilasta huolissaan oleva porukka osallistuisi ekumeenisiin tilaisuuksiin. Saas sitten nähdä, kuinka monta huolissaan olevaa osallistuu ko. rukoushetkeen tai sunnuntaina pidettävään ekumeeniseen vaellukseen?