http://yle.fi/uutiset/3-9252179
Nuorisosäätiö riensi rakennusliikkeen avuksi
Seinäjoen ydinkeskustaa ollaan myllertämässä uusiksi. Keskustan Patruunan korttelin vanhat rakennukset aiotaan jyrätä maan tasalle. Tilalle nousee lähivuosina kahdeksan kerrostaloa: yhteensä 25 000 kerrosneliötä.
Rakennushankkeesta vastaa SSR Pohjanmaa. Yhtiö kuuluu lahtelaiseen SSR-konserniin, joka on kasvanut hurjaa vauhtia (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö ennustaa, että sen liikevaihto lähes kaksinkertaistuu vuodessa ja nousee 135–140 miljoonaan euroon tänä vuonna.
Seinäjoen hankkeeseen yhtiön edustajat kertovat kuitenkin ajautuneensa puolivahingossa. Yhtiö osti rakennusliike Skanskan liiketoiminnot Pohjanmaalla. Kaupan mukana tuli esisopimus tonttikaupasta.
Skanska oli sopinut ostavansa ruotsalaiselta kiinteistösijoittajalta Patruunan korttelin tontin seitsemällä miljoonalla eurolla.
SSR päätti, että kauppa myös tehdään. Marraskuussa 2015 kauppa vahvistettiin.
Hyvä tontti erinomaisella paikalla, mutta millä sen rakentaminen rahoitettaisiin?
Rakentaminen on nykyisin ikävä mutta pakollinen sivuseikka rakennusliikkeiden bisneksessä. Ala on kilpailtu ja voittomarginaalit pieniä. Suuria voittoja tehdään – alan kieltä siteeraten – hallitsemalla koko rakentamisen ketju.
Kohteeseen on etsittävä sijoittajia eli asunnon ostajia, vuokralaisia tai kiinteistökehittäjiä, jotka hoitavat muun muassa hyvien vuokralaisten etsinnän. Vasta kun koko ketju on hoidossa, aletaan tehdä rahaa.
Seinäjoella SSR:n ”ketju” rakentui helposti – kiitos yleishyödyllisen ja keskustataustaisen Nuorisosäätiön.
Varsinaisena yllätyksenä Nuorisosäätiön mukaantuloa ei voi pitää. SSR:n ja säätiön yhteispeli toimii hyvin liike-elämässä ja sen ulkopuolella. Säätiön johtajat ja rakennusliikkeen pääomistaja ovat esimerkiksi tehneet yhteisiä ulkomaanmatkoja.
Nuorisosäätiön ja SSR:n yhteisten liiketoimien arvo viime vuosilta on useita kymmeniä miljoonia euroja. SSR on Nuorisosäätiön merkittävin rakennusalan kumppani.
Kauppakirjan ehto: Nuorisosäätiö vuokralaiseksi
Nuorisosäätiön tehtävä on sen omien sääntöjen mukaan selkeä: tukea nuorten itsenäistymistä. Tätä tehtävää säätiö on toteuttanut vuosikymmenten ajan rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja nuorille.
Siinä sivussa säätiölle on kasaantunut satojen miljoonien eurojen omaisuus. Julkista rahaa se on kerännyt Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta.
Viime vuosina säätiö on kuitenkin reivannut toimintaansa uuteen suuntaan. Se rakentaa entistä useammin asuntoja kovalla rahalla ja harrastaa laajaa sijoitustoimintaa.
Säätiössä oli päätetty, että se rakentaa asuntoja maakunnissa vain parhaille paikoille, kuten kaupunkien keskustoihin. Juuri sellainen paikka oli tarjolla Seinäjoella.
Säätiö ja SSR-konserni sopivat suunnitelmasta: säätiö hankkii sijoittajan, joka ostaa Patruunan korttelin tontin. Kun tontti on myyty, säätiö tekee 80 vuoden vuokrasopimuksen tontista.
Mallissa säätiön rooli on keskeinen: sijoittajan kannalta tärkeintä on, että tontille saadaan maksukykyinen ja luotettava vuokralainen.
Rakenna vaikka kuinka hieno talo, mutta jos se siinä ei ole vuokralaisia, niin tuloja ei ole.
Ei siis ole ihme, että kun finanssijätti Sammon tytäryhtiölle esitettiin tontin ostoa, se tarttui kauppaan heti.
Hinnaksi sovittiin 16,5 miljoonaa euroa. Tästä tosin arviolta kolme miljoonaa euroa kuluu muun muassa maankäyttömaksuihin. Tontin hinta yli kaksinkertaistui puolessa vuodessa, mutta hinta ei ollut ongelma, koska tontille oli hankittu hyvä vuokralainen.
Sammon edustaja ei halunnut antaa haastattelua tonttikaupasta Ylelle, koska kyse on liikesalaisuudesta. Sen Sammon edustaja kuitenkin kertoi, että ”luvut näyttivät hyviltä”.
Näin finanssitalot toimivat: arvioidaan riskit, tehdään laskelmat ja jos yhtälö on hyvä, tehdään kaupat.
Sampo saa Ylen asiasta perillä olevien lähteiden mukaan sijoitukselleen yli viiden prosentin vuosituoton hyvin pienellä riskillä. SSR Pohjanmaa taas teki useiden miljoonien eurojen voiton tontin myynnillä.
Kauppakirjassa Nuorisosäätiön rooli taas tehdään selväksi: kauppaa ei olisi syntynyt ilman säätiötä.
Mutta miksi Nuorisosäätiö halusi olla mukana kiinteistökaupassa, joka on hyödyttänyt etenkin rakennusliikettä ja sijoittajaa?
Nuorisosäätiö riensi rakennusliikkeen avuksi
Seinäjoen ydinkeskustaa ollaan myllertämässä uusiksi. Keskustan Patruunan korttelin vanhat rakennukset aiotaan jyrätä maan tasalle. Tilalle nousee lähivuosina kahdeksan kerrostaloa: yhteensä 25 000 kerrosneliötä.
Rakennushankkeesta vastaa SSR Pohjanmaa. Yhtiö kuuluu lahtelaiseen SSR-konserniin, joka on kasvanut hurjaa vauhtia (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö ennustaa, että sen liikevaihto lähes kaksinkertaistuu vuodessa ja nousee 135–140 miljoonaan euroon tänä vuonna.
Seinäjoen hankkeeseen yhtiön edustajat kertovat kuitenkin ajautuneensa puolivahingossa. Yhtiö osti rakennusliike Skanskan liiketoiminnot Pohjanmaalla. Kaupan mukana tuli esisopimus tonttikaupasta.
Skanska oli sopinut ostavansa ruotsalaiselta kiinteistösijoittajalta Patruunan korttelin tontin seitsemällä miljoonalla eurolla.
SSR päätti, että kauppa myös tehdään. Marraskuussa 2015 kauppa vahvistettiin.
Hyvä tontti erinomaisella paikalla, mutta millä sen rakentaminen rahoitettaisiin?
Rakentaminen on nykyisin ikävä mutta pakollinen sivuseikka rakennusliikkeiden bisneksessä. Ala on kilpailtu ja voittomarginaalit pieniä. Suuria voittoja tehdään – alan kieltä siteeraten – hallitsemalla koko rakentamisen ketju.
Kohteeseen on etsittävä sijoittajia eli asunnon ostajia, vuokralaisia tai kiinteistökehittäjiä, jotka hoitavat muun muassa hyvien vuokralaisten etsinnän. Vasta kun koko ketju on hoidossa, aletaan tehdä rahaa.
Seinäjoella SSR:n ”ketju” rakentui helposti – kiitos yleishyödyllisen ja keskustataustaisen Nuorisosäätiön.
Varsinaisena yllätyksenä Nuorisosäätiön mukaantuloa ei voi pitää. SSR:n ja säätiön yhteispeli toimii hyvin liike-elämässä ja sen ulkopuolella. Säätiön johtajat ja rakennusliikkeen pääomistaja ovat esimerkiksi tehneet yhteisiä ulkomaanmatkoja.
Nuorisosäätiön ja SSR:n yhteisten liiketoimien arvo viime vuosilta on useita kymmeniä miljoonia euroja. SSR on Nuorisosäätiön merkittävin rakennusalan kumppani.
Kauppakirjan ehto: Nuorisosäätiö vuokralaiseksi
Nuorisosäätiön tehtävä on sen omien sääntöjen mukaan selkeä: tukea nuorten itsenäistymistä. Tätä tehtävää säätiö on toteuttanut vuosikymmenten ajan rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja nuorille.
Siinä sivussa säätiölle on kasaantunut satojen miljoonien eurojen omaisuus. Julkista rahaa se on kerännyt Raha-automaattiyhdistykseltä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta.
Viime vuosina säätiö on kuitenkin reivannut toimintaansa uuteen suuntaan. Se rakentaa entistä useammin asuntoja kovalla rahalla ja harrastaa laajaa sijoitustoimintaa.
Säätiössä oli päätetty, että se rakentaa asuntoja maakunnissa vain parhaille paikoille, kuten kaupunkien keskustoihin. Juuri sellainen paikka oli tarjolla Seinäjoella.
Säätiö ja SSR-konserni sopivat suunnitelmasta: säätiö hankkii sijoittajan, joka ostaa Patruunan korttelin tontin. Kun tontti on myyty, säätiö tekee 80 vuoden vuokrasopimuksen tontista.
Mallissa säätiön rooli on keskeinen: sijoittajan kannalta tärkeintä on, että tontille saadaan maksukykyinen ja luotettava vuokralainen.
Rakenna vaikka kuinka hieno talo, mutta jos se siinä ei ole vuokralaisia, niin tuloja ei ole.
Ei siis ole ihme, että kun finanssijätti Sammon tytäryhtiölle esitettiin tontin ostoa, se tarttui kauppaan heti.
Hinnaksi sovittiin 16,5 miljoonaa euroa. Tästä tosin arviolta kolme miljoonaa euroa kuluu muun muassa maankäyttömaksuihin. Tontin hinta yli kaksinkertaistui puolessa vuodessa, mutta hinta ei ollut ongelma, koska tontille oli hankittu hyvä vuokralainen.
Sammon edustaja ei halunnut antaa haastattelua tonttikaupasta Ylelle, koska kyse on liikesalaisuudesta. Sen Sammon edustaja kuitenkin kertoi, että ”luvut näyttivät hyviltä”.
Näin finanssitalot toimivat: arvioidaan riskit, tehdään laskelmat ja jos yhtälö on hyvä, tehdään kaupat.
Sampo saa Ylen asiasta perillä olevien lähteiden mukaan sijoitukselleen yli viiden prosentin vuosituoton hyvin pienellä riskillä. SSR Pohjanmaa taas teki useiden miljoonien eurojen voiton tontin myynnillä.
Kauppakirjassa Nuorisosäätiön rooli taas tehdään selväksi: kauppaa ei olisi syntynyt ilman säätiötä.
Mutta miksi Nuorisosäätiö halusi olla mukana kiinteistökaupassa, joka on hyödyttänyt etenkin rakennusliikettä ja sijoittajaa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.