CPU ja GPU koneeseen

Pelaamiseen, videoiden editoimiseen, pelien tekemiseen ja 3d mallinnukseen on tarkotuksena rakentaa.

Qu4l1tyd kirjoitti:

Pelaamiseen, videoiden editoimiseen, pelien tekemiseen ja 3d mallinnukseen on tarkotuksena rakentaa.

Nuo osat ovat turhan nuhaisia. Jotain tälllaista ennemmin:

CPU: 4 coren i7
GPU: GeForce GTX 1080

i5 ja gtx 1060. siinä on hyvä pelikone joka pyörittää kaikkea fullhd:ta täysillä asetuksilla ja 2k menee myös hyvin. hinta/laatu on hyvä. 16 gigaa muistia jos rahaa vain on niin ei heti ole kesken loppumassa.

Pelit tavallisesti optimoidaan niin, että ne saa myös toimimaan konsoleillakin joten kuten. Nykyisissä konsoleissa on 6 teraflopsia joten sen verran pitäisi löytyä myös pelikoneesta GPU tehoa vähintään.

Sama pätee myös CPU:n, että sen tarvitsee suorittaa kahdeksaa säiettä eikä mitään dual corea.

Pelikoneeseen riittää kyllä 8Gt muistia jos tyytyy mekaaniseen kiintolevyyn. Toki voi olla pitkät lataustauot mutta toimii silti. Jos haluaa nuo nopeaksi ja muistiin tilaa sovelluksille niin sitten 16Gt ja SSD. Ensisijaisesti ostetaan muistia, toissijaisesti SSD.

m-kar_liioittelee_taas kirjoitti:

i5 ja gtx 1060. siinä on hyvä pelikone joka pyörittää kaikkea fullhd:ta täysillä asetuksilla ja 2k menee myös hyvin. hinta/laatu on hyvä. 16 gigaa muistia jos rahaa vain on niin ei heti ole kesken loppumassa.

Lue lisää

"i5 ja gtx 1060. siinä on hyvä pelikone joka pyörittää kaikkea fullhd:ta täysillä asetuksilla ja 2k menee myös hyvin."

Uudemmissa peleissä joutuu kyllä aika paljon tiputtamaan asetuksia.
Myös TPU:n civ6 benchmarkissa on tyydytty karsimaan asetuksia ja jätetty ne kaikista korkeimmat asetukset pois, ja on käytetty pelin omaa benchmarkkia joka on aika kevyt verrattuna varsinaisen peliosuuden loppupuoleen (jos rakentaa paljon kaupunkeja), ja näin saatu civ6 pyörimään 90fps full-hd:na GTX1080:lla ja 71fps 1060:lla:
https://www.techpowerup.com/reviews/Performance_Analysis/Civilization_6/2.html

Kuitenkin jos kääntää kaikki asetukset maksimiin, tällöin vielä benchmark pyörii ihan ok, mutta varsinaisessa pelissä jos on rakentanut kymmeniä kaupunkeja jotka ovat kasvaneet suuriksi, alkaa peli tökkiä jopa GTX1080:lla full-hd resolla ja frameratet notkahtelevat selvästi alle 60fps paikkeilla. Joutuu siis asetuksia karsimaan jopa 1080:lla, ja 1060:lla joutuisi tyytymään vielä matalampiin asetuksiin.

Civ6_ei_pyöri kirjoitti:

"i5 ja gtx 1060. siinä on hyvä pelikone joka pyörittää kaikkea fullhd:ta täysillä asetuksilla ja 2k menee myös hyvin."

Uudemmissa peleissä joutuu kyllä aika paljon tiputtamaan asetuksia.
Myös TPU:n civ6 benchmarkissa on tyydytty karsimaan asetuksia ja jätetty ne kaikista korkeimmat asetukset pois, ja on käytetty pelin omaa benchmarkkia joka on aika kevyt verrattuna varsinaisen peliosuuden loppupuoleen (jos rakentaa paljon kaupunkeja), ja näin saatu civ6 pyörimään 90fps full-hd:na GTX1080:lla ja 71fps 1060:lla:
https://www.techpowerup.com/reviews/Performance_Analysis/Civilization_6/2.html

Kuitenkin jos kääntää kaikki asetukset maksimiin, tällöin vielä benchmark pyörii ihan ok, mutta varsinaisessa pelissä jos on rakentanut kymmeniä kaupunkeja jotka ovat kasvaneet suuriksi, alkaa peli tökkiä jopa GTX1080:lla full-hd resolla ja frameratet notkahtelevat selvästi alle 60fps paikkeilla. Joutuu siis asetuksia karsimaan jopa 1080:lla, ja 1060:lla joutuisi tyytymään vielä matalampiin asetuksiin.

Lue lisää

Civilization on strategiapeli. Sellaista pelattiin Amigalla. Tuon nautinnollinen pelaaminen ei oikeasti vaadi ihmeitä.

Arvioin tuon GTX1080 riittävän yleisesti kaikkiin peleihin vuosikausiksi, viimeistään jos tyytyy 720p tarkkuuteen 30fps ruudunpäivityksellä. Perustan tämän arvion siihen, että nykyisissä konsoleissa on tuon verran tehoa käytännössä kaikki pelit tehdään niin että ne saa jotenkin toimimaan myös niissä.

Speksiä on syytä päivittää sitten vuosien kuluttua kun tulee uusi konsolisukupolvi. Jos ostaa hitaamman vehkeen niin se voi vanheta ennenaikaisesti.

Uudet strategiapelit ovat sen verran raskaita, etteivät ne kunnolla pyöri edes GTX1080:lla. Pitää odotella Voltaa (GTX1180) ennen kuin pääsee nautinnollisesti pelaamaan Civilization VI:tä pelkällä 1080p/60Hz resolla. GTX1080:lla pelaa vasta parit kevyemmät harjoituspelit.

Civ6_vaatii_voltan kirjoitti:

Uudet strategiapelit ovat sen verran raskaita, etteivät ne kunnolla pyöri edes GTX1080:lla. Pitää odotella Voltaa (GTX1180) ennen kuin pääsee nautinnollisesti pelaamaan Civilization VI:tä pelkällä 1080p/60Hz resolla. GTX1080:lla pelaa vasta parit kevyemmät harjoituspelit.

Lue lisää

Jos yleisesti todella on näin? Niin mainitsemasi peli lienee vasemmalla kädellä hutaistu, todellisuudessa. Sellaista kusta on nähty ennenkin, myös isoilta peliyhtiöiltä/julkaisijoilta.

Civ6_vaatii_voltan kirjoitti:

Uudet strategiapelit ovat sen verran raskaita, etteivät ne kunnolla pyöri edes GTX1080:lla. Pitää odotella Voltaa (GTX1180) ennen kuin pääsee nautinnollisesti pelaamaan Civilization VI:tä pelkällä 1080p/60Hz resolla. GTX1080:lla pelaa vasta parit kevyemmät harjoituspelit.

Lue lisää

Sen verran tarvii vielä tähän lisätä, että en ainakaan Youtubesta löytänyt tukea väitteillesi (Civ6 benchmark videot).

Civ6_vaatii_voltan kirjoitti:

Uudet strategiapelit ovat sen verran raskaita, etteivät ne kunnolla pyöri edes GTX1080:lla. Pitää odotella Voltaa (GTX1180) ennen kuin pääsee nautinnollisesti pelaamaan Civilization VI:tä pelkällä 1080p/60Hz resolla. GTX1080:lla pelaa vasta parit kevyemmät harjoituspelit.

Lue lisää

Kyllä se sillä 1080 GPU:lla pyörii ihan hyvin ja jollain 8 core AMD:n tai 8 säikeen i7:lla. Vika on käyttäjässä jos ei saa toimimaan.

700€ ois tällä hetkellä budjetti.

Qu4l1tyd kirjoitti:

700€ ois tällä hetkellä budjetti.

Kyllä sitten jo pelkästään perusosien osalta tarvii katella melkein aivan toiseen suuntaan, alla halpis esimerkkinä (yht. n. 712€).

Asrock 990FX EXTREME3 AM3 - ATX emolevy (118€,90)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/31524/dqhsq/Asrock-990FX-EXTREME3-AM3-ATX-emolevy

AMD FX-8350 4.0 GHz 8-core AM3 (175,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/12157/djkch/AMD-FX-8350-4-0-GHz-8-core-AM3-suoritin-boxed

G.Skill RipjawsX DDR3 1600 Mhz 16 GB (102,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/12018/dhjxk/G-Skill-RipjawsX-DDR3-1600-Mhz-16-GB-2-x-8GB-muistimodulipak

MSI GTX 1060 ARMOR 6G OCV1 GeForce GTX 1060 6144 Mt (314,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/16018/hgncq/MSI-GTX-1060-ARMOR-6G-OCV1-GeForce-GTX-1060-6144-Mt-naytonoh#details

Ja jos vielä lisäksi uusi virtalähde, kovalevy, kelvollinen CPU-cooleri ja kotelo tarvitaan, niin joka tapauksessa 1000€ paukku tai sitten karsia peruskomponenttien suorituskyvystä paljon pois, että koko kokoonpanon hinnaksi saadaan noin 700€.

awfafaf kirjoitti:

Kyllä sitten jo pelkästään perusosien osalta tarvii katella melkein aivan toiseen suuntaan, alla halpis esimerkkinä (yht. n. 712€).

Asrock 990FX EXTREME3 AM3 - ATX emolevy (118€,90)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/31524/dqhsq/Asrock-990FX-EXTREME3-AM3-ATX-emolevy

AMD FX-8350 4.0 GHz 8-core AM3 (175,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/12157/djkch/AMD-FX-8350-4-0-GHz-8-core-AM3-suoritin-boxed

G.Skill RipjawsX DDR3 1600 Mhz 16 GB (102,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/12018/dhjxk/G-Skill-RipjawsX-DDR3-1600-Mhz-16-GB-2-x-8GB-muistimodulipak

MSI GTX 1060 ARMOR 6G OCV1 GeForce GTX 1060 6144 Mt (314,90€)
https://www.verkkokauppa.com/fi/product/16018/hgncq/MSI-GTX-1060-ARMOR-6G-OCV1-GeForce-GTX-1060-6144-Mt-naytonoh#details

Ja jos vielä lisäksi uusi virtalähde, kovalevy, kelvollinen CPU-cooleri ja kotelo tarvitaan, niin joka tapauksessa 1000€ paukku tai sitten karsia peruskomponenttien suorituskyvystä paljon pois, että koko kokoonpanon hinnaksi saadaan noin 700€.

Lue lisää

Jaa, korjaan... Intel i3-6100 kokoonpano taitaa olla halvempi ja suorituskykyisempi useimmissa tapauksissa kuin em. AMD:n vanhentunut rauta. i3-6100 näyttäisi pärjäävän joissakin testeissä myös paremmin kuin i3-6300.

Jos vertaillaan pelkkien prossujen tehoja niin Godavari sarjan iGPUt on täysin ylivoimaisia

villasukkamyssy kirjoitti:

Jos vertaillaan pelkkien prossujen tehoja niin Godavari sarjan iGPUt on täysin ylivoimaisia

CPU:n integroidulla iGPU:lla ei taida olla useimmille suurtakaan merkitystä, jos PC-kokoonpanossa käytetään pääasiallisesti erillistä näytönohjain korttia. Piirisarjan / CPU:n arkkitehtuurilla ja ytimien laskentatehoilla enemmän merkitystä. Riippuen sitten tietenkin myös sovelluksesta, että miten on optimoitu CPU:ta hyödyntämään.

Intel piirisarjan emo/CPU on edelleen paras valinta, mutta nämä uuden sukupolven i3-prossut on ainakin minulle aika iso kysymysmerkki käytännön puolella, useimmissa testeissä ne kyllä näyttäisivät pärjäävän yllättävänkin hyvin (esim. i3-6100), mutta entä laajemmin hyötypuolella? Mikään halpa taika kivi tuokaan ei silti ole. Edeltävän sukupolven i3 prossuihin verraten, suorituskyky kehitystä on tapahtunut ehkä eniten juuri näiden halpis kivien saralla? Ja vähemmän taas i7 kivien puolella.

Mimmonen se i5-6400k on? :P

En kyllä pihistelisi ainakaan emolevyn kohdalla nanomillin vertaa.

mATX riittää ihanhyvin ei kellotettavaan kokoonpanoon.
Jos haluaa ATX kokoisen emolevyn voi sellaisen tietysti ottaa.
Mutta kyseinen paketti onkuitenkin tehokkain mitä ketjussa on suosieltu.
Prosessori vaihtui i5 6500 malliin ja tärkein, eli näytönohjain GTX 1070 malliin.
Lisäksi osat mahtuvat mainiosti pieneen mATX koteloon joka on helpposijoittaa mihintahansa.

Ilmmeisesti kehuminen on kiellettyä tällä foorumilla?
Jos et osaa pareempaa pakettia laittaa kehiin niin miksi postaat yhtään mitään?

Kerro toki mikä se sinun valintasi emolevyksi olisi ja kuinka paljon se lisää paketin hintaa..? Mikä sen sijoituksen rahan todellinen hyöty kokoonpanolle on?

mietisvähä kirjoitti:

mATX riittää ihanhyvin ei kellotettavaan kokoonpanoon.
Jos haluaa ATX kokoisen emolevyn voi sellaisen tietysti ottaa.
Mutta kyseinen paketti onkuitenkin tehokkain mitä ketjussa on suosieltu.
Prosessori vaihtui i5 6500 malliin ja tärkein, eli näytönohjain GTX 1070 malliin.
Lisäksi osat mahtuvat mainiosti pieneen mATX koteloon joka on helpposijoittaa mihintahansa.

Ilmmeisesti kehuminen on kiellettyä tällä foorumilla?
Jos et osaa pareempaa pakettia laittaa kehiin niin miksi postaat yhtään mitään?

Kerro toki mikä se sinun valintasi emolevyksi olisi ja kuinka paljon se lisää paketin hintaa..? Mikä sen sijoituksen rahan todellinen hyöty kokoonpanolle on?

Lue lisää

Emolevyn hankinnassa ei ole kokonaisteknisessä mielessä tärkein asia se, että onko se ATX tai mATX - Raudan laatu on ensimmäisenä kriteerinä (luotettavuus / ominaisuudet) - Emolevy on myös se PC-kokoonpanon tärkein komponentti, minkä laadulla on merkitystä myös muiden komponettien toimivuuteen, enemmän tai vähemmän.

Ne ketkä aina pihistelee juuri emon hinnasta ja laadusta, niin ne ei koskaan myös niitä käytännön eroja omin silmin näe, mikä on oikeasti laadukas lankku ja mikä ei.

Z170 piirisarjan mallin itse hankkisin ja mielummin sekin sieltä testeissä menestyneiden puolelta. B150M lankut ei kovin kehuttavia ole - Hinta on toki halpa, koska niiden valmistukseen käytetty elektroniikka on myös halpaa heikommilla ominaisuuksilla - Kyseinen malli ei kuulu edes AsRockin keskikastiin.

Voisin jatkaa pelkästään tältä osin perusteluita loputtomiin, mutta tämän enempää ei kiinnosta vääntää rautalankaa... Se on sitten tietenkin jokaisen kuluttajan oma asia, mitkä osat tärkeimmiksi katsoo ja omaan kukkaroon sopien.

Rautalankaa kirjoitti:

Emolevyn hankinnassa ei ole kokonaisteknisessä mielessä tärkein asia se, että onko se ATX tai mATX - Raudan laatu on ensimmäisenä kriteerinä (luotettavuus / ominaisuudet) - Emolevy on myös se PC-kokoonpanon tärkein komponentti, minkä laadulla on merkitystä myös muiden komponettien toimivuuteen, enemmän tai vähemmän.

Ne ketkä aina pihistelee juuri emon hinnasta ja laadusta, niin ne ei koskaan myös niitä käytännön eroja omin silmin näe, mikä on oikeasti laadukas lankku ja mikä ei.

Z170 piirisarjan mallin itse hankkisin ja mielummin sekin sieltä testeissä menestyneiden puolelta. B150M lankut ei kovin kehuttavia ole - Hinta on toki halpa, koska niiden valmistukseen käytetty elektroniikka on myös halpaa heikommilla ominaisuuksilla - Kyseinen malli ei kuulu edes AsRockin keskikastiin.

Voisin jatkaa pelkästään tältä osin perusteluita loputtomiin, mutta tämän enempää ei kiinnosta vääntää rautalankaa... Se on sitten tietenkin jokaisen kuluttajan oma asia, mitkä osat tärkeimmiksi katsoo ja omaan kukkaroon sopien.

Lue lisää

Jos omaisit rautalankaa olisi paljon parempi. Mutta miten tämä parempi (vaikka silti hyvältä valmistajalta muutenkin) emolevy vaikuttaa? Nopeudet eivät tule rajoittamaan grafiikkaa tai prosessorin suorituskykyä.
Niin onko pointtisi esimerkiksi että äänipiiri on parempi joten lievästi parempi äänenlaatu on sen arvoista että pudottaa sekä grafiikkakortin että prosun?

Mikäli käytännön vaikutus ei ole nähtävissä, ei silloin ole mitään käytännön eroa muuta kuin hinta.

Tuo 8Gt RAM, mekaaninen levy, GeForce 1080 ja 8-säiettä ajava i7 on vähän niinkuin minimi pelikoneeseen muutaman vuoden tähtäimelle koska seuraavien 3-7v aikana tehtävät pelit mitoitetaan niin, että toimivat vielä tuolla jollain tavalla. Hitaamman ostaminen jää helposti ennenaikaisesti kelvottomaksi.

Ennemmin sitä sitten vinguttaa vaikka vähän luottokorttia pari satasta kun ne maksaa niin paljon nopeammin pois kuin mikä olisi tietokoneen käyttöikä.

M-Kar kirjoitti:

Tuo 8Gt RAM, mekaaninen levy, GeForce 1080 ja 8-säiettä ajava i7 on vähän niinkuin minimi pelikoneeseen muutaman vuoden tähtäimelle koska seuraavien 3-7v aikana tehtävät pelit mitoitetaan niin, että toimivat vielä tuolla jollain tavalla. Hitaamman ostaminen jää helposti ennenaikaisesti kelvottomaksi.

Ennemmin sitä sitten vinguttaa vaikka vähän luottokorttia pari satasta kun ne maksaa niin paljon nopeammin pois kuin mikä olisi tietokoneen käyttöikä.

Lue lisää

1070 on 50% tehokkaampi hintaansa verrattuna kuin 1080. Ostamalla 1070 ja sitten päivittämällä vähän aiemmin säästäisit huomattavasti enemmän rahaa kuin menemällä täysin "pakko ostaa kaikki parhaimmat!"
http://www.videocardbenchmark.net/gpu_value.html

Prosuista myös todella harvoin jää kiinni pelattaessa niin kauan kuin on keskitason i5 tai edes matalin mahdollinen i7 niin tässäkään ei tarvitse mennä ihan maksimiin. :)

Oudoksuva kirjoitti:

1070 on 50% tehokkaampi hintaansa verrattuna kuin 1080. Ostamalla 1070 ja sitten päivittämällä vähän aiemmin säästäisit huomattavasti enemmän rahaa kuin menemällä täysin "pakko ostaa kaikki parhaimmat!"
http://www.videocardbenchmark.net/gpu_value.html

Prosuista myös todella harvoin jää kiinni pelattaessa niin kauan kuin on keskitason i5 tai edes matalin mahdollinen i7 niin tässäkään ei tarvitse mennä ihan maksimiin. :)

Lue lisää

"1070 on 50% tehokkaampi hintaansa verrattuna kuin 1080."

Ja seuraavat 3-7v pelit tarvitsee sen 50% tehokkaamman ja se toinen on alimitoitettu.

"kuin menemällä täysin "pakko ostaa kaikki parhaimmat!" "

Ei tarvitse ostaa parhainta. Sitä saa kyllä 10x enemmän GPU tehoa jos niin haluaa mutta tässä riittää tuo perus 1080 malli.

Edellinen konsolisukupolvi oli GeForce GTX 660 tasoa GPU:n osalta ja lähes kaikki pelit skaalatui aiemmin myös sille. Halvempi GTX 650 oli monille peleille kelvoton. Ei tuossa nyt kannata muutaman kympin takia pihistellä.

"Prosuista myös todella harvoin jää kiinni pelattaessa niin kauan kuin on keskitason i5 tai edes matalin mahdollinen i7 niin tässäkään ei tarvitse mennä ihan maksimiin. :)"

Prossuissa on se juttu, että se laskenta mikä tehdään prossulla, skaalautuu huonommin. Grafiikkaa voi tulevilla peleille skaalata toimimaan 1080 ohjaimella mutta prosessoritehoa pitää olla se tietty määrä.

Tuossakaan ei tarvitse olla parasta mahdollista. i7 joka suorittaa kahdeksaa säiettä riittää hyvin kun kellotaajuus on siellä n. 2GHz kieppeillä tai vaikka alle ja L2 cache vähintään 4Mt. Se riittää aivan hyvin.

M-Kar kirjoitti:

"1070 on 50% tehokkaampi hintaansa verrattuna kuin 1080."

Ja seuraavat 3-7v pelit tarvitsee sen 50% tehokkaamman ja se toinen on alimitoitettu.

"kuin menemällä täysin "pakko ostaa kaikki parhaimmat!" "

Ei tarvitse ostaa parhainta. Sitä saa kyllä 10x enemmän GPU tehoa jos niin haluaa mutta tässä riittää tuo perus 1080 malli.

Edellinen konsolisukupolvi oli GeForce GTX 660 tasoa GPU:n osalta ja lähes kaikki pelit skaalatui aiemmin myös sille. Halvempi GTX 650 oli monille peleille kelvoton. Ei tuossa nyt kannata muutaman kympin takia pihistellä.

"Prosuista myös todella harvoin jää kiinni pelattaessa niin kauan kuin on keskitason i5 tai edes matalin mahdollinen i7 niin tässäkään ei tarvitse mennä ihan maksimiin. :)"

Prossuissa on se juttu, että se laskenta mikä tehdään prossulla, skaalautuu huonommin. Grafiikkaa voi tulevilla peleille skaalata toimimaan 1080 ohjaimella mutta prosessoritehoa pitää olla se tietty määrä.

Tuossakaan ei tarvitse olla parasta mahdollista. i7 joka suorittaa kahdeksaa säiettä riittää hyvin kun kellotaajuus on siellä n. 2GHz kieppeillä tai vaikka alle ja L2 cache vähintään 4Mt. Se riittää aivan hyvin.

Lue lisää

"Ja seuraavat 3-7v pelit tarvitsee sen 50% tehokkaamman ja se toinen on alimitoitettu."

Amazonista ostettuna 1070 maksaa 416 euroa ( https://www.amazon.de/GIGABYTE-GeForce-256bit-PCI-Ex3-0x16-3xHDMI/dp/B01HRYEQBU/ref=sr_1_66?s=computers&ie=UTF8&qid=1479393809&sr=1-66&keywords=GTX 1070 ) siinä missä 1080 maksaa 652 euroa ( https://www.amazon.de/Palit-GeForce-GTX-1080-Jetstream/dp/B01GGBPXI0/ref=sr_1_25?s=computers&ie=UTF8&qid=1479393935&sr=1-25&keywords=GTX 1080 )

Toisin sanoen siis maksat puolitoistakertaisen hinnan siitä että saat n. 20% nopeamman laitteen.

Eli vaikka etuna olisi että 1080 kelpaisi vuoden pitempään (pari viimeistä vuotta vain pelejä minimiasetuksilla), 1070 on suhteessa vielä yhtä tehokas edellisenä vuotena, ja tällöin voit ostaa jo uuden. Jos se on vaikka 1370, tulisi näiden korttien yhteishinnaksi vain vähän korkeampi summa kuin yksi 1080.

Eli siis vaikka saat lisää aikaa käyttää korttia, ei se ole kustannustehokasta eikä järkevää koska joudut kituuttamaan vanhalla kortilla pitemmän aikaa saadaksesi maksimirahan takaisin.

i7 tai i5 taas vaikuttaa paljon vähemmän peleihin koska nykyisinkin on todella harvat pelit jotka ovat kiinni prossusta. Esimerkkeinä on esim. Cities: Skylines, mutta vastaavat pelit ovat todella harvassa nykyisinkään. Mutta perus i7 (tai huippu i5 nyt) todennäköisesti riittää yli viideksi vuodeksi ellet tee esim. photoshoppia tai muuta prosessori-intensiivistä.

Oudoksuva kirjoitti:

"Ja seuraavat 3-7v pelit tarvitsee sen 50% tehokkaamman ja se toinen on alimitoitettu."

Amazonista ostettuna 1070 maksaa 416 euroa ( https://www.amazon.de/GIGABYTE-GeForce-256bit-PCI-Ex3-0x16-3xHDMI/dp/B01HRYEQBU/ref=sr_1_66?s=computers&ie=UTF8&qid=1479393809&sr=1-66&keywords=GTX 1070 ) siinä missä 1080 maksaa 652 euroa ( https://www.amazon.de/Palit-GeForce-GTX-1080-Jetstream/dp/B01GGBPXI0/ref=sr_1_25?s=computers&ie=UTF8&qid=1479393935&sr=1-25&keywords=GTX 1080 )

Toisin sanoen siis maksat puolitoistakertaisen hinnan siitä että saat n. 20% nopeamman laitteen.

Eli vaikka etuna olisi että 1080 kelpaisi vuoden pitempään (pari viimeistä vuotta vain pelejä minimiasetuksilla), 1070 on suhteessa vielä yhtä tehokas edellisenä vuotena, ja tällöin voit ostaa jo uuden. Jos se on vaikka 1370, tulisi näiden korttien yhteishinnaksi vain vähän korkeampi summa kuin yksi 1080.

Eli siis vaikka saat lisää aikaa käyttää korttia, ei se ole kustannustehokasta eikä järkevää koska joudut kituuttamaan vanhalla kortilla pitemmän aikaa saadaksesi maksimirahan takaisin.

i7 tai i5 taas vaikuttaa paljon vähemmän peleihin koska nykyisinkin on todella harvat pelit jotka ovat kiinni prossusta. Esimerkkeinä on esim. Cities: Skylines, mutta vastaavat pelit ovat todella harvassa nykyisinkään. Mutta perus i7 (tai huippu i5 nyt) todennäköisesti riittää yli viideksi vuodeksi ellet tee esim. photoshoppia tai muuta prosessori-intensiivistä.

Lue lisää

"Eli siis vaikka saat lisää aikaa käyttää korttia, ei se ole kustannustehokasta eikä järkevää koska joudut kituuttamaan vanhalla kortilla pitemmän aikaa saadaksesi maksimirahan takaisin."

Päinvastoin se on kustannustehokasta kun sillä 1080 ei tarvitse kituuttaa. Se kun on riittävä ainakin niin kauan kuin nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä lähes aina. Voi kelvata siis 3-7v.

"i7 tai i5 taas vaikuttaa paljon vähemmän peleihin koska nykyisinkin on todella harvat pelit jotka ovat kiinni prossusta. Esimerkkeinä on esim. Cities: Skylines, mutta vastaavat pelit ovat todella harvassa nykyisinkään."

Perus i7 riittää varmaan sen 3-7v mitä nykyiset konsolit.

M-Kar kirjoitti:

"Eli siis vaikka saat lisää aikaa käyttää korttia, ei se ole kustannustehokasta eikä järkevää koska joudut kituuttamaan vanhalla kortilla pitemmän aikaa saadaksesi maksimirahan takaisin."

Päinvastoin se on kustannustehokasta kun sillä 1080 ei tarvitse kituuttaa. Se kun on riittävä ainakin niin kauan kuin nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä lähes aina. Voi kelvata siis 3-7v.

"i7 tai i5 taas vaikuttaa paljon vähemmän peleihin koska nykyisinkin on todella harvat pelit jotka ovat kiinni prossusta. Esimerkkeinä on esim. Cities: Skylines, mutta vastaavat pelit ovat todella harvassa nykyisinkään."

Perus i7 riittää varmaan sen 3-7v mitä nykyiset konsolit.

Lue lisää

"Päinvastoin se on kustannustehokasta kun sillä 1080 ei tarvitse kituuttaa. Se kun on riittävä ainakin niin kauan kuin nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä lähes aina. Voi kelvata siis 3-7v."

1070 on lähes saman tehoinen kuin 1080 (1080 on vain 20% nopeampi) joten silläkään pelaaminen ei ole kituuttamista. Pääset vain uuden sukupolven kortteihin nopeammin ja halvemmin.
Mutta mitä tarkoitat että nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä?

Vaikka gflopsit eivät kerro koko tarinaa, niin gflopseina grafiikkakorttien tehot on seuraavia:
1080: 8873
1070: 6463
PS4: 1843
PS4 Pro: 4200
Xbox One: 1310
Xbox Scorpio (ensivuonna julkaistava): 6000

Eli siis 1070:kin on huomattavasti tehokkaampi kuin edes seuraavan sukupolven konsolikone jota ei tulla julkaisemaan pieneen aikaan.

Lähteet tehoille:
https://en.wikipedia.org/wiki/GeForce_10_series#GeForce_10_.2810xx.29_series
http://vgleaks.com/playstation-4-xbox-one-comparison-chart/
http://www.polygon.com/2016/9/8/12837188/playstation-4-ps4-pro-xbox-scorpio-comparison

Oudoksuva kirjoitti:

"Päinvastoin se on kustannustehokasta kun sillä 1080 ei tarvitse kituuttaa. Se kun on riittävä ainakin niin kauan kuin nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä lähes aina. Voi kelvata siis 3-7v."

1070 on lähes saman tehoinen kuin 1080 (1080 on vain 20% nopeampi) joten silläkään pelaaminen ei ole kituuttamista. Pääset vain uuden sukupolven kortteihin nopeammin ja halvemmin.
Mutta mitä tarkoitat että nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä?

Vaikka gflopsit eivät kerro koko tarinaa, niin gflopseina grafiikkakorttien tehot on seuraavia:
1080: 8873
1070: 6463
PS4: 1843
PS4 Pro: 4200
Xbox One: 1310
Xbox Scorpio (ensivuonna julkaistava): 6000

Eli siis 1070:kin on huomattavasti tehokkaampi kuin edes seuraavan sukupolven konsolikone jota ei tulla julkaisemaan pieneen aikaan.

Lähteet tehoille:
https://en.wikipedia.org/wiki/GeForce_10_series#GeForce_10_.2810xx.29_series
http://vgleaks.com/playstation-4-xbox-one-comparison-chart/
http://www.polygon.com/2016/9/8/12837188/playstation-4-ps4-pro-xbox-scorpio-comparison

Lue lisää

1070 on jotain 5740 gflopsia tai sitä luokkaa. Toimii vain hetkellisesti yli 6000. Sen sijaan 1080 toimii jatkuvasti yli 6000. Pieni pelivaraa ei haittaa.

Xbox one Scorpio on julkaistu jo. Myyntiin tulee ensi vuonna ja pelejä tehdään kaiken aikaa tuon spekseillä.

M-Kar kirjoitti:

1070 on jotain 5740 gflopsia tai sitä luokkaa. Toimii vain hetkellisesti yli 6000. Sen sijaan 1080 toimii jatkuvasti yli 6000. Pieni pelivaraa ei haittaa.

Xbox one Scorpio on julkaistu jo. Myyntiin tulee ensi vuonna ja pelejä tehdään kaiken aikaa tuon spekseillä.

Lue lisää

Ne molemmat saa toimimaan koko ajan boostilla niin kauan kuin hommaat kortin jossa parempi tuuletus kuin Founder's Editionilla. Eli oikeastaan mikä tahansa myytävä kortti molemmista toimii noilla mainituilla nopeuksilla. :)

Scorpio on "tavallaan" julkaistu että siitä on alettu hypettämään, mutta se ei ole tulossa myyntiin ennen ensivuotta. Vaikka myös 1070 (ei Founder's Edition) pystyy boostissa* käytössä päihittämään sen vielä melko helposti.
(*Oikeastaan sääntönä pelkästään Founders Edition-kortit omaavat niin huonot tuulettimet etteivät pysty ylläpitämään boostia rajattomasti. http://www.tomshardware.co.uk/answers/id-3095674/difference-gigabyte-gtx-1070-founders-edition-gigabyte-gaming-gtx-1070.html )

Eli siis 2016-julkaistu 1070 kortti on samaa tasoa kuin 2017 paras konsoli. Paitsi että 2017 julkaistaan jo Nvidian seuraavan sukupolven Volta, joka taas tulee olemaan ihan eri tasolla kuin parhaat konsolit. :)
( http://wccftech.com/nvidia-roadmap-2017-volta-gpu/ )

Oudoksuva kirjoitti:

Ne molemmat saa toimimaan koko ajan boostilla niin kauan kuin hommaat kortin jossa parempi tuuletus kuin Founder's Editionilla. Eli oikeastaan mikä tahansa myytävä kortti molemmista toimii noilla mainituilla nopeuksilla. :)

Scorpio on "tavallaan" julkaistu että siitä on alettu hypettämään, mutta se ei ole tulossa myyntiin ennen ensivuotta. Vaikka myös 1070 (ei Founder's Edition) pystyy boostissa* käytössä päihittämään sen vielä melko helposti.
(*Oikeastaan sääntönä pelkästään Founders Edition-kortit omaavat niin huonot tuulettimet etteivät pysty ylläpitämään boostia rajattomasti. http://www.tomshardware.co.uk/answers/id-3095674/difference-gigabyte-gtx-1070-founders-edition-gigabyte-gaming-gtx-1070.html )

Eli siis 2016-julkaistu 1070 kortti on samaa tasoa kuin 2017 paras konsoli. Paitsi että 2017 julkaistaan jo Nvidian seuraavan sukupolven Volta, joka taas tulee olemaan ihan eri tasolla kuin parhaat konsolit. :)
( http://wccftech.com/nvidia-roadmap-2017-volta-gpu/ )

Lue lisää

"Ne molemmat saa toimimaan koko ajan boostilla niin kauan kuin hommaat kortin jossa parempi tuuletus kuin Founder's Editionilla. "

Eli joku lehtipuhallin.

"Scorpio on "tavallaan" julkaistu että siitä on alettu hypettämään, mutta se ei ole tulossa myyntiin ennen ensivuotta."

Ihan normaalia. Monet asiat julkaistaan vuotta ennen kuin on saatavilla.

M-Kar kirjoitti:

"Ne molemmat saa toimimaan koko ajan boostilla niin kauan kuin hommaat kortin jossa parempi tuuletus kuin Founder's Editionilla. "

Eli joku lehtipuhallin.

"Scorpio on "tavallaan" julkaistu että siitä on alettu hypettämään, mutta se ei ole tulossa myyntiin ennen ensivuotta."

Ihan normaalia. Monet asiat julkaistaan vuotta ennen kuin on saatavilla.

Lue lisää

"Eli joku lehtipuhallin."
Todella harvoja pelaajia haittaa, pääpointtina useimmille pelitehokkuus ja pöytäkoneissa erityisesti hinta/teho-suhde. :)
Joskin Founder's Edition joka throttlettaa käsittääkseni on muutenkin kolmannen osapuolen kortteja äänekkäämpi koska siinä on vain yksi pienempi, mutta nopeammin pyörivä tuuletin :)

"Ihan normaalia. Monet asiat julkaistaan vuotta ennen kuin on saatavilla."
Jep, eli reiluuden vuoksi Scorpion tehoja kannattaa verrata lähinnä tulevaan Nvidian Voltaan joka on melkein samalla tavalla "julkaistu" :)
Mutta tämä tekee asioista vain vielä huonomman konsoleihin kun vertaa koska tämän hetken myytävät grafiikkakortit on niin paljon konsoleitä edellä...

Jopa verrattuna vasta julkaistuun PS4 Pro:hon. :)

Oudoksuva kirjoitti:

"Eli joku lehtipuhallin."
Todella harvoja pelaajia haittaa, pääpointtina useimmille pelitehokkuus ja pöytäkoneissa erityisesti hinta/teho-suhde. :)
Joskin Founder's Edition joka throttlettaa käsittääkseni on muutenkin kolmannen osapuolen kortteja äänekkäämpi koska siinä on vain yksi pienempi, mutta nopeammin pyörivä tuuletin :)

"Ihan normaalia. Monet asiat julkaistaan vuotta ennen kuin on saatavilla."
Jep, eli reiluuden vuoksi Scorpion tehoja kannattaa verrata lähinnä tulevaan Nvidian Voltaan joka on melkein samalla tavalla "julkaistu" :)
Mutta tämä tekee asioista vain vielä huonomman konsoleihin kun vertaa koska tämän hetken myytävät grafiikkakortit on niin paljon konsoleitä edellä...

Jopa verrattuna vasta julkaistuun PS4 Pro:hon. :)

Lue lisää

Ei sillä ole väliä vaikka nykyisin myytävät konsolit ovat edellistä sukupolvea koska pelejä tehty pitkään sen seuraavan sukupolven raudalle.

Ne edelliset sukupolvet menneet karkeasti:

-386SX 16MHz, 2Mt
-486DX/2 66MHz, 8Mt
-Pentium 120MHz, 16Mt
-Pentium II 300MHz, 64Mt, Riva TNT2
-Athlon XP 1.5GHz, 512Mt, GeForce 3
-Core 2 Duo E6700, 4Gt, GeForce 7900 GX2
-i7 8 säiettä, 8Gt, GTX 660
-i7 8 säiettä, 8Gt, GTX 1080

Kyllä siellä eri sukupolvien välissä tuli ehkä yksi tms. peli mikä vaati ilmestyessään vähän enemmän mutta toimi yleensä low detaljeilla tai viimeistään odotti muutaman kuukauden ja osti uuden koneen.

Pelikonetta tarvitsi tosiaankin uusia 3v välein sinne 2002 saakka mutta sitten alkoi tarve uusimiselle hyytyä. Yleensä kannattaa uusia niin, että tulee todella tuntuva parannus ja on vähintään sitä seuraavaa sukupolvea mille pelejä tehdään tai enemmän. 8x parannukset ihan normaalia pelikoneen päivityksen yhteydessä.

M-Kar kirjoitti:

Ei sillä ole väliä vaikka nykyisin myytävät konsolit ovat edellistä sukupolvea koska pelejä tehty pitkään sen seuraavan sukupolven raudalle.

Ne edelliset sukupolvet menneet karkeasti:

-386SX 16MHz, 2Mt
-486DX/2 66MHz, 8Mt
-Pentium 120MHz, 16Mt
-Pentium II 300MHz, 64Mt, Riva TNT2
-Athlon XP 1.5GHz, 512Mt, GeForce 3
-Core 2 Duo E6700, 4Gt, GeForce 7900 GX2
-i7 8 säiettä, 8Gt, GTX 660
-i7 8 säiettä, 8Gt, GTX 1080

Kyllä siellä eri sukupolvien välissä tuli ehkä yksi tms. peli mikä vaati ilmestyessään vähän enemmän mutta toimi yleensä low detaljeilla tai viimeistään odotti muutaman kuukauden ja osti uuden koneen.

Pelikonetta tarvitsi tosiaankin uusia 3v välein sinne 2002 saakka mutta sitten alkoi tarve uusimiselle hyytyä. Yleensä kannattaa uusia niin, että tulee todella tuntuva parannus ja on vähintään sitä seuraavaa sukupolvea mille pelejä tehdään tai enemmän. 8x parannukset ihan normaalia pelikoneen päivityksen yhteydessä.

Lue lisää

Sori, mutta en ihan ymmärrä millä perusteella jaoit tietokoneet juuri näihin sukupolviin? Koska esimerkiksi prosessorisukupolvissa ja näytönohjaimissa / 3D korteissa huomaan monta aukkoa.
Esimerkiksi listasta puuttuu kokonaan 3dfx:n Voodoo-sarjan kulta-aika jolloin 3D-pelit kunnolla lähtivät kehittymään kun vihdoinkin oli tarpeeksi prosessointikapasiteettia ja esim. GLQuake ja myöhemmin Unreal pystyivät tämän tehon kokonaan käyttämään :)

Lista tosin tuo muistoja mieleeni, ensimmäinen oma tietokoneeni oli 386 (ei tosin budjettimalli SX). Mutta oli tietokoneita ja pelikoneita aiemminkin.
Ennen tätä käytin (ja pelasin) isäni Commodore 64:llä.

Mutta tällä hetkellä ulkona olevat normaali-konsolit kuten PS4 ja Xbox One ovat teholtaan suurinpiirtein samantasoisia kuin GTX 580 (1580 gflops) eikä edes seuraavan sukupolven konsolit (PS4 Pro ja XBox Scorpio) ole mitenkään kilpailukykyisiä edes 1080:n kanssa, ainakin jos puhdasta suorituskykyä katsotaan. :)
http://www.gamespot.com/forums/system-wars-314159282/is-184-tflops-a-lot-for-a-gpu-29356956/

Eri juttu taas on että usein pelit on suunniteltu esimerkiksi kavereiden kanssa pelattavaksi jolloin konsoli on järkevämpi vaihtoehto :)

Oudoksuva kirjoitti:

Sori, mutta en ihan ymmärrä millä perusteella jaoit tietokoneet juuri näihin sukupolviin? Koska esimerkiksi prosessorisukupolvissa ja näytönohjaimissa / 3D korteissa huomaan monta aukkoa.
Esimerkiksi listasta puuttuu kokonaan 3dfx:n Voodoo-sarjan kulta-aika jolloin 3D-pelit kunnolla lähtivät kehittymään kun vihdoinkin oli tarpeeksi prosessointikapasiteettia ja esim. GLQuake ja myöhemmin Unreal pystyivät tämän tehon kokonaan käyttämään :)

Lista tosin tuo muistoja mieleeni, ensimmäinen oma tietokoneeni oli 386 (ei tosin budjettimalli SX). Mutta oli tietokoneita ja pelikoneita aiemminkin.
Ennen tätä käytin (ja pelasin) isäni Commodore 64:llä.

Mutta tällä hetkellä ulkona olevat normaali-konsolit kuten PS4 ja Xbox One ovat teholtaan suurinpiirtein samantasoisia kuin GTX 580 (1580 gflops) eikä edes seuraavan sukupolven konsolit (PS4 Pro ja XBox Scorpio) ole mitenkään kilpailukykyisiä edes 1080:n kanssa, ainakin jos puhdasta suorituskykyä katsotaan. :)
http://www.gamespot.com/forums/system-wars-314159282/is-184-tflops-a-lot-for-a-gpu-29356956/

Eri juttu taas on että usein pelit on suunniteltu esimerkiksi kavereiden kanssa pelattavaksi jolloin konsoli on järkevämpi vaihtoehto :)

Lue lisää

"Sori, mutta en ihan ymmärrä millä perusteella jaoit tietokoneet juuri näihin sukupolviin?"

Sen perusteella millaista rautaa sen ajan konsoleissa oli ja mitä olennaista uutta raudalla sai tehtyä, ottaen huomioon että pyöriteltiin myös käyttöjärjestelmää. 99% peleistä mennyt aika pitkälti näiden mukaan.

"Koska esimerkiksi prosessorisukupolvissa ja näytönohjaimissa / 3D korteissa huomaan monta aukkoa. "

Mooren laki ollu sellainen, että 18kk välein tuplaantuu tehot mutta toisaalta tarvitaan n. 10x lisää ennen kuin se merkittävästi tuntuu. Peliteollisuudessa sitten tähdättiin etenkin aiemmin todella paljon siihen, että hyödynnettiin pienempiäkin parannuksia ja kyse oli tavallaan "rikki optimoimisesta " tai oli vähän ylisovittumista. Sellainen koodi ei kuitenkaan ollut kunnolla siirrettävissä.

"Esimerkiksi listasta puuttuu kokonaan 3dfx:n Voodoo-sarjan kulta-aika jolloin 3D-pelit kunnolla lähtivät kehittymään kun vihdoinkin oli tarpeeksi prosessointikapasiteettia ja esim. GLQuake ja myöhemmin Unreal pystyivät tämän tehon kokonaan käyttämään :)"

Onhan siellä. Riva TNT2 on sitä aikaa, vain puoli vuotta myöhemmin kuin Unreal ilmestyi.

Ne varhaisimmat 3D-korttia hyödyntävät jutut oli räpellyksiä. Bugista paskaa ja toimi yhdellä kortilla mutta kun päivitti konetta niin ei toiminut. Pentium 120MHz toimi optimoidulla softarasteroijalla ja videon purkamisella yhtä tehokkaasti kuin joku Playstation 1. Se pyöritti sitä 3D:tä ilman kiihdytystä kuten vaikka Quakea.

"Mutta tällä hetkellä ulkona olevat normaali-konsolit kuten PS4 ja Xbox One ovat teholtaan suurinpiirtein samantasoisia kuin GTX 580 (1580 gflops)"

Edellisestä konsolisukupolvesta, mikä nyt on kaupanhyllyllä, lähtee 1,84 teraflopsia. Seuraavasta 6 teraflopsia.

Se pöytäkoneen rauta on vähintään tuo tai vähän enemmän, koska koodia ei ole niin optimoitu, on käyttöjärjestelmä ja pitää olla myös resurssivaraa.

Olihan tuolla se GeForce 7900 GX2 esimerkiksi vastineeksi Xbox 360:lle. Se on myös hieman tehokkaampi ja piti ollakin. Geforce 3 vastaa Xboxia mutta muistia ja prossua tarvitsi olla myös Windows XP:tä varten ja osa peleistä hyödynsi Windowsversioissa niitä.

M-Kar kirjoitti:

"Sori, mutta en ihan ymmärrä millä perusteella jaoit tietokoneet juuri näihin sukupolviin?"

Sen perusteella millaista rautaa sen ajan konsoleissa oli ja mitä olennaista uutta raudalla sai tehtyä, ottaen huomioon että pyöriteltiin myös käyttöjärjestelmää. 99% peleistä mennyt aika pitkälti näiden mukaan.

"Koska esimerkiksi prosessorisukupolvissa ja näytönohjaimissa / 3D korteissa huomaan monta aukkoa. "

Mooren laki ollu sellainen, että 18kk välein tuplaantuu tehot mutta toisaalta tarvitaan n. 10x lisää ennen kuin se merkittävästi tuntuu. Peliteollisuudessa sitten tähdättiin etenkin aiemmin todella paljon siihen, että hyödynnettiin pienempiäkin parannuksia ja kyse oli tavallaan "rikki optimoimisesta " tai oli vähän ylisovittumista. Sellainen koodi ei kuitenkaan ollut kunnolla siirrettävissä.

"Esimerkiksi listasta puuttuu kokonaan 3dfx:n Voodoo-sarjan kulta-aika jolloin 3D-pelit kunnolla lähtivät kehittymään kun vihdoinkin oli tarpeeksi prosessointikapasiteettia ja esim. GLQuake ja myöhemmin Unreal pystyivät tämän tehon kokonaan käyttämään :)"

Onhan siellä. Riva TNT2 on sitä aikaa, vain puoli vuotta myöhemmin kuin Unreal ilmestyi.

Ne varhaisimmat 3D-korttia hyödyntävät jutut oli räpellyksiä. Bugista paskaa ja toimi yhdellä kortilla mutta kun päivitti konetta niin ei toiminut. Pentium 120MHz toimi optimoidulla softarasteroijalla ja videon purkamisella yhtä tehokkaasti kuin joku Playstation 1. Se pyöritti sitä 3D:tä ilman kiihdytystä kuten vaikka Quakea.

"Mutta tällä hetkellä ulkona olevat normaali-konsolit kuten PS4 ja Xbox One ovat teholtaan suurinpiirtein samantasoisia kuin GTX 580 (1580 gflops)"

Edellisestä konsolisukupolvesta, mikä nyt on kaupanhyllyllä, lähtee 1,84 teraflopsia. Seuraavasta 6 teraflopsia.

Se pöytäkoneen rauta on vähintään tuo tai vähän enemmän, koska koodia ei ole niin optimoitu, on käyttöjärjestelmä ja pitää olla myös resurssivaraa.

Olihan tuolla se GeForce 7900 GX2 esimerkiksi vastineeksi Xbox 360:lle. Se on myös hieman tehokkaampi ja piti ollakin. Geforce 3 vastaa Xboxia mutta muistia ja prossua tarvitsi olla myös Windows XP:tä varten ja osa peleistä hyödynsi Windowsversioissa niitä.

Lue lisää

"Sen perusteella millaista rautaa sen ajan konsoleissa oli ja mitä olennaista uutta raudalla sai tehtyä, ottaen huomioon että pyöriteltiin myös käyttöjärjestelmää. 99% peleistä mennyt aika pitkälti näiden mukaan."

Se, että pelit olisivat konsoli-porttauksia on uusi asia eikä ole ollut huomattavassa skaalassa viittätoista vuotta enempää. Aiemmin esim. PS-aikaan tapahtui eri suuntaan esim. muistan yrittäneeni pelata Red Alerttia Playstationilla jonka ohjain ei siihen soveltunut...
Mutta yleisesti hyväksytty pelikonsoleiden ensimmäinen generaatio oli melkein kymmenen vuotta ennen 386:tta :)
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_video_games

Käyttöjärjestelmä tosin ei kuluta juuri mitään verrattuna peleihin tietokoneellakaan. Voit esimerkiksi katsoa miten monta prosenttia on prosun, muistin ja grafiikkakortin käyttö kun olet Windowsissa/linuxissa/mäcissä etkä tee mitään, ja verrattuna siihen että pelaat. Pelkästään käyttöjärjestelmä vie prosessointikyvystä melkein nolla ja integroitukin näytönohjain pystyy pyörittämään Windowsin työpöytää 4k:na ilman ongelmana. Pelit taas toisaalta...

"Mooren laki ollu sellainen, että 18kk välein tuplaantuu tehot mutta toisaalta tarvitaan n. 10x lisää ennen kuin se merkittävästi tuntuu. Peliteollisuudessa sitten tähdättiin etenkin aiemmin todella paljon siihen, että hyödynnettiin pienempiäkin parannuksia ja kyse oli tavallaan "rikki optimoimisesta " tai oli vähän ylisovittumista. Sellainen koodi ei kuitenkaan ollut kunnolla siirrettävissä."

Ja muutokset ovat olleet tietokonepeleissä pääosin (poikkeuksena esim. Voodoo ja Voodoo 2 ja sen jälkeen Geforce 256 jne. jotka molemmat olivat valtavia harppauksia aiempaan) olleet juuri Mooren lain mukaisia parannuksia sen sijasta että olisi vastaavia harppauksia kuten konsoleissa. Siinä missä konsolit eivät muutu julkaisun jälkeen huomattavasti joten tämä "ylioptimointi" on vaatimuksena jotta saadaan laitteesta tarvittavat tehot myöhempiin peleihin irti on enemmän konsoliasia kuin tietokoneissa oleva.

Tietokoneissahan on yleensä ollut mahdollisuus valita grafiikka-asetukset itse sen perusteella miten voimakas laite on. Eli kertoo enemmän eri paradigmasta :)

Se mikä taas teki että pelit on helpommin siirrettävissä tietokoneisiin oli itseasiassa pelikoneiden yleistyminen sekä Xbox, periaatteessa tietokoneen laitteisto jossa pyöri melkein sama DirectX-API kuin tietokoneessa. Eli tietokoneeseen porttaaminen vaati minimaalista koodausta ja pääosin lisägrafiikan tuottamista voimakkaammille laitteille, ja uuden kontrolliskeeman suunnittelua.

"Onhan siellä. Riva TNT2 on sitä aikaa, vain puoli vuotta myöhemmin kuin Unreal ilmestyi.

Ne varhaisimmat 3D-korttia hyödyntävät jutut oli räpellyksiä. Bugista paskaa ja toimi yhdellä kortilla mutta kun päivitti konetta niin ei toiminut. Pentium 120MHz toimi optimoidulla softarasteroijalla ja videon purkamisella yhtä tehokkaasti kuin joku Playstation 1. Se pyöritti sitä 3D:tä ilman kiihdytystä kuten vaikka Quakea."

Riva TNT2 ei ollut kovinkaan huomattava kortti ja oli armotta esim. Voodoo3-sarjaa jäljessä. Mutta etuna sillä oli että se pystyi hitaudestaan huolimatta 32-bittiseen värimaailmaan. Eli en ihan ymmärrä miksi valitsit tämän kortin, vai oliko se sen perusteella mikä kortti sinulla oli tänä aikana?
Ja kyllä, softarasterointi toimi ja Direct3d oli jo keksitty. Mutta 3dfx:n Glide API oli vielä nopein ja tarjosi potentiaalisesti parhaimman grafiikkalaadun :)

Nvidian myöhempi Geforce 256 taas teki valtavan muutoksen tietokonepelimaailmaan koska se oli kilpailijoitaan 50-100% nopeampi erityisesti korkeilla resoluutioilla graafisesti vaativissa peleissä :)
http://www.tomshardware.com/reviews/full-review-nvidia,134.html

GLQuake jonka mainitsin oli erityisversio Quakesta joka oli suunniteltu ottamaan Glidestä kaiken tehon irti ja oli huomattavasti softarenderöintiä tehokkaampi. Tässä vaiheessa ei softarenderöinti enää ollut järkevä vaihtoehto mikäli tahtoi kunnolla pelata :)
https://www.quaddicted.com/engines/software_vs_glquake

Valitettavasti pienen aikaa oli "Mikä tahansa kortti on hyvä niin kauan kuin se on 3dfx Voodoo" ilman kilpailua. Ja nykyisinkin ollaan menossa takaisin koska Radeon ei ole muuta kuin halvemmissa korteissa kilpailukykyinen Nvidian GTX-sarjan kanssa.

Ainakin nykyisin ei ole samanlaisia ongelmia ajureiden kanssa kuten mainitsit :)


"Edellisestä konsolisukupolvesta, mikä nyt on kaupanhyllyllä, lähtee 1,84 teraflopsia. Seuraavasta 6 teraflopsia."

Ja samalla periaatteella edellisestä sukupolvesta tietokoneiden grafiikkakortteja lähti noin 4-11 teraflopsia (Titan X:n Pascal-versio). Seuraavan sukupolven grafiikkakorteista taas paljon enemmän.

"Se pöytäkoneen rauta on vähintään tuo tai vähän enemmän, koska koodia ei ole niin optimoitu, on käyttöjärjestelmä ja pitää olla myös resurssivaraa."

Mitä tarkoitat? Käyttöjärjestelmä idlellä vie pyöristettynä 0-10% prosessorista ja näytönohjaimestä. Esimerkkinä Windows.

M-Kar kirjoitti:

"Sori, mutta en ihan ymmärrä millä perusteella jaoit tietokoneet juuri näihin sukupolviin?"

Sen perusteella millaista rautaa sen ajan konsoleissa oli ja mitä olennaista uutta raudalla sai tehtyä, ottaen huomioon että pyöriteltiin myös käyttöjärjestelmää. 99% peleistä mennyt aika pitkälti näiden mukaan.

"Koska esimerkiksi prosessorisukupolvissa ja näytönohjaimissa / 3D korteissa huomaan monta aukkoa. "

Mooren laki ollu sellainen, että 18kk välein tuplaantuu tehot mutta toisaalta tarvitaan n. 10x lisää ennen kuin se merkittävästi tuntuu. Peliteollisuudessa sitten tähdättiin etenkin aiemmin todella paljon siihen, että hyödynnettiin pienempiäkin parannuksia ja kyse oli tavallaan "rikki optimoimisesta " tai oli vähän ylisovittumista. Sellainen koodi ei kuitenkaan ollut kunnolla siirrettävissä.

"Esimerkiksi listasta puuttuu kokonaan 3dfx:n Voodoo-sarjan kulta-aika jolloin 3D-pelit kunnolla lähtivät kehittymään kun vihdoinkin oli tarpeeksi prosessointikapasiteettia ja esim. GLQuake ja myöhemmin Unreal pystyivät tämän tehon kokonaan käyttämään :)"

Onhan siellä. Riva TNT2 on sitä aikaa, vain puoli vuotta myöhemmin kuin Unreal ilmestyi.

Ne varhaisimmat 3D-korttia hyödyntävät jutut oli räpellyksiä. Bugista paskaa ja toimi yhdellä kortilla mutta kun päivitti konetta niin ei toiminut. Pentium 120MHz toimi optimoidulla softarasteroijalla ja videon purkamisella yhtä tehokkaasti kuin joku Playstation 1. Se pyöritti sitä 3D:tä ilman kiihdytystä kuten vaikka Quakea.

"Mutta tällä hetkellä ulkona olevat normaali-konsolit kuten PS4 ja Xbox One ovat teholtaan suurinpiirtein samantasoisia kuin GTX 580 (1580 gflops)"

Edellisestä konsolisukupolvesta, mikä nyt on kaupanhyllyllä, lähtee 1,84 teraflopsia. Seuraavasta 6 teraflopsia.

Se pöytäkoneen rauta on vähintään tuo tai vähän enemmän, koska koodia ei ole niin optimoitu, on käyttöjärjestelmä ja pitää olla myös resurssivaraa.

Olihan tuolla se GeForce 7900 GX2 esimerkiksi vastineeksi Xbox 360:lle. Se on myös hieman tehokkaampi ja piti ollakin. Geforce 3 vastaa Xboxia mutta muistia ja prossua tarvitsi olla myös Windows XP:tä varten ja osa peleistä hyödynsi Windowsversioissa niitä.

Lue lisää

Muuten, jos kiinnostaa lukea grafiikkaprosessoreiden historiasta, TechSpotilla oli hyvä (neliosainen) artikkeli joka tehtiin vuonna 2013 :)
http://www.techspot.com/article/650-history-of-the-gpu/

Oudoksuva kirjoitti:

"Sen perusteella millaista rautaa sen ajan konsoleissa oli ja mitä olennaista uutta raudalla sai tehtyä, ottaen huomioon että pyöriteltiin myös käyttöjärjestelmää. 99% peleistä mennyt aika pitkälti näiden mukaan."

Se, että pelit olisivat konsoli-porttauksia on uusi asia eikä ole ollut huomattavassa skaalassa viittätoista vuotta enempää. Aiemmin esim. PS-aikaan tapahtui eri suuntaan esim. muistan yrittäneeni pelata Red Alerttia Playstationilla jonka ohjain ei siihen soveltunut...
Mutta yleisesti hyväksytty pelikonsoleiden ensimmäinen generaatio oli melkein kymmenen vuotta ennen 386:tta :)
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_video_games

Käyttöjärjestelmä tosin ei kuluta juuri mitään verrattuna peleihin tietokoneellakaan. Voit esimerkiksi katsoa miten monta prosenttia on prosun, muistin ja grafiikkakortin käyttö kun olet Windowsissa/linuxissa/mäcissä etkä tee mitään, ja verrattuna siihen että pelaat. Pelkästään käyttöjärjestelmä vie prosessointikyvystä melkein nolla ja integroitukin näytönohjain pystyy pyörittämään Windowsin työpöytää 4k:na ilman ongelmana. Pelit taas toisaalta...

"Mooren laki ollu sellainen, että 18kk välein tuplaantuu tehot mutta toisaalta tarvitaan n. 10x lisää ennen kuin se merkittävästi tuntuu. Peliteollisuudessa sitten tähdättiin etenkin aiemmin todella paljon siihen, että hyödynnettiin pienempiäkin parannuksia ja kyse oli tavallaan "rikki optimoimisesta " tai oli vähän ylisovittumista. Sellainen koodi ei kuitenkaan ollut kunnolla siirrettävissä."

Ja muutokset ovat olleet tietokonepeleissä pääosin (poikkeuksena esim. Voodoo ja Voodoo 2 ja sen jälkeen Geforce 256 jne. jotka molemmat olivat valtavia harppauksia aiempaan) olleet juuri Mooren lain mukaisia parannuksia sen sijasta että olisi vastaavia harppauksia kuten konsoleissa. Siinä missä konsolit eivät muutu julkaisun jälkeen huomattavasti joten tämä "ylioptimointi" on vaatimuksena jotta saadaan laitteesta tarvittavat tehot myöhempiin peleihin irti on enemmän konsoliasia kuin tietokoneissa oleva.

Tietokoneissahan on yleensä ollut mahdollisuus valita grafiikka-asetukset itse sen perusteella miten voimakas laite on. Eli kertoo enemmän eri paradigmasta :)

Se mikä taas teki että pelit on helpommin siirrettävissä tietokoneisiin oli itseasiassa pelikoneiden yleistyminen sekä Xbox, periaatteessa tietokoneen laitteisto jossa pyöri melkein sama DirectX-API kuin tietokoneessa. Eli tietokoneeseen porttaaminen vaati minimaalista koodausta ja pääosin lisägrafiikan tuottamista voimakkaammille laitteille, ja uuden kontrolliskeeman suunnittelua.

"Onhan siellä. Riva TNT2 on sitä aikaa, vain puoli vuotta myöhemmin kuin Unreal ilmestyi.

Ne varhaisimmat 3D-korttia hyödyntävät jutut oli räpellyksiä. Bugista paskaa ja toimi yhdellä kortilla mutta kun päivitti konetta niin ei toiminut. Pentium 120MHz toimi optimoidulla softarasteroijalla ja videon purkamisella yhtä tehokkaasti kuin joku Playstation 1. Se pyöritti sitä 3D:tä ilman kiihdytystä kuten vaikka Quakea."

Riva TNT2 ei ollut kovinkaan huomattava kortti ja oli armotta esim. Voodoo3-sarjaa jäljessä. Mutta etuna sillä oli että se pystyi hitaudestaan huolimatta 32-bittiseen värimaailmaan. Eli en ihan ymmärrä miksi valitsit tämän kortin, vai oliko se sen perusteella mikä kortti sinulla oli tänä aikana?
Ja kyllä, softarasterointi toimi ja Direct3d oli jo keksitty. Mutta 3dfx:n Glide API oli vielä nopein ja tarjosi potentiaalisesti parhaimman grafiikkalaadun :)

Nvidian myöhempi Geforce 256 taas teki valtavan muutoksen tietokonepelimaailmaan koska se oli kilpailijoitaan 50-100% nopeampi erityisesti korkeilla resoluutioilla graafisesti vaativissa peleissä :)
http://www.tomshardware.com/reviews/full-review-nvidia,134.html

GLQuake jonka mainitsin oli erityisversio Quakesta joka oli suunniteltu ottamaan Glidestä kaiken tehon irti ja oli huomattavasti softarenderöintiä tehokkaampi. Tässä vaiheessa ei softarenderöinti enää ollut järkevä vaihtoehto mikäli tahtoi kunnolla pelata :)
https://www.quaddicted.com/engines/software_vs_glquake

Valitettavasti pienen aikaa oli "Mikä tahansa kortti on hyvä niin kauan kuin se on 3dfx Voodoo" ilman kilpailua. Ja nykyisinkin ollaan menossa takaisin koska Radeon ei ole muuta kuin halvemmissa korteissa kilpailukykyinen Nvidian GTX-sarjan kanssa.

Ainakin nykyisin ei ole samanlaisia ongelmia ajureiden kanssa kuten mainitsit :)


"Edellisestä konsolisukupolvesta, mikä nyt on kaupanhyllyllä, lähtee 1,84 teraflopsia. Seuraavasta 6 teraflopsia."

Ja samalla periaatteella edellisestä sukupolvesta tietokoneiden grafiikkakortteja lähti noin 4-11 teraflopsia (Titan X:n Pascal-versio). Seuraavan sukupolven grafiikkakorteista taas paljon enemmän.

"Se pöytäkoneen rauta on vähintään tuo tai vähän enemmän, koska koodia ei ole niin optimoitu, on käyttöjärjestelmä ja pitää olla myös resurssivaraa."

Mitä tarkoitat? Käyttöjärjestelmä idlellä vie pyöristettynä 0-10% prosessorista ja näytönohjaimestä. Esimerkkinä Windows.

Lue lisää

"Se, että pelit olisivat konsoli-porttauksia on uusi asia eikä ole ollut huomattavassa skaalassa viittätoista vuotta enempää."

Kyllä niitä porttauksia on tehty kumminkin päin ja on tehty myös pelejä MacOS:lla ja portattu siitä Windowsiin.

Tässä se olennainen asia on se, että jos peli suunnitellaan vaatimaan hillittömästi tehoja, ei ole mahdollista tehdä porttausta vuosikausiin.

"Käyttöjärjestelmä tosin ei kuluta juuri mitään verrattuna peleihin tietokoneellakaan. Voit esimerkiksi katsoa miten monta prosenttia on prosun, muistin ja grafiikkakortin käyttö kun olet Windowsissa/linuxissa/mäcissä etkä tee mitään, ja verrattuna siihen että pelaat."

Käyttöjärjestelmä vie muistia. Windows 95 esimerkiksi vaati noin 16Mt muistia itsessään. Sille kun teki jotain pelejä niin ne tehtiin muistiavaruuteen missä kone helposti swappasi pelin käynnistyessä kun koko koneessa oli se 16Mt muistia. Windows 95 koneita myytiin usein alimitoitetulla 8Mt muistilla. Vielä Windows 7 aikoina tietokoneita myytiin usein alimitoitetulla muistilla.

"Siinä missä konsolit eivät muutu julkaisun jälkeen huomattavasti joten tämä "ylioptimointi" on vaatimuksena jotta saadaan laitteesta tarvittavat tehot myöhempiin peleihin irti on enemmän konsoliasia kuin tietokoneissa oleva."

Se "ylioptimointi" on sitä, että myyntiin tulee joku uusi komponentti mikä on vain 2x tehokkaampi aiempaan ja peli ei toimi ellei päivitä siihen.

Sitä kun yleisesti ottaen tarvitaan se 10x parannus, että saa tuntuvia eroja mutta peleissä oli tuota ylioptimointia etenkin 90-luvulla, että vaatimattomat parannukset merkitsi. 2x parannus vaikka että saatiin pari häkkyrää ruudulle lisää ja peli tehtiin riippuvaiseksi siitä, mikä johti siihen että pelikone piti ostaa uusiksi 3v välein.

"Tietokoneissahan on yleensä ollut mahdollisuus valita grafiikka-asetukset itse sen perusteella miten voimakas laite on. Eli kertoo enemmän eri paradigmasta :)"

90-luvulla säätövara ei riittänyt kuin kelvottomaksi riisumiseen tai sitten oli säätövaraa tulevaisuuden tehomyllyille.

"Se mikä taas teki että pelit on helpommin siirrettävissä tietokoneisiin oli itseasiassa pelikoneiden yleistyminen sekä Xbox"

Ennemminkin ohjelmoinnin mennessä enemmän korkeammalle tasolle.

"Mutta etuna sillä oli että se pystyi hitaudestaan huolimatta 32-bittiseen värimaailmaan. Eli en ihan ymmärrä miksi valitsit tämän kortin, vai oliko se sen perusteella mikä kortti sinulla oli tänä aikana?"

Valitsin sen siksi koska tässä oli sen ajan mittapuulla laadukkaat ajurit, tarvittaessa 32-bittinen kuva, ei tarvinnut erillistä 2D-korttia tai muuta vastaavaa. Tuo ohjain oli hyvä esimerkki siitä millä tasolla mentiin tuolloin ja mille pelejä tehtiin. Ei pelejä oikein voinut tehdä Voodoo3:n suorituskyvystä riippuvaiseksi jos pelin ostajalla oli vaikka Riva TNT2 ja sattui vaikka tarvitsemaan 32-bit renderöintiä.

"Ja kyllä, softarasterointi toimi ja Direct3d oli jo keksitty. Mutta 3dfx:n Glide API oli vielä nopein ja tarjosi potentiaalisesti parhaimman grafiikkalaadun :)"

Ja sille tekeminen olisi ollut ylioptimointia.

"Nvidian myöhempi Geforce 256 taas teki valtavan muutoksen tietokonepelimaailmaan koska se oli kilpailijoitaan 50-100% nopeampi erityisesti korkeilla resoluutioilla graafisesti vaativissa peleissä :)"

50-100% on aika vähän. Muista että oikeasti merkittävä ero on 10x, eli 900% enemmän.

"Ja samalla periaatteella edellisestä sukupolvesta tietokoneiden grafiikkakortteja lähti noin 4-11 teraflopsia (Titan X:n Pascal-versio). "

11 teraflopsia vaativaa peliä ei saa kunnolla siirrettyä toimimaan 1.84 teraflopsin konsolissa. Siksi ne pelit tehdiin 1.84 teraflopsille ja jos oli 11 teraflopsia niin sai sitten vähän parempaa kuvaa kun sääteli asetuksia. Etenkin kun kaikissa pöytäkoneissa ei edes ollut 11 teraflopsia! Ylioptimointia tuollainen.

Oudoksuva kirjoitti:

"Päinvastoin se on kustannustehokasta kun sillä 1080 ei tarvitse kituuttaa. Se kun on riittävä ainakin niin kauan kuin nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä lähes aina. Voi kelvata siis 3-7v."

1070 on lähes saman tehoinen kuin 1080 (1080 on vain 20% nopeampi) joten silläkään pelaaminen ei ole kituuttamista. Pääset vain uuden sukupolven kortteihin nopeammin ja halvemmin.
Mutta mitä tarkoitat että nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä?

Vaikka gflopsit eivät kerro koko tarinaa, niin gflopseina grafiikkakorttien tehot on seuraavia:
1080: 8873
1070: 6463
PS4: 1843
PS4 Pro: 4200
Xbox One: 1310
Xbox Scorpio (ensivuonna julkaistava): 6000

Eli siis 1070:kin on huomattavasti tehokkaampi kuin edes seuraavan sukupolven konsolikone jota ei tulla julkaisemaan pieneen aikaan.

Lähteet tehoille:
https://en.wikipedia.org/wiki/GeForce_10_series#GeForce_10_.2810xx.29_series
http://vgleaks.com/playstation-4-xbox-one-comparison-chart/
http://www.polygon.com/2016/9/8/12837188/playstation-4-ps4-pro-xbox-scorpio-comparison

Lue lisää

"1070 on lähes saman tehoinen kuin 1080 (1080 on vain 20% nopeampi) joten silläkään pelaaminen ei ole kituuttamista. Pääset vain uuden sukupolven kortteihin nopeammin ja halvemmin.
Mutta mitä tarkoitat että nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä?

Vaikka gflopsit eivät kerro koko tarinaa, niin gflopseina grafiikkakorttien tehot on seuraavia:
1080: 8873
1070: 6463"

Eli GTX1080 on 37% nopeampi kuin 1070. Siinä on siis lähes 40% enemmän GPU-tehoja, joten hinta/tehosuhdekaan ei ole mikään huono.
1080:ssa on 33,3% enemmän CUDA-ytimiä, lisäksi nopeammat GDDR5X -muistit (1070:ssa on vanhat ja hitaat gddr5:t), ja kellotaajuuskin yleensä korkeampi. GPU-laskentateho pitää vain määrittää jollain siihen soveltuvalla benchmarkilla, eikä tehdä jollain testikokoonpanolla käytännön testejä joiden tulos riippuu täysin testikokoonpanosta.

Eihän CPU:n hinta/tehosuhdettakaan voi katsoa jostain käytännön offecebencheistä jota rajoittaa ssd ja muut komponentit, tai pelitesteillä joissa gpu vaikuttaa eniten, ja päätyä lopputulokseen että skylake i7 olisi vain 5% nopeampi kuin vanha i3, vaan pitää katsoa puhdasta CPU-laskentatehoa mittaavia testejä hinta/tehosuhteen määrittämiseksi.

Muuten käy vielä niin että valitsee halvimman i3:n kun se on vain "vähän hitaampi" kuin i7, ja 1070:n jonka myös ajattelee olevan vain vähän hitaampi, ja tuloksena on täysi nuhapumppu kone joka ei kovin hienosti pyöritä edes nykyisiäkään uusia pelejä saati tulevia. Tehokas i7 ja gtx1080 maksavat enemmän, mutta rahalle saa myös runsaasti vastinetta ja tuloksena on tuntuvasti tykimpi kone kuin se "vähän hitaampi" budjettiviritys.

1080 ei ole kaikkein kallein (Titan X Pascal on kalliimpi, tehokkaampi mutta myös äänekäs ja throttlaileva), mutta 1080 custom-malli on järkevä ja vielä aika kohtuuhintainen valinta tehokkaaseen pelikoneeseen.

40_prosenttia_nopeampi kirjoitti:

"1070 on lähes saman tehoinen kuin 1080 (1080 on vain 20% nopeampi) joten silläkään pelaaminen ei ole kituuttamista. Pääset vain uuden sukupolven kortteihin nopeammin ja halvemmin.
Mutta mitä tarkoitat että nykyinen konsolisukupolvi käyttää sitä?

Vaikka gflopsit eivät kerro koko tarinaa, niin gflopseina grafiikkakorttien tehot on seuraavia:
1080: 8873
1070: 6463"

Eli GTX1080 on 37% nopeampi kuin 1070. Siinä on siis lähes 40% enemmän GPU-tehoja, joten hinta/tehosuhdekaan ei ole mikään huono.
1080:ssa on 33,3% enemmän CUDA-ytimiä, lisäksi nopeammat GDDR5X -muistit (1070:ssa on vanhat ja hitaat gddr5:t), ja kellotaajuuskin yleensä korkeampi. GPU-laskentateho pitää vain määrittää jollain siihen soveltuvalla benchmarkilla, eikä tehdä jollain testikokoonpanolla käytännön testejä joiden tulos riippuu täysin testikokoonpanosta.

Eihän CPU:n hinta/tehosuhdettakaan voi katsoa jostain käytännön offecebencheistä jota rajoittaa ssd ja muut komponentit, tai pelitesteillä joissa gpu vaikuttaa eniten, ja päätyä lopputulokseen että skylake i7 olisi vain 5% nopeampi kuin vanha i3, vaan pitää katsoa puhdasta CPU-laskentatehoa mittaavia testejä hinta/tehosuhteen määrittämiseksi.

Muuten käy vielä niin että valitsee halvimman i3:n kun se on vain "vähän hitaampi" kuin i7, ja 1070:n jonka myös ajattelee olevan vain vähän hitaampi, ja tuloksena on täysi nuhapumppu kone joka ei kovin hienosti pyöritä edes nykyisiäkään uusia pelejä saati tulevia. Tehokas i7 ja gtx1080 maksavat enemmän, mutta rahalle saa myös runsaasti vastinetta ja tuloksena on tuntuvasti tykimpi kone kuin se "vähän hitaampi" budjettiviritys.

1080 ei ole kaikkein kallein (Titan X Pascal on kalliimpi, tehokkaampi mutta myös äänekäs ja throttlaileva), mutta 1080 custom-malli on järkevä ja vielä aika kohtuuhintainen valinta tehokkaaseen pelikoneeseen.

Lue lisää

Eikös nämä nyt edelleen ole siellä halvassa alle 1000€ hintaluokassa?

Saahan sitä 10x tehokkaamman kun laittaa rahaa tiskiin. Köyhät kyykkyyn ja ylös vaan, rahalla saa ja hevosella pääsee.

Minä nyt ajattelen niin, että ostetaan _riittävän hyvä_ mikä toimii sen 3-7v siinä halutussa käytössä niin ei tarvitse olla kokoajan säätämässä. Ei tarvitse olla kallein ja paras vaan _riittävän hyvä_. Mikä tahansa 8 säiettä ajava i7 ja GTX1080 hoitaa homman.

i7 GTX1080 toistaiseksi on riittävän hyvä siinä mielessä, että voi pelata uusia kauan odottamiaan suosikkipelejä parhailla asetuksilla heti kun ne julkaistaan (esim. deus ex MD ja vastaavat, kauan odotetut huippupelit jotka ovat myös raskaita ja vaativat tehokasta konetta).
Vähän halvemmalla koneella tulisi pelattua kaikki kauan odottamansa hyvät suosikkipelit aina pelkillä high- tai medium-asetuksilla.