6. marraskuuta vuonna 1935 ruotsinmieliset tahot juhlivat ruotsalaisuuden päivää avoimen separatistisessa, kansanpetoksellissa hengessä. He puhuivat paatoksella "itäruotsalaisen kansan" säilymisestä. Luonnollisesti kunnon suomalaiset menivät ilmaisemaan mielipiteensä tästä separatismista, mikä johti tappeluun.
Lainaan sanomalehti Ajan Suuntaa seuraavalta päivältä, pitkä lainaus, mutta kannattaa lukea:
"Ruotsalaisuuden suuri syysparaati pidettiin eilen asiaankuuluvin puhein, lauluin, katurähinöin ja kirkumisin.
Ensimmäiset ohjelmanumerot suoritettiin jo klo 18:n tienoilla.
Niihin aikoihin asteli muuan suomalainen teologian ylioopilas vakavissa mietteissään pitkin Unioninkatua. Seminaariharjoituksiin oli menossa ja siksi olvat ajatukset kiinni kokonaan päivän rähinän ulkopuolella olevissa asioissa.
Mutta eipäs saabut pysyä mietteet sellaisissa, sillä yhtäkkiä tunsi nuorukainen selässään töytäyksen, mitä säesti vihainen supina.
Teologi käänsi päätään ja havaitsi töytäisyn antajaksi vanhan tantan, joka uudelleen vihaisesti jupisi "S-NS FINNE"!
Niin oli näet täti täynnä sankarikuninkaan päivän merkitystä, että ihan pani iskemään Lützenin tyyliin hänenkin, vanhan vaimoihmisen.
Sitä, kun on näes noilla puolueihmisillä välistä niin armottoman paljon hurrausta päänupissa.
Päähurraus suoritettiin sitten Messuhallissa.
Siellä vapaaherra, entinen maalaisliiton suomalaisuusasiaian hoitaja Ernst von Born ja rehtori Hornborg manasivat voimallisesti "itäruotsalaista" kansaa aina ja jatkuvasti puhumaan ruotsinkieltä.
---
Kukistumassa on myöskin ruotsalaisuuden ylivalta Suomessa ja siksipä tämä päivä sopiikin hyvin "itäruotsalaistemme" muistopäiväksi.
---
Alakuloisina siirryttiin kadulle, mutta siellä tunnelma nopeasti kohosi masentuneisuudestaan.
Kaduilla olivat näet parveilleet jo tuntikaupalla vastustajiaan odotellen puolueitten "taistelujoukot".
Sitten se alkoi
Yhtäällä vihellettiin, toisaalla tapeltiin ja kolmannella suunnalla kiskottiin merkkkejä toistensa rintamuksista. Kaikki kävi silti ilman pahempaa mieshukkaa. Naishukkakin oli melko vähäinen. Vain parikymmentä ottelijaa kerättiin poliisiin suojaan jäähtymään." (Ajan Suunta 7.11.1935)
Siinäs kuulitte! Ruotsin kuningasvainaata juhlivat "itäruotsalaiset" kävivät niin kuumina, että kävivät jopa sivullisen suomalaisen kimppuun ja haukkuivat "satans finneksi". Myöhemmin illalla saivat suomalaisilta vähän takaisin.
Lainaan sanomalehti Ajan Suuntaa seuraavalta päivältä, pitkä lainaus, mutta kannattaa lukea:
"Ruotsalaisuuden suuri syysparaati pidettiin eilen asiaankuuluvin puhein, lauluin, katurähinöin ja kirkumisin.
Ensimmäiset ohjelmanumerot suoritettiin jo klo 18:n tienoilla.
Niihin aikoihin asteli muuan suomalainen teologian ylioopilas vakavissa mietteissään pitkin Unioninkatua. Seminaariharjoituksiin oli menossa ja siksi olvat ajatukset kiinni kokonaan päivän rähinän ulkopuolella olevissa asioissa.
Mutta eipäs saabut pysyä mietteet sellaisissa, sillä yhtäkkiä tunsi nuorukainen selässään töytäyksen, mitä säesti vihainen supina.
Teologi käänsi päätään ja havaitsi töytäisyn antajaksi vanhan tantan, joka uudelleen vihaisesti jupisi "S-NS FINNE"!
Niin oli näet täti täynnä sankarikuninkaan päivän merkitystä, että ihan pani iskemään Lützenin tyyliin hänenkin, vanhan vaimoihmisen.
Sitä, kun on näes noilla puolueihmisillä välistä niin armottoman paljon hurrausta päänupissa.
Päähurraus suoritettiin sitten Messuhallissa.
Siellä vapaaherra, entinen maalaisliiton suomalaisuusasiaian hoitaja Ernst von Born ja rehtori Hornborg manasivat voimallisesti "itäruotsalaista" kansaa aina ja jatkuvasti puhumaan ruotsinkieltä.
---
Kukistumassa on myöskin ruotsalaisuuden ylivalta Suomessa ja siksipä tämä päivä sopiikin hyvin "itäruotsalaistemme" muistopäiväksi.
---
Alakuloisina siirryttiin kadulle, mutta siellä tunnelma nopeasti kohosi masentuneisuudestaan.
Kaduilla olivat näet parveilleet jo tuntikaupalla vastustajiaan odotellen puolueitten "taistelujoukot".
Sitten se alkoi
Yhtäällä vihellettiin, toisaalla tapeltiin ja kolmannella suunnalla kiskottiin merkkkejä toistensa rintamuksista. Kaikki kävi silti ilman pahempaa mieshukkaa. Naishukkakin oli melko vähäinen. Vain parikymmentä ottelijaa kerättiin poliisiin suojaan jäähtymään." (Ajan Suunta 7.11.1935)
Siinäs kuulitte! Ruotsin kuningasvainaata juhlivat "itäruotsalaiset" kävivät niin kuumina, että kävivät jopa sivullisen suomalaisen kimppuun ja haukkuivat "satans finneksi". Myöhemmin illalla saivat suomalaisilta vähän takaisin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Om du vill ha ännu mera fakta så har SVENSKA YLE idag en artikel :Varför firas Svenska dagen ?
Kuinka somasti onkaan osattu valita tuo suomenruotsalaisten merkkipäivä :-)
Kun tarkemmin ajattelee niin juuri tuon Kustaa II Adolfin päivän valinta ruotsalaisen menneisyyden muistamiseksi on omituisella tavalla oikeaan osunut.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kustaa_II_Aadolf
Tässä on sitä ruotsalaisuudenpäivän veristä teemaa kerrakseen: Sotaa, sotaa ja sotaa!
http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut.htm
Ikuinen häpeä suomenruotsalaisuudelle suomalaisten tapattamisen juhlimisesta 6.11, ikuinen häpeä vahvalle ruotsalaisuudelle, ikuinen häpeä "pyhälle ruotsalaiselle maalle", ikuinen häpeä SFP:lle, puolueelle, jolla ei ole edes suomalaista nimeä puolueena!
Suomi+viettää+Ruotsin+hullun+kuninkaan+päivää+6.11.+kautta+Suomen.+Koko+Suomi+liputtaa+Ruotsin+riistäjäkuninkaista+pahinta+eli+Kustaa+Adolfia+joka+vuosi+6.11.+MIKSI?
Gustavus led Sweden, at that time a piss poor northern nation, to war against the Holy Roman empire, Europe's most powerful, richest and most populous nation at the time. Yet Sweden conquered half of the holy roman empire, took the baltic states, took all Russia's ports (landlocking the nation), and conquered Denmark's 3 most valuable provinces (scania, halland and blekinge) and defeated Poland, and became the international champion and military leader of protestantism. This man was so immensely superior in warfare its unbelievable. Had he not died in battle who knows what Sweden would like like today.
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli kyllä vedetty raunioiksi jo paljon ennen kuin ruotsalaiset tulivat kuvioihin.
Kello jo yli puolen päivän eikä tv:ssa sanaakaan ruotsalaisten päivästä saati kustaa kakkosesta, tuosta Ruotsin hullusta sotakuninkaasta.
Pikkasen eroa koska alettiin viettämään...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruotsalaisuuden_päivä
Julkaistu: 6.11. 9:41
Tänään vietetään ruotsalaisuuden päivää, joka on yleinen liputuspäivä.
Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsia Suomessa.
Ruotsalaisuuden päivää on vietetty 1990-luvun alusta alkaen. Marraskuun 6. päivä valikoitui ruotsalaisuuden päiväksi, sillä se on kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä. Hän kaatui kolmikymmenvuotisessa sodassa, jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle.
STT
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001947144.html
-
Vai alettiin viettää 1990 -luvulla...?
Fenno juhlisi mieluummin suomalaisten tappajaa ja Pietarin perustajaa Pietari Ensimmäistä.
Huomatkaa, kuinka tuolloin uskallettiin puolustaa suomalaisuutta rusujen sikailulta!
Nykyään ollaan kusi sukassa ja vain kumarrellaan?
Tosin nykyään ruotsin kieli on jo käytännössä häviämässä, joten ei mitään syytä vastatoimiin...
Kovin oli vaisua uutiointi suomalaisen tapattajan juhlinnasta.
Fennoille sopisi "suomalaisuuden" päiväksi 29. maaliskuuta, vaan miksi juuri silloin?
Adolf liittyy kiinteästi ruotsinkielisten historiaan. Mannerheim juhli 75-vuotispäiväänsä Adolfin kanssa. Nyt ruotsinkieliset juhlivat Adolfin päivänä! Tosin juhliin näkyi osallistuvan vanhainkotien asukkaat.
Olikohan houkuteltu paikalle ilmaisella kuohuviinillä?
Väkeä oli vähän. Juhlapuhetta seurasi vajaa puolisalia vanhoja eläkeläisiä.
A-M Henriksson puhui kuuroille korville ja tyhjille tuoleille.
Ruotsinkieliset silmäätekevä t loistivat poissaolollaan.
Ei ollut paikalla demarijuoksupojat Ahtisaari, Lipponen, Lehtinen, Lindtman tai Urpilainen. Ei edes Kimmo Sasi.
A-M Henriksson on saanut riideltyä itsensä poliittiseen nurkkaan.
Toisaalta ruotsinkieli ei kiinnosta ketään ei siis mediaakaan.
Netissä Radio Vegan lähetystä oli eilen seurannut 26 hlö.
Ruotsinkieleen ei kannata uhrata yhteiskunnan tai Ylen rahaa. Kieli katoaa pian, kun ruotsinkieliset lehdet lopetetaan.
Kemiön saarella on juhlittu Svenska dagenia tänään perinteisin menoin.
Liput ovat heiluneet puolitangossa.
Törmasin "juhlapäivän" kunniaksi tanskalaiseen analyysiin Ruotsin ristiretkestä Suomeen. Aika karmeata tekstiä,
"Tanskan kaatumisen jälkeen otti venäläis-roomalainen liittouma Ruotsin kuninkaan mukaan, Ruotsin kuningas joutui polvistumaan ylivallan edessä ja nöyrtymään. Diplomaattista ratkaisua haettiin brittiläisen "kristillisen kirkon" kanssa kutsumalla brittiläisiä piispoja maahan.
Täten voidaan valloittaa ja ryöstää vanhan kuningaskunnan päämaja (Ahvenanmaa ja Suomi), jota kutsuttiin "saarien maaksi" tai "Vinland"-nimellä. 1700-luvulla Suomi oli Vinland hollantilaisilla kartoilla.
Näin pohjoismaiset luopiot kykenivät valloittamaan ja ryöstämään vanhan maan, Suomen, joka oli valtakuntien päämaja.
Vanhan Pohjolan lopun alku alkaa 25 vuotta myöhemmin - kun Knut Suuri oli eliminoinut kaikki vastustajat Pohjolassa sekä alistanut Britannian, Tanskan ja Norjan keisarin vallan alle. Hän ei onnistunut valtaamaan himoitsemiaan Suomen kulta-aarteita, kiitos Ruotsissa ja Norjassa olevien vastustusjoukkojen takia vuonna 1026.
Svein Ulfssonin aikana sotapaavi Leo IX ja tanskalais-englantilainen laivasto - 30.000 Keski-Euroopan parhaita legioonalaisia - onnistuvat Ahvenanmaan ja Suomen valloituksessa, jonka jälkeen Ruotsi voidaan nimetä "Hyperborean" valtioksi. Joukkoja johtaa "Sokea Jakob" - ruotsalainen kristitty prinssi Anund Jakob - joka Ruotsiin sijoitettujen piispojen avulla avaa vapaan pääsyn "goottien vanhaan Birkaan" (Ahvenanmaalle, Pohjolan muinaiseen kulttuurihistorialliseen keskukseen ja viimeiseen "Hyperboreaan", paikkaan missä vanhat sankarit Aserit asuivat - Suomen mahtavassa valtakunnassa.
Tämä tapahtuu kesällä 1050 - eikä sen jälkeisistä tapahtumista saa vieläkään puhua - syystä tai toisesta. Kuvaukset viimeisestä ja kohtalokkaasta historiallisen Asgårdin tuhoamisesta ovat varmistaneet, että koko Pohjolan muinainen kulttuuriviisaus on säilynyt eri kertomuksissa, ne on kirjattu ylös ja nitä on säilytetty eri taruissa joihin katolinen sensuuri ei ulottunut. Sen tähden voimme edelleen lukea historiallisesta holokaustista - kuinka Suomen muinaiset pyhät rajat rikottiin, kuinka Asgård ja kaikki sen temppelit ja ja rakennukset poltettiin maahan. Siitä on kirjoitettu Voluspån tarustossa nimellä "Jumalten Hävitys" - "kuinka ryöstäjät valloittivat Asgårdin, " tai "polltavasta tulesta - ja verisistä miekoista jotka välkkyvät auringossa".
Kun kaikki oli saatettu loppuun oli myös naivi Anund menettänyt sekä valta-asemansa että henkensä, oli oikein että nimenoman hän sai kantaa historiallisen häpeätaakan. Siitä syystä hänelle annettiin lempinimi "sokea" ja "kaiken polttava". Sinä aikana katolinen valtuuskunta oli tullut tunnetuksi Ruotsissa - minkä tähden syntyi kansannousu katolista kirkkoa ja Ruotsin virkamiehiä vastaan. Siitä syystä kaikki ne piispat, jotka olivat ottaneet osaa Suomen ristiretkeen, pitivät huolen siitä ettei yksikään ruotsalainen todistaja tullut elävänä takaisin Ruotsiin. Siksi Ruotsin anti-katolisuus eli "pakanallisuus" oli hyvin lyhytaikaikaista (1050-61).
Katoliset piispat palasivat takaisin Ruotsiin sen jälkeen kun anti-katolisuus oli kukistettu. Uusi piispa joutui matkustamaan Suomeen ja Ahvenanmaalle kertomaan, että maita on kielletty käymästä kauppaa ja asukkailla ei ole lupa matkustaa. Suomen mantereella asui edelleen suomalaisia ja heitä kiellettiin puhumasta "lainkuuliaisten kristittyjen" kanssa. Lindköpingin kaupunkiin perustettiin heti sen jälkeen uudet kauppakamari- ja pappisvirastot.
Ahvenanmaalaiset arkeologit, esim. Matts Dreijer - ovat pitkään ihmetelleet miksei maasta löydy aarteita ajalta 1050-1200-luvun ajoilta. Suomalaiset arkeologit ovat törmänneet täsmälleen samaan ongelmaan rannikkoalueella Turusta Porvooseen. Suomalaiset muinaistutkijat ovat löytäneet muistomerkkejä kuten "valtava armeija tunkeutui alueelle ja suoritti massiivisen ihmisteurastuksen" tai "verta oli nilkkoihin saakka".
Asiasta voi lukea Voluspaassa, Hervardstarussa ja Ingvardstarussa - sekä Snorressa ja Adamissa. Saavuttaakseen konkreettisen käsitteen, on haettava tietoa siitä mitä yksinkertaisesti kutsuttiin "Ensimmäinen ja ainoa ristiretki Suomeen". Vuonna 1750 tämä "ristiretki" oli tunnettu - se tulee esille eduskunnan asiakirjoista vuodelta 1749 - jolloin ruotsalais-venäläiset sodat runtelivat Suomea, jotta uusi "Sveaborg" voitaisiin perustaa - tai "700 vuotta Ruotsinvallan alla".
jatkuu
loppu:
Syy miksi tätä ristiretkeä on pidetty "ruotsalaisena" johtuu Ruotsin kuninkaasta Anundista, hänen piispoistaan ja kuninkaan hovista. Kuningas ja kuninkaan hovi olivat piispojen alamaisia. Kainuulaiset amatsonit tappoivat Adamin myrkyttämällä kaikki kaivot. Mutta Ruotsissa kerrotaan kokonaan toinen tarina - siinä jätetään mainitsematta että katastrofi tapahtui "itämaassa" eli Suomessa.
Valloituksen jälkeen kiellettiin kaikki matkustus Ahvenanmaalle tai Suomeen. Ei haluttu todistajia tai raportteja tapahtuneesta. Koska suomalainen aristokratia "oli kulkenut tiensä päähän", loppui samalla kaikki kaupankäynti pelkästään Ruotsiin ja Venäjään. Pohjoismaiden viimeiset elossaolevat viikingit menettivät viimeiset rippeet poliittisesta tai taloudellisesta asemastaan. Kun kaupankäynti Aasian romahti, saatiin Suomi eristettyä ja ainoaksi vaihtoehdoksi annettiin katolinen kaupankäynti - minkä takia paavi ylpeänä ilmoitti, ettei "yksikään sielu ole katolisen kirkon ulkopuolella".
Nyt Adam pystyi kertomaan kuinka "kristinusko on ulottautunut maailman ääriin" - ja että "goottien Birka" on autioitunut. Syytä autioitumiseen hän ei kerro sanallakaan - kannattaa mainita että alue oli ollut kirkon ensimmäisten lähettiläiden päämaja. Reaktiot paavin määräämästä suomalaisten massateurastuksesta olivat niin vahvoja, ettei sinne uskallettu pystyttää uutta piispanvirastoa, joten se siirrettiin Lindköpingin kaupunkiin. Jos joku vielä ihmettelee miksi Emund Slemme sai mahdollisuuden häätää piispat Ruotsista, sen pitäisi olla jo selvää. Muistokivet kertovat kaiken selvästi ja tyhjentävästi; sotilaallinen tappio - jonka seurauksena suomalaiset, ahvenanmaalaiset, baltit ja skandinaavit kokivat harmageddonin.
Muutos poliittisissa ja taloudellisissa kytköksissä nähdään jos tutkitaan koko Pohjolan arkeologisia aineistoja. Syy muutokseen oli massiivinen sotilaallinen invaasio joka murskasi vanhan suomalaisen kuningaskunnan. Pohjois-Euroopan monarkiat ja hallinnot perustuivat Suomen kuningaskuntaan. Kun suomalaiset kuninkaalliset ydinperheet teloitettiin, katkesi samalla kaikki vanhat historialliset siteet Suomen kuningaskuntaan, aristokraatteihin ja rikkauksiin. Samalla eliminoitiin kaikki vanhat lakiperiaatteet, hallitukset, kulttuuritraditiot, tavat ja perinteet - sillä uudet herrat hallitsivat nyt vanhoja rikkauksia, tuomioistuimia ja valta-asemia.
Täten ymmärrämme miksi Ruotsin kuningas sai liikanimen "Polttaja" sen jälkeen kun hän katolisella massateurastuksella poltti kaikki suomalaiset pääkaupungit. Oligarkit käyttivät Suomea keinona vallata ja hävittää kaikki Pohjolan muinaiset kulttuuriset ja poliittiset laitokset, perinteet ja dynastiat. Suomen pieni väestö - joita kutsuttiin Asereiksi - oli juridinen, kulttuurinen ja symbolinen yksikkö - sekä uusien herrojen pahin vastustaja. Jotta uusi elämänkatsomus ja uskonnollisuus saavuttaisi mahdollisimman laajan monopoliaseman oli kaikki vanhat aatteet, hallinnot ja tietäjät eliminoitava - kuten myös kaikki muistot vanhoista hyvistä ajoista. Siksi on syytä taas kerran muistuttaa verisestä ristiretkestä Suomeen...