Ruotsin tulisi pikaisesti hakea Nato-jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa. Näin kirjoittaa ruotsalaisen Lundin yliopiston tiedusteluanalyysin professori Wilhelm Agrell mielipidekirjoituksessaan Dagens Nyheterissä.
Agrellin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat juuri nyt pahimmassa mahdollisessa tilanteessa: lähellä Natoa, mutta ilman minkäänlaisia sitovia turvatakuita.
-Tilanne (Suomen ja Ruotsin) lähialueilla on heikentynyt, eikä enää voida pitää turvallisuuspoliittisena voittona liittoutumisen lykkäämistä. Sen sijaan näiden maiden pitäisi nyt viipymättä valmistella Nato-jäsenyyttä yhdessä, hän kirjoittaa.
Agrellin mukaan Suomi ja Ruotsi asettavat Naton ulkopuolella itsensä alttiiksi erilaisille riskeille ja jopa valtausyrityksille.
-Natoa voidaan odottaa apuun Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Bornholmissa, mutta ei Hangossa, Ahvenanmaalla tai Gotlannissa, hän toteaa.
Hän perustelee Suomen ja Ruotsin yhteistä Nato-hakemusta sillä, että jos vain toinen maa hakee Nato-jäsenyyttä, toisen turvallisuuspoliittinen asema heikentyy merkittävästi.
-Tämän päivän turvallisuuspoliittinen tilanne on sellainen, ettei päätöksen lykkäämiselle ole mitään syitä. Uskottelu siitä, että Venäjää voidaan rauhoitella vaikenemalla Natosta on itsepetosta. Venäjän toistuvat uhkaukset korostavat sitä, että nyky-Venäjä ei epäröi uhata naapureitaan, jotka haluavat suojella itseään, Agrell toteaa kirjoituksensa lopuksi.
Agrellin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat juuri nyt pahimmassa mahdollisessa tilanteessa: lähellä Natoa, mutta ilman minkäänlaisia sitovia turvatakuita.
-Tilanne (Suomen ja Ruotsin) lähialueilla on heikentynyt, eikä enää voida pitää turvallisuuspoliittisena voittona liittoutumisen lykkäämistä. Sen sijaan näiden maiden pitäisi nyt viipymättä valmistella Nato-jäsenyyttä yhdessä, hän kirjoittaa.
Agrellin mukaan Suomi ja Ruotsi asettavat Naton ulkopuolella itsensä alttiiksi erilaisille riskeille ja jopa valtausyrityksille.
-Natoa voidaan odottaa apuun Saarenmaalla, Hiidenmaalla ja Bornholmissa, mutta ei Hangossa, Ahvenanmaalla tai Gotlannissa, hän toteaa.
Hän perustelee Suomen ja Ruotsin yhteistä Nato-hakemusta sillä, että jos vain toinen maa hakee Nato-jäsenyyttä, toisen turvallisuuspoliittinen asema heikentyy merkittävästi.
-Tämän päivän turvallisuuspoliittinen tilanne on sellainen, ettei päätöksen lykkäämiselle ole mitään syitä. Uskottelu siitä, että Venäjää voidaan rauhoitella vaikenemalla Natosta on itsepetosta. Venäjän toistuvat uhkaukset korostavat sitä, että nyky-Venäjä ei epäröi uhata naapureitaan, jotka haluavat suojella itseään, Agrell toteaa kirjoituksensa lopuksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nyt äkkiä jokun trollin surkea veto tähän väliin kuka kerkee palkintona viisumi venäjälle kommari jasenkirjan kanssa tule ja voita
Epäilen, että ryssäntrollejakin kiinnostaisi matka Disneylandiin enemmän.
Agrell on tietysti oikeassa. Mutta missä omahyväisessä "liittoutumattomassa" kuplassa ruotsalaiset ovat tällä välin eläneet?
Svedupellet menkööt keskenään olemattomine puolustusvoimineen.
Ajoivat kaiken alas, ja nyt yritetään saada Suomi liittymään usapaskaan.
Olis kannattanut panostaa svedujen muuhunkin kuin hiusverkkoihin.
Ja sinä nato runkkari, ime Obamaa. Ja kyllä sinä imetkin, moinen isänmaan kauppuri!
Kun Ruotsi hakee Naton jäsenyyden Suomi on toissa päivänä mukaan.
Tämä on mielenkiintoinen avaus, sillä jäsenyyden hakemisen ajankohta on se kaikkein oleellisin kysymys.
Eli: kuinka nopeasti Ruotsi ja Suomi voivat jättää jäsenhakemuksen?
Luontevin ajankohta on Ruotsin parlamenttivaalien 2018 jälkeen, mutta mitä ehtii tapahtua ennen sitä?
Periaatteessa olen täysin samaa mieltä professori Agrellin kanssa siitä, että jäsenhakemus tulisi jättää välittömästi. Eli heti tulevan työviikon aikana.
Ajanpeluu tässä maailmantilanteessa voi koitua kohtalokkaaksi: pitää muistaa että itänaapurimme on fasistinen sotaa käyvä öykkäri, joka parhaillaan terroripommittaa suurkaupunkia Syyriassa.
PeriKatoon.
Putinin alemmuuskompleksi pelottaa kaikkia. Jopa itse venäläisiä.
Alemmuuskompleksi on psykologian ja psykoanalyysin käsite, joka tarkoittaa huonommuudentunnetta toisiin nähden. Alemmuuskompleksin käsitteen loi Alfred Adler.
Kompleksi on usein tiedostamaton, ja sen ajatellaan johtavan ylikompensoimiseen: joko mahtaviin suorituksiin tai äärimmäisen epäsosialiseen käytökseen. Aiheen varhaiset tutkijat käyttivät Napoleonia esimerkkinä ihmisestä, joka kärsi lyhyestä pituudestaan ja kompensoi tätä suuruudenhulluilla maailmanvalloitusuunnitelmilla.