Latvian presidentti on huolissaan Venäjän kasvavasta sotilaallisesta toiminnasta: "Se on arkipäivää meille"
Suomessa vieraileva Latvian presidentti Raimonds Vējonis katsoo, että Venäjän sotilaallinen toiminta Baltian maiden rajojen tuntumassa ja läsnäolon vahvistaminen Kaliningradissa vaativat Naton jäsenmaiden yhteistyön tiivistämistä, mutta myös alueellisen yhteistyön lisäämistä muun muassa Suomen kanssa.
Päivän mittaisella työvierailulla Suomessa vieraileva Raimonds Vējonis kertoo, että Venäjän sotilaallisen toiminnan lisääntyminen on jo arkipäivää Baltiassa.
– Sotilaallista toimintaa on runsaasti meidän – siis myös Viron ja Liettuan rajojen tuntumassa – ja se on meille normaalia arkipäivää. Olemme tietenkin siitä huolissamme ja se on syy, miksi yritämme vahvistaa omia puolustusvoimiamme. Vahvistamme myös yhteistyötä Natossa ja lisäämme Naton joukkojen läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa. Ja samalla lisäämme yhteistyötä Suomen kaltaisten alueellisten kumppaneiden kanssa.
Yhteistyön tiivistymisen merkki lienee sekin, että kahden viikon sisällä kaikkien kolmen Baltian maan presidentit ovat vierailleet Helsingissä.
Sotilasliitto Nato sijoitaa ensi vuonna joukkoja Baltian maihin ja Puolaan. Latviaan, Adazin tukikohtaan tulee sotilaita ja kalustoa Kanadasta, Albaniasta, Italiasta, Puolasta ja Sloveniasta.
Samaan aikaan neuvottelusuhdetta on silti tärkeä pitää yllä myös Venäjään.
– Koska olemme rajanaapureita, meille on tärkeää lisätä avoimuutta ja ennustettavuutta sekä välttää väärinkäsityksiä. Ja siksi olemme avoimia vuoropuhelulle Venäjän kanssa, sanoi Vējonis.
Vierailun isäntä, presidentti Sauli Niinistö sanoi alueellisen jännityksen kasvaneen, kun sen pitäisi vähetä. Venäjä reagoi Naton kasvavaan läsnäoloon muun muassa tuomalla viime viikolla Kaliningradiin kaksi korvettia uudenlaisine ohjuksineen.
– Miten sitten reagoida siihen? Vuoropuhelu on hyvin tärkeää, sitä tarvitaan yhä. Näin todettiin Naton huippukokouksessakin. Meidän pitää käyttää kaikki mahdollisuudet edes jännityksen lisääntymisen pysäyttämiseksi.
Niinistö tapaa Naton pääsihteerin, Jens Stoltenbergin Brysselissä runsaan viikon päästä Brysselissä.
Kaksoiskansalaisuus riski sisäiselle turvallisuudelle?
Latviassa on yli puoli miljoonaa etnistä venäläistä, eli noin neljännes väestöstä. Kaksoiskansalaisuus ei ole heille mahdollinen, joten enemmistö on hankkinut Latvian kansalaisuuden.
– Venäläistemme enemmistö on lojaalia Latvialle ja he ovat valmiita puolustamaan valtiota tarvittaessa. Pieni osa ei ole kansalaisuutta hankkinut, pääosin siksi, että siten heidän on helpompi matkustaa Venäjälle. Heillä on siellä yhä sukulaisia ja viisumiasia on heille tietenkin tärkeä.
Latvian – tai Venäjän – kansalaisuutta vailla olevilla on oikeus hakea Latvialta kansalaisuudettoman passia, ja sen omaavat eivät tarvitse viisumia matkustaessaan Venäjälle tai Schengen-alueelle.
yle
Suomessa vieraileva Latvian presidentti Raimonds Vējonis katsoo, että Venäjän sotilaallinen toiminta Baltian maiden rajojen tuntumassa ja läsnäolon vahvistaminen Kaliningradissa vaativat Naton jäsenmaiden yhteistyön tiivistämistä, mutta myös alueellisen yhteistyön lisäämistä muun muassa Suomen kanssa.
Päivän mittaisella työvierailulla Suomessa vieraileva Raimonds Vējonis kertoo, että Venäjän sotilaallisen toiminnan lisääntyminen on jo arkipäivää Baltiassa.
– Sotilaallista toimintaa on runsaasti meidän – siis myös Viron ja Liettuan rajojen tuntumassa – ja se on meille normaalia arkipäivää. Olemme tietenkin siitä huolissamme ja se on syy, miksi yritämme vahvistaa omia puolustusvoimiamme. Vahvistamme myös yhteistyötä Natossa ja lisäämme Naton joukkojen läsnäoloa Baltiassa ja Puolassa. Ja samalla lisäämme yhteistyötä Suomen kaltaisten alueellisten kumppaneiden kanssa.
Yhteistyön tiivistymisen merkki lienee sekin, että kahden viikon sisällä kaikkien kolmen Baltian maan presidentit ovat vierailleet Helsingissä.
Sotilasliitto Nato sijoitaa ensi vuonna joukkoja Baltian maihin ja Puolaan. Latviaan, Adazin tukikohtaan tulee sotilaita ja kalustoa Kanadasta, Albaniasta, Italiasta, Puolasta ja Sloveniasta.
Samaan aikaan neuvottelusuhdetta on silti tärkeä pitää yllä myös Venäjään.
– Koska olemme rajanaapureita, meille on tärkeää lisätä avoimuutta ja ennustettavuutta sekä välttää väärinkäsityksiä. Ja siksi olemme avoimia vuoropuhelulle Venäjän kanssa, sanoi Vējonis.
Vierailun isäntä, presidentti Sauli Niinistö sanoi alueellisen jännityksen kasvaneen, kun sen pitäisi vähetä. Venäjä reagoi Naton kasvavaan läsnäoloon muun muassa tuomalla viime viikolla Kaliningradiin kaksi korvettia uudenlaisine ohjuksineen.
– Miten sitten reagoida siihen? Vuoropuhelu on hyvin tärkeää, sitä tarvitaan yhä. Näin todettiin Naton huippukokouksessakin. Meidän pitää käyttää kaikki mahdollisuudet edes jännityksen lisääntymisen pysäyttämiseksi.
Niinistö tapaa Naton pääsihteerin, Jens Stoltenbergin Brysselissä runsaan viikon päästä Brysselissä.
Kaksoiskansalaisuus riski sisäiselle turvallisuudelle?
Latviassa on yli puoli miljoonaa etnistä venäläistä, eli noin neljännes väestöstä. Kaksoiskansalaisuus ei ole heille mahdollinen, joten enemmistö on hankkinut Latvian kansalaisuuden.
– Venäläistemme enemmistö on lojaalia Latvialle ja he ovat valmiita puolustamaan valtiota tarvittaessa. Pieni osa ei ole kansalaisuutta hankkinut, pääosin siksi, että siten heidän on helpompi matkustaa Venäjälle. Heillä on siellä yhä sukulaisia ja viisumiasia on heille tietenkin tärkeä.
Latvian – tai Venäjän – kansalaisuutta vailla olevilla on oikeus hakea Latvialta kansalaisuudettoman passia, ja sen omaavat eivät tarvitse viisumia matkustaessaan Venäjälle tai Schengen-alueelle.
yle
Vastaukset 11
Vanhimmat
Natoon
Natoon välittömästi
itä vinkkujat paniikissa kun sanotaan suoraan
Natoon
Natoon
NATOON
r...än vinkujat paniikissa
Natoon
Natoon
NATOON
Natoon