Tutkimus: Valehtelu turruttaa aivot
Mitä enemmän ihminen valehtelee, sitä vähemmän siitä tulee syyllisyydentunteita, osoittaa aivokuvaus. Joukossamme on kuitenkin myös umpirehellisiä poikkeustapauksia.
Pienistä valheista on helppo edetä suuriin, sillä ihmisen aivot sopeutuvat valheiden kasvuun, kertoo tuore brittitutkimus. Aivotutkijat kykenivät ensi kertaa todistamaan laboratoriokokeilla, että valehtelu on harjoittelulaji.
Lontoolaisessa UCL-yliopistossa tehdyt 18–65-vuotiaiden vapaaehtoisten aivokuvaukset osoittivat, että tunteiden tyyssija, aivojen mantelitumake, tottuu ja jopa turtuu epärehellisyyteen. Siten se sallii yhä suuremmat valheet.
Anturipäiset vapaaehtoiset saivat katseltavakseen valokuvan, jossa oli kolikoita sisältävä lasipurkki. Heidän tuli arvioida sisällön määrää verrokille, jolla oli samasta kuvasta epätarkka versio.
Hänen puolestaan piti sanoa kuulemansa perusteella, kuinka suuri summa purkissa oli. Koehenkilön palkkio kasvoi aste asteelta, jos hän sai verrokin nostamaan arviotaan.
Kokeessa valehtelu palkittiin
Muutos näkyi aivokuvissa mantelitumakkeeseen virtaavan veren vähentymisenä valhe valheelta. Tutkijat tiotesivat, että mantelitumakkeen toiminnan hidastumisesta oli jopa ennustettavissa, missä määrin koehenkilö valehtelisi seuraavassa testissä.
– Mitä enemmän valehtelemme, sitä epätodennäköisemmin se aiheuttaa tunnereaktion eli häpeää tai syyllisyydentunnetta, summaa tutkija Tali Sharot
Sharot vertaa valehteluun tottumista siihen, miten ihminen lakkaa haistamasta oman hajuvetensä ja lisää sen määrää.
Mitä enemmän ihminen valehtelee, sitä vähemmän siitä tulee syyllisyydentunteita, osoittaa aivokuvaus. Joukossamme on kuitenkin myös umpirehellisiä poikkeustapauksia.
Pienistä valheista on helppo edetä suuriin, sillä ihmisen aivot sopeutuvat valheiden kasvuun, kertoo tuore brittitutkimus. Aivotutkijat kykenivät ensi kertaa todistamaan laboratoriokokeilla, että valehtelu on harjoittelulaji.
Lontoolaisessa UCL-yliopistossa tehdyt 18–65-vuotiaiden vapaaehtoisten aivokuvaukset osoittivat, että tunteiden tyyssija, aivojen mantelitumake, tottuu ja jopa turtuu epärehellisyyteen. Siten se sallii yhä suuremmat valheet.
Anturipäiset vapaaehtoiset saivat katseltavakseen valokuvan, jossa oli kolikoita sisältävä lasipurkki. Heidän tuli arvioida sisällön määrää verrokille, jolla oli samasta kuvasta epätarkka versio.
Hänen puolestaan piti sanoa kuulemansa perusteella, kuinka suuri summa purkissa oli. Koehenkilön palkkio kasvoi aste asteelta, jos hän sai verrokin nostamaan arviotaan.
Kokeessa valehtelu palkittiin
Muutos näkyi aivokuvissa mantelitumakkeeseen virtaavan veren vähentymisenä valhe valheelta. Tutkijat tiotesivat, että mantelitumakkeen toiminnan hidastumisesta oli jopa ennustettavissa, missä määrin koehenkilö valehtelisi seuraavassa testissä.
– Mitä enemmän valehtelemme, sitä epätodennäköisemmin se aiheuttaa tunnereaktion eli häpeää tai syyllisyydentunnetta, summaa tutkija Tali Sharot
Sharot vertaa valehteluun tottumista siihen, miten ihminen lakkaa haistamasta oman hajuvetensä ja lisää sen määrää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Soinin aivot ovat jo pitkään muhineet valheen marinadissa.