Miten joku täällä voi kuvitella rakkaudeksi sellaista, jossa toisen pystyy korvaamaan toisella tai miten joku voi kuvitella että oikeasti pystyy korvaamaan rakkauden kohteensa toisella jos on aidosti rakastunut/ihastunut?
Ensinnäkin: Jos on aidosti rakastunut ja lähtee korvailee toisella valehtelee jo itselleenkin, sillä sellainen ei onnistu pidemmällä aikavälillä.
Toisekseen: Jos ihastuksenne lähtee korvaileen teitä toisella ja se onnnistuu hyvin niin hän tuskin oli rakastunut aidosti.
Perustelut väitteilleni tulee tässä: Olen itse joskus ottanut ns. lohduttajan ja tiedän siksi että ei se toimi. Unohdusta ei tule ja se korvaaja ei pysty korvaamaan sitä oikeaa kohdetta jos aidosti on siihen kohteeseen rakastunut. Siltä lohduttajalta puuttuu jokin. Hän vain ei ole hän...
Nykyään mietin sitä monesti että miten edes pystyin silloin siihen. Valehtelin itselleni urakalla...Nykyään kun olen ihmisen lähellä johon ihastunut/rakastunut tunnen niin voimakkaita tunteita että tiedän selvästi että se on aitoa. Tunnen sen vetovoiman, kemian ja kaikki ne tunteet niin selvästi eikä sellaisia tunteita vain yksinkertaisesti kukaan muu herätä ei edes pakottamalla. En ymmärrä miten nuorempana pystyin itseäni huijaamaan kun nyt vanhempana ihmettelen välillä että mikä on kun ei millään kehenkään muuhun kuin siihen yhteen tule samoja fiiliksiä.
Jos jokin on aitoa sitä ei pysty mikään tai kukaan muu korvaamaan jos korvaaja löytyy se ei ollut aitoa ja silloin se saa mennä sillä ei siitä olisi kuitenkaan pidempää toimivaa suhdetta tullutkaan. Muutaman kk.n pano vaan ja mitä sellaisella nyt ihan järjellä ajateltuna edes tekee?
Sitten toinen raskaampi asia. Ihmiset tekee parisuhteistaan niin vaikeita ja keksii sinne niin kieroja leikkejä ja mutkia. Minun maailmassa mennään mutkat suoriksi:
Jos paha olla suhteessa-- ero
Jos ihastunut toiseen ja haluaa hänet--- ero
Jos väkivaltaa suhteessa- ero
Jos tekee mieli pettää-- ero
Jos toinen on pettänyt- ero
Jos koko ajan epäilet toisen olevan uskoton- ero
Jos suhde jatkuvaa tappelua ja asiaan ei tule loppua- ero
Jos tunteet ovat kuolleet--- ero
Yksinkertaista!
mitä sitä toisiaan kiduttamaan.
Ensinnäkin: Jos on aidosti rakastunut ja lähtee korvailee toisella valehtelee jo itselleenkin, sillä sellainen ei onnistu pidemmällä aikavälillä.
Toisekseen: Jos ihastuksenne lähtee korvaileen teitä toisella ja se onnnistuu hyvin niin hän tuskin oli rakastunut aidosti.
Perustelut väitteilleni tulee tässä: Olen itse joskus ottanut ns. lohduttajan ja tiedän siksi että ei se toimi. Unohdusta ei tule ja se korvaaja ei pysty korvaamaan sitä oikeaa kohdetta jos aidosti on siihen kohteeseen rakastunut. Siltä lohduttajalta puuttuu jokin. Hän vain ei ole hän...
Nykyään mietin sitä monesti että miten edes pystyin silloin siihen. Valehtelin itselleni urakalla...Nykyään kun olen ihmisen lähellä johon ihastunut/rakastunut tunnen niin voimakkaita tunteita että tiedän selvästi että se on aitoa. Tunnen sen vetovoiman, kemian ja kaikki ne tunteet niin selvästi eikä sellaisia tunteita vain yksinkertaisesti kukaan muu herätä ei edes pakottamalla. En ymmärrä miten nuorempana pystyin itseäni huijaamaan kun nyt vanhempana ihmettelen välillä että mikä on kun ei millään kehenkään muuhun kuin siihen yhteen tule samoja fiiliksiä.
Jos jokin on aitoa sitä ei pysty mikään tai kukaan muu korvaamaan jos korvaaja löytyy se ei ollut aitoa ja silloin se saa mennä sillä ei siitä olisi kuitenkaan pidempää toimivaa suhdetta tullutkaan. Muutaman kk.n pano vaan ja mitä sellaisella nyt ihan järjellä ajateltuna edes tekee?
Sitten toinen raskaampi asia. Ihmiset tekee parisuhteistaan niin vaikeita ja keksii sinne niin kieroja leikkejä ja mutkia. Minun maailmassa mennään mutkat suoriksi:
Jos paha olla suhteessa-- ero
Jos ihastunut toiseen ja haluaa hänet--- ero
Jos väkivaltaa suhteessa- ero
Jos tekee mieli pettää-- ero
Jos toinen on pettänyt- ero
Jos koko ajan epäilet toisen olevan uskoton- ero
Jos suhde jatkuvaa tappelua ja asiaan ei tule loppua- ero
Jos tunteet ovat kuolleet--- ero
Yksinkertaista!
mitä sitä toisiaan kiduttamaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet asian ytimessä.
parempi erota kerta rysäyksellä kuin tahrata kaikki viimeisetkin kauniit muistot toisistaan on....
mitään muuta en ole ystävilleni neuvonut tarvittaessa kuin sen että koska he ovat mulle tärkeitä ja tiedän heidän elämänsä vaikeuksista, niin toivon että he edes kerran elämässä kokisi aidon oikean rakkauden. Monet nykymaailmassa ottaa aika hätäpäissään jonkun jota kohtaan tunteet aika laimeat ja ajan saatossa "kiintyy" siihen mutta ei sitä voi verrata todelliseen rakkauteen.
Jää niin paljon kokematta niiltä jotka tyytyy liian vähään hätäpäissään. Ei sitä voi edes verrata toisiinsa sitä tunnetta on on täydellisen rakastunut ja sitä kun ottaa vaan jonkun ja kiintyy siihen ja tykkää kyllä kauheesti....
Toivoisin että jokainen kokisi edes kerran elämässään sen aidon rakkauden ja rakastumisen, koska se on sen odottamisen ja nirsoilun arvoista.
se on niin vahva tunne ettei jää kyllä itselle epäilystäkään siitä mitä tuntee ja ketä kohtaan. Jos epäröi ei todennäköisesti ole kovin suurista tunteista kyse.. vielä ainakaan.