Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät? Väärin, tuloerot eivät kasva
Tuloerot eivät ole kasvaneet Suomessa viiteentoista vuoteen, sanoo professori Markus Jäntti. Työttömyyden kasvaessa työttömyysetuudet ovat tasanneet eroja. Tuleva kehitys riippuu pitkälti poliittisista päätöksistä
http://yle.fi/uutiset/3-9268526
Suomessa ei ole nähtävissä tuloerojen kasvua kansainvälisillä eriarvoisuuden mittareilla mitattuna, professori Markus Jäntti sanoo.
Tuloerot eivät ole hänen mukaansa muuttuneet 15 vuodessa.
– Eivät, kun tarkastellaan huipputuloja, eivät koko väestön tasolla eivätkä pienituloisten osalta.
1980-luvulla suomalaisten tuloerot olivat historiallisen pienet. Mutta 1980-luvun viimeisistä vuosista aina 1990-luvun alun lamaan saakka tuloerot kasvoivat.
– Talouskriisin aikana tuloeroissa tapahtui hämmästyttävän vähän muutoksia, vaikka oli massatyöttömyys. Talouden alkaessa kasvaa kriisin jälkeen tuloerot repesivät 1994–1995, ja jatkoivat voimakasta kasvuaan vuosituhannen vaihteeseen. Vuoden 2000 jälkeen ne ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla, Jäntti sanoo.
Tuloerot eivät ole kasvaneet Suomessa viiteentoista vuoteen, sanoo professori Markus Jäntti. Työttömyyden kasvaessa työttömyysetuudet ovat tasanneet eroja. Tuleva kehitys riippuu pitkälti poliittisista päätöksistä
http://yle.fi/uutiset/3-9268526
Suomessa ei ole nähtävissä tuloerojen kasvua kansainvälisillä eriarvoisuuden mittareilla mitattuna, professori Markus Jäntti sanoo.
Tuloerot eivät ole hänen mukaansa muuttuneet 15 vuodessa.
– Eivät, kun tarkastellaan huipputuloja, eivät koko väestön tasolla eivätkä pienituloisten osalta.
1980-luvulla suomalaisten tuloerot olivat historiallisen pienet. Mutta 1980-luvun viimeisistä vuosista aina 1990-luvun alun lamaan saakka tuloerot kasvoivat.
– Talouskriisin aikana tuloeroissa tapahtui hämmästyttävän vähän muutoksia, vaikka oli massatyöttömyys. Talouden alkaessa kasvaa kriisin jälkeen tuloerot repesivät 1994–1995, ja jatkoivat voimakasta kasvuaan vuosituhannen vaihteeseen. Vuoden 2000 jälkeen ne ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla, Jäntti sanoo.
Vastaukset 3
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016110322560028_uu.shtml
Tulojakoon perehtynyt VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä vahvistaa Iltalehdelle Jäntin havainnot oikeiksi.
- Näin tämä on.
Tuloerot ovat Riihelän mukaan tuloerot ovat kasvaneet Suomessa kansainvälisesti katsottuna rajusti, mutta tämä kehitys tapahtui syvän laman jälkeisinä vuosina 1995-2000.
Tuloerojen kasvaminen oli Riihelän mukaan yhteydessä pääomatulojen kasvuun ja vuoden 1993 verouudistukseen, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.
- Uutta repeämistä ei ole tapahtunut. Vuoden 2000 jälkeen on ollut lähinnä sahaamista ylös ja alas. Vuoteen 2007 asti oli pikkuisen kasvava trendi.
Kahdeksanneksi pienimmät tuloerot
Tuloerot ovat Suomessa edelleen EU:n keskitasoa pienemmät, vaikka ne kasvoivatkin kansainvälisesti verrattuna nopeasti 1990-luvun lopulla.
Suomessa oli vuonna 2012 tehdyn vertailun mukaan Euroopan maista kahdeksanneksi pienimmät tuloerot.
Tuloerot olivat suurimmat Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa ja pienimmät Norjassa, Islannissa ja Slovakiassa.
Turha on tuloeroista moittia yksittäisiä suurituloisia, sillä edes rikkaimmalla kroisoksella ei ole yksin mahtia ohjailla koko kansakunnan tulovirtoja.
Harvan rikastuneen suuretkaan tulot ovat sitä paitsi suoraan pois keneltäkään muulta. Päinvastoin moni yrittämisellä suuret tulonsa ansainnut on luonut muillekin työpaikkoja ja tilaisuuden omien tulojen ansaitsemiseen.
Lisäksi suurituloiset kustantavat veroillaan suhteellisen suuren osan julkisen talouden tulonsiirroista, ja näin heidän suurista tuloistaan hyötyvät myös pienituloisimmat.
Köyhyys kumminkin lisääntyy koko ajan, kun verotus, hinnat ja taksat nousevat mutta pienituloisten tulot eivät.