Otsikon mukaisesti, miksei Saksan ilmavoimat vaan pommittaneet paikkaa klesaksi? Sen sijaan turvauduttiin maajoukkoja näännyttävään piirityssotaan.
Luftwaffe ja Leningradin piiritys
GorodGeroij
2172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Luftwaffella ei ollut rahkeita siihen. Siinä syy. Toinen tapa olisi tietenkin ollut tykkituli mutta siihenkään ei riittänyt papuja kun oli tärkeämpääkin tekemistä.
Kyllä kaupunki aika klesaksi meni. Wikipediasta:
"The destruction of Leningrad during the siege was regarded as a larger event than the atomic bombings of Hiroshima and Nagasaki combined. Thousands of homes, industries, roads and transportation structures, schools, hospitals, power plants and other infrastructure were completely destroyed, or severely damaged during 29 months of constant bombing and fires."
Piirtyssotaan saksalaiset joutuivat, kun eivät onnistuneet murtautumaan sisimpien puolustuslinjojen läpi. Aika triviaalia.
Suomalaisten sodanjohto pelasti Leningradin. Suomalaiset olivat suunnilleen vanhalla rajalla syyskuun alussa 1941 ja ylivoimaisia. Olisi ainakin voitu edetä Nevan suulle Laatokan rantaan ja saada yhteys saksalaisiin. Leningrad olisi kuollut nälkään talvella 1942 kun jäätie ei olisi ollut mahdollinen.
Divisioonia Kannaksella syyskuussa 1941 oli suomalaisilla 7 ja puna-armeijalla suomalaisia vastassa 5.
Nykyisen Pietarin keskusta säilyi saarrossa. Totta kai satotuhansia kuoli nälänhätään, mutta luulisi että jos kaupunki halutaan tuhotaan niin palopommeja sinne vaan tyyliin Dresden, Hampuri tai Ruhrin alue.
yksinkertaisesti ollut voimavaroja edes maavoimien täysimittaiseen tukemiseen enää syyskuusta -41 alkaen. Koneita oli alun alkenkin vähemmän kuin taistelussa Englannista.
Huonot kentät ja pitkät etäisyydet romahduttivat Luftwaffen jo ennen Heeriä. Reservejä ei ollut, vaan painopiste oli luotava irrottamalla yksikköjä muilta rintamanosilta.
Moskovan ja Leningradin ilmapuolustus oli vahvempi kuin Lontoon. Sitä vastaan oli kyetty lähettämään jopa lähes 1 000 konetta. Idässä ei saatu kerralla operaatioon 200 enempää. Pommitukset loppuivat käytännössä huhtikuussa -41.
"Pommitukset loppuivat käytännössä huhtikuussa -41."
Siis huhtikuussa -42.
..shade, kunn eivät pääässeet päästämään Stalinilta ilmoja pihoillle...
Ei päässyt kun Stalin ei ollut Leningradissa.
Kiitos noista fiksuista vastauksista! En tosiaan tiennyt. että 1) Luftwaffe oli noin heikko ja 2) Neukuilla oli IT puolustusta vaikka Leningrad oli saarrettu.
Syksyn -41 aikana tehtiin L-gradiin 108 ilmahyökkäystä ja pudotettiin 68 000 pommia. Pommitukset tehtiin 6 000 metristä ja olivat summittaisia. Noin 10 000 siviiliä kuoli tai haavoittui. Uhrimäärät olivat pieniä verrattuina Saksan Englannin pommituksiin tai liittoutuneiden Saksan pommituksiin.
Tietysti aineelliset vahingot olivat suuria. Niitä lisäsi tykistötuli.
Ilmapuolustuksesta vastasi -41 noin 400 hävittäjää ja 600 ilmatorjuntatykkiä.
Näin se tapahtui
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulkupallo
Saksalaiset ruinasivat suomalaisia osallistumaan Leningradin tuhoamiseen. Vaan eipä voimat ja halu enää riittäneet siihen. Onneksi kaikille.
Tai sodanjohdon erillissopimukset.
Surku että Leningradin tuhoaminen jäi kesken.
Miksei tuollaisissa piiritystilanteissa 2 . MS aikana käytetty sitä vanhanaikaista keinoa että olisi katapulteilla (modernimmin: lentokoneilla) heitetty paiseruttoisia ruumita piiritettyyn kaupunkiin?
Tuohon aikaan kun ei ollut kummoisia antibioottejakaan, piiritetyssä kaupungissa varmaan vielä vähemmän. Ahtaudessa ja nälänhädässä rutto olisi kyllä tehnyt tehtävänsä.
"Miksei tuollaisissa piiritystilanteissa 2 . MS aikana käytetty sitä vanhanaikaista keinoa että olisi katapulteilla (modernimmin: lentokoneilla) heitetty paiseruttoisia ruumita piiritettyyn kaupunkiin?"
Koska paiserutolla (ja keuhkorutolla) on ikävä tapa puraista takaisin myös käyttäjiinsä, kuten jo vanhoina aikoina oli opittu. Käyttävän osapuolen tulee olla hyvin valikoiva ja valmistautunut rajaamaan aiheuttamansa "tulipalon", kuten Japanin armeija oli, turvautuessaan biologisiin aseisiin suhteellisen matalalla teknisellä tasolla olevaa vastustajaa kohtaan Kiinassa.
"Tuohon aikaan kun ei ollut kummoisia antibioottejakaan..."
Jep ja käännä se päinvastoin. Sota ei ole mikään erinomaisen steriili ympäristö ja punataudin vaivaamat piiritysrenkaan joukotkin tekisivät hyvän pohjan palon leviämiselle...
Mutta kyllähän piirittäjillä aina olisi ollut paremmat mahdollisuudet ruton kanssa. Olisivat joka tapauksessa selvinneet pienin ruttotappioin.
Mikäli haluaa ruttoepidemian vielä leviämään jo valmiiksi puna- ja lavantaudin vaivaamalla taistelukentällä, niin idea on tietysti hieno ;)
Mistä niitä ruttopotilaita olisi saatu?
Bakteeriviljelyjen kasvattaminen sinänsä ei ole niin ylittämätön haaste. Täsmällinen levitysmenetelmä ja tartuntojen hallitseminen olisivat hankalampia.
Hitler veti maansa typerästi ns kahden rintaman sotaan ja vielä USA:kin mukaan. Luftwaffella ei ollut mahiksia enää, reservit vähissä ja ilmavoimat sai pahasti turpaansa jo taistelussa Britanniasta. Neuvostoliiton valtaisat välimatkat olivat toivoton haaste Saksalle; huolto kangerteli ja koska Hitler vielä viivästytti operaatio Barbarossan alkamista liikaa (olisi pitänyt hyökätä lähes 2 kk aiemmin niin syksyn mutavelli ei olisi ehtinyt jumittamaan, samoin pakkaset), niin siinä se oli. Lisäksi strateginen virhe oli hyökätä Stalingradiin Stalinin kunniaksi nimeämisen takia, eikä Moskovaan jäänyt tarpeeksi reservejä. Moskovassa tehtailtiin koko ajan sotakalustetta, ja siksi se olisi pitänyt vallata heti. Luftwaffen komentaja valtakunnanmarsalkka Hermann Göring oli jo tuossa vaiheessa morfinisti eli pöllyssä koko ajan; realiteetit katosivat ja hän keskittyi ilmavoimien sijasta taideaarteiden rosvoukseen, kylpemään jalokivillä täytetyssä uima-altaassaan ja järjestämään syöpöttely- ja kaljoittelujuhliaan.