Lisää paniikkia, toista, toista, toista....
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001941789.html
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001941789.html
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, siellä riehuu joku jotain ihmevirus koko toimituksessa, niin vastenmielistä ja yksipuolista uutisointia ei vain viitsi lukea, eikä klikkailla, siitähän ne riehaantuu vielä enemmän, kun ihmiset tuo rahaa, mitä hurjempia huhuja paljastaa.
Iltalehdellä on pikkuisen järkevämpi linja.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001941653.html
"Oppaassa korostetaan, ettei Venäjä epäröi käyttää sotilaallista voimaa naapureita vastaan."
Liettua uudisti opaskirjansa Venäjän hyökkäyksen varalta – ”Ketä tahansa voidaan vakoilla”
Opaskirjanen antaa selviytymisniksejä ulkoilmaelämään ja sen avulla liettualaiset voivat opetella tunnistamaan venäläisiä panssarivaunuja ja miinoja ja BBC:n mukaan jopa ”luoteja”.
Opaskirjanen antaa selviytymisniksejä ulkoilmaelämään ja sen avulla liettualaiset voivat opetella tunnistamaan venäläisiä panssarivaunuja ja miinoja ja BBC:n mukaan jopa ”luoteja”. (KUVA: Lehtikuva / AOP)
Julkaistu: 29.10. 9:41
Kansalaiset saivat puhelinlinjan, jonne voi ilmiantaa epäilemiään Venäjän vakoilijoita.
Liettua on ajanmukaistanut opaskirjasensa, jossa neuvotaan kansalaisia toimimaan oikein, mikäli Venäjä hyökkää.
Puolustusministeriön julkaisemasta 75-sivuista siviilipuolustusoppaasta on otettu kymmenien tuhansien kappaleiden painos.
Kyseessä on jo kolmas samanaiheinen opas, ja asiasta uutisoineen BBC:n mukaan sävyltään niistä vakavin, sen jälkeen kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.
Liettualla on etelässä yhteinen raja Venäjään kuuluvan Kaliningradin kanssa. Sen muut rajanaapurit ovat Puola, Valko-Venäjä ja Latvia, joista Puola ja Latvia ovat Liettuan tavoin Nato-maita.
Opaskirjanen antaa selviytymisniksejä ulkoilmaelämään ja sen avulla liettualaiset voivat opetella tunnistamaan venäläisiä panssarivaunuja ja miinoja ja BBC:n mukaan jopa ”luoteja”.
Oppaassa korostetaan, ettei Venäjä epäröi käyttää sotilaallista voimaa naapureita vastaan.
”On tärkeää, että siviilit ovat valveutuneita ja heillä on tahtoa vastarintaan – kun tämä on kunnossa, hyökkääjän on vaikea luoda edellytyksiä sotilaalliselle etenemiselle.”
Liettuan hallitus on BBC:n mukaan avannut puhelinlinjan, jonne kansalaiset voivat ilmiantaa epäilemiään Venäjän vakoilijoita.
”Kuka tahansa Liettuan kansalainen voi olla vakoilun kohde”, totesi valtion turvallisuusviraston johtaja Darius Jauniskis BBC:lle.
Alkuperäisen vuoden 2015 alussa ilmestyneen oppaan nimi oli "Kuinka toimia ääritilanteissa tai sodan syttyessä" ja sitä oli mukana tekemässä Liettuan palolaitos.
Opas antoi tavallisille liettualaisille vinkkejä, kuinka heidän tulee käyttäytyä taisteluolosuhteissa ja millä tavalla vastarintaliike järjestäytyy.
Se valisti rakennusten evakuointeihin liittyvistä tekniikoista ja kertoi mahdollisen sotatilan mukanaan tuomista hallinnollisista muutoksista.
Yksi teema oli niin sanottu hybridisota.
Alkuperäistä 100-sivuista opasta jaettiin kouluille, kirjastoihin ja kansalaisjärjestöihin ja sen sai ladata itselleen Liettuan puolustusministeriön nettisivuilta.
Liettualla on historiallista kokemusta siviilivastarinnasta. Kaikkiin Baltian maihin muodostui sissiliikkeitä toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto oli valloittanut Baltian Natsi-Saksalta.
Virossa sissejä kutsuttiin ”metsäveljiksi”, ja heidät tunnetaan Suomessa parhaiten. Liettuassa vastarintaliike oli kuitenkin vahvin ja parhaiten järjestäytynyt.
Siviilivastarinta hiipui 50-luvulle tultaessa Stalinin kuoltua, metsäveljien väsyttyä ja monien jäätyä kiinni ja Neuvostoliiton johtajan Nikita Hrustshovin niin sanotun suojasään alettua.
Tuomas Manninen