"Suomi oli eurooppalaisittain katsoen hyvin varustautunut talvisotaan, jos mittareina pidetään esimerkiksi aseistuksen ja sotilaiden määrää. Asia selviää Historian kosto – Suomen talvisota kehyksissään -teoksesta (Siltala 2015)."
Järjetön väite. Aseistus oli kauttaaltaan vanhentunutta ja sitä oli liian vähän mihinkään sotimiseen. Materiaali oli pääosaltaan edellisen maailmansodan ajalta tai sitä vanhempaa. Suomella ei ollut ainoatakaan ajanmukaista tykkiä, hävittäjäkonetta tai panssarivaunua. Panssarin- ja ilmatorjunta olivat lapsenkengissä. Pioneeri- ja viestivälineistö puuttui lähes täysin. Edes vaatteita ei ollut.
"Suomi oli yksi varustautuneimpia valtioita Euroopassa 1930-luvulla, jos pohjaksi otetaan bruttokansantulo."
Entä, jos pohjaksi otetaan varustuksen määrä ja laatu verrattuna todennäköiseen viholliseen?
" Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista. Lisäksi 1930-luvulla vaikuttivat suojeluskunnat, ja ajan henki tuki vahvoja puolustusvoimia. Muun muassa urheilu ja koululiikunta kytkettiin varsin avoimesti maanpuolustushenkisyyteen."
Puolustusmenot riittivät hädin tuskin rauhan ajan armeijan ylläpitoon.
Suojeluskunnilla oli merkitystä puolustustahdon kohottajana. Vasemmisto esitti jatkuvasti niiden lakkauttamista.
Varustelun tasoa kuvaa hyvin panssarivaunuhankinta. Ne ostettiin ilman aseita, optiikkaa, viestivälineitä ja ajajan penkkejä. Siinä kunnossa ne olivat sodan syttyessä.
Järjetön väite. Aseistus oli kauttaaltaan vanhentunutta ja sitä oli liian vähän mihinkään sotimiseen. Materiaali oli pääosaltaan edellisen maailmansodan ajalta tai sitä vanhempaa. Suomella ei ollut ainoatakaan ajanmukaista tykkiä, hävittäjäkonetta tai panssarivaunua. Panssarin- ja ilmatorjunta olivat lapsenkengissä. Pioneeri- ja viestivälineistö puuttui lähes täysin. Edes vaatteita ei ollut.
"Suomi oli yksi varustautuneimpia valtioita Euroopassa 1930-luvulla, jos pohjaksi otetaan bruttokansantulo."
Entä, jos pohjaksi otetaan varustuksen määrä ja laatu verrattuna todennäköiseen viholliseen?
" Suomen puolustusmenot olivat 15–20 prosenttia valtion kokonaismenoista. Lisäksi 1930-luvulla vaikuttivat suojeluskunnat, ja ajan henki tuki vahvoja puolustusvoimia. Muun muassa urheilu ja koululiikunta kytkettiin varsin avoimesti maanpuolustushenkisyyteen."
Puolustusmenot riittivät hädin tuskin rauhan ajan armeijan ylläpitoon.
Suojeluskunnilla oli merkitystä puolustustahdon kohottajana. Vasemmisto esitti jatkuvasti niiden lakkauttamista.
Varustelun tasoa kuvaa hyvin panssarivaunuhankinta. Ne ostettiin ilman aseita, optiikkaa, viestivälineitä ja ajajan penkkejä. Siinä kunnossa ne olivat sodan syttyessä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Toisin+kuin+usein+on+väitetty,+Suomi+varusti+armeijaansa+voimakkaasti+1930-luvulla.+Sotilasmenot+olivat+jopa+15-20%+valtion+kaikista+menoista."
"Suomen johto loi suhteita natsi_Saksaan heti 1933, tuolloin aloitettiin mm. turvallisuuspoliisien välinen yhteistyö (SD, Gestapo)."
Suomen johto ylläpiti normaaleja diplomaattisuhteita Saksaan myös natsien valtaannousun jälkeen.
EK:n apulaispäällikkö oli yhteydessä Saksan valtionpoliisiin, kuten muutkin Länsi-Euroopan valtionpoliisit. Yhteinen vihollinen oli kommunismi.
"Mannerheim taas juoksi jo 1934-35 luomassa suhteita korkeimpaan natsijohtoon."
Ei juossut. Hän tutustui Saksan lentokoneteollisuuteen ja tapasi siinä yhteydessä Göringin. Mitään sopimuksia ei tehty, ei edes lentokonekauppoja.
Mannerheim tutustui myös Ranskan ja Englannin konetuotantoon. Pommikoneita ostettiin Englannista ja hävittäjiä Hollannista. Määrät olivat merkityksettömän pieniä tehokasta puolustusta ajatellen. Hävittäjät olivat vanhentuneita jo ostettaessa. Muita ei saanut.
"Ryti siis rakasti Hitleriä ja rotuoppeja. Siinäpä vasta sankari. "
Ryti kieltäytyi vierailemasta Saksassa ja solmimasta poliittista sopimusta.
Pakkotilanteessa kesäkuussa -44 hän kirjoitti Hitlerille kirjeen, jossa lupasi olla Saksan rinnalla presidenttikautensa.
Rotuopeissa Ryti oli aikansa lapsi.
Koitapa poju pysyä asiassa, Ryti kyllä allekirjoitutti rotuopin ja lisäksi harkitsi luopumista demokratiasta. Sotaahan käytiin ilman Eduskuntaa melkein kokoajan. Välirauhan Saksalaisten tulo Vaasaan, Lokakuussa 1940 (6divis.), jolloin ne kaappasi Suomalaisen rahtilaivankin. Tämä kaikki tehtiin salaa, kuin kenr. Talvelan Saksalaisten värväysmatka ! Talvelasta tuli Pohjolan liikenteen (Petsamoon) toimitusjohtaja,peitenimellä !?
Ryti oli lakisääteisesti valittu presidentti. Sodan ajan hallituksessa oli kaikki eduskuntapuolueet, IKL:kin jonkin aikaa. Sillä oli eduskunta takanaan. Sitä pidettiin ajan tasalla. Eduskunta hoiti kansanhuoltoon ym. liittyviä asioita. Sodan johtoon se ei osallistunut, koska sieltä Talvisodan kokemusten mukaan vuosi kaikki ulos.
Saksalaiset tulivat läpikulkuun oikeuttavalla sopimuksella Vaasaan 21.9.40. Tiedotus oli huonosti hoidettu. Ensi sopimus käsitti noin 5 500 miestä ja 700 autoa. Ne menivät Norjaan. Mitään divisioonia ei tullut ennen kesäkuuta -41.
Talvela teki useita matkoja Saksaan syksyllä 1940 tehtävänään selvittää Saksan aikeita NL:n ja Suomen suuntaan. Menestys oli huono, joskin Talvela ilmeisesti sai jotain ennakkotietoja Saksan suunnitelmista. Varsinainen tuliainen oli ehdoton ei liitolle Ruotsin kanssa. Sen antoi Göring, kun Talvela monen yrityksen jälkeen pääsi hänen puheilleen.
Talvela oli reserviläinen keväästä -40 ja hoiti Pohjolan Liikenteen toimitusjohtajan virkaa.
Taidat olla se Pöpi-Aappo, joka ennenkin on esittänyt höpöjään?
Oletko unohtanut, että valeista jää aina kiinni?
Saksan kanssa, Kauppasuhteet olivat niin huonot, että puhuttiin jopa kauppasodasta. Suomi ei myöntänyt Saksalle lupaa oerustaa kalastustukikohta Petsamoon.
Kun ulkoministeri Holsti puhui kännipäissään pehmoisia Hitleristä painosti Saksa Suomen erottamaan hänet 1938. Tilalle tuli Erkko, joka suuntautui kuitenkin voimakkaasti länteen.
kukoisti Suomen ja Saksan asevoimien välillä. Puolin ja toisin tehtiin vierailuja ja juhlittiin yhteisiä muistoa. On vain muistettava, että 30-luvulla Saksan upseerikunnan pääosa oli keisarikunnan miehiä ja suhtautui vieroksuen natseihin.
Kommunisteja ja NL:a tosin vihattiin yhdessä.