Sielua ei ole

Dualistisen ajattelun ja uskonnollisten opetusten harhauttamana ihminen nojaa turhaan toivoon, joka toimii vain lohdukkeena, sillä ihmisen tietoisuus on puhtaasti aivoissa syntyvä fyysinen ilmiö, eikä mitään hengellistä ole olemassa. Ihminen on yksi yhtenäinen olento. Kun se kuolee, niin jäljelle ei yksinkertaisesti jää mitään "sieluenergiaa", mikä voisi siirtyä toisiin sfääreihin. Tekosyynä tällaiseen käytetään yleensä aihetta "sielu on energiaa, eikä energia koskaan häviä". Tässä on totta toinen puoli. Ihminen tuottaa energiaa, jota se käyttää elintoimintojensa ylläpitoon. Sähköenergian käyttö muuttuu lämmöksi. Sähkökemialliset prosessit tuottaa tietoisuuden. Kun ihminen kuolee, myös energian tuotanto loppuu. Ts. ainoa energiamuoto, mikä ihmisestä siirtyy ympäristöön, on jäljelle jäänyt lämpö. Tieteellinen tieto vs muinaisuskomukset. Kumpi on totta?