Se mitä porvaristo kutsuu Suomen Vapaussodaksi ei sitä ole. Se oli vain sisällissota työväen aatteitten ja itsetunnon murskaamiseksi.
Oikeita Vapaussotia oli kolme. Ensimmäinen oli Saksan ja ympärysvaltojen sota. Tuon sodan lopputulos ratkaisi jääkö Suomi Saksan vasalliksi vai itsenäistyykö. Onneksi Saksa hävisi jolloin Suomen ja Saksan valtiosopimus raukesi ja Suomen oli pakko itsenäistyä vastoin porvariston toivetta.
Toinen vapaussota oli N-liiton sisällissota. Jos se olisi päätynyt valkoisten voittoon olisi voittaja aloittanut melko pian rajun hyökkäyksen Suomeen. Valkopuolihan ei siinä maassa koskaan tunnustanut Suomen itsenäisyyttä. Onneksemme bolsu voitti tämän toisen Vapaussotamme.
Kolmas Vapausota oli Talvisota, jota ei tämän kummemmin liene tarve esitellä.
Oikeita Vapaussotia oli kolme. Ensimmäinen oli Saksan ja ympärysvaltojen sota. Tuon sodan lopputulos ratkaisi jääkö Suomi Saksan vasalliksi vai itsenäistyykö. Onneksi Saksa hävisi jolloin Suomen ja Saksan valtiosopimus raukesi ja Suomen oli pakko itsenäistyä vastoin porvariston toivetta.
Toinen vapaussota oli N-liiton sisällissota. Jos se olisi päätynyt valkoisten voittoon olisi voittaja aloittanut melko pian rajun hyökkäyksen Suomeen. Valkopuolihan ei siinä maassa koskaan tunnustanut Suomen itsenäisyyttä. Onneksemme bolsu voitti tämän toisen Vapaussotamme.
Kolmas Vapausota oli Talvisota, jota ei tämän kummemmin liene tarve esitellä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Se mitä porvaristo kutsuu Suomen Vapaussodaksi ei sitä ole. Se oli vain sisällissota työväen aatteitten ja itsetunnon murskaamiseksi."
Vapaussotahan se oli. Tappio olisi merkinnyt palaamista bolsevistiseksi muuttuneen Venäjän osaksi.
"Onneksi Saksa hävisi jolloin Suomen ja Saksan valtiosopimus raukesi ja Suomen oli pakko itsenäistyä vastoin porvariston toivetta."
Suomi oli itsenäistynyt porvariston äänin 6.12. 1917. Saksan sanelemat sopimukset jäivät paperille.
"Toinen vapaussota oli N-liiton sisällissota. Jos se olisi päätynyt valkoisten voittoon olisi voittaja aloittanut melko pian rajun hyökkäyksen Suomeen."
Sitä ei voi kukaan tietää. Olimme jo lännen leirissä.
"Valkopuolihan ei siinä maassa koskaan tunnustanut Suomen itsenäisyyttä. Onneksemme bolsu voitti tämän toisen Vapaussotamme."
Sikäli hyvä, että bolsujen oli pakko hyväksyä Tartossa melko hyvät ehdot Suomen kannalta.
"Kolmas Vapausota oli Talvisota, jota ei tämän kummemmin liene tarve esitellä."
Taidat kainostella bolsujen toista epäonnistumista Suomen valtaamiseksi.
Kolmas meni metsään kesällä -44. Miksi kainostelet siitä kertomista?
-----Tappio olisi merkinnyt palaamista bolsevistiseksi muuttuneen Venäjän osaksi----
Törkynen sontavale, jota lahtarien perinneyhdistykset ovat toistelleet jo melki 100 v ajan uskomattoman brutaalin joukkomurhan selittelynä. Mitään faktaa ei kukaan lahtari ole voinut eikä voikaan esittää tuon sontavaleen todistamiseksi. Mutta ei ole mitään vaikeutta osoittaa, että porvari liitti Suomen Saksan vasalliksi. Sitäkin voisivat lahtarien perinnejaokset joskus pohtia.
----- Saksan sanelemat sopimukset jäivät paperille.----
Siis onko tuon tekstin tarkoitus sinulla jotenkin panna vastaaan sitä mitä avaaja sanoo Länsirintaman sodasta vaiko olla samaa mieltä. Paperille se maanpetos ei olisi jäänyt jos Saksa olisi voittanut sotansa.
-----"Kolmas Vapausota oli Talvisota, jota ei tämän kummemmin liene tarve esitellä."
Taidat kainostella bolsujen toista epäonnistumista Suomen valtaamiseksi.----
Ahaa, et siis tiedä mitään Talvisodasta jonka takia sitä pitäisi sinulle aivan erikseen selostaa. Minä neuvon, lue kirjasta, ei täällä anneta tumpuille yksityisopetusta.
----Kolmas meni metsään kesällä -44. Miksi kainostelet siitä kertomista? --
Se sota oli Suomen herrojen itseaiheuttama eli ihan eri kuin nuo kolme avausksessa mainittua. Porvaristo siinä vaaransi Suomen itsenäisyyden lähtemällä avoimaan valloitus- ja hävityssotaan, ei N-liitto.
-----Sikäli hyvä, että bolsujen oli pakko hyväksyä Tartossa melko hyvät ehdot Suomen kannalta.----
Mikä pakko, kuka pakotti, Suomen lahtaritko sen tekivät? Älä kuule naurata, bolsujohto olisi aivan hyvin voinut jättää tilanteen silleen, ei sopimusta eli ei sotaa eikä rauhaa. Suomi ei todellakaan kyennyt pakottamaan Neuvosto-Venäjää yhtään mihinkään.
"... ei sopimusta eli ei sotaa eikä rauhaa."
Tämä oli Trotskin kuningasajatus, kun bolsevikit hieroivat rauhaa Saksan kanssa.Tarkoitus oli viivytellä rauhan teossa ja odottaa Saksassa syttyvää vallankumousta. Saksalaiset eivät tietenkään hyväksyneet tätä lapsellista ajatusta ja aloittivat hyökkäyksen, heidän mielestään tulitauko oli solmittu nimenomaan rauhan tekoa varten. Kylläpä bolsuille maistui taas rauhan teko.
bolsuja sydämen päälle. Onko nitroja?
Saksa olikin pikkasen eri asia kuin Suomi. Eikä ihan pikkasenkaan vaan paljon.
Suomi oli 1918 tehnyt Saksan kanssa sopimukset joilla olisi jääty sen raaka-ainevarastoksi. Ehkä Suomi olisi ollut muodollisesti itsenäinen. Suomelle oli todellinen onnenpotku että Saksa hävisi sodan. Suomesta tuli taloudellisestikin itsenäinen.
Avaaja on oikeassa. Jos mikä tahansa noista kolmesta sodasta olisi päättynyt toisin ei Suomi olisi ollut enää sen jälkeen itsenäinen. Vapaussodaksi kutsuttu sota ei sitä ollut, punaiset inhosivat alkeellista Venäjää ja sen mentaliteettia. Yksikään punapomo ei halunnut suin surminkaan Suomea Venäjän osaksi.
Punikit aloittivat kapinan nimenomaan bolsevikkien suosituksesta ja tuella. Heidän kanssaan tehtiin myös pitkälle menevä valtiosopimus. Punikkihallituksen tunnusti van B-Venäjä.
Kova oli inho, kun laumoittain rynnättiin Venäjälle tappion koittaessa.
Keväällä 1919 bolsevikit muuttivat kansallisuuspolitiikkaansa ja lähtivät palauttamaan keisari-Venäjän rajoja.
Suomi, Puola ja Baltia säästyivät, koska olivat lännen leirissä.
Se sota 1918 oli vapaussota. Kyseessä olivat kaikki länsimaiset vapaudet. Onneksi ne saatiin valkoisten avulla pidettyä voimassa. Yksi asia jäi vähän vajaaksi: Sananvapauden piirissä olivat vielä 1980-luvulle saakka ainoastaan Tuure Junnila ja Georg C. Ehnrooth:
-----Se sota 1918 oli vapaussota. Kyseessä olivat kaikki länsimaiset vapaudet----
Vapaussota siinä mielessä, että se vapautti porvariston lain velvotteista. Sai alkaa vapaasti tappaa työväkeä ja köyhiä yleensäkin. Sitäkö on Suomen porvarille länsimainen vapaus, että saa rangaistuksetta tappaa vaikka 27 000 ihmistä ? Tai kuinka paljon vaan, ilman ylärajaa.
Oli se tappolupa myös punikeilla:
Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviilihenkilöä. Teloituksia oli tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana runsaasti, noin 700. Maaliskuussa teloitukset vähenivät noin 200 uhriin. Terrori yltyi huhtikuussa ja toukokuun alussa 1918 punaisten tappion varmistuessa; surmattuja oli noin 700. Poliittisen väkivallan motiivina oli vastapuolen johtavassa asemassa olevien henkilöiden tuhoaminen, sekä paikoin myös henkilökohtainen aggressio. Pääosa teloitetuista oli aktiivisia suojeluskuntalaisia, kartanonomistajia, talollisia, poliitikkoja, poliiseja, opettajia ja ylempiä virkamiehiä sekä teollisuuden johtajia ja omistajia. Terrorin uhrien joukossa oli myös noin 90 punaiseksi tai (maltilliseksi) sosialistiksi luettavaa henkilöä.
Vaikka punainen terrori ei kohdistunut erityisesti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan, punaiset surmasivat kaikkiaan kymmenen pappia (seurakunnissa yhteensä noin 1 200 pastoria). Murhat tehtiin osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää.
Merkittävä osa punaisesta terrorista toteutettiin Kouvolan-Kymenlaakson ja Toijalan seudun ns. terrorikeskuksissa. Niissä teloitettiin kaikkiaan 300–350 uhria]. Punaisten huomattavia väkivallantekoja olivat myös mm. Suinulan verilöyly 31. tammikuuta Kangasalla, jossa ammuttiin 15 suojeluskuntalaista, Kuurilan junamurhat 19. huhtikuuta ja 23 vangitun valkoisen teloitus Lappeenrannassa 25. huhtikuuta sekä 30 valkoisen vangin surmaaminen Viipurin lääninvankilassa 27. huhtikuuta 1918. 1. helmikuuta Vihdistä Nummelaan johtavan tien varrella - Ojakkalan tienhaarassa - punaiset teloittivat 10 henkeä sekä pienemmän ryhmän seuraavana päivänä Nummelassa. 6. helmikuuta Satakunnassa, Porin kaupungin lyseolla teloitettiin 11 valkoista, sekä Koliahteella, Porin ja Noormarkun rajalla, ammuttiin 16 A. Ahlström Oy:n toimihenkilöä 10. maaliskuuta 1918.