Joko aamulla menette töihin.

kokoomuslaiset töihin loisimasta 650 000e tuen vastineeksi!!


Vaikka katuja lakasemaan ja risusavottaan ja marjanpoimintaan vanhainkodeille!

hophop kokkareloiset! Pois sieltä sohvalta makoilemasta loiset!

s.koskikaan tehnyt päivääkään oikeeta työtä! Sekin loinen vuodeksi kaupan kassalle elämään sillä palkalla.


Vastikkeetonta SOSSU-tukeA:Kokoomusnuorille 650 000€
Kokoomusnuorten tuet pitäisi poistaa!!!!!
Poliittisten nuorisojärjestöjen, kuten kokoomusnuorten,
tuet pitäisi ehdottomasti poistaa. On järjenvastaista että
tuemme heikomman aineksen lisääntymistä ja sitten ihmettelemme miksi täällä
on älyvapaina syntyviä lapsuksia ja kovasydämisiä kannanottoja oikeistonuorilta.
Vastikkeetonta tukeA:Kokoomusnuorille 650 000€,
kokkareloisille verovaroista tukea tuen päälle!!!!
Kokoomuksen Nuorten Liitto sai vastikkeetonta TUKIavustusta 650 000 euroa,
Loisivat vaan sohvalla ja kirjoittelevat paskapuolueohjelmia suomen tuhoksi!
http://ottolehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123405-kokoomusnuorten-tuet-pitaisi-poistaa
Puoluetuki on verovarojen väärinkäyttöä.!!!!!

Susanna Kosken johtama kokoomuksen nuorisojärjestö saa valtionapua 642 850 euroa.=sossutukea!

Paskakokkareet! Työnhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!


Akateemisten työttömyys 26 prosenttia

Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?

Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.

Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.

Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.

Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.

Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki jokapäiväisiä.
600 hakemusta, työnhaun Suomen mestarit

Professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta on tehnyt pitkään töitä valmistumisvaiheessa olevien yliopistonuorten kanssa. Entinen Maisterihautomon vetäjä on huolissaan siitä, että akateemisten nuorten työnhaku on muuttumassa kokopäivätyöksi itsessään ja siitä, miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoriin aikuisiin.

”Mitä me hukkaamme, ellemme saa tätä koulutettua joukkoa työelämään mukaan? Mikä tuo kysymys on yhteiskunnallisesti, mikä yksilön itsensä näkökulmasta?” Hakala kysyy blogissaan.

Hänen mukaansa kyvykkäiden nuorten aikuisten joukossa on valtava lahjakkuusreservi: he on muodollisesti ”kelpoisia”, mutta heiltä puuttuu työelämän vaatima kokemus ja kova pinta. Eikä kokemusta ja pintaa synny, jos jatkuvasti tulee työnhaussa torjutuksi.

Moni akateeminen tekee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.

”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen usko loistavaan tulevaisuuteen horjuu. Kuka jaksaa kerta toisensa jälkeen koota itsensä uuteen työnhakuun? Kun jokaisen ’valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun’ -kirjeen jälkeen pitää virittää toivo uudelleen”, Hakala muotoilee.

Akavan tilaston mukaan myös työttömiä tohtoreita on työttömänä yli tuhat. Hakala pitää tätä yhteiskunnan kannalta valtavana hukkaresurssina.



http://www.kauppalehti.fi/etusivu/akateemisten tyottomyys 26 prosenttia/201305427919

Yhä useampi maisteri on työtön

Akateeminen koulutus ei tänä päivänä ole enää minkäänlainen tae siitä, että työpaikan ovet avautuvat vuosien opiskelurääkin jälkeen.

–Viimeksi 1990-luvun alussa oli tilanne se, että korkeasti koulutetun ei tarvinnut pelätä työttömyyttä. Nyt tilanne on aivan toisenlainen, Akavassa vuosia korkeasti koulutettujen työllistymistä tilastoinut ekonomisti Heikki Taulu muistuttaa.

Toukokuussa Suomessa oli työttömänä kaikkiaan lähes 34?000 korkeasti koulutettua.Edellisvuodesta työttömyyden kasvuprosentti oli akateemisilla aloilla huimat 27 prosenttia kun se kaikkien työttömien kohdalla oli 16 prosenttia.

–?Erityisesti eri alojen maistereiden työttömyys on viimeisen vuoden aikana kasvanut todella hurjasti, Taulu ihmettelee tilastoja katsellessaan.
Akateeminentyöttömyys

Toukokuun lopussa Suomessa oli kaikkiaan 336744 korkeasti koulutettua työtöntä.

Vuoden 2012 toukokuussa luku oli 26?606 eli vuodessa valkokaulustyöttömyys kasvoi 26,8 prosenttiyksikköä.

Kaikkien alojen työttömyys kasvoi viime vuoden toukokuun ja tämän vuoden toukokuun välissä 16,2 prosenttiyksiköllä.

Vastavalmistuneiden akavalaisten työttömyys kasvoi vuoden aikana 27,2 prosenttia ja kaikilla aloilla 55,4 prosenttiyksikköä.

Lähde: Akava

Myöskään insinööreillä ei työmarkkinoilla mene nyt hyvin.

Vuosi sitten työttömänä oli neljä tuhatta eri alojen insinööriä. Tänä vuonna heitä on jo lähes tuhat enemmän.

Taulu uskoo, että korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu jatkuu muuta työttömyyttä suurempana myös jatkossa.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/246130-yha-useampi-maisteri-on-tyoton

320 000 ihmistä viimevuonna palkatta työssä!!!!!



Yleisradion MOT-ohjelmassa Palkattomat kerrottiin maanantaina, että viime vuonna 320 000 ihmistä teki Suomessa työtä ilman palkkaa. Se on 13 prosenttia työvoimasta.

Palkatonta työtä tehtiin MOT:n laskelman mukaan työvoimapoliittiseen koulutukseen kuuluvassa työharjoittelussa 61 773 henkilötyövuotta suurissa ja pienissä yrityksissä sekä julkisella sektorilla.

”Työttömien aktivointipolitiikka on johtanut järjestelmään, jossa työnantajat poimivat työvoimapoliittisilta kursseilta itselleen sopivia työharjoittelijoita jopa puolen vuoden palkattomille harjoittelujaksoille. Monen kohdalla harjoittelu muistuttaa täyttä työtä – paitsi että siitä ei saa palkkaa”, ohjelmassa todettiin.

Nämä ovat työnantajan markkinat”, myönsi ohjelmassa haastateltu KOK-toimitusjohtaja.
Työväen joustolla
kilpailukykyä

– Kyykyssä oleva pikkuruinen kansa on heikoilla, kun vaaditaan globaalia markkinavoimaa ja osaamista, puuskahtaa puolestaan Kansan Uutisten tavoittama henkilö, joka on parhaillaan jälleen kerran yhdessä työvoimapoliittiseen koulutukseen liittyvässä työharjoittelussa – ilman palkkaa.

työttömiä on nyt 266 000 ja sen lisäksi tukitoimenpiteillä "aktivoituja" on 79 000 eli yhteensä 345 000.

– Tähän kun lisätään vielä määräaikaiset, vuokra- ja/tai osa-aikatyötä tekevät, saadaan olemattomissa tai heikentyneissä työsuhteissa olevien määräksi 865 000. Se on aika iso prosenttiosuus koko 2,6-miljoonaisesta työvoimasta, hän laskee.

– Tästä voi aika helposti vetää yhtäläisyysmerkit niihin 700 000 köyhyysrajan alapuolella elävään kansalaiseen tässä yhdessä maailman kilpailukykyisimmistä maista. Eli työväestön joustotalkoilla on siirretty palkkatyöläisten palkat optioihin ja osakkeisiin.

Suomen menestystä kansainvälisessä kilpailukyvyssä ei tarvitse enää ihmetellä, kun yli 300 000 ihmistä tekee töitä ilman yrityksille koituvia kuluja.

Valtio panostaa työttömyyden hoitoon tänä vuonna 480 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 560 miljoonaa.

Työllisyyskoulutettava kysyy, miksi missään ei kerrota, että nämä miljoonat menevät pääosin erilaisille koulutusorganisaatioille sekä ilmaisena työvoimana yrityksille pörssiyhtiöstä pikkupizzeriaan.

MOT-ohjelma vahvisti, ettei kukaan seuraa eikä tiedä kurssien työllistävää vaikutusta eikä sitä, mihin työttömyyden hoitoon tarkoitetut miljoonat oikeastaan valuvat.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2037482/320 000-ihmista-viimevuonna-palkatta-tyossa

Satoja työhakemuksia tuloksetta !!

Kävit kunnon koulut, hankit työkokemusta ja kehitit itseäsi. Kun se ei riitä, tuntuu pahalta.

Taskussa on työkokemusta, osaamista ja useita tutkintoja, joista vähintään yksi akateeminen. Silti voi olla työtön.

Jos työtä tekemällä, opiskelemalla ja itseään kehittämällä ei pärjääkään, se koetaan hirmuisen epäoikeudenmukaiseksi, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervasti sanoo Taloussanomille.

Nykyaikana akateeminen työtön ei ole harvinaisuus. Kesäkuussa korkeasti koulutettuja työttömiä oli Suomessa 47 190.

enemmän kuin yksi tutkinto. Toisella on takanaan 40 vuoden työura.

Työhakemuksia he ovat lähettäneet yhteensä noin 700 ilman mainittavaa tulosta, jollei lasketa työnantajien puolelta vyöryvää hiljaisuutta.

– Kun ollaan aktiivisia ja mitään ei löydy, eikä pääse edes haastatteluihin, kyllähän se tuntuu hirveän pahalta, Ervasti sanoo.

Professorin mukaan on ongelmallista, että samaan aikaan kun työtä ei ole, koko työttömyyskysymys esitetään ikään kuin kaikki olisi kiinni työttömästä itsestään.

Tilastot, koulutuksen eetos ja juhlapuheet eivät kuitenkaan lämmitä, kun tarjolla on pelkkää ei-oota.

”Työttömältä loppuu rahat

Ilman työtä jääminen on Ervastin mukaan ennen kaikkea rahallinen kriisi, joka lisää muuta stressiä.

– Työttömältähän loppuu rahat. Mikään työttömyysturva ei sitä menetystä korvaa, hän huomauttaa.
työttömien patistaminen on silloin turhaa, kun työtä ei ole tarjolla, Ervasti huomauttaa.
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2014/08/25/satoja-tyohakemuksia-tuloksetta-pitakaa-tunkkinne/201411663/139

Työnantajat eivät palkkaa ihmisiä avoimiin paikkoihin!

työpaikkojen täyttäminen on hidastunut, vaikka osaavan työvoiman tarjonta on kasvanut

siantuntijat arvioivat, että työnantajista on tullut varovaisia palkkaajia talouskriisin myötä. Paikkoja laitetaan auki, mutta niihin ei palkata ketään.

Työmarkkinat sakkaavat tällä hetkellä ja pahasti. Avoimien työpaikkojen määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuodesta 2008 lähtien.

Työ- ja elinkeinotoimiston tuoreimpien tilastojen mukaan huhtikuussa jäi täyttämättä 40–400 työpaikkaa, joista 15 638 oli yli kuukauden vapaana.

Samalla työpaikat ovat avoinna entistä pidempään. Esimerkiksi ennen talouskriisiä joulukuussa 2006 työpaikka täytettiin keskimäärin 34 päivässä, huhtikuussa 2013 luku oli 50.

Tilanne on nurinkurinen, sillä työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut suhteellisen tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Jo pelkästään toukokuussa 2013 oli 34 000 työtöntä enemmän kuin vuosi sitten.

Ei tule heti mieleen vastaavaa tilannetta. Yleensä korkeasuhdanteen aikana rekrytointi hidastuu ja laskusuhdanteessa prosessi nopeutuu."


http://www.hs.fi/kotimaa/Työnan...0f6611ac2dd036

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa heikennettiin päättyvällä hallituskaudella, ja ainakin kokoomus on ehdottanut myös sen kestoa lyhennettäväksi.

Olen seurannut muutamien ikätoverieni kamppailua työmarkkinoilla. He ovat koulutettuja ja heillä on monipuolinen työura, joillakin vuosikymmenten kokemus esimiestyöstä ja tulosvastuusta. Työttömiksi he ovat päätyneet yritysjärjestely- tai suhdannesyistä.

He tietävät, miltä hyvä työhakemus näyttää ja asennoituvat työnhakuun kuin kokopäivätyöhön. Jokainen heistä on valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle ja tinkimään sekä asemasta että palkasta.

Viimeisen vuoden aikana he ovat laatineet noin sata hakemusta kukin ja olleet yhteydessä kymmeniin suorahakukonsultteihin. Työhaastattelujakin on kertynyt keskimäärin 10–15. Valituksi on aina tullut nuorempi hakija.


En näe ystävissäni merkkiäkään velttoilusta. Heitä ei tarvitse patistaa – he tietävät, että jokainen kulunut kuukausi ja vuosi vähentää heidän työllistymismahdollisuuksiaan.

Ja siitä yhteisestä kakusta: he ovat maksaneet satojen tuhansien verot, työttömyys- ja eläkevakuusmaksut, luoneet työllään työpaikkoja ja hankkineet maalle vientituloja.

Yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut 11 000:lla viime vuodesta. Heitä on 131 000 (TEM). Työmarkkinoille he ovat liian vanhoja, työttömyysputkeen liian nuoria, ja eläkeikään on kymmenen vuotta.

Työttömyys ei syö vain toimeentuloa, se syö myös eläkettä.

Kun eläke- ja työttömyysturvaan suunnitellaan heikennyksiä, olisi hyvä pysähtyä miettimään eri työnhakijaryhmien asemaa työmarkkinoilla. Työn hakija tahtoo töihin. Työllistymisen esteet löytyvät muualta.

http://www.hs.fi/ura/a1427857278963?ref=hs-art-uraraha-6

töitä vois ehkä ollakin,, VAAN EI PALKAN MAKSAJAA.

SDP:n varjobudjetti ehdottaa uutta veroa Sipilän sijoituksille

SDP:n varjobudjetti esittää rahapulassa kärvistelevälle valtiolle uusia verotuskohteita esimerkiksi pääministerin sijoituksista.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran omaisuudesta SDP tulouttaisi kertarysäyksellä puolet eli 350 miljoonaa euroa. Suomen Pankin tuloksesta demarit tulouttaisivat valtiolle 60 miljoonaa enemmän kuin hallitus.

Pääomien verotuksessa on SDP:n mukaan selvästi kiristämisen varaa. Pankeille pitäisi valmistella Ruotsin kanssa yhdessä uusi liiketoimintavero, jolla Suomessa voisi SDP:n mukaan kerätä 230 miljoonaa euroa. Arvio perustuu Ruotsin demarihallituksen laskelmiin, joiden mukaan Ruotsin pankeista on saatavissa 450 - 500 miljoonan euron verotulot uudella verolla.

SDP esittää uutta veroa myös kapitalisaatiosopimuksille. Ne nousivat julkisuuteen, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi sijoittaneensa merkittäviä summia tällaisiin sopimuksiin. Pankit markkinoivat sopimuksia veroedulla, sillä sijoituskuorien sisällä käytävä kauppa on verotonta. Omistaja maksaa verot vasta sitten, kun hän ottaa voitot ulos sijoituskuoresta.


Pääomaverotusta SDP kiristäisi 120 miljoonan verran ja osinkoverotusta 115 miljoonalla. Yritysten korkomenojen vähennysoikeutta rajaamalla demarit uskovat saavansa 60 miljoonaa euroa lisää verotuloja.

Palkansaajille ja eläkeläisille SDP lupaa vastaavasti nykyistä kevyempää verotusta.


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112420719782_uu.shtml

Kaikille ei sitä työn onnea ja autuutta vain ole tarjolla. Nauti nyt hyvinansaituista palkkarahoista, mutta muista, ettei se sinunkaan työpaikka ole kiveenhakattu.

Meitä työttömiä työhaluisia kyllä riittää ja olemme valmiit hyppäämään paikallesi heti kun sinulta ote lipsuu.