Mikä antifuoling ?

Ostin nykyisen veneen kesken kauden (heinäkuu 01). Ylösnostettaessa paljastui koko kauheus. Pohja oli aivan täynnä näkinkenkää ja parin sentin ruohoa. Ruoho lähti jykevällä painepesurilla, mutta näkinkenkien pohjat ei.

Vene oli lähinnä seissyt alkukauden, jolla saattaa toki olla suurikin merkitys. Pohjassa oli maalia monta kerrosta, mutta viimeisestä maalauskerrasta ei ollut varmuutta.

Keväällä -02 hiomme kaikki myrkyt pois (lähti helposti vesihiomalla) ja maalasimme yhden kerroksen Hempel Hard Racingiä. Venen oli aika jatkuvassa käytössä. Syksyllä pohjassa ei ollut ruohon ruohoa, mutta pari yksittäistä näkkiä löytyi (kölin alta ja muista huonosti maalatuista paikoista).

Tämän jälkeen olemme jatkaneet samalla linjalla. Vesihionta 1 kerros Hempel Hard Racing (Xtra) ja syksyllä on lopputulos ollut aina erinomainen (ohut limakerros, joka lähtee kädellä pyyhkäisemällä). Viime vuonna vesihioin pohjan myös maalauksen jälkeen.

Yhdessä uudessa veneessä oli aika pahasti näkkejä syksyllä, vaikka pohjassa oli Hard Racing 2x Mille.

Kaikki edellä pääkaupunkiseudulla.

Joakim kirjoitti:

Ostin nykyisen veneen kesken kauden (heinäkuu 01). Ylösnostettaessa paljastui koko kauheus. Pohja oli aivan täynnä näkinkenkää ja parin sentin ruohoa. Ruoho lähti jykevällä painepesurilla, mutta näkinkenkien pohjat ei.

Vene oli lähinnä seissyt alkukauden, jolla saattaa toki olla suurikin merkitys. Pohjassa oli maalia monta kerrosta, mutta viimeisestä maalauskerrasta ei ollut varmuutta.

Keväällä -02 hiomme kaikki myrkyt pois (lähti helposti vesihiomalla) ja maalasimme yhden kerroksen Hempel Hard Racingiä. Venen oli aika jatkuvassa käytössä. Syksyllä pohjassa ei ollut ruohon ruohoa, mutta pari yksittäistä näkkiä löytyi (kölin alta ja muista huonosti maalatuista paikoista).

Tämän jälkeen olemme jatkaneet samalla linjalla. Vesihionta 1 kerros Hempel Hard Racing (Xtra) ja syksyllä on lopputulos ollut aina erinomainen (ohut limakerros, joka lähtee kädellä pyyhkäisemällä). Viime vuonna vesihioin pohjan myös maalauksen jälkeen.

Yhdessä uudessa veneessä oli aika pahasti näkkejä syksyllä, vaikka pohjassa oli Hard Racing 2x Mille.

Kaikki edellä pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

onko tuo Hard Racing mielestäsi ykkös vaihtoehto?

Joakim kirjoitti:

Ostin nykyisen veneen kesken kauden (heinäkuu 01). Ylösnostettaessa paljastui koko kauheus. Pohja oli aivan täynnä näkinkenkää ja parin sentin ruohoa. Ruoho lähti jykevällä painepesurilla, mutta näkinkenkien pohjat ei.

Vene oli lähinnä seissyt alkukauden, jolla saattaa toki olla suurikin merkitys. Pohjassa oli maalia monta kerrosta, mutta viimeisestä maalauskerrasta ei ollut varmuutta.

Keväällä -02 hiomme kaikki myrkyt pois (lähti helposti vesihiomalla) ja maalasimme yhden kerroksen Hempel Hard Racingiä. Venen oli aika jatkuvassa käytössä. Syksyllä pohjassa ei ollut ruohon ruohoa, mutta pari yksittäistä näkkiä löytyi (kölin alta ja muista huonosti maalatuista paikoista).

Tämän jälkeen olemme jatkaneet samalla linjalla. Vesihionta 1 kerros Hempel Hard Racing (Xtra) ja syksyllä on lopputulos ollut aina erinomainen (ohut limakerros, joka lähtee kädellä pyyhkäisemällä). Viime vuonna vesihioin pohjan myös maalauksen jälkeen.

Yhdessä uudessa veneessä oli aika pahasti näkkejä syksyllä, vaikka pohjassa oli Hard Racing 2x Mille.

Kaikki edellä pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

Minulla on keväällä vanhan myrkkymaalin poisto edessä, edellinen omistaja neuvoi poistamaan sen siklillä, sitten primeri ja uusi maali. Miten tämä vesihionta tapahtuu ja laitanko primerin ennen uutta maalausta?

6491 kirjoitti:

onko tuo Hard Racing mielestäsi ykkös vaihtoehto?

Se on toiminut, joten en ole vaihtamassa. Joku muukin varmasti on OK. Hyvin vaikea asia ylipäätänsä, koska joka vuosi maalien sisältö on vaihtunut sääntöjen kiristyessä. Viime vuonnakin pohjaan meni kahte eri vuosikertaa ko. maalia.

jari7 kirjoitti:

Minulla on keväällä vanhan myrkkymaalin poisto edessä, edellinen omistaja neuvoi poistamaan sen siklillä, sitten primeri ja uusi maali. Miten tämä vesihionta tapahtuu ja laitanko primerin ennen uutta maalausta?

Lue lisää

Riippuu monesta seikasta. Primeria ei usein ole tarpeen vaihtaa myrkkymaalaukset takia, vaan vaihto tehdään, jotta pohjaan saataisiin varmasti vesitiivis kerros.

Vesihionta tapahtui ihan 100-150 paperilla puupalikan ympärille laitettuna. Vene on pienehkö, joten homma sujui parissa tunnissa kahteen pekkaan.

Primerin poisto onkin sitten PALJON kovempi homma, johon ei kannata lähteä miettimättä.

tarvitse syksyllä paskoja pestä, kun ne ei tartu...

eipä kirjoitti:

tarvitse syksyllä paskoja pestä, kun ne ei tartu...

kyllä ne paskat mun mielestä siihen myrkkymaaliin tarttuu ihan samalla lailla kuin jos ei sitä myrkkymaalia olisi. Tämä myrkkymaalihan on tarkoitettu estämmään näiden kotiloiden ja muiden merenelevien kiinnittäytyminen runkoon eikä ne mitään paskan tarttumista estä. Ja en yt sitten tiedä että kuinka hyviä nämä nykyiset myrkkymaalit on kun ei niitä nyt oikeen voi myrkkymaaleiksi enää sanoa. Melkein edelleen väittäisin että jos et seisota venettäsi laiturissa vaan käytät sitä säännöllisesti niin ei ne näkit sinne pohjaan tartu on siellä niitä myrkkyjä tahi ei. Tieten nämä juppiveneneilijät jotka makuuttavat veneitänsä sen kesäajan laiturissa saavat niitä näkkejä kiinnittymään ... taitaapi jopa sulttaanitkin sinne pohjaan tarrautua kiinni .... mutta tuohon ei välttämättä myrkkymaalitkaan auta. Tokihan aina Hempelin edustaja eri mieltä asiasta on :)
Ja tiedä nyt sitten siitä Hempelin paremmuudestakaan ... tuskinpa nyt normaali sunnuntai-retkiveneilijä tarvitsee mitään hard racinkeja pohjaansa laittaa vaan saman asian ajavat halvemmatkin myrkyt ... saattaapi jopa olla että toimivat jopa paremminkin niinä myrkkyinä miksi ne on tarkoitettukin ;)

Vielä näyttää olevan opiskeltavaa tuolla alueella. Pinnan karheudella on todella suuri merkitys, kun haluaa oikeasti kisailla.

Tavallisella purjeveneelle (vesilinja 5-10 m)0,1 mm karheus (pinnan "raekoko") on hydraulisesti sileä n. 1,5 s asti ja 0,01 mm jo 15 s asti. Jos pinta on hydraulisesti sileä, sen vastus ei enää riipu
karheudesta vaan on vakio.

Tässä kitkavastuksia veneelle, jonka märkäpinta-ala on 19 m2 ja vesilinja 8 m.

Nopeus 2 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 85
1 49
0,1 31,3
0,01 29,5 (kokonaisvastus ~35 N)

Nopeus 6 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 760
1 440
0,1 281
0,01 223 (kokonaisvastus ~700 N)

Joakim kirjoitti:

Vielä näyttää olevan opiskeltavaa tuolla alueella. Pinnan karheudella on todella suuri merkitys, kun haluaa oikeasti kisailla.

Tavallisella purjeveneelle (vesilinja 5-10 m)0,1 mm karheus (pinnan "raekoko") on hydraulisesti sileä n. 1,5 s asti ja 0,01 mm jo 15 s asti. Jos pinta on hydraulisesti sileä, sen vastus ei enää riipu
karheudesta vaan on vakio.

Tässä kitkavastuksia veneelle, jonka märkäpinta-ala on 19 m2 ja vesilinja 8 m.

Nopeus 2 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 85
1 49
0,1 31,3
0,01 29,5 (kokonaisvastus ~35 N)

Nopeus 6 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 760
1 440
0,1 281
0,01 223 (kokonaisvastus ~700 N)

Lue lisää

ei jaksa ruveta kinaamaan mutta ensinnäki tällein purjehtia piireissä nopeutta ei merkitä sekuntteina (s) kyssäri kilpaillaanko me olympialaisissa? mitä pitempi vene on niin sitä suurempi on kerros jossa vesi liikku veneen mukana okei kyllä se vene hieman enemmän kulettaa vettä mukanaan jos se ei ole silotettu helvetin hienosti mutta ero on aika olematon ja häviävä

opiskelia kirjoitti:

ei jaksa ruveta kinaamaan mutta ensinnäki tällein purjehtia piireissä nopeutta ei merkitä sekuntteina (s) kyssäri kilpaillaanko me olympialaisissa? mitä pitempi vene on niin sitä suurempi on kerros jossa vesi liikku veneen mukana okei kyllä se vene hieman enemmän kulettaa vettä mukanaan jos se ei ole silotettu helvetin hienosti mutta ero on aika olematon ja häviävä

Lue lisää

veikkaisin, että Joakim on säästänyt muutaman vokaalin ja konsonantin, jolloin S tarkoittaa solmua. Perhepurjehtijana ainakin tulkitsin niin...

Joakim kirjoitti:

Vielä näyttää olevan opiskeltavaa tuolla alueella. Pinnan karheudella on todella suuri merkitys, kun haluaa oikeasti kisailla.

Tavallisella purjeveneelle (vesilinja 5-10 m)0,1 mm karheus (pinnan "raekoko") on hydraulisesti sileä n. 1,5 s asti ja 0,01 mm jo 15 s asti. Jos pinta on hydraulisesti sileä, sen vastus ei enää riipu
karheudesta vaan on vakio.

Tässä kitkavastuksia veneelle, jonka märkäpinta-ala on 19 m2 ja vesilinja 8 m.

Nopeus 2 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 85
1 49
0,1 31,3
0,01 29,5 (kokonaisvastus ~35 N)

Nopeus 6 s:

Karheus (mm) Kitkavastus (N)
10 760
1 440
0,1 281
0,01 223 (kokonaisvastus ~700 N)

Lue lisää

tuo kitkavastus lasketaan. Heitä kaava kehiin tai kerro lähdeteos. Omassa Laser-jollassa on pohjassa naarmuja, joten kiinnostaa tietää, maksaako vaivan niiden siloittaminen. Pohja on jo kertaalleen hiottu, seuraava toimenpide lienee ruiskuttaa top coatia tms pintaan ja hio tasan. Oma näkemykseni on, että painolla, vendoilla ja sifteillä on paljon enemmän merkitystä, eritoten siftien ottamisella.

tv. jo valmistunut laiva-alan insinööri

Laseristi kirjoitti:

tuo kitkavastus lasketaan. Heitä kaava kehiin tai kerro lähdeteos. Omassa Laser-jollassa on pohjassa naarmuja, joten kiinnostaa tietää, maksaako vaivan niiden siloittaminen. Pohja on jo kertaalleen hiottu, seuraava toimenpide lienee ruiskuttaa top coatia tms pintaan ja hio tasan. Oma näkemykseni on, että painolla, vendoilla ja sifteillä on paljon enemmän merkitystä, eritoten siftien ottamisella.

tv. jo valmistunut laiva-alan insinööri

Lue lisää

Käytetyt kitkavastukset perustuvat levyn (flat plate) mitattuihin vastuksiin. Näihin löytyy muutama eri sovite. Laivapuolella käytetään lähes poikkeuksetta ITTC-57 kaavaa, joka olettaa pinnat sileiksi.

Karheiden pintojen laskentaa ei laivapuolella juuri käytetä, mutta levylle ja putkille ne löytyvät ja niiden vaikutus esim. siipiprofiileissa on hyvin tunnettua.

Tässä pari lähdettä:
http://batman.mech.ubc.ca/~green/MECH386/Topic 6.htm'
http://ocw.mit.edu/NR/rdonlyres/Ocean-Engineering/13-021Marine-HydrodynamicsFall2001/57036F62-8CCB-46CE-979A-F8CD4DF15959/0/lecture19.pdf

Huomaa, että kaavoissa oleva log() on kymmenkantainen eikä siis ln(). Karheus taas on pinnan raekoko. Jonkin käsityksen asiasta saa hiekkapaperin raekoosta. Hiomalla ko. paperilla pinta on selkeästi sileämpi kuin paperin rae. Hiekkapaperit:
http://www.cs.rochester.edu/u/roche/rec.wood.misc/grit.sizes.html

Purjehdustaidolla on toki suurin merkitys Laserissa, mutta huipulle ei varmasti pääse karhealla pohjalla. Yksittäisten naarmujen analysointiin yleiseen karheuteen perustuvat kaavat eivät anna kuin yleisiä suuntaviivoja.

Kiitokset Antilla-36! Siis kun hion vanhan myrkkymaalin pois täytyykö vanhaa primeria poistaa(jos kuinka) vai uusi primeri ohjeisi mukaan pintaan. Olen ensimmäistä kertaa näisä hommissa.

Muistatko tarkalleen sen Teknoksen epoksin kauppanimen?

6491 kirjoitti:

Muistatko tarkalleen sen Teknoksen epoksin kauppanimen?

Entäs onkos kellään kokemuksia siitä Teknoksen myrkkymaalista eikös niillä semmonenkin ole. Ei ole tulossa kilpaveneeseen että kuinkas sen toimivuus muuten ... voisin kuvitella että ois ainakin halvempaa kuin Hempel.

jari7 kirjoitti:

Kiitokset Antilla-36! Siis kun hion vanhan myrkkymaalin pois täytyykö vanhaa primeria poistaa(jos kuinka) vai uusi primeri ohjeisi mukaan pintaan. Olen ensimmäistä kertaa näisä hommissa.

Lue lisää

Vanhaa primeria ei tarvitse poistaa, jos se on kunnolla kiinni. Itselläni ei näin ollut, joten poistin kaiken. Jos myrkkymaalin poiston jälkeen on primerit hyvin kiinni, ehdotan primerin kevyen hionnan ja ehkä yhden primer kerroksen lisäämisen.
Tuo alempi kova myrkky, (Hard Racing), maalataan ohjeiden mukaan hieman 'kostealle' primerille, joten näin luultavasti saat parhaan tartunnan.
Mille taas tarttuu kovettuneenkin HR:n päälle hyvin. Kannattaa tosin tarkistaa nuo yhteensopivuudet, sillä tuotteet on muuttuneet jonkin verran vuosien varrella.
Itselleni tuon HR:n käytön pohjalla ja Millen käytön sen päällä, neuvoi Hempelin edustaja.
Käyttökokemuksetkin ovat osoittaneet yhdistelmän
hyväksi. On minulla kyllä syksyisin pohjassa ollut aika paljonkin 'limaa', mutta minkäänlaista ruohoa tai näkkejä ei sinne tule. Syksyllä en ole enää käyttänyt painepesuria, vaan puhdistan pohjan talviteloilla märällä sienellä kevyesti pyyhkien ja runsaalla vedellä huuhdellen.
Toiselle kysyjälle Teknoksen primerista muistaisin sen olleen tuotenimeltään Inerta, (en mene kyllä takuuseen asiasta). Asiantuntevassa maalikaupassa he osaavat kertoa, mikä vastaa Hempellin Light Primeria. Muistan kun vertasin em. tuotteiden aineosia ja määriä, niin ne olivat lähes täydellisesti samoja.

myrkkymaali kirjoitti:

Entäs onkos kellään kokemuksia siitä Teknoksen myrkkymaalista eikös niillä semmonenkin ole. Ei ole tulossa kilpaveneeseen että kuinkas sen toimivuus muuten ... voisin kuvitella että ois ainakin halvempaa kuin Hempel.

Lue lisää

Sen tuotenimi on Teknos Inerta 5 Primer... Moni hintatietoinen kuluttaja käyttää juuri tuota maalia. Sen vesihiontakin on kuulemma aivan "mukavaa hommaa", jos siis haluaa kisapohjaa.

Kannattaa kumminkin huomata, että noissa Hempelin kuluttajatuotteissa on sellainen kovetin, että sitä saa maalata lähes pakkaskelissäkin. Vakio-Inertan kovetin toiminee vasta reilusti plussan puolella. Saa Inertaankin talvikovetinta, sillä voi varmaan mennä vaikka heti hommiin:-) Hinnasta en tosin tiedä...

Niin ja kaverin huomio viime kesältä: Litra Inertaa maksaa saman kuin 3 litraa Inertaa:-)

Hempelin light primeristä: Olen useammasta suusta kuullut sellaisen ohjeen, ja jossakin ohjeessakin se lukee (ei kaikissa), että myrkky kuuluu maalata sen päälle primerin ollessa vielä märkää. Muuten saa seuraavana keväänä lakaista myrkkyjä veneen alta.

Itse maalasin viime keväänä pohjani epoksi Mastic-maalilla. Vaikea levittää tasaisesti kotikonstein ja kuivuessaan siitä tuli niin kova, ettei hiomapaperikaan tahdo pystyä siihen. Alle 1 m^2:n pystyi hiomaan yhdellä vesihiomapaperilla. Suosittelenkin tuon kokemuksen perusteella noita tavallisia n. 50 %:n kuiva-ainepitoisuuksilla varustettuja maaleja (Inerta, Jotun yms...)

minunkin veneessäni, paitsi että Millen tilalla on Blakes Cruising ja hyvin on pysynyt ja toiminut. Se Teknoksen primeri on Inerta 5.

Timop kirjoitti:

Sen tuotenimi on Teknos Inerta 5 Primer... Moni hintatietoinen kuluttaja käyttää juuri tuota maalia. Sen vesihiontakin on kuulemma aivan "mukavaa hommaa", jos siis haluaa kisapohjaa.

Kannattaa kumminkin huomata, että noissa Hempelin kuluttajatuotteissa on sellainen kovetin, että sitä saa maalata lähes pakkaskelissäkin. Vakio-Inertan kovetin toiminee vasta reilusti plussan puolella. Saa Inertaankin talvikovetinta, sillä voi varmaan mennä vaikka heti hommiin:-) Hinnasta en tosin tiedä...

Niin ja kaverin huomio viime kesältä: Litra Inertaa maksaa saman kuin 3 litraa Inertaa:-)

Hempelin light primeristä: Olen useammasta suusta kuullut sellaisen ohjeen, ja jossakin ohjeessakin se lukee (ei kaikissa), että myrkky kuuluu maalata sen päälle primerin ollessa vielä märkää. Muuten saa seuraavana keväänä lakaista myrkkyjä veneen alta.

Itse maalasin viime keväänä pohjani epoksi Mastic-maalilla. Vaikea levittää tasaisesti kotikonstein ja kuivuessaan siitä tuli niin kova, ettei hiomapaperikaan tahdo pystyä siihen. Alle 1 m^2:n pystyi hiomaan yhdellä vesihiomapaperilla. Suosittelenkin tuon kokemuksen perusteella noita tavallisia n. 50 %:n kuiva-ainepitoisuuksilla varustettuja maaleja (Inerta, Jotun yms...)

Lue lisää

Niin, tuon epoksiprimerin nimi on siis tuo Inerta 5 primer. Teknoksen antifoulingista en tiedä.

Timop kirjoitti:

Niin, tuon epoksiprimerin nimi on siis tuo Inerta 5 primer. Teknoksen antifoulingista en tiedä.

Timppa: mikäs sulla on myrkkynä?

6491 kirjoitti:

Timppa: mikäs sulla on myrkkynä?

, ajattelin sen riittävän täällä Oulun jokisuistossa, mutta väärä aatos se oli. Pariin kertaan jouduin pohjan pesemään kunnon turkin pois. Ensi kesälle pitänee jotain antifoulinkia pohjaan vetää.
Eniten kiinnostaisi LeFantin TF, koska pohja on jo valmiiksi tasainen ja se levittynee tasaiseksi ja todella ohueksi kalvoksi. Saatavuus muutamien vuosien päästä ja kokemusten puute vain mietityttävät. Jossain Ruotsalaisessa testissä se taisi olla aivan kelpo maali. Hempeliä saisi lähes joka kaupasta ja uskoisi saavan jatkossakin, joten se olisi helppo ja varma valinta.
Kova maali, kuten HR, täytynee kumminkin hioa aika ajoin pois, jotta aina päälle maalattavat uudet kerrokset eivät ala muodostamaan paksua kalvoa ja lopuksi halkeilemaan...

Timop kirjoitti:

, ajattelin sen riittävän täällä Oulun jokisuistossa, mutta väärä aatos se oli. Pariin kertaan jouduin pohjan pesemään kunnon turkin pois. Ensi kesälle pitänee jotain antifoulinkia pohjaan vetää.
Eniten kiinnostaisi LeFantin TF, koska pohja on jo valmiiksi tasainen ja se levittynee tasaiseksi ja todella ohueksi kalvoksi. Saatavuus muutamien vuosien päästä ja kokemusten puute vain mietityttävät. Jossain Ruotsalaisessa testissä se taisi olla aivan kelpo maali. Hempeliä saisi lähes joka kaupasta ja uskoisi saavan jatkossakin, joten se olisi helppo ja varma valinta.
Kova maali, kuten HR, täytynee kumminkin hioa aika ajoin pois, jotta aina päälle maalattavat uudet kerrokset eivät ala muodostamaan paksua kalvoa ja lopuksi halkeilemaan...

Lue lisää

HR:n voi ainakin oulun korkeudella vesihioa ensimmäisen kauden jälkeen ja teho pitäs vielä riittää (a la Pööke). Sitten taas seuraavana keväänä uusi kerros pintaan. Mistä muuten hankit tuon sun epoksin? Mikäs Kiislan pohjassa on ?

6491 kirjoitti:

HR:n voi ainakin oulun korkeudella vesihioa ensimmäisen kauden jälkeen ja teho pitäs vielä riittää (a la Pööke). Sitten taas seuraavana keväänä uusi kerros pintaan. Mistä muuten hankit tuon sun epoksin? Mikäs Kiislan pohjassa on ?

Lue lisää

En viitsinyt selvittää kaikkia euroja niin tarkkaan, joten valitsin Hempelin light primerin ja Hard racingin. Eka kesän jälkeen hion Hard racingin tasaiseksi ja maalasin toisen kerroksen. Keväällä ainakin hion pinnan ja paperiksi valitsen sileän n.300, koska 120 lähti turhankin helposti.

Timolle vielä. Laiskuuttani en jaksanut hioa primeriä sellaiseksi kuin sinä. Ois ehkä kannattanut. Kateeksi käy sinun pohjasi.

6491 kirjoitti:

HR:n voi ainakin oulun korkeudella vesihioa ensimmäisen kauden jälkeen ja teho pitäs vielä riittää (a la Pööke). Sitten taas seuraavana keväänä uusi kerros pintaan. Mistä muuten hankit tuon sun epoksin? Mikäs Kiislan pohjassa on ?

Lue lisää

Maalin hommasin Huippumaali Oy:stä. Maali oli JotaMastic 87 /87 AL, (tuota alumiinimaalia köliin ekoiksi kerroksiksi). Samaa näyttäisi olevan Queen Maryn pohjassa... Maalissa oli tosiaan aika rankka kuiva-ainepitoisuus, joten sillä tuli kyllä äkkiä kerrospaksuutta, mutta toisaalta taasen se ei mitenkään kauhean tasaisesti levittynyt. Osittain valitsin tuon maalin myös siksi, että se olisi muodostanut puolikiiltävän pinnan, joka olisi ollut helpompi pestä. En kumminkaan ollut tyytyväinen tuohon tasaisuuteen, joten hioin sen sitten käsin / koneella tasaiseksi.

Jotunin maaleista ehkä nyt käyttäisin Epocoat 21 Primeriä, jos telalla pitäisi maalata. Huippumaalista sain hyvää palvelua, ja maalia juuri niin paljon kuin tarvitsin.

Jos nyt hommaan ryhtyisin, keräisin kimpan ja palkkaisin hommaan hiekkapuhaltajan, joka puhaltaisi kölin puhtaaksi ja heti perään maalaisi ruiskulla koko pohjan ( vaikkapa tuolla Jotamasticilla). Tulisi tasainen ja kölikin saisi oikeasti ainoan kunnollisen käsittelyn. Ja kun monta venettä tehtäisiin samalla kertaa, luultavasti koko homman hinta olisi sama kuin pelkät Hempelin maalit...

Viime keväänä tuollaista kimppaa kyselin, mutta kaikki halusivat tehdä homman itse... Myöhemmin kesällä sitten moni kävi sanomassa, että olisi kannattanut sittenkin...

Timop kirjoitti:

Maalin hommasin Huippumaali Oy:stä. Maali oli JotaMastic 87 /87 AL, (tuota alumiinimaalia köliin ekoiksi kerroksiksi). Samaa näyttäisi olevan Queen Maryn pohjassa... Maalissa oli tosiaan aika rankka kuiva-ainepitoisuus, joten sillä tuli kyllä äkkiä kerrospaksuutta, mutta toisaalta taasen se ei mitenkään kauhean tasaisesti levittynyt. Osittain valitsin tuon maalin myös siksi, että se olisi muodostanut puolikiiltävän pinnan, joka olisi ollut helpompi pestä. En kumminkaan ollut tyytyväinen tuohon tasaisuuteen, joten hioin sen sitten käsin / koneella tasaiseksi.

Jotunin maaleista ehkä nyt käyttäisin Epocoat 21 Primeriä, jos telalla pitäisi maalata. Huippumaalista sain hyvää palvelua, ja maalia juuri niin paljon kuin tarvitsin.

Jos nyt hommaan ryhtyisin, keräisin kimpan ja palkkaisin hommaan hiekkapuhaltajan, joka puhaltaisi kölin puhtaaksi ja heti perään maalaisi ruiskulla koko pohjan ( vaikkapa tuolla Jotamasticilla). Tulisi tasainen ja kölikin saisi oikeasti ainoan kunnollisen käsittelyn. Ja kun monta venettä tehtäisiin samalla kertaa, luultavasti koko homman hinta olisi sama kuin pelkät Hempelin maalit...

Viime keväänä tuollaista kimppaa kyselin, mutta kaikki halusivat tehdä homman itse... Myöhemmin kesällä sitten moni kävi sanomassa, että olisi kannattanut sittenkin...

Lue lisää

Hyviä kommentteja, kiitos. Itsellä Katarina2:n pohjassa näytti olevan joku pehmeä myrkky ja sitäkin paksu kerros. Olen sitä poistellu ja nyt alkaa olla pelkkä primer jäljellä. Varmuudeksi laitan kuitenkin pari kerrosta uutta primeriä ennen myrkkyjä. Muistatteko mitä sofian pohjassa on? taitaa olla HR..

toope kirjoitti:

minunkin veneessäni, paitsi että Millen tilalla on Blakes Cruising ja hyvin on pysynyt ja toiminut. Se Teknoksen primeri on Inerta 5.

Mille ja Blakes Cruising taitavat olla samaa tavaraa, ainakin saman tehtaan tekosia.

6491 kirjoitti:

Hyviä kommentteja, kiitos. Itsellä Katarina2:n pohjassa näytti olevan joku pehmeä myrkky ja sitäkin paksu kerros. Olen sitä poistellu ja nyt alkaa olla pelkkä primer jäljellä. Varmuudeksi laitan kuitenkin pari kerrosta uutta primeriä ennen myrkkyjä. Muistatteko mitä sofian pohjassa on? taitaa olla HR..

Lue lisää

Sitäpä se Pööke muistaakseni pohjaan suti

Captain top taitaa olla niitä wanhoja, nykyisin kiellettyjä, myrkkymaaleja, joille ei ole haettu ympäristölupaa.

Captain Top taasen oli/on muistaakseni 1-komponenttiprimeri, joka ei vastaa 2-komponenttista (Teknos Inerta 5, Hempel Light Primer yms.) vedeneristyksessä, vaan sitä käytetään erilaisten myrkkymaalien alla/ välissä tartuntamaalina. Hempeliltä tuollaista maalia vastaa Yacht Primer, (Biltemalla primer).

Tikkurilalta löytyy myös omat teollisuus- 2-komponenttimaalinsa, joilla saa aikaan kunnollisen vedeneristyskalvon.

2-komponenttikama myydään kahdessa eri purkissa, ja ne sekoitetaan ennen maalausta yhteen. Vesilinjan alapuolelle vedeneristykseen avainsanoja ovat primer ja epoksi.

Saako parhaan vauhdin sileällä vai karkealla pohjalla?

Ajan säästäminen on huono peruste maalata pohja syksyllä liian kylmässä ja kosteassa. Köli on vuorokauden keskilämmössä ja muu pohja lähes yhtä kylmä. Kosteus tiivistyy kylmälle pinnalle. Noston jälkeen pohja muutoinkin on kostea. Kesälläkin esim. lakkaus on lopetettava hyvissä ajoin ennen auringon laskua kosteuden vuoksi.
Myrkyn telaamisen aika on muutama tumti, lähes merkityksetön " säästö". Riski epännistuneesta maalauksesta ja muutoinkin vähäisen eliönestovaikutuksen heikkenemisestä 6kk aikana on toisessa vaakakupissa. Itse en maalaisi syksyllä.