Yhdysvaltain Nato-lähettiläs Lännen Medialle: Naton ovi pysyy avoimena Suomelle
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas E. Lute vastasi tiistaina Lännen Median kysymykseen Suomen mahdollisuuksista päästä Naton jäseneksi kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
LM kysyi Lutelta Naton päämajassa, onko Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys mahdollinen vallitsevassa asetelmassa, jossa Vladimir Putinin johtama Venäjä pyrkii estämään Ruotsin ja Suomen lähentymisen Naton kanssa ja luomaan itsensä ja Naton väliin puskurivyöhykkeen ja etupiirin.
Lute painottaa, että Naton ovi on Suomelle avoimena, jos Suomen hallitus päättää hakea läntisen puolustusliiton jäsenyyttä.
– Ovi pysyy avoimena uusille jäsenille. Se on sanottu vieläpä Washingtonin sopimuksessa. Vuonna 1949 Naton 12 perustajamaata päätti, että liittoon voi tulla uusia jäseniä. Suomi ja Ruotsi todellakin ovat kyvykkäitä kumppaneita. Sen, siirtyvätkö ne kumppaneista jäseniksi, täytyy alkaa omasta politiikastanne, Lute vastaa suomalaisen toimittajan kysymykseen.
Kotimaisessa keskustelussa on toisinaan käytetty puheenvuoroja, joissa on epäilty, että Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat ei haluaisi Venäjän rajanaapuria Suomea Natoon.
Luten vastauksen perusteella tällaiset arviot eivät pidä paikkaansa. Yhdysvallat pitää Naton ovea Suomelle avoimena, jos hallituksemme aloittaa jäsenyyshakemuksen valmistelun.
– Jokaisessa Nato-jäsenyydessä kysymys on aluksi kansallinen. Kysymys nousee esille ensin demokraattisen maan pääkaupungista, Lute toteaa.
Lute painottaa, että Yhdysvallat ja Nato eivät hyväksy Venäjän pyrkimystä luoda itselleen etupiiri puskurivaltioista, joiden politiikkaan Kreml voisi vaikuttaa eri tavoilla. Lute arvioi Alexander Vershbow`n, Yhdysvaltain entisen Moskovan-lähettilään, tehneen parhaan analyysin tilanteesta.
– Meillä on kaksi perustavanlaatuisesti erilaista maailmankuvaa: läntinen maailmankuva, Naton kanta asioista, joka pohjimmiltaan tulee Helsingistä, ja sitten meille näyttää ilmestyneen Moskovan maailmankuva, joka näyttää enemmän Jaltalta. Se muodostuu etupiiristä ja isojen valtioiden hallitsevasta vaikutusvallasta pieniin valtioihin, Lute sanoo.
Helmikuussa 1945 Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin, Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill tapasivat Jaltan kaupungissa Krimin niemimaalla ja sopivat, mihin toimiin voittajavaltiot ryhtyisivät Euroopassa, kunhan toinen maailmansota olisi lopullisesti ohi.
”Jaltalaisella maailmankuvalla” Lute tarkoittaa järjestelmää, jossa suurvallat päättävät keskenään pienten valtioiden kohtalosta.
Helsinki-viittauksellaan Lute tarkoittaa vuoden 1975 ETYK-kokouksen päätösasiakirjaa, jossa suuret ja pienet valtiot yhteisten neuvotteluiden päätteeksi sopivat eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rauhanomaisesta kehittämisestä, taloudellisesta yhteistyöstä ja ihmisoikeuksien edistämisestä.
– Kansainväliset sitoumukset, jotka asetettiin Helsingissä, mutta jotka suoraan sanottuna juontuvat aina YK:n peruskirjasta asti, tulevat olemaan Naton ja sen jäsenmaiden toiminnan perustana, Lute toteaa.
sk
Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Douglas E. Lute vastasi tiistaina Lännen Median kysymykseen Suomen mahdollisuuksista päästä Naton jäseneksi kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa.
LM kysyi Lutelta Naton päämajassa, onko Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys mahdollinen vallitsevassa asetelmassa, jossa Vladimir Putinin johtama Venäjä pyrkii estämään Ruotsin ja Suomen lähentymisen Naton kanssa ja luomaan itsensä ja Naton väliin puskurivyöhykkeen ja etupiirin.
Lute painottaa, että Naton ovi on Suomelle avoimena, jos Suomen hallitus päättää hakea läntisen puolustusliiton jäsenyyttä.
– Ovi pysyy avoimena uusille jäsenille. Se on sanottu vieläpä Washingtonin sopimuksessa. Vuonna 1949 Naton 12 perustajamaata päätti, että liittoon voi tulla uusia jäseniä. Suomi ja Ruotsi todellakin ovat kyvykkäitä kumppaneita. Sen, siirtyvätkö ne kumppaneista jäseniksi, täytyy alkaa omasta politiikastanne, Lute vastaa suomalaisen toimittajan kysymykseen.
Kotimaisessa keskustelussa on toisinaan käytetty puheenvuoroja, joissa on epäilty, että Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat ei haluaisi Venäjän rajanaapuria Suomea Natoon.
Luten vastauksen perusteella tällaiset arviot eivät pidä paikkaansa. Yhdysvallat pitää Naton ovea Suomelle avoimena, jos hallituksemme aloittaa jäsenyyshakemuksen valmistelun.
– Jokaisessa Nato-jäsenyydessä kysymys on aluksi kansallinen. Kysymys nousee esille ensin demokraattisen maan pääkaupungista, Lute toteaa.
Lute painottaa, että Yhdysvallat ja Nato eivät hyväksy Venäjän pyrkimystä luoda itselleen etupiiri puskurivaltioista, joiden politiikkaan Kreml voisi vaikuttaa eri tavoilla. Lute arvioi Alexander Vershbow`n, Yhdysvaltain entisen Moskovan-lähettilään, tehneen parhaan analyysin tilanteesta.
– Meillä on kaksi perustavanlaatuisesti erilaista maailmankuvaa: läntinen maailmankuva, Naton kanta asioista, joka pohjimmiltaan tulee Helsingistä, ja sitten meille näyttää ilmestyneen Moskovan maailmankuva, joka näyttää enemmän Jaltalta. Se muodostuu etupiiristä ja isojen valtioiden hallitsevasta vaikutusvallasta pieniin valtioihin, Lute sanoo.
Helmikuussa 1945 Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin, Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill tapasivat Jaltan kaupungissa Krimin niemimaalla ja sopivat, mihin toimiin voittajavaltiot ryhtyisivät Euroopassa, kunhan toinen maailmansota olisi lopullisesti ohi.
”Jaltalaisella maailmankuvalla” Lute tarkoittaa järjestelmää, jossa suurvallat päättävät keskenään pienten valtioiden kohtalosta.
Helsinki-viittauksellaan Lute tarkoittaa vuoden 1975 ETYK-kokouksen päätösasiakirjaa, jossa suuret ja pienet valtiot yhteisten neuvotteluiden päätteeksi sopivat eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän rauhanomaisesta kehittämisestä, taloudellisesta yhteistyöstä ja ihmisoikeuksien edistämisestä.
– Kansainväliset sitoumukset, jotka asetettiin Helsingissä, mutta jotka suoraan sanottuna juontuvat aina YK:n peruskirjasta asti, tulevat olemaan Naton ja sen jäsenmaiden toiminnan perustana, Lute toteaa.
sk
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nato, pyramidihuijaus "kuolonkoreissaan" pitää ovia auki kelle vaan. Jokohan esim. Haiti on saanu kutsun? Tarj. 1. vuos maksutta, ko ostatte väh. 3 mrd:lla aseita USA:sta(huom. USA).
Natoon